Elämyksiä maailmalta - opiskelijavaihdossa Keniassa

Elämyksiä maailmalta - opiskelijavaihdossa Keniassa

kuvat: Juulia

Kansainvälinen vaihtojakso tarjoaa ammatillisen ja monikulttuurisen osaamisen vahvistumisen lisäksi elämyksiä maailmalta, opiskeluaikana voikin olla mahdollista lähteä vapaammin maailmalle kuin myöhemmin työelämässä. Vaihdon aikana näkökulma omaan ammattiin laajenee, toisaalta myös mielikuva omasta koulutuksesta ja tulevasta työstä voi muuttua.

Vaihto antaa tietenkin mahdollisuuden parantaa kielitaitoa, hyvä kielitaito toimii kilpailuvalttina tulevassa työelämässä.

Vaihto-opiskelu vaatii etukäteissuunnittelua ja ajoittamista. Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmasta on lähdetty viime vuosien aikana vaihtoon mm. Eurooppaan, Aasiaan ja Kanadaan.

Opiskelijamme Juulia jouluna valmistuvasta ryhmästä on parasta aikaa vaihdossa Keniassa ja kirjoittaa mielenkiintoista blogia Röntgenkatseella Keniassa.  Käypä kurkkaamassa, Kenia on meille ihan uusi vaihtokohde! Tämän kirjoituksen valokuvat ovat Juulialta saatuja. Hanna kirjoitti aiemmin vaihdosta Norjassa.

Elämyksiä maailmalta - opiskelijavaihdossa Keniassa

Vieraileva kynä: Opettajaksi opiskelemassa

Jatko-opintomme toivat meidät siihen pisteeseen, että löysimme itsemme Oulun ammattikorkeakoulun pääovilta tammikuussa 2017. Opetusharjoittelumme oli alkamassa jännityksen ja pelonsekaisin tuntein. Hieman meillä oli jo tietoa tulevasta, sillä suunnitelmat oli tehty ja tunnit olivat valmiina tekijää odottaen. Kuitenkin, uudet kokemukset ovat aina jännittäviä ja tämä ei ollut yhtään poikkeus.

Harjoittelussamme opetimme ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä jo valmiita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Toinen meistä lähestyi opiskelijoita keskittyen kuvanlaatuun natiiviröntgentutkimuksissa ja toinen perehtyi C-kaaren käyttöön ja säteilyturvallisuuteen.  Sisällöltään aiheet olivat joiltain osin samoja, mutta kuitenkin omat kokonaisuutensa sisältäen omat erikoisuutensa ja kokonaisuutensa.

Haasteena harjoittelussa olivat suurilta osin opettajaksi kasvamisen prosessi ja siihen kasvamiseen liittyvät haasteet sekä ”kipuilut”. Vaikka opiskelun kautta varmuutta ja valmistautumista on tapahtunut ja mahdolliset eväät harjoittelua varten oli annettu, silti tunteiden kirjo harjoittelun alusta loppuun on ollut valtava. Tunteet harjoittelua ja opetusta kohtaan valtasivat täysin tajunnanvirran ja muu maailma katosi välillä näköpiiristä kokonaan. Tämä tapahtui niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessäkin, sillä opetettava asia antoi meille enemmän kuin se työnsä osalta meiltä otti. Ehkä päällimmäisenä mielessä oli harjoittelun aikana sen palkitsevuus niin itselleen ja opiskelijoille. Mitenkä voikaan olla iloinen siitä, että huomaa opiskelijoiden olevan kiinnostuneita omasta opetuksestasi ja kuinka he opetuksen prosessin vaiheiden jälkeen ovat kasvaneet opetuksen aikana? Tätä on mielestämme opettajan työn palkitsevuus. Se vastavuoroisuus, jossa opettaja ja opiskelijat ovat jokapäiväisessä toiminnassa. Ja siitä oli juuri kyse tässä harjoittelussakin.

Vaikka opettajaksi kasvamisen prosessi on pitkä, oppimista tapahtuu jokaisessa sen vaiheessa ja vaikka vastoinkäymisiä on monella kulmalla edessä, se on kuitenkin tärkeä ja positiivinen prosessi. Tärkeää on myös huomata se ihmisten vertaistuki, jota sen prosessin varrella on saanut. Harjoittelun aikana meidän vertaisarvioijien tuki sekä erityisesti meidän keskinäinen tuki on ollut tärkeää. Mitä suurimmalla kiitoksella voimme kiittää myös Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon opettajia ja erityisesti ohjaajaamme Anjaa, jonka ohjauksen ja tuen kautta olemme päässeet opettajaksi kasvamisen prosessissa paljon eteenpäin. Tietenkin kiitoksen haluamme myös sanoa niillä opiskelijoille, joiden kanssa saimme kunnian harjoitella opettajana olemista. Hyvän kipinän saaneena meillä on suuri toive viedä tätä opettajaksi kasvamista eteenpäin. 

Terveystieteiden opettajaopiskeljat Tanja ja Lassi

Näkökulmaa laajentamassa: Röntgenhoitajan monipuolinen työnkuva

Näkökulmaa laajentamassa: Röntgenhoitajan monipuolinen työnkuva

Kymmenen Turvallisuuskulttuurin kehittäminen -opintojaksolle osallistuvaa opiskelijaa halusi laajentaa näkökulmaansa röntgenhoitajan työnkuvaan ja turvallisuuskulttuuriin. Niinpä lähdimme katsomaan, millaista on turvallisuuskulttuuri ydinvoimalassa ja Eläinsairaalassa. Opinnoissahan keskitymme paljolti lääketieteelliseen säteilynkäyttöön ja ihmisten tutkimiseen ja hoitamiseen.  

Loviisan ydinvoimalaan tutustuminen oli ainutlaatuista; kuinka moni pääsee elämänsä aikana tutustumaan ydinvoimalaan ja näkemään vähän pintaa syvemmälle?  Loviisan ydinvoimalassa on heti valvontaportilla hyvät kokous- ja luentotilat.  Jokainen sai omalla valokuvalla varustetun kulkuluvan (pitää olla kaikilla, että pääsee ydinvoimalan alueelle). Timo Kontio perehdytti sanoin, kuvin ja videoin ydinvoimalan toimintaan. Tiukat turvallisuusjärjestelyt, suunnitelmallisuus, valvonta ja vahva turvallisuuskulttuuriin sitoutuminen tulivat esille joka vaiheessa. Alueella liikkuu päivittäin 600-700 työntekijää ja vuosihuoltojen aikana tulee noin tuhat henkilöä lisää (joukossa myös ulkomaalaisia).  Pääsimme myös ydinvoimalan alueelle tutustumaan tiloihin, jolloin koko voimalan laajuus ja turvallisuuskulttuurin näkyvyys tuli konkreettisesti esille: kaikilla pitää olla huomioliivit, turvakengät ja kypärä, jossa on myös suojalasit.  Loviisassa työskentelee röntgenhoitajia säteilyvalvontatehtävissä ja röntgenhoitajan tutkintoa  pidetään hyvänä perustutkintona ydinvoimalan säteilyvalvojan tehtäviin. Suomalaista osaamista arvostetaan kovasti myös ulkomailla. Kiitokset Timolle, päivä oli ikimuistoinen.

Näkökulmaa laajentamassa: Röntgenhoitajan monipuolinen työnkuva

Myös eläinsairaalaan tutustuminen oli mielenkiintoinen kokemus. Röntgenhoitaja Taina Mäki kertoi eläinten kuvaamisesta ja tutustutti meitä sairaalan tiloihin. Eläinsairaalassa kuvataan hevosia, koiria, kissoja, marsuja, hiiriä eli kaikkia lemmikkejä, mutta myös hyötyeläimiä. Eläimille on omia ”vuodeosastoja”, joissa heitä tarkkaillaan ja hoidetaan. Kuvantamislaitteet ovat samoja kuin ihmisiä kuvattaessa eli eläinsairaalassa on natiivi-, osastokuvaus-, ultraääni-, TT-, MRI ja läpivalaisulaitteet.  Röntgenhoitajat tekevät siellä samaa työtä ja miettivät käyttämiään säteilyarvoja lähes samalla tavalla kuin terveydenhuollossa toimivat röntgenhoitajat. Eläimiä kuvattaessa tarvitaan usein kiinnipitäjiä ja siksi röntgenhoitajat ovat kehittäneet erittäin paljon erilaisia apuvälineitä ja telineitä alkaen vessapaperirullasta (hiiren kuvaaminen) erilaisiin hihnoihin ja vaahtomuovimuotteihin. Apuvälineiden avulla eläin voidaan immobilisoida, jolloin kiinnipitämistä ei tarvita.

Opintoreissumme vastasi hyvin Turvallisuuskulttuurin kehittäminen -opintojakson sisältöä. Kyselimme ja pohdimme vierailemissamme paikoissa säteilyn käyttöä turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Matkan kruunasi hyvä illallinen RIS- ja PACS- asioiden äärellä Commitin toimitusjohtaja Markku Myllylän kanssa. Iso kiitos hänelle!

Tällaiset silmiä avaavat reissut ovat hyvin tärkeitä, jotta voimme tietää minkälaisia vaihtelevia mahdollisuuksia röntgenhoitajilla on työllistyä. Röntgenhoitaja voi toimia ammattitaitoaan vastaavassa tehtävässä muuallakin kuin terveyskeskuksessa tai sairaalassa ihmisten kuvantamisessa ja hoidoissa. Voimalaitokseen ja eläinlääketieteellisen kuvantamiseen tutustuminen antoivat monelle meistä uusia ideoita uran suhteen.

Avoimia työpaikkoja ultraääni- ja magneettihoitajille

Työpaikkailmoituksia seuraava on saattanut huomata, että terveysalan organisaatiot etsivät ultraääni- ja magneettihoitajia.  Kumpaakaan em. nimikettä ei löydy laista terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), joka luettelee suomalaiset terveydenhuollon tutkinnot. Myöskään Opintopolku.fi –sivulta ei löydy näihin nimikkeisiin liittyvää koulutusta. Miten siis voi opiskella tai pätevöityä ultraääni- tai magneettihoitajaksi?

Tällä hetkellä ultraäänihoitaja tarkoittaa useimmiten joko röntgenhoitajaa tai kätilöä, joka on suorittanut sonograferin erikoistumisopinnot (30 op) tutkintonsa jälkeen. Näitä opintoja ovat tarjonneet Oulun Ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ultraäänitoiminta on laajaa, jonka vuoksi erilaisen tutkintotaustan omaavat ovat laajentaneet osaamistaan omalla alueellaan. Siten kätilöt ovat perehtyneet erikoistumisopinnoissa raskaudenajan ultraäänitutkimuksiin ja röntgenhoitajat muun muassa alavatsan alueen ultraäänitutkimuksiin. Tällä hetkellä sonograferiopinnot voi opiskella täydennyskoulutuksen kautta.

Magneettihoitajille ei ole ollut vastaavia erikoistumisopintoja, mutta röntgenhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ovat tarjonneet eri laajuisia ja sisältöisiä täydennyskoulutuksia röntgenhoitajille. Magneettitutkimusten osaajaksi kehittyminen vaatii pitkän perehdytysajan ja työpaikkailmoituksissa mainitaan usein hakijalta edellytettävän magneettitutkimusympäristössä hankittua työkokemusta.

Ultraääni- ja magneettihoitaja eivät siis ole tutkintoja ja pätevöityminen on tapahtunut röntgenhoitajan tai muun terveydenhuoltoalan tutkinnon jälkeen opiskelun ja työkokemuksen kautta. Ultraääni- ja magneettihoitajanimikkeille ei ole määritelty yhtenäisiä pätevyysvaatimuksia, vaan työnantaja voi määritellä pätevyysvaatimukset työhönottotilanteessa haluamallaan tavalla.

Miksi röntgenhoitajan rinnalle on otettu käyttöön nämä uudet nimikkeet? Vastavanlaisia esimerkkejä löytyy muualtakin terveysalalta. Röntgenhoitajien osalta asiaan on vaikuttanut kuvantamislaitteiden voimakas kehittyminen. Kuvantamistutkimuksilla saadaan entistä tarkempaa tietoa potilaan oireiden syistä tai sairauden paranemisesta, tämä on tullut esille erityisesti magneettitutkimusten osalta. Kaikilta tutkimuksen toteuttamiseen osallistuvilta henkilöiltä vaaditaan yhä spesifimpää osaamista ja tämän seurauksena onkin tehty ”työnjakoa” eri kuvantamismenetelmien hallitsemiseksi.  Myös keskustelu tehtävienjaosta terveydenhuollon sisällä on vauhdittanut röntgenhoitajien työnkuvan laajenemista ultraäänitutkimuksiin. 

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

Toivomme blogiin kirjoituksia myös Vierailevilta kyniltä. Saimme kirjoituksen sädehoidossa työskentelevältä röntgenhoitajalta.

Monet radiografian- ja sädehoidon tutkinto-ohjelmaan hakeutuvista kokevat olevansa teknisesti suuntautuneempia kuin mitä mielikuva esimerkiksi sairaanhoitajan ammatista antaa ymmärtää. Röntgenhoitajan ammattia varten fysiikan ja tekniikan oppiminen onkin iso osa peruskoulutusta. Koulutuksen ensimmäisen vuoden aikana tämä käy monelle hyvin ilmi, sillä säteilyn perusteiden ymmärtäminen vaatii useimmilta paljon uuden opiskelua.

Sädehoito on yksi säteilyn lääkinnällisen käytön muoto. Sädehoidossa röntgenhoitajan oma ammattitaito todella on käytössä isojen säteilyannosten ja tarkkojen hoitojen vuoksi. Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sädehoidossa työskenneltäessä pitääkin valmistautua oppimaan jatkuvasti uutta ja päivittämään omaa teknistä osaamista säännöllisesti. Röntgenhoitajilla on iso vastuu. Suurimman osan hoidoista röntgenhoitajat antavat siten, ettei lääkäri tai fyysikko ole välttämättä tavoitettavissa. Tällöin tulee osata arvioida potilaan hoitoasennon toistuvuutta ja analysoida hoidon tarkkaa osuvuutta. Kuten jo eläkkeelle jäänyt ylifyysikkomme sanoi, mikään tekniikka ei korvaa hereillä olevaa röntgenhoitajaa. 

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

Toisaalta varsinkin Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) röntgenhoitajana sädehoidossa toimiminen on hyvinkin hoidollista, mikä tulee monelle yllätyksenä. Potilassuhteet ovat kokonaisuudessaan pitkäaikaisia, 3-8 viikkoa, vaikkakin yksi hoitokerta vie keskimäärin varttitunnin. Tämä mahdollistaa joskus hyvinkin läheisen suhteen muodostumisen röntgenhoitajan ja hoidettavan välille.  Röntgenhoitajan on ymmärrettävä säteilyn sivuvaikutuksien lisäksi myös lääkehoidon sivuvaikutuksia, veriarvojen merkitystä ja sekä osattava antaa ohjausta niiden itsehoitoon liittyen.

 Tärkeintä on, että osaa kohdata potilaan psykososiaalisena kokonaisuutena. Röntgenhoitajan pitää osata arvioida, mitkä asiat potilaan elämässä vaikuttavat siihen, että hoito saadaan annettua suunnitellusti ja täten voidaan taata mahdollisuus mahdollisimman onnistuneeseen lopputulokseen. Siihen sisältyy muun muassa potilaan sosiaalisen turvaverkon kartoittamista, taloudellisten asioiden tila, leikkauksien aiheuttamien liikerajoituksien huomioiminen, sairauden vaikutus seksuaalisuuteen, parisuhteeseen sekä lasten hyvinvointiin.   

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

OYS:n sädehoidon yksikössä hoidamme potilaita kahdessa vuorossa, sillä vastuullamme on huolehtia lähes puolen Suomen syöpää sairastavista potilaista. Hoitokoneita meillä on neljä ja tietokonetomografialaite sädehoidon suunnittelukuvantamisen apuna. Tulevaisuudessa magneettikuvauksen (MRI) osuus hoidon suunnittelussa kasvaa entisestään ja sen vuoksi on jo vuoden 2017 aikana tulossa uusi MRI osittain OYS:n sädehoidon yksikön käyttöön otettavaksi.

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

Yksikössämme opiskelija pääsee oppimaan laadukasta ja turvallista sädehoidon antamista sekä yksilöllistä potilaan ohjaamista. Osastollamme on hyvät mahdollisuudet opiskella myös moniammatillista yhteistyötä, sillä potilaan hyvä hoito vaatii toimivaa yhteistyötä onkologin, fyysikoiden ja röntgenhoitajien välillä. Lisäksi opiskelija näkee tilanteita, joissa arvioimme,  onko potilaan hoidon kannalta olennaista tavata erityistyöntekijöitä kuten sosiaalityöntekijää, kuntoutusohjaajaa, ravitsemusterapeuttia tai psykiatrisen puolen ammattilaisia.

Sädehoidon yksikön porukan mielestä meillä on lähes täydellinen työpaikka: hyvä henki, mielekäs työ ja palkitsevaa vakavasti sairaan potilaan kohtaamista! Vastoin yleistä käsitystä, sädehoidon yksikössä on positiivinen ja toiveikas ilmapiiri, missä huumoria viljellään niin hoitajien kuin potilaiden kesken. Sen vuoksi ammattimme ei ole henkisesti niin raskasta kuin ulkopuoliset usein kuvittelevat: sädehoidon yksikössä annetaan parantavaan lopputulokseen johtavaa, tai huonoissa tilanteissa oireita helpottavaa ja elinaikaa lisäävää, sädehoitoa. Aina on toivoa ja meillä on hieno mahdollisuus välittää sitä konkreettisesti, ammattitaitomme mahdollistamalla turvallisella ja tarkalla sädehoidolla.   

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa