Viimeisimmät kommentit

Ismo Koponen

Vastauksena kirjoitukseen: Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Ismo Koponen [Vieras]

Muutto Linnanmaalle saattaa pelastaa koko Ammattikorkeakoulun, ainakin Liiketalouden (entisen) yksikön. Liiketalouden yks... osasto (!) TPK:n kampuksella on liian voimakkaasti assosioitunut entiseen - kampuksella olleeseen - kauppaoppilaitokseen, ja ei-korkeakoulumaiseen opetukseen ja -opiskeluun. Muutto ja muutos ovat hyvin tervetulleita. Muutos useinkin on :)

 Pysyvä linkki 26.11.2016 @ 13:19
Jouko Paaso

Vastauksena kirjoitukseen: Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Jouko Paaso [Vieras]

Kiitos palautteesta! Ajatuksenne lähestyä minua palautekirjeellä on myös tervetullut. Kannoit palautteessasi huolta opettajien jaksamisesta. Meillä on parhaillaan menossa henkilöstökysely, jossa myös tätä asiaa kartoitamme. Taloudellinen tilanne on rahoitusleikkauksista johtuen haastava ja pakottaa meitä tekemään asioita tehokkaammin.

Ystävällisin terveisin
Jouko Paaso
Rehtori

 Pysyvä linkki 25.11.2016 @ 13:55
Raili Hokajärvi

Vastauksena kirjoitukseen: Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Raili Hokajärvi [Vieras]

Kiitos Eveliina, tärkeitä asioita! Hyviä tavoitteita Oamkilla on, uudistumista tarvitaan, mutta nyt myös tarvitaan keinoja, joilla niitä viedään eteenpäin niin ettei tarvitse "selkänahasta repiä". Pieni pysähdys kuulemaan mitä tämä kaikki (ja yksittäiset päätöksetkin) tarkoittaa esimerkiksi juuri suoraan opiskelijoihin liittyvissä töissä. Joukon esittämiä foorumeja pitää lähteä miettimään, tärkeää että nuo kokoontumiset olisivat sellaisia, jotka koetaan tarpeellisiksi omalle työlle (samalla kun vievät Oamkin yhteisiä tavoitteita eteenpäin).

Joulua odotetaan, mutta useasta suusta on kuulunut että nyt vaan koitetaan jaksaa Jouluun asti!

 Pysyvä linkki 23.11.2016 @ 08:57
Eveliina Ikonen

Vastauksena kirjoitukseen: Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Eveliina Ikonen [Vieras]

Odotan mielenkiinnolla Linnanmaan kampuksen toteutumista. Itse en tuolloin enää opiskele, mutta tulen varmasti tutustumaan! Yliopiston ja AMK:n fyysinen läheisyys parantaa huomattavasti opiskelijoiden mahdollisuuksia HOPSeiluun, kun saattaa jopa ehtiä omilta tunneilta yliopiston kursseille. :)

Muutos on aina mahdollisuus, mutta täytyy sanoa, että olen huolissani. Tämä muutto ei välttämättä työllistä nimenomaan soten opettajia ja muuta henkilökuntaa kovin paljon, mutta muut muutokset kyllä niin ovat tehneet.
Olen 3. vuoden ensihoitajaopiskelija ja aikuisten oikeasti huolissani opettajien jaksamisesta. He eivät yksinkertaisesti EHDI tekemään kaikkia muutoksiin liittyviä töitä ja opetustyötä ajallaan. Heidän työtehonsa kärsii stressin alla. Tenttien ja tehtävien arvioinnit eivät tule ajallaan, sovittuja aikoja joudutaan siirtämään, opiskelijoiden sähköposteihin vastaaminen vie kauan.. Näen ja uskon, että opettajamme todella tekevät kaikkensa. Olen pohtinut usein, onko OAMK:lla tosiaan varaa riskeerata opetushenkilöstönsä hyvinvointi? Soten lukujärjestyssekoilu viime keväänä on hyvä esimerkki siitä, kun säästetään väärästä paikasta: mikään ei toimi. Olisiko mahdollista helpottaa opettajien työtaakkaa muutosvaiheissa esim. palkkaamalla väkeä tekemään ne muutostyöt, jotka suinkin on mahdollista tehdä jonkun muun, kuin jo ennestään ylityöllistetyn opettajan? Lisähenkilöstön palkkaamisesta ja säästöjen syntymisestä on hyvältä kuulostavia esimerkkejä maassamme, löytyisikö OAMK:lle sellaista?

Ja ei, minulla itselläni ei ole suurempia ongelmia em. seikkojen vuoksi. Syy: Minulla ei ole muuta elämää kuin koulu. Ja olen niitä harvoja onnekkaita, jotka pystyvät muokkaamaan kaikki aikataulunsa opiskelun vaatimusten mukaan. Loput opiskelijat joutuvat tasapainoilemaan työssäkäynnin, perheen etc. ja koulun välillä, ja kaikki sitä tehneet tietävät, kuinka perusteellisesti se vie mehut.
Opintopistetalkoisiin tässä vielä, kun nk. aikataulussa pysymiseenkin menee kaikki voimavarat, joiltain yöunetkin? Voin sanoa, että en ala: En niin kauan, kuin minun on oltava kahdessa paikassa yhtä aikaa, kun pakollinen opetuskerta on päällekkäin toisen kanssa, maanantain lukujärjestykset tulevat edellisenä lauantai-iltana ja kaikki muutkin aikataulut 'kusevat'.

Muistattehan siellä johtoportaassa, että kehitystä ei tapahdu ilman panostusta eikä kestävää taloa voi rakentaa huonolle perustalle.
Täällä ruohonjuuritasollakin on kyllä tahtoa saada asiat kannattavalle tolalle. Me opiskelijatkin (=asiakkaat) sitkutamme eteenpäin siinä toivossa, että asiat joskus muuttuisivat parempaan suuntaan, mutta kun meitä on pidetty tiukilla koko opiskeluaika, usko siihen alkaa olla loppuun käytetty.

Eräänä iltana juttelimme opiskelijatoverin kanssa soten toiminnasta ja käytänteistä ja heitettiin ilmaan, että kirjoittaisimmeko rehtorille muuutamista epäkohdista, kun tutkinto-ohjelmatiimissä ja koulutus- ja TKI-johtajalle olemme koettaneet muutamista 'ikuisuus'ongelmista viestiä tuoda, eikä muutosta vain kuulu, ei näy. Ajatus jäi muhimaan, saatamme hyvinkin antaa kuulua itsestämme ryhmänä.

... Poikkesin näemmä vähän aiheesta. :) Tässä vain omia ajatuksiani ja havaintojani. "Näillä mennään" on ryhmässämme usein kuultu lausahdus. Tilanne on tämä, tästä mennään eteenpäin - vaikka sitten ontuen.
Hyvää joulunodotusta kaikille :)

 Pysyvä linkki 21.11.2016 @ 11:41
Jouko Paaso

Vastauksena kirjoitukseen: Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Jouko Paaso [Vieras]

Yhtenä tapana sitouttaa asiantuntijaorganisaatiomme henkilöstöä yhteiseen kehittämiseen näkisin sen, että kokoontuisimme sopivina osallistavina kokonaisuuksina / foorumeina yhteisten isojen kehittämishaasteidemme merkeissä (opetuksen/oppimisen kehittäminen, digitalisaatio, yhteiskampus, ...). Kalenteri muodostaa oman haasteensa, mutta tälle tulisi löytää aikaa. Tällä vältettäisiin se kehitystä usein jarruttava asia, ettei kehittäminen kovin hyvin etene, jos se koetaan liiaksi "ylhäältä annettuna". Mikähän olisi sopiva tapa osittaa henkilöstöä (ammattiaineiden opettajat osissa, kielten opettajat, LuMa-opettajat, tukipalvelujen henkilöstö, ...?)? Uskoisin, että vuorovaikutteisuuden säilyttämiseksi maksimikoko foorumille olisi 20 - 30 henkilöä. Saataisiinkohan ensi vuonna tällaista liikkeelle.

 Pysyvä linkki 18.11.2016 @ 10:34
Raili Hokajärvi

Vastauksena kirjoitukseen: Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Raili Hokajärvi [Vieras]

Muutos on aina mahdollisuus, tiukkeneva talous ja tulospaineet ovat haasteita, joihin meidän on vastattava. Tilamuutos tuo meille myös haasteita, mutta pitää sisällään isoja mahdollisuuksia, kuten Jouko kirjoittaa.

Tuloksellisuuteen voisimme tällä kertaa pyrkiä hyvinvoinnin avulla – hyvinvoinnilla tulosta! Sen tavoite voisi olla mielekäs työ, johon voit myös itse vaikuttaa ja jota tehdään yhdessä. Siihen pyrkimisen tulisi näkyä tavoitteellisena ja suunnitelmallisena toimintana, työstä kumpuavan hyvinvoinnin edistämisessä.

Muutoksissa useat meistä näkevät myös uhkia ja pelkoja. Kokemukset vaihtelevat, mutta seuraavia tuntemuksia monet kokevat: oma asema – tarvitaanko minua edelleen? varmuus – selviänkö edessä olevista työmääristä? autonomia – mitkä ovat mahdollisuuteni vaikuttaa? yhteenkuuluvuus – olenko osa porukkaa? oikeudenmukaisuus – saanko tasapuolisen kohtelun?

Näihin meidän kaikkien hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin ei tarvita isoja rahapanoksia vaan arkeen jalkautuvaa aktiivista toimintaa sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi.

Terveisin TSV Raili

 Pysyvä linkki 18.11.2016 @ 09:23
Lasse Pesonen

Vastauksena kirjoitukseen: Onko amk valmis vastaanottamaan peruskoulun ketterät koodaajat?

Lasse Pesonen [Vieras]

Kannatan!

Muutoksiin reagoimiskyky on elinehto yhteisöllemme. Jokaisen opettajan on kyettävä "kulkemaan edellä". Se haastaa jokaisen meistä. Paljon opetellaan turhia muotiasioitakin, jotka painuvat ehkä unholaan vuosien kuluessa - kukaan ei tiedä tulevaisuutta. Tästä huoimatta meidän täytyisi oppia joka päivä jokin uusi asia.

Digitalisoituminen on kuitenkin tullut jäädäkseen, ja se kasvaa koko ajan. Se on alkanut jo ajat sitten, jos olette sattuneet huomaamaan!

 Pysyvä linkki 25.06.2014 @ 13:52
Jukka Kinnula

Vastauksena kirjoitukseen: Pohjoisuus mahdollisuudeksi?

Jukka Kinnula [Vieras]

Mitä me tämmöisellä johtajalla tehdään, joka ei yritäkään itsenäisesti mitään vaan piiloutuu kaikessa hallintohimmelien PPL, ELY, business-Oulu, tyvi, tekes, OIA, kauppakamarit, työnantajajärjestöt ja mitä niitä center of intelligence onkaan taakse? Tämä puolivillaisten pataljoona ei pyri kuin itsensä tyydyttämiseen ja rahvaan kiusaamiseen meidän verellä ja ja hiellä maksetuilla verovaroilla, jotka on tarkoitettu aivan muualle. Kestävyysvajeella on tekijänsä! AMK-opiskelun tärkein tavoite on työllistyminen. Amkilla pitää olla tarjota sitä osaavaa työntekijää, mitä työtä tarjoava osapuoli haluaa, oli se missä tahansa. Jokainen minne tahansa työllistyvä pienentää kurjistuvan maa- ja kansakuntamme kuluja. Syvennytään siihen, mitä asiakkaillemme työtä tarjoava osapuoli on vailla. Pelkkien Kalevan artikkelien lukeminen ja kommentointi ei riitä vaikka osviittaa sieltäkin joskus saa. Oamkin sivujakaan ei ruotsiksi ole. Norjaan tai kansainväliseen merelliseen öljyntuotantoon ja jalostukseen työllistyminen ei ole yhtä auvoista kuin artikkelissa. Vain vankalla ammattitaidolla ja näytöillä alan osaamisesta se onnistuu.

 Pysyvä linkki 10.03.2014 @ 00:39
pekka_knuuti

Vastauksena kirjoitukseen: Haasteiden ratkaisuun hyvässä tuloksellisuusvauhdissa

pekka_knuuti [Jäsen]

Jäi epäselväksi oliko nimimerkillä ” paljastus (jäsen)” mielestä hyvä vai huono asia kun tekniikan yksikköön ei palkattu uutta harjoitteluinsinööriä vaan hänen tehtäviään jaettiin viidelle harjoitteluvastaavalle ei siis
kenelle hyvänsä osaston opettajalle.
Näin säästettiin vähän kustannuksissa ja saatiin kertymään harjoittelustakin opintopisteitä aikaisempaa enemmän.
Kirjoittaja tiesi, että tekniikan yksikön harjoitteluinsinööri jäi eläkkeelle 31.1.2013, varsinainen työnteko loppui jo 22.11.2012. Harjoittelutoimistoon jäi kuitenkin vielä suunnittelija jatkamaan samoja tehtäviä mitä
harjoitteluinsinööri teki.
Harjoitteluopintojakson uudistamista oli tekniikan yksikössä mietitty jo aikaisemminkin mutta nyt eläköitymisen yhteydessä päätettiin käynnistää uudistus, jolloin aikaisemmin harjoittelutoimistossa tehty työ laajennetaan osastoille, joille kuhunkin nimettiin harjoitteluvastaavat.
Samalla muokattiin Asion harjoitteluosiota mahdollistamaan tietotekniikan hyväksikäyttö. Harjoitteluvastaavat huolehtivat kaikkien 2013 syksyllä aloittaneiden opiskelijoiden harjoitteluopintojaksojen kirjaamisen.
Tämä harjoitteluopintojakson uudistaminen ei vielä varsinaisesti näy viime vuotisten harjoitteluopintopisteiden kertymässä. Harjoitteluvastaavat olivat kuitenkin mukana jo vuodelle 2013 kirjattujen harjoitteluopintojaksojen
osasuoritusten kirjaamisessa. Kaikki tapahtuneet kirjaukset on tehty työtodistuksiin perustuen.
Syynä harjoitteluopintojaksojen lisääntyneeseen kirjaukseen on pikemminkin se, että nyt on ollut useampi henkilö toteuttamassa asiaa ja on merkitty osasuorituksia toteutumien mukaisesti eikä ole odoteltu koko
harjoittelun 30 op:n täyttymistä ennen kirjausta.
Tekniikan yksikössä harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti kesävapaiden aikana ja perustuu opiskelijoiden omatoimiseen harjoittelupaikkojen hakemiseen. Apua annetaan tietenkin tarvittaessa mutta kannustetaan
aktiivisuuteen. Harjoittelupaikkojen saaminen on riippuvainen yleisistä työllisyyssuhdanteista.
Harjoitteluopintojakso merkitään OPS:iin mutta olipa se sinne merkittynä miten tahansa niin kaikkien opiskelijoiden kohdalla suunnitelma ei toteudu. Vaikka harjoittelu olisi jaettu tasaisesti joka vuodelle 7,5 op
niin sen puuttuminen johtaa alle 55 op:n vuosisuoritukseen.

 Pysyvä linkki 04.02.2014 @ 14:39
paljastus

Vastauksena kirjoitukseen: Haasteiden ratkaisuun hyvässä tuloksellisuusvauhdissa

paljastus [Jäsen]

Tekniikan yksikössä merkittävin tekijä tuloksen (eli 55 op suorittaneiden määrän) paranemiseen oli harjoitteluinsinöörin jääminen eläkkeelle. Ketään ei otettu tilalle vaan harjoitteluvastuut siirrettiin osaston opettajille ja samalla ASIOon kirjaamista ja sääntöjä muutettiin. Aloituspalaverissa muutama neropatti huomasi harjoittelusta saatavan opintopisteitä, joita ilman tuloksellisuustavoitetta 55 op ei ole mahdollistakaan OPSin mukaan saavuttaa. No sitten päätettiin soveltaa harjoittelua sillä lailla, että kaikilla opiskelijoilla, joilla opintopisteitä puuttuu, harjottelua laitetaan sen verran, että 55 tulee laskentapisteeseen mennessä täyteen. Ilman harjoitteluinsinöörin eläkkeellejäämistä tätä ei ehkä olisi huomattu. ;)

 Pysyvä linkki 31.01.2014 @ 18:10
Pasi Käkelä

Vastauksena kirjoitukseen: Syksyn uutuudet saapuneet - Oamkin organisaatio muuttui

Pasi Käkelä [Vieras]

Aihe?

Kuka on Jouko Paaso?

Puhuu täysin ympäri pyöreitä eikä niistäkään itse ymmärrä puoliakaan.
Kyllä me opiskelijat ymmärretään mitä on osakeyhtiö.

Muut selitykset oli taas kaus kantoista selittelyä. Kukaan opiskelija ei ole
kiinnostunut mitä tapahtuu OAMK:ssa vuonna 2020.

LIK1SA

 Pysyvä linkki 30.08.2013 @ 23:31
Marianne Isola

Vastauksena kirjoitukseen: Ammattikorkeakoulut tunnetaan edelleen huonosti

Marianne Isola [Vieras]

Olen parhaillaan henkilostovaihdossa Lleidan yliopistossa, ja tapaamisissa olen kuullut kerta toisensa jalkeen, kuinka olennaisia kompetensseja kansainvalisyysvalmiudet ovat. Strategian laadinnan yhteydessa Lleidan yrityksilta kysyttiin, millaisia valmiuksia he toivovat korkeakoulun opiskelijoilleen antavan, ja vastaukset olivat yksiselitteisia. Yritykset halusivat, etta heidan uudet tyontekijansa osaisivat puhua kielia (muitakin kuin espanjaa ja katalaania) ja pystyisivat toimimaan luontevasti kansainvalisessa, monikulttuurisessa ymparistossa.

 Pysyvä linkki 05.06.2012 @ 16:28
Malla Ilvonen

Vastauksena kirjoitukseen: Ammattikorkeakoulut tunnetaan edelleen huonosti

Malla Ilvonen [Vieras]

" Työelämän tarpeisiin tähtäävää opetusta..juuri näin! Yliopistot ovat tutkimusta varten. Itsekin ammatillisesti työelämään orientoituneena usein kyseenlaistin yliopistossa: " Mitä varten?" ( tosin näin lukiossakin). Ammatinvalinnan kriteerit jo lukiotasolla pitäisi olla ohjauksellisesti hallinnassa. Opinto-ohjaajien työ on avainasemassa.
Valintatilanteessa ohjattavan persoonan erityispiirteet ratkaisevat. Eivät esim. kaikki pojat ole insinöörejä lähtökohtaisesti.
Innovatiivisuus on extra lisä ja humaaniset lähestymistavat myös huomioitavia.
Vaikka arvostankin kansainvälisyyttä. minusta se on jotenkin yliarvostettua. Suomalainen osaamisen ja vahvuus, mitä se ON? Vai olisiko se trendikästä? Oulussa ei olla PÖLIJIÄ!
Hyvää kesää OULU

Malla Ilvonen, Liik.lehtori, Lieksa

 Pysyvä linkki 02.06.2012 @ 00:06
Pasi Maliniemi

Vastauksena kirjoitukseen: Älykkäästä nerokkaaksi yhteisöksi

Pasi Maliniemi [Vieras]

Yksi idea olisi selvittää paljonko ICF ehdokkuus maksaa. Kanadalaisilta meni 300k$ pelkkään tuomarien visittiin (http://www.youtube.com/watch?v=El5N-FciX68)

Toinen mielenkiintoinen juttu on että ICF ei ole mikään kaupunkien perustama järjestö, vaan sen on perustanut kaksi yksityishenkilöä. Samat kaverit toimii ICF kisojen tuomareina ja tekevät tuomarointireissuja ehdolla oleviin kaupunkeihin (https://www.intelligentcommunity.org/index.php?src=gendocs&ref=Speakers&category=Services&link=Speakers)

 Pysyvä linkki 02.03.2012 @ 11:47
Arto Hongisto

Vastauksena kirjoitukseen: Ammattikorkeakoulujen hevoskuuri

Arto Hongisto [Vieras]

Miksi AMK luonnonvara koulutusta Oulun seudulla?

Harjoitan kasvinviljelyä, koneurakointia ja metsätaloutta. Toimin luottamustehtävissä niin osuustoimintayrityksissä paikallisella tasolla kuin yrityksessä, mikä toimii kansainvälisillä markkinoilla.

Miksi AMK koulutusta tarvitaan?

Toimin alalla, missä tuottavuutta lisätään rajulla nopeudella. Tilakoko kasvaa ja osalla kansainvälistyy. Elinkeinoon liittyvät voimakkaat osuustoimintayritykset, mitkä toimivat paitsi kotimaassa, myös kansainvälisillä markkinoilla. Suurimpien yritysten taseet ja liikevaihdot liikkuvat miljardeissa euroissa. Hallinnossa toimivat ja omistajatahtoa valvovat elinkeinomme harjoittajat. Kaikki tämä vaatii kyvykkäitä, hyvin koulutettuja, myös kansainvälistä kokemusta omaavia nuoria henkilöitä.

Elämäntilanne saattaa heittää yksilöä uuteen tilanteeseen sairauden, eron tai vaikkapa yrityksen siirron yhteydessä seuraavalle sukupolvelle.

Vahva työkokemus yhdessä oman alan koulutuksen kanssa antaa mahdollisuuden siirtyä palkkatyöhön myös iäkkäämpänä.
Miksi alueellista koulutusta tarvitaan?

Ammattimme on sesonkiluonteinen, mihin on vaikea löytää ammattitaitoista työvoimaa. Moni nuori joutuu koulutuksen yhteydessä työskentelemään tilallaan, mikä vaikeuttaa hakeutumista kauemmaksi. Työskentelyn näen vahvuutena koulutuksen järjestäjälle, tuleehan näin automaattisesti vuorovaikutusta käytännön elämään. Toisaalta valmistuminen saattaa venyä.

Koulutuksen tulee olla uskottavaa, missä asiassa alueellisuus korostuu. Ei tuleva High Grade alueen peruna ammattilainen hakeudu opiskelemaan Rovaniemelle tai Kajaaniin, missä vahvuudet ovat ihan eri sektoreilla.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Elämme murrosta, mikä yleensä tuo myös mahdollisuuksia ja uusia ajatuksia kehittää toimintaa. Mielestäni luonnonvara koulutusta tulisi kehittää koko Pohjois-Suomi yhtenäisenä alueena. Näin saisimme suuruuden tuomaa vaikuttavuutta asiaan ja uskottavuutta. Opetusta tulisi olla kolmella alueella: Lapissa Rovaniemellä, Kainuussa Kajaanissa sekä Pohjois-Pohjanmaan rannikolla Oulunseudulla. Jokaisen alueen tulisi keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Koulutuksen, neuvonnan ja tutkimuksen tulisi löytää toisensa entistä vahvemmin, karsitaanhan resursseja jokaiselta sektorilta.

Ulkopuolelta arvioiden Oulunseudun luonnonvara yksikön koulutuspaikkakustannukset ovat suuret seiniin sitoutuneen pääoman ja ehkäpä ns. tukipalveluiden vuoksi, sijaitseehan yksikkö omalla kiinteistöllään. Asia voitaisiin varmaankin hoitaa toisin. Ehkä pääomia voitaisiin säästää myös voimakkaammalla vuorovaikutuksella elinkeinoon. Silloin ei tarvitsisi investoida omaan tekniikkaan, mikä on vanhaa ehkäpä jo huomenna. Ammatin harjoittaja hyötyisi, myymällä toimintaansa palveluna.

Oikealla resurssoinnilla ja hallinnon kehittämisellä uskon, että luonnonvara-alan AMK koulutuksen aloituspaikoista vielä kilpaillaan alueiden kesken, tuohan aloituspaikat myös euroja.

Terveisin Arto Hongisto

 Pysyvä linkki 20.10.2011 @ 09:29
timo_heikkinen

Vastauksena kirjoitukseen: Ammattikorkeakoulujen hevoskuuri

timo_heikkinen [Jäsen]

Luonnonvara-alan koulutusta uhkaava tyhjiö kirvoitti myös OAMK:n hallituksen viimeviikkoisessa kokouksessa napakan keskustelun. Nyt pitäisi saada ministeriöön toimitettavaksi hyvin perusteltu tietopaketti ko. yksikön paikallisesta vaikuttavuudesta, jotta Helsingissäkin tajuttaisiin alan koulutuksen merkitys alueelle.

 Pysyvä linkki 18.10.2011 @ 22:20
Rita Porkka

Vastauksena kirjoitukseen: Ammattikorkeakoulujen hevoskuuri

Rita Porkka [Vieras]

Hienoa huomata, että rehtorintoimistossa on havahduttu OAMK:n Luonnonvara-alan merkitykseen maakunnassamme. Olen vuosia toiminut maaseudun kehittämistyössä eri organisaatioiden palkkalistoilla ja tiedän, kuinka merkittävä alan kehittäjä mainittu yksikkö on. Opiskelijat ja henkilökunta ovat motivoituneita ja äärimmäisen tärkeä sidosryhmä kun puhutaan maaseudun kehittämisestä - eikä pelkästään perusmaatalouden kannalta. Oppilaitoksesta valmistuu laaja-alaisen koulutuksen kautta todellisia osaajia, jotka ovat kiinnittyneet työelämään käsittääkseni erinomaisesti. Me alalla toimivat toivomme hartaasti, että Luonnonvara-alan yksikön merkitys koko Pohjois-Suomelle tiedostetaan OAMK:n päätöksiä tekevien keskuudessa!

 Pysyvä linkki 18.10.2011 @ 14:31
Kummastelija

Vastauksena kirjoitukseen: Hallitusohjelma tarjoaa shokkihoitoa ammattikorkeakouluille

Kummastelija [Vieras]

Kansainvälisyys on yksi tuleva kriteeri rahoituksessa. Puhtaaksi kansainvälisyyteen kannustava hanke" Stuying in Oulu" jäi vain hankkeeksi, vaikka olisi ollut oiva toimiva ja informatiivinen apuväline rahoituksen vahvistamisessa kyseisellä kriteerillä. VALTTI-hankkeen ainut tavoite puolestaan oli auttaa opiskelijoita opinnäytetyöprosessissa, jotta he saisivat tutkinnon ja Oamk lisää valmistusneita, joka on rahoituksen pääedellytys. Valitettavasti tätäkään ei jatketa vuuoden 2011 jälkeen.

Oamkin rahaongelmien suurin syy on erittäin heikko läpäisevyys. Nyt olisikin mielenkiintoista nähdä tekoja, jotka oikeasti ovat tehokkaita ja tuottavat tuloksia. Tarkkailijana olen havainnut, että Oamk ei hyödynnä talossa olevaa osaamista parhaalla mahdollisella tavalla.

Epäilevällä mielenkiinolla odotan ratkaisuja, joilla haasteeseen vastataan. Miten opiskelijoiden ja yhteiskunnan haasteisiin vastataan parhaalla mahdollisella tavalla. Opitaanko (uskalletaanko) talon henkilökunnan sisäistä vahvaa osaamista (ja näkemystä) hyödyntämään vai annetaanko sen joko tukahtua tai valua talosta ulos? Jäävätkö hankkeet vain hankkeiksi eli hyviksi ideoiksi? Oliko Raahe ainut rakennemuutos? Turvaudutaanko sen jälkeen juustohöylään? Uskalletaanko tämän haasteen edessä säilyttää opiskelijoiden opiskelijaelämää suojaavat tukitoimet vai ajetaankone alas/lykätään kehittäminen, kuten 2000-luvun alkupuolella lisäten opiskelijoiden pahoinvointia? (Opintopsykologi, Oulun korkeakoululiikunta opiskelijaa huomioiva opintojenohjaus)

Kaikella tahtoni voimalla toivon, että Oamk osaa tehdä rakentavia todellista positiivista muutoksia tuottavia ratkaisuja, sillä Oulu on erinomainen kaupunki opiskella ja elää. Oamk voi olla sitä myös!

 Pysyvä linkki 11.09.2011 @ 19:35
Reijo Tolppi

Vastauksena kirjoitukseen: Hallitusohjelma tarjoaa shokkihoitoa ammattikorkeakouluille

Reijo Tolppi [Vieras]

Kovin oli OAMK:n murheet tutun oloisia. Kyllä täällä Kemi-Torniossakin on hyvistä ideoista pulaa.

 Pysyvä linkki 02.09.2011 @ 16:48
Sanna

Vastauksena kirjoitukseen: Hallitusohjelma tarjoaa shokkihoitoa ammattikorkeakouluille

Sanna [Vieras]

Täällä on jo paljon aitoa muutosta. Ja on kehitetty paljon juttuja joilla opiskelijat sanovat motivaationsa paranevan ja joilla tekemisen tehokkuus näyttäytyy erilaiselta. Mutta monet sanovat että asioiden tekeminen uusilla tavoilla on hankalaa ja uuvuttaa. Muutosta tukevia asioita ja sitä tekeviä ihmisiä voisi enemmän tunnistaa - ja selkeämmin tukea.

 Pysyvä linkki 29.08.2011 @ 14:52
tiina

Vastauksena kirjoitukseen: Hallitusohjelma tarjoaa shokkihoitoa ammattikorkeakouluille

tiina [Jäsen]

Läpäisystä puhutaan paljon, joten olisiko aika alkaa esimerkiksi kehittämään AHOT-menettelyä Oamkissa ? Tälläkin hetkellä on opiskelijoita, joilla on jopa useampia tutkintoja takanaan ja työkokemustakin vuosia, mutta heidät asetetaan samalla viivalle suoraa lukiosta tulevien, työkokemusta vailla olevien kanssa. Arvattavasti motivaatiota täytyy välillä kaivaa tosi syvältäkin...

 Pysyvä linkki 23.08.2011 @ 10:03
timo_heikkinen

Vastauksena kirjoitukseen: Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

timo_heikkinen [Jäsen]

Tässä taas yksi muuttunutta aikaa kuvaava puheenvuoro:
http://www.tietokone.fi/uutiset/monty_widenius_neuvoo_avoin_koodi_ja_virtuaaliyritys

 Pysyvä linkki 25.03.2011 @ 23:36
Ihmettelijä

Vastauksena kirjoitukseen: Valmistumistalkoot – nyt!

Ihmettelijä [Vieras]

Siis mitä ihmettä, onko Oamkissa olemassa vielä koulutusohjelmia joissa työharjoittelua ei saa lainkaan hyväksilukea aiemmalla työkokemuksella?

 Pysyvä linkki 24.02.2011 @ 09:32
ATK

Vastauksena kirjoitukseen: Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

ATK [Vieras]

Timolle hatunnosto ansiokkaasta artikkelista avoimien ohjelmien puolesta. Avoimen lähdekoodien ohjelmat ovat hyvässä kysynnän nousussa yrityksissä. Käyttöönotto kuitenkin edellyttäisi enemmän ohjelmistopalvelualan yrityksiä ja niiden syntyminen vaatii asiaan koulutettuja ihmisiä. Varsinkin liiketalouden tietojenkäsittelyn puolella tarvittaisiin lisää ko. alueen koulutusta.

Ammattikorkeakoulussa pitäisi olla selkeä opetuksellinen työnjako, jossa tietojenkäsittelyä opiskeltaisiin liiketalouden yksikössä ja tekniikan yksikössä keskityttäisiin sulautettuihin järjestelmiin.

 Pysyvä linkki 22.02.2011 @ 22:18
timo_heikkinen

Vastauksena kirjoitukseen: Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

timo_heikkinen [Jäsen]

Avoimiin ohjelmistoihin ja ympäristöihin panostaminen toisi nostetta PK-yrityksiin. Enemmän asiaa yllä olevan linkin takana.

Nimimerkille ATK: Tätä pientä porukkaa, joka Tekun tietotekniikasta on vielä jäljellä, tarvitaan muiden sulautettujen sovellusten kuin kännyköiden koodaamiseen. Sellaisiakin kun on.

 Pysyvä linkki 22.02.2011 @ 11:58
Mikko J.

Vastauksena kirjoitukseen: Valmistumistalkoot – nyt!

Mikko J. [Vieras]

Nostaisin esille, ilmeisesti vaietun, syyn keskeytyneisiin opintoihin: oletan että kesken jääneitä kursseja kerääntyy tietyille opettajille enemmän kuin keskimäärin ja tämän esillesaanti ei vaadi mitään muuta kuin simppelin Excel-haun. Sen jälkeen onkin sitten aiheellista tarttua toimeen ja ratkaista tilanne kaikien osapuolten kannalta hyvin.

Toinen esille nostettava kohta on työharjoittelu. Katson kohtuuttomaksi ehdotonta harjoittelupakkoa (30 op.) koulutus-ohjelman aikana ilman aikaisemman työkokemuksen hyväksilukua. Tässä tulee vastaan tilanne, jossa pitkään työelämässä olleet opiskelijat syövät harjoittelupaikkoja opiskelijoilta, joilla ei ole työkokemusta, ja siten osaltaan vaikeuttavat valmistumista. Lisäksi mahdollisuus 25 op:n hyväksilukuun opinnoissa nopeuttaisi läpimenoaikoja ja/tai mahdollistaisi kesä-aikaisen täysipäiväisen opiskelun.

Halusin tuoda esille nämä parannusesitykset konkreettisina mahdollisuuksina hallinnollisten kiemuroiden sijasta.

 Pysyvä linkki 19.02.2011 @ 10:00
Kati

Vastauksena kirjoitukseen: Valmistumistalkoot – nyt!

Kati [Vieras]

Minäkin rohkaistun kommentoimaan viestintästrategiapäivästä rohkaistuneena, vaikkakin vasta nyt ehdin istahtaa tähän blogin äärelle.

OpinToriin tulee jonkin verran sellaisia asiakkaita, jotka ovat syystä tai toisesta keskeyttäneet opintonsa oamkissa, ja haluaisivat nyt jatkaa opintojaan.

Valtakunnallisessa verkostossa jossa keskustelemme näistä hakeutumisvaiheen kysymyksistä, olen kuullut (ei osoittaa faktaa) että muissa amkeissa nämä palaajat otetaan ilolla vastaan. Liekkö siinä yksi syy hyviin tuloksiin? Myös meillä keskeyttäneet toivotetaan muihin amkeihin tervetulleeksi, mikäli saman alan koulutusta vain löytyy.

Tästä sain ajatuksen mietittäväksi: mitäpä jos pitäisimme teemapäivän jollain raflaavalla otsikolla aiheesta:
Ovatko amkin opintosi jääneet kesken?
Haluaisitko vielä suorittaa tutkintosi?

Innostuisiko joku yksikkö (tai useampi yhdessä) kokeilemaan tätä?

 Pysyvä linkki 18.02.2011 @ 11:24
bastian

Vastauksena kirjoitukseen: Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

bastian [Jäsen]

Ehdottaisin että ennen kuin tässä yhteydessä keskustellaan Oamkin koulutusohjelmien lopettamisesta tai siirtämisestä Oamkissa (unohtamatta muita korkeakouluja Oulun seudulla) tarjottaisiin Oamkin ja yksiköiden johtajien ja painoalakoordinaattoreiden isännöimä laajempi foorumi, esimerkiksi koulutusmessut tai -seminaari, jossa IT-alan ja mahdollisesti muiden Oamkin alojen kuten vaikkapa Amokin toimijat ja lisäksi yrityselämän edustajat voisivat tavata ja vaihtaa hyviä koulutukseen liittyviä käytänteitä esimerkiksi projektilähtöisestä ja monialaisesta koulutustoiminnasta, jossa liiketoiminnallisuuskin on mukana.

Tutustutaan ensin kunnolla Oamkissa koulutusten ja siellä toimivan henkilökunnan käytänteihin ja ideoihin ja lisäksi yrityselämän tarpeisiin, ja tehdään vasta sen jälkeen johtopäätökset koulutusten kehittämisestä. Uskon että tällainen laajempi foorumi, esim. koulutusmessut tai -seminaari, voisi kokoa yhteen ja lähentää toimijoita kaikilla tasoilla ja täten avata mahdollisuuksia monialaiseen luvoaan yhteistyöhön. Painoalakoordinaattorit ovat varmaan tärkeässä asemassa tässä asiassa Oamkin johdon lisäksi, ja ihan hyvä että esimerkiksi painoalojen suunnitelmista tiedotetaan eri foorumeissa (viimeksi Oranssissa 02/2011). Laajemmasta ja vielä yhteistoiminnallisemmasta foorumistakaan ei olisi kuitenkaan haittaa, päin vastoin: voisi löytyä toimintatapa, joka lisäisi myös henkilökunnan sitoutumista Oamkin strategisiin linauksiin ja mahdollisiin tai jopa tarpeellisiin muutoksiin korkeakoulutuksessa.

 Pysyvä linkki 18.02.2011 @ 08:43
ATK

Vastauksena kirjoitukseen: Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

ATK [Vieras]

Koulutuksen turhaa päällekkäisyyttä ammattikorkeakoulussa voisi karsia keskittämällä "Atk-koulutuksen" tietojenkäsittelyn yhteyteen liiketalousyksikköön ja lopettamalla tekniikan yksikön tietotekniikan koulutus. Liiketaloudella on parempi kytkös yritystoimintaan kuin insinöörivetoisella koulutuksella. Nokian tapauksessa hilavitkutin -pohjainen insinööritoiminta kärsi tappion liiketoiminnalle (MS, Google, Apple).

 Pysyvä linkki 17.02.2011 @ 19:34
SP

Vastauksena kirjoitukseen: Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

SP [Vieras]

Ainakin yhteistyökumppaneita ja kehittämisestä innostuneita opettajia kuunnellessa tämä nousee selkeästi tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi. Nyt tarvisi vaan rohkeasti suunnitella, aikatauluttaa ja resursoida - ja varmistaa että meillä on mahdollisuudet kehittää.

 Pysyvä linkki 17.02.2011 @ 15:18
Niina Susan

Vastauksena kirjoitukseen: Valmistumistalkoot – nyt!

Niina Susan [Vieras]

Valmistumisessa on yksi ainoa tie onneen: motivaatio valmistua! Motivaatiota voidaan houkutella, maanitella,tukea ja jopa uhkailla, kiristää tai lahjoa. Suitset on kuitenkin opiskelijalla itsellään ja syyt suitsien karkailuun ovat moninaiset. Opettajat ja tukipalveluhenkilöstö voivat tukea, auttaa ja kannustaa, mutta eivät voi suorittaa opintoja opiskelijan puolesta.

 Pysyvä linkki 07.02.2011 @ 23:08
Anna

Vastauksena kirjoitukseen: Valmistumistalkoot – nyt!

Anna [Vieras]

Viestintästrategiapäivänä mainitsit, että haluaisit enemmän kommentteja merkinnöillesi: uskoisin, että saisit niitä entistä enemmän, jos esittäisit tekstissäsi kysymyksiä lukijoillesi ja rohkaisisit muutoinkin palautteen antamiseen. Tämmöisiin toteaviin teksteihin ei ole yhtä helppoa kirjoittaa kommentteja kuin on vastata suoraan kysymykseen.

Seuraavaksi tässä odotan, että josko esim. Kurjen Heikki kävisi laittamassa tänne jotain yhteenvetoa OTEK:n kahvihuonekeskusteluista, joita siellä tästä valmistumistalkoot-aiheesta on kuulemma käyty. :)

 Pysyvä linkki 07.02.2011 @ 21:06
Ritva

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Ritva [Vieras]

Pointti tässä on se, että sen ajan, jonka käytät (tai opiskelija käyttää) ruotsin kielen opiskeluun, voisit käyttää jonkin muun kielen opiskeluun. Sellaisen kielen, jolle sinulla oikeasti on jotain hyötyä, esim. ranska, saksa, japani tms.

 Pysyvä linkki 16.10.2010 @ 22:28
Marjo

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Marjo [Vieras]

Paras ikä vieraiden kielten oppimiselle on (viimeistään) peruskoulun alaluokilla, joten jo niillä luokka-asteilla tulisi tarjota muitakin kieliä oppilaille kuin englantia. Ei siis kannata odottaa lukioikää. Kaikkihan eivät edes lukioa käy, eikä pienissä lukioissa välttämättä synny tarpeeksi isoja ryhmiä opetuksen järjestämiseksi.

Kielitaitoa opiskellaan pääasiassa kommunikointia varten, ja kyllä se valitettavasti niin on, että pohjoismaissa kommunikoi varsin hyvin ilman ruotsinkielen taitoakin. Itäeuroopassa tai Ranskassa ei välttämättä pärjää pelkällä englannilla, eikä siellä todellakaan ole apua ruotsinkielen taidoista. Muutenkin valinnaisuutta kielitarjonnassa pitäisi lisätä. Nykyään se ei oikein toteudu, kun alakoulun 3. luokalla alkavan kielen (yleensä englanti) lisäksi ei useimmissa kouluissa tarjota 5. luokalla mitään ja seuraava onkin sitten 7. luokalla alkava ruotsi.

 Pysyvä linkki 15.10.2010 @ 17:15
Jouko Paaso

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Jouko Paaso [Vieras]

"Englanti tulisi opettaa kaikille kommunikoinnin peruskieleksi yläasteella"..
Tuo lause aiheutti aiheellisen kommentin (muihin en vastaa; hyvä, että syntyi keskustelua). Itse olen jo niin vanha, etten ollut peruskoulussa ollenkaan, vaan kansa- ja keskikoulussa sekä lukiossa (4 lk. + 5 lk. + 3 lk.). Vieraan kielen opiskelu tulee toki aloittaa jo ala-asteella. Sorry sekoilu tässä kohdassa - johtuen korkeasta iästäni ;-). T. Jouko P.

 Pysyvä linkki 15.10.2010 @ 13:12
Ritva

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Ritva [Vieras]

Opiskelijan näkökulmasta ruotsin kieli:

Meille tulee opiskelijoita sekä lukiosta että ammattiopistosta. Jokaisella on takanaan yläasteen ruotsin kielen opinnot. Lukiolaiset opiskelevat ruotsia 7,5 op, opistotasoiset 1,5 op. Virkamiesruotsi edellyttää vähintään 7,5 op:n lähtötiedot. Amk:n laissa sanotaan selkeästi, että jos sinulla ei ole riittävää lähtötasoa, niin sinut voi joko vapauttaa opinnoista tai arvioida muuten. Haaga-Heliassa on käytössä ns. mukautettu arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija (esim. ammattiopistosta valmistunut), jolla ei ole riittävää lähtötasoa (esim. ruotsin kieli), voi halutessaan hakea mukautettua arviointia. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija hakee ensin mukautettua arviointia. Sen jälkeen hän osallistuu esim. ruotsin kielen tunneille (väh. 80%), tekee tarvittavat tehtävät, käy tentissä. Jos tentti ei mene läpi, voi käydä uudessa tentissä ja vielä kerran. Jos ei sittenkään onnistu, niin saa kuitekin arvosanan mukautettu eli opintojakso on suoritettu. Tätä asiaa on yritetty viedä oamk:ssa eteenpäin, mutta aina töksähtänyt Rehtorin toimistoon.

 Pysyvä linkki 13.10.2010 @ 23:43
Ritva

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Ritva [Vieras]

"Ruotsin osaamisesta oli runsaasti hyötyä toimiessani Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorina."

Siis ruotsin kieltä tarvittiin Suomessa ...

Ruotsissa pärjää erittäin hyvin englannin kielellä.

Opiskelin pakkoruotsia joskus ammoisina oppikouluaikoina 8 vuotta. Muutin Ruotsiin vaikkapa huvin vuoksi. En ymmärtänyt aluksi höhkäsen pöläystä, mitä riikinruotsalaiset sanoivat (vaikka olin opiskellut k.o. kieltä 8 v, lausunta oli aivan erilaista kuin mitä meille opetettiin). Toki pian ymmärsin jopa ruotsia eli sitä oikeata ruotsin kieltä murteineen eikä sitä töksähtävää suomen ruotsia. Olenko koskaan 1980-luvun jälkeen tarvinnut ruotsin kieltä? En ole. Olisinpa ollut Englannissa tai Amerikassa nuo 7 vuotta ... Siitä olisi ollut jotain hyötyäkin.

Miksi opiskelijoita pakotetaan johonkin heille "hyödyttömään" kieleen? Ruotsin kieli yhtä kansainvälinen kuin joki swahili. Opetammeko sitä kouluissamme?

Oletettavasti kaikki ruotsinkielisten sukulaiset/ystävät laittavat heti parit kommentit ruotsin kielen puolesta. Joka tapauksessa suomenkielisiä suomalaisia on enemmistö eli n. 95 %, mutta tämä 5 %:n ylimystö vetää edelleen suomalaisten edelle ... Ja minkähän takia???? Hmm...

 Pysyvä linkki 13.10.2010 @ 23:14
Sanna

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Sanna [Vieras]

Myös samaa mieltä kielitaidon tärkeydestä. Ja valinnan vapaudesta. Saksaa opiskellaan Suomessa suhteettoman paljon historian jäänteenä. Esimerkiksi espanjan kielen opetusta ala-asteillakin voisi huomattavasti lisätä, sitä kuitenkin puhutaan paljon ja monella mantereella.

 Pysyvä linkki 11.10.2010 @ 15:35
Marianne

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Marianne [Vieras]

Olen samaa mieltä monipuolisen kielitaidon arvokkuudesta. On mukavaa, että kaikkia rohkaistaan kielitaidon kehittämiseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen :-)

Yhtään työaikaa ei kuitenkaan saa käyttää kielten opiskeluun - onko tässä ehkä ristiriita?

 Pysyvä linkki 11.10.2010 @ 11:31
Jules Lehtonen

Vastauksena kirjoitukseen: Monipuolinen kielitaito on kansainvälistymisen mahdollistaja

Jules Lehtonen [Vieras]

"Englanti tulisi opettaa kaikille kommunikoinnin peruskieleksi yläasteella".. ???
Kielikoulutuskeskustelussa vilisee paljon epätäsmällisyyksiä, joten pyydän täsmentämään, kannatatteko todella opintojen aloittamista ylä- vai ala-asteella.
Yhdistyksemme ajaa vapaata kielivalintaa, jolloin myös ns. toinen kotimainen olisi vapaasti valittavissa, oppilaan omasta tahdosta, ei ylhäältä annettuna.

 Pysyvä linkki 11.10.2010 @ 10:40
Jussi Kangasoja

Vastauksena kirjoitukseen: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

Jussi Kangasoja [Vieras]

Oppilaitokset eri maissa ovat kehittäneet kansainvälisiä suhteita vastaaviin laitoksiin eri puolilla maailmaa kuten myös me, josta Diploma Supplement on yksi osoitus. KV-verkottumisen taustana on useimmiten ollut opiskelijavaihto ja ns. ystävyys- tai kummioppilaitosten hankinta. Hyvin useassa tapauksessa toiminta on ollut osa oppilaitoksen kotikaupungin KV-strategian jalkauttamista jolloin lähtökohdat eivät ole olleet TKI-toiminnan tarpeissa.

Tämä lähestymistapa näkyy erityisesti kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelussa hyvien partneriverkostojen puuttumisena.

Kansainvälisen TKI-toiminnan käynnistäminen vaatii aktivointitoimenpiteitä ja niiden taustalle selvityksen siitä, millä temaattisilla painoalojen mukaisilla alueilla halutaan edetä. Osana toimintaa tulisi myös pystyä vahvistamaan ja täydentämään yhteistyötä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa ja rakentamaan tätä silmälläpitäen kansainvälistymissilta korkeakouluorganisaatioiden yli alueen elinkeinoelämän toimijoille.

Aktivointitoimenpiteitä sisältävästä hankkeesta on jätetty (Otek, Sote, Kultt, Liike) rahoitushakemus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (OKM:n hallinnonoala) kevään haussa.

 Pysyvä linkki 21.06.2010 @ 09:16
Pirkko Kuisma-Kursula

Vastauksena kirjoitukseen: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

Pirkko Kuisma-Kursula [Vieras]

Miksipä ei opetusta todellakin myöskin venäjäksi? Venäjä on ja pysyy naapurinamme. Aito yhteistyö auttaisi poistamaan molemminpuolisia ennakkoluuloja.

 Pysyvä linkki 18.06.2010 @ 13:44
bastian

Vastauksena kirjoitukseen: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

bastian [Jäsen]

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on hyvin moniulotteinen, tässä hahmotelma: http://www.oamk.fi/~bafahnri/info/IOHE.pdf
On varmaan järkevää keskittyä joihinkin toimintoihin ;-)

 Pysyvä linkki 17.06.2010 @ 15:13
Marjo Pääskylä

Vastauksena kirjoitukseen: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

Marjo Pääskylä [Vieras]

Tunnustuksena Oamkin kansainvälisestä osaamisesta Euroopan komissio on juuri myöntänyt Oamkille Diploma Supplementin -tunnuksen jo toistamiseen. Ensimmäinen tunnus myönnettiin vuosille 2004-2007. Uusi tunnus on voimassa 2010-2013. Tunnuksen saaneet eurooppalaiset korkeakoulut kutsutaan Antwerpenissä, Belgiassa 5.10.2010 pidettäviin juhlallisuuksiin, jotka ovat osa Belgian puheenjohtajakaudella pidettävää liikkuvuuskonferenssia.

 Pysyvä linkki 17.06.2010 @ 14:38
heikkim

Vastauksena kirjoitukseen: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

heikkim [Vieras]

Tuota, tuota...
Miksei se opetus voisi olla saksaksi, venäjäksi... niin tai vaikkapa saameksi?

 Pysyvä linkki 17.06.2010 @ 11:18
NMP

Vastauksena kirjoitukseen: Laadukasta toimintaa palautteen pohjalta

NMP [Vieras]

Rehtorin blogi tunnetaan myös maailmalla: http://mopaali.fi/blogi/Johtaja-perusta-blogi-.html

 Pysyvä linkki 01.06.2010 @ 09:52
Pertti Sillanpää

Vastauksena kirjoitukseen: Puhtia ja vireyttä liikunnasta

pesillan [Jäsen]

Tuo ykkösrasti on aina haaste. En ole varma, nähdäänkö Jukolassa, jos annat noin paljon etumatkaa heti lähdössä. Oma k-pisteeni on Hyvinkäällä.

Mutta niin työhön kuin Jukolaankin kunnon pohjat luodaan laduilla ja metsissä, niin fyysiesti kuin henkisestikin. Näkemisiin niissä merkeissä.

 Pysyvä linkki 06.03.2010 @ 11:10
Raili

Vastauksena kirjoitukseen: Puhtia ja vireyttä liikunnasta

Raili [Vieras]

Meidän korkeakoululiikunnassa on sekin erinomainen asia että henkilökunta pääsee mukaan - on laaja tarjotin josta valita sopivaa.
Liikunta on hyvä lääke ja toimii erityisen hyvin ennaltaehkäisynä! Tuota viiden minuutin pummia en ihan usko, kyse lie korkeintaa minuutin koukkauksesta?

 Pysyvä linkki 18.02.2010 @ 13:49
Sanna Poikkimäki

Vastauksena kirjoitukseen: Sitoutuminen, luottamus ja yhteistyö avaimet menestykseen

Osallistumme avoimeen keskusteluun ammattikorkeakoulun kehittämisestä...

 Pysyvä linkki 04.02.2010 @ 14:52
Alpo Kekkonen

Vastauksena kirjoitukseen: Sitoutuminen, luottamus ja yhteistyö avaimet menestykseen

Alpo Kekkonen [Vieras]

Kiitos Tunarille kommentista, jonka ansiosta sain aiheen jatkaa keskustelua.

Kuulemani mukaan rehtori oli tiedotustilaisuudessa Raahessa 22.1. pahoitellut sitä, että kampuksemme henkilöstölle tuli tieto nuorisoasteen sisäänoton lopettamisesta sanomalehdestä 19.1. Pahoittelu muuttuu epäuskottavaksi, kun katsotaan tapahtunutta ja jatkotoimia.

Tammikuun 18. päivän amk-hallituksen kokouksen päätöksen sisältö jätettiin tarkoituksella hämäräksi eikä kokouksen esityslistan tai pöytäkirjan liitteitä ole vieläkään julkaistu kuntayhtymän nettisivuilla ja kuten aiemmin totesin, amk-hallituksen jäsenille toimitetut asiakirjat merkittiin ei-julkisiksi. Viime torstaina, 28.1., pidetyssä amk-hallituksen kokouksessa kuitenkin paljastui, ettei kymmenen päivää aikaisemmin suinkaan oltu tehty päätöstä nuorisoasteen sisäänoton lopettamisesta Raahessa, koska tuo linjaus tehtiin vasta 28. päivä päätettäessä hallituksessa amk-strategiasta, kuten nyt julkaistu kokouspöytäkirja todistaa.

Rehtori halusi kuitenkin tiedottaa 18.1. lehdistön välityksellä, että mainittu päätös nuorisoasteen sisäänotosta on jo tehty. Näin rehtori levitti vääriä tietoja, jotta Raahen alueen toimijat eivät yrittäisi vaikuttaa vasta tulossa olevaan päätöksentekoon. Väärien tietojen levittäminen lehdistön kautta oli viisas valinta, sillä tietojen vääristelyn nyt paljastuttua olisi oikea aika väittää, että lehdistö on ymmärtänyt asian väärin.

Kun rehtori jätti perjantaina Raahessa kertomatta, että nuorisoasteen sisäänoton lopettamiseen otetaan kantaa amk-hallituksessa vasta seuraavalla viikolla, tästä kaikkein tärkeimmästä asiasta ei tiedotettu kampuksemme henkilöstölle mitään. Näin mainittua tilaisuutta pitäisikin nimittää tiedonsalaamistilaisuudeksi eikä tiedotustilaisuudeksi.

Pertti Törmälä kuvaa kommentissaan, että Raahen kampuksen tunnuslukujen kuntoon saattaminen on mahdoton tehtävä henkilöstölle. Aiemmin esittämäni esimerkki vuoden 2007 tuloksista osoittaa, että tehtävä on todellakin mahdoton, jos Oamkin keskushallinto ei lopeta Raahen kampuksen henkilöstön tahallista työmotivaation murentamista.

Tästä yhteiskampusmallin päätöksenteosta ja sen menettelytavoista tulee harvinaisen hyvin selväksi, ettei keskushallinto jätä mitään keinoa käyttämättä Raahen kampuksen henkilöstön nöyryyttämisessä ja työmotivaation polkemisessa. Henkilöstöä on peloteltu mielipiteensä ilmaisemisesta, yt-laista ei ole välitetty vähääkään, päätöksenteko on valmisteltu mahdollisimman salaisesti ja päätöksistä on levitetty vääriä tietoja ja olennaisimmat asiat on jätetty kertomatta. Tätä kokonaiskuvaa täydentävät erinomaisesti kuntayhtymästrategiassa määritellyt arvot, joiden mukaan Osekk toimii kaikissa toimissaan avoimesti ja läpinäkyvästi ja kohtelee toisiaan, opiskelijoita ja asiakkaita arvostavasti, inhimillisesti ja tasa-arvoisesti.

 Pysyvä linkki 03.02.2010 @ 12:28