Kommentti lähettäjä: Jules Lehtonen [Vieras]
Jules Lehtonen

"Englanti tulisi opettaa kaikille kommunikoinnin peruskieleksi yläasteella".. ???
Kielikoulutuskeskustelussa vilisee paljon epätäsmällisyyksiä, joten pyydän täsmentämään, kannatatteko todella opintojen aloittamista ylä- vai ala-asteella.
Yhdistyksemme ajaa vapaata kielivalintaa, jolloin myös ns. toinen kotimainen olisi vapaasti valittavissa, oppilaan omasta tahdosta, ei ylhäältä annettuna.

11.10.2010 @ 10:40
Kommentti lähettäjä: Marianne [Vieras]
Marianne

Olen samaa mieltä monipuolisen kielitaidon arvokkuudesta. On mukavaa, että kaikkia rohkaistaan kielitaidon kehittämiseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen :-)

Yhtään työaikaa ei kuitenkaan saa käyttää kielten opiskeluun - onko tässä ehkä ristiriita?

11.10.2010 @ 11:31
Kommentti lähettäjä: Sanna [Vieras]
Sanna

Myös samaa mieltä kielitaidon tärkeydestä. Ja valinnan vapaudesta. Saksaa opiskellaan Suomessa suhteettoman paljon historian jäänteenä. Esimerkiksi espanjan kielen opetusta ala-asteillakin voisi huomattavasti lisätä, sitä kuitenkin puhutaan paljon ja monella mantereella.

11.10.2010 @ 15:35
Kommentti lähettäjä: Ritva [Vieras]
Ritva

"Ruotsin osaamisesta oli runsaasti hyötyä toimiessani Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorina."

Siis ruotsin kieltä tarvittiin Suomessa ...

Ruotsissa pärjää erittäin hyvin englannin kielellä.

Opiskelin pakkoruotsia joskus ammoisina oppikouluaikoina 8 vuotta. Muutin Ruotsiin vaikkapa huvin vuoksi. En ymmärtänyt aluksi höhkäsen pöläystä, mitä riikinruotsalaiset sanoivat (vaikka olin opiskellut k.o. kieltä 8 v, lausunta oli aivan erilaista kuin mitä meille opetettiin). Toki pian ymmärsin jopa ruotsia eli sitä oikeata ruotsin kieltä murteineen eikä sitä töksähtävää suomen ruotsia. Olenko koskaan 1980-luvun jälkeen tarvinnut ruotsin kieltä? En ole. Olisinpa ollut Englannissa tai Amerikassa nuo 7 vuotta ... Siitä olisi ollut jotain hyötyäkin.

Miksi opiskelijoita pakotetaan johonkin heille "hyödyttömään" kieleen? Ruotsin kieli yhtä kansainvälinen kuin joki swahili. Opetammeko sitä kouluissamme?

Oletettavasti kaikki ruotsinkielisten sukulaiset/ystävät laittavat heti parit kommentit ruotsin kielen puolesta. Joka tapauksessa suomenkielisiä suomalaisia on enemmistö eli n. 95 %, mutta tämä 5 %:n ylimystö vetää edelleen suomalaisten edelle ... Ja minkähän takia???? Hmm...

13.10.2010 @ 23:14
Kommentti lähettäjä: Ritva [Vieras]
Ritva

Opiskelijan näkökulmasta ruotsin kieli:

Meille tulee opiskelijoita sekä lukiosta että ammattiopistosta. Jokaisella on takanaan yläasteen ruotsin kielen opinnot. Lukiolaiset opiskelevat ruotsia 7,5 op, opistotasoiset 1,5 op. Virkamiesruotsi edellyttää vähintään 7,5 op:n lähtötiedot. Amk:n laissa sanotaan selkeästi, että jos sinulla ei ole riittävää lähtötasoa, niin sinut voi joko vapauttaa opinnoista tai arvioida muuten. Haaga-Heliassa on käytössä ns. mukautettu arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija (esim. ammattiopistosta valmistunut), jolla ei ole riittävää lähtötasoa (esim. ruotsin kieli), voi halutessaan hakea mukautettua arviointia. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija hakee ensin mukautettua arviointia. Sen jälkeen hän osallistuu esim. ruotsin kielen tunneille (väh. 80%), tekee tarvittavat tehtävät, käy tentissä. Jos tentti ei mene läpi, voi käydä uudessa tentissä ja vielä kerran. Jos ei sittenkään onnistu, niin saa kuitekin arvosanan mukautettu eli opintojakso on suoritettu. Tätä asiaa on yritetty viedä oamk:ssa eteenpäin, mutta aina töksähtänyt Rehtorin toimistoon.

13.10.2010 @ 23:43
Kommentti lähettäjä: Jouko Paaso [Vieras]
Jouko Paaso

"Englanti tulisi opettaa kaikille kommunikoinnin peruskieleksi yläasteella"..
Tuo lause aiheutti aiheellisen kommentin (muihin en vastaa; hyvä, että syntyi keskustelua). Itse olen jo niin vanha, etten ollut peruskoulussa ollenkaan, vaan kansa- ja keskikoulussa sekä lukiossa (4 lk. + 5 lk. + 3 lk.). Vieraan kielen opiskelu tulee toki aloittaa jo ala-asteella. Sorry sekoilu tässä kohdassa - johtuen korkeasta iästäni ;-). T. Jouko P.

15.10.2010 @ 13:12
Kommentti lähettäjä: Marjo [Vieras]
Marjo

Paras ikä vieraiden kielten oppimiselle on (viimeistään) peruskoulun alaluokilla, joten jo niillä luokka-asteilla tulisi tarjota muitakin kieliä oppilaille kuin englantia. Ei siis kannata odottaa lukioikää. Kaikkihan eivät edes lukioa käy, eikä pienissä lukioissa välttämättä synny tarpeeksi isoja ryhmiä opetuksen järjestämiseksi.

Kielitaitoa opiskellaan pääasiassa kommunikointia varten, ja kyllä se valitettavasti niin on, että pohjoismaissa kommunikoi varsin hyvin ilman ruotsinkielen taitoakin. Itäeuroopassa tai Ranskassa ei välttämättä pärjää pelkällä englannilla, eikä siellä todellakaan ole apua ruotsinkielen taidoista. Muutenkin valinnaisuutta kielitarjonnassa pitäisi lisätä. Nykyään se ei oikein toteudu, kun alakoulun 3. luokalla alkavan kielen (yleensä englanti) lisäksi ei useimmissa kouluissa tarjota 5. luokalla mitään ja seuraava onkin sitten 7. luokalla alkava ruotsi.

15.10.2010 @ 17:15
Kommentti lähettäjä: Ritva [Vieras]
Ritva

Pointti tässä on se, että sen ajan, jonka käytät (tai opiskelija käyttää) ruotsin kielen opiskeluun, voisit käyttää jonkin muun kielen opiskeluun. Sellaisen kielen, jolle sinulla oikeasti on jotain hyötyä, esim. ranska, saksa, japani tms.

16.10.2010 @ 22:28
« Hyvin toimivan ty√∂yhteis√∂n edellytyksetAidosti kansainv√§linen korkeakouluyhteis√∂ »