Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Paljon on ehtinyt tapahtua siitä, kun viimeksi ehdin päivittää blogia.

Merkittävin asia on varmasti se, kun Oamkin hallitus päätti perusteellisen selvitystyön ja harkinnan jälkeen hyväksyä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) tekemän vuokrasopimustarjouksen. Näin ollen siirrymme kahden kampuksen malliin Oulussa. Pääkampus tulee olemaan Linnanmaalla, jonne Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät. Kontinkankaan kampus jatkaa toimintaansa nykyisellä sijainnillaan; myös sosiaali-terveysalan kehittymisen edellytykset on turvattava. Olen erittäin tyytyväinen kampuspäätökseen, sillä Linnanmaan yhteiskampuksesta hyötyy koko Oulun seutu ja Pohjois-Suomi.

Oamk vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) Linnanmaalta noin 23 000 neliön tilat, jotka peruskorjataan kokonaan uutta vastaaviksi. SYK on visioinut Linnanmaan tiloihin digitaalisuutta hyödyntäviä moderneja oppimisympäristöjä. Tälläkin hetkellä SYK toteuttaa tällaisia ympäristöjä Linnanmaan kampuksella.

Päätös muutosta Linnanmaalle on alkuun puhtaasti tilaratkaisu, mutta se antaa hyvät mahdollisuudet kehittää uudenlainen yli 20 000 hengen kampus, jossa kaikkia toimijoita yhdistää monialainen ja synergiahyötyihin tähtäävä tilallinen, toiminnallinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Tulevasta yhteistyöstä sovitaan toiminnoittain itsenäisten korkeakoulujen käytäntöjen mukaisesti.

Pääasiallinen muuttovuosi Linnanmaalle on 2019. Tila- ja muuttosuunnitelmien valmistelu on jo aloitettu, ja lähiaikoina henkilöstö ja opiskelijat tullaan ottamaan mukaan suunnitteluun. Jo nyt on todettava, ettemme itse kukin välttämättä selviä vain yhdellä muutolla, sillä kustannus- ym. syistä joudumme tiivistämään tilankäyttöämme joidenkin toimintojen osalta jo aiemmin. Esimerkiksi Ammatillisen opettajakorkeakoulun on lähdettävä Myllytullin tiloista pois aiemmin, samoin Liiketalouden Teuvo Pakkalan kadun kampukselta. Hallinto muuttaa väliaikaisesti helmikuussa Kaukovainion kampukselle.

Talousennusteemme on tältä vuodelta parantunut, ja nyt pieni positiivinen tulos alkaa näyttää mahdolliselta. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen arvioidaan kuitenkin edelleen laskevan sopimuskaudella 2017–20 leikkausten ja indeksijäädytysten vuoksi. Oamkin osalta perusrahoituksen lasku on arviolta neljä miljoonaa euroa.

Tuloksellisuutemme on huonontunut, ja se ei ole hyvä suunta. Mitä huonompi tuloksellisuutemme on, sitä voimakkaampiin sopeutustoimiin on ryhdyttävä. Haastoin oamkilaiset muutama vuosi sitten ”tutkintotalkoisiin”, ja siitä seurasi alkuun jopa negatiivista palautetta. Selvisimme kuitenkin sen ansiosta vähemmillä irtisanomisilla, kuin alun pahimmat skenaariot olivat. Samoihin talkoisiin on alettava nytkin. Opintopisteitä ja tutkintoja on tultava huomattavasti nykyistä enemmän, opintojen monimuotoistaminen on saatava toimimaan, ympärivuotinen opiskelu on mahdollistettava, jne.. Kaikki edellytykset parempaan meillä on, sillä olimme neljä vuotta sitten näissä asioissa ammattikorkeakoulujen kärjessä.

Oamk haluaa jatkossakin olla monialainen, kansainvälinen ja vetovoimainen ammattikorkeakoulu. Jos emme pysty parempaan tulokseen ja uudista toimintamallejamme, on vaarana, että joudumme edelleen supistamaan koulutustarjontaamme. Tuskin haluamme olla karkeasti ilmaistuna vain isojen koulutusalojemme massakouluttaja.

Oulun kaupunki etsii parhaillaan uutta johtajaa. Valinta on tärkeä myös Oamkille. Toivotaan, että tulevan kaupunginjohtajan kanssa voimme jatkaa ja kehittää yhteistyötämme, jotta alueemme kilpailukyky säilyy ja kehittyy.

Jäitä hattuun kampusselvityksessä!

Oamkin kampusratkaisua on käsitelty vähän väliä mediassa; viimeksi torstain Kalevassa esitettiin Huikarin uusimmat visiot. Ehkä on syytä kerrata pari asiaa: teemme asiantuntevan tilakonsultin vetämänä selvitystä tulevaisuuden tilatarpeestamme, tavoitteenamme on edelleen kahden kampuksen malli - joko Kontinkangas-Kaukovainio tai Kontinkangas-Linnanmaa. Tavoitteenamme on, että Oamkin hallitus voisi huhtikuun kokouksessaan päättää kampusratkaisusta. Ratkaisun hallitus tekee toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen pohjalta, Oamkin edun näkökulmasta, itsenäisesti. Oli ratkaisu kumpi tahansa, ammattikorkeakoulun niukkeneva talous on varsin voimakkaasti vaikuttava tekijä; tilakustannukset eivät saa kasvaa tilanteessa, jossa joudumme sopeuttamaan toimintaamme talouden ehdoilla. Olemme juuri toimittaneet päivitetyn strategiamme vuosille 2017-20 opetus- ja kulttuuriministeriöön. Strategiassamme ilmoitamme säilyttävämme nykyisen koulutusalatarjontamme. Joten kampusratkaisussamme otamme huomioon kaikkien koulutusalojemme tarpeet, punniten kuitenkin Oamkin kokonaistoiminnan etua ensisijaisesti. Uskon, että tilatiivistysselvitys osoittaa, että pärjäämme noin 20% vähemmillä tiloilla tulevaisuudessa, huomioiden modernien oppimisympäristö- ja teknologiaratkaisujen mahdollisuudet.

Kampusratkaisua odottaessamme suosittelen, että teemme kukin perustyötämme edelleen hyvin, kehittäen toimintaamme. Tämä on tärkeää, jotta kykenemme vastaamaan modernin oppimisen haasteisiin ja pärjäämme entistä paremmin korkeakoulujen välisessä kilpailussa.

Hyvää työtä!

Näin juhannuksen aaton aattona - ja oikeaa kesää odotellessa - haluan kiittää henkilöstöämme hienosta työstä, joka tuottaa jatkuvasti hyvää tuloksellisuutta. Tutkintomäärämme kesäkuussa on 100 parempi kuin vuonna 2014 vastaavana aikana. Erityinen ilonaihe on edelleen 55 op suorittaneiden määrä. Ammattikorkeakouluarviointeja tekevä Jukka Jonninen toteaa tuoreessa mittariraportissa: "Oamk on amk:n kokoon suhteutettuna jälleen paras 55 op suorittaneissa ja sen etumatka muihin on kasvanut erittäin suureksi." Huikeaa! Korkea luku tässä ennakoi hyvää tutkintomäärää lähitulevaisuudessa. Kuten muistamme nämä kaksi tekijää, tutkintomäärä ja 55 op suorittaneet, ovat tärkeimmät tuloksellisuuskriteerit; yhteinen painoarvo on 70%. Lisäksi, huolimatta Oulun haastavasta työllisyystilanteesta, työllistyminen valmistumisvaiheessa on 67%, joka on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Vielä yksi ilonaihe: opiskelijapalautteessa olemme kolmanneksi paras amk. Onhan meillä haasteellisiakin alueita, mutta iloitaan nyt näistä ilonaiheista, koska arvostan juuri nämä mittarit korkealle. Ja noihin haastealueisiin tartumme innolla ja uudella organisaatiorakenteella heti kesälomien jälkeen. Hyvää Juhannusta ja Aurinkoista Kesää!

Kehityskeskusteluissa on vastuu jokaisella

Olemme uudistaneet kehityskeskustelumme käytänteet. Jatkossa kehityskeskustelu sisältää henkilökohtaisen ja ryhmäkohtaisen osuuden. Tavoitteena on saada kehityskeskusteluista toimivampia ja hyödyllisempiä.

Olen saanut palautetta siitä, että aiemmin käytössä ollut kehityskeskustelulomake on koettu kahlitsevana ja raskaana – jopa hyödyttömänä. Tällaiset kehityskeskustelut eivät palvele ketään. Oamk voi kehittyä vain jokaisen työntekijän roolia ja panosta kehittämällä ja hyödyntämällä. Esimiesten merkitys korostuu, sillä heidän on osattava jalkauttaa yhteiset kehittämistehtävät jokaisen työntekijän vastuualueelle sopiviksi. Työntekijät voivat puolestaan miettiä, miten he voivat omalla työllään vastata kehittämishaasteisiin.

Keskusteluiden on johdettava yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin, tästä huolehtivat niin työntekijä kuin hänen esimiehensä. Strategiamme sekä siihen lisätyt tämänhetkistä toimintaympäristömme tilaa kuvaavat tarkennukset ovat hyvä keskusteluiden lähtökohta, erityisesti ryhmäkeskusteluissa. Yhdessä hallituksen ja johtoryhmän kanssa tarkentamamme strategiakalvot ovat kaikkien esimiesten käytettävissä.

Asiantuntijaorganisaatiossa en halua sanella täsmällistä tapaa, miten kukin esimies ja alainen keskustelut käyvät. Itse aloitan kehityskeskustelut hallintoyksikössä ja johtoryhmässä tunnin mittaisella ryhmäkeskustelulla. Sen jälkeen käyn puolesta tunnista tuntiin kestävän henkilökohtaisen keskustelun jokaisen kanssa. Sen tukena on Elbitistä löytyvä kehityskeskustelulomake, jonka olen avannut työntekijän täytettäväksi etukäteen. Keskustelun aikana kirjaan siihen esiin nousseet asiat. Keskustelun päätteeksi molemmat hyväksymme ja allekirjoitamme lomakkeen.

Mallini on esimiesten vapaasti hyödynnettävissä - tai jokainen voi keksiä itselleen sopivan tavan. Tärkeintä on, että kehityskeskustelut eivät jää sanahelinäksi. Tehdään niistä yhdessä dynaamisia kokonaisuuksia, jotka, paitsi kehittävät organisaatiotamme, koetaan hyödyllisiksi kunkin henkilön osalta.

Muy bien, muy bien!

Suoritimme vastikään turvallisuus- ja hyvinvointikyselyn. Näiden asioiden kartoitus on lakisääteinen velvoitteemme - toki tapa, miten se tehdään voi vaihdella. Ilahduttavasti kyselyyn vastasi kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Tulemme toistamaan kyselyn, osin vaihtuvin painotuksin, muutaman kuukauden kuluttua. Kyselyn tulokset pyritään analysoimaan nopeasti; perusperiaatteena on, että esimiehen vastuulle jää toimenpiteistä vastaaminen.


Oamkin tilanteessa on selvää, että keväällä käyty iso yt vaikuttaa kyselyn vastauksiin. Koska yt:hen jouduttiin aika lailla meistä riippumattomista syistä - eikä kukaan tällaisessa tilanteessa erityisesti viihdy, ei pidä sortua liian vahvaan itseruoskintaankaan tulosten perusteella. Tulosten tulkinnassa on huomioitava yksilöiden reagoinnin erot, samoin se, mihin yksiköihin yt:n vaikutukset voimakkaimmin kohdistuvat.


Usealla kyselyllä etsitään trendiä, nähdään yt:stä toipumisen eteneminen; samoin nähdään, paranevatko havaitut kehittämiskohteet. On tärkeää, että kyselyn tulokset johtavat toimenpiteisiin. Työhyvinvointiin liittyvien palautteiden osalta on järkevää, että nousseita asioita otetaan seurantaan. Turvallisuuteen vaikuttavat asiat on luonnollisesti otettava käsittelyyn välittömästi - toki arvioiden todellinen turvallisuusriski. Myös hyvät aloitteet kannattaa huomioida ja hyödyntää.

 

Otsikon lausahdus tuli mieleeni, kun palasin Espanjan Torremolinoksen lämmöstä Ouluun syyslomaviikon perjantaina; se oli se lumituiskupäivä. Raskaasta yt-vuodesta huolimatta toivon työssä viihtymistä sekä innostunutta työotetta kaikille!