HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 ... 353 Seuraava »

Anna äänesi kuulua

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 12.2.2015, klo 10:53

Alkuviikko on kulunut Laatukiertue -ständeilyn merkeissä. Maanantaina olimme Kotkantiellä, tiistaina Sosiaali- ja terveysalan yksikössä ja keskiviikkona Liiketalouden yksikössä. Jaoimme mandariineja, jotka olivatkin klementiinejä, haalarimerkkejä ja kahvia (Liiketaloudessa kuumaa mehua). Tärkein tehtävämme oli kuitenkin tiedottaa ja muistuttaa opiskelijoita meneillään olevasta opiskelijakyselystä.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakysely on auki 9.-20.2. Kyselyn teemana on tällä kertaa koulutus. Sillä kerätään palautetta ohjauksesta, opetuksesta, opiskelusta, arvioinnista, oman osaamisesi kehittymisestä sekä tyytyväisyydestä opintojen kokonaisuuteen. Opiskelijakysely antaa opiskelijoille tilaisuuden päästä vaikuttamaan omaan koulutukseensa ja saada äänensä kuuluviin. Kyselyn tuloksia käsitellään tutkinto-ohjelmatiimeissä ja opiskelijoille järjestettävässä palautetilaisuudessa. Tuloksia käytetään koulutuksen kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulun toiminnan parantamiseen.

Miksi palautteen antaminen on niin tärkeää? Miksi turhautumista ei voi vain purkaa kahvipöydässä ja olettaa, että joku tekee asialle jotain? Miksi juuri minun mielipiteelläni on väliä? Jos palaute ei löydä tietään oikeaan osoitteeseen, esimerkiksi tutkintovastaavalle, oletetaan hyvin helposti, että kaikki on hyvin eikä mitään tarvitse muuttaa. Siksi onkin tärkeää, että opiskelijat käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja kertovat, mikä omassa koulutuksessa toimii ja mikä ei. Palautteen ei tietenkään tarvitse olla aina negatiivistä. Joskus on syytä myös kehua opetusta, sillä ihmisiä opettajatkin vain ovat.

Palautetta voi, ja pitää, antaa myös opiskelijakyselyiden välissä. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä on viime aikoina ollut huolta lukujärjestyksistä. Palaute välitettiin ammattikorkeakoulun johdolle sekä yksikönjohtajalle. Lukujärjestysten tekoon saatiinkin lisää resursseja, ja opiskelijoille tiedotettiin lukujärjestyksiä koskevasta aikataulusta sekä Oivassa että sähköpostilla. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten suuri merkitys opiskelijoiden antamalla palautteella on. Anna siis äänesi kuulua!

Kehu tai moiti
avaa suusi, vaikuta
muuta maailmaasi

Sanna Väisänen
OSAKOn hallituksen jäsen, koulutuspoliittiset asiat

Naomi Novik: Kuninkaan lohikäärme (His Majesty's Dragon)

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 8.2.2015, klo 14:02

Kuninkaan lohikäärme on ensimmäinen osa seikkailu- ja fantasiasarjasta, joka sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, mutta vaihtoehtoisessa maailmassa, jota asuttavat lohikäärmeet, jotka on valjastettu ilmavoimiksi taistelemaan maidensa puolesta.

Kirjan alkaa, kun Englannin laivaston kapteeni William Laurence, upseeri ja herrasmies, kaappaa taistelussa ranskalaisen fregatin ja hänen uransa saa uuden käänteen ruumasta löytyvän lohikäärmeen munan kautta.

Tutkimusmatkaansa jatkava lohikäärme meni hänen ohitseen, ja sitten se istahti lanteidensa varaan ja katsoi häntä kysyvästi, ja Laurence puolestaan katsoi sitä peittelemättömän murheellisesti ja synkästi. Se räpytteli silmiään, jolloin Laurence huomasi että ne olivat väriltään syvän siniset ja pupillit olivat kuin viirut, ja sitten se sanoi: ”Miksi sinä murjotat?”

Temeraireksi nimetty lohikäärmeen poikanen kuoriuduttuaan vie Laurence pois hänen tutusta ja turvallisesta laivastoelämästään hurjan maineen omaavien lentäjien pariin, jotka elävät kaukana sivistyneistä seurapiireistä ja muista Laurencelle rakkaista huvituksista. Ihmeekseen Laurence kuitenkin löytää lentäjien joukosta ystäviä, rohkeita taistelutovereita ja jopa rakkauden, mutta kaikkein suurin yllätys hänelle on Temeraire, jonka terävä äly ja herkkä luonne saavat Laurence muuttamaan koko käsityksensä lohikäärmeistä.

Temeraire ja Laurence joutuvat rankkaan koulutukseen, jonka aikana he oppivat paljon toisistaan, mutta myös itsestään. Etenkin yläluokkaisen kasvatuksen ja koulutuksen saanut Laurence joutuu katsomaan koko maailmaa täysin uudesta perspektiivistä ja alkaa kyseenalaistaa monia siihen asti varmoina totuuksina pitämiään asioita. Pian hän huomaa taistelevansa kunnialla rintarinnan naissotilaiden kanssa ja lukevansa Temerairelle luonnontieteitä käsitteleviä opuksia latinaksi.  

Kuninkaan lohikäärme on täydellinen lukuelämys historiasta ja seikkailusta pienellä fantasiavivahteella pitäville. Se on jännittävä ja koskettava tarina, joka tempaa lukijan mukaansa. Tällä hetkellä sarjasta on olemassa seitsemän englanninkielistä osaa, mutta valitettavasti vain sarjan toinen osa Jadevaltaistuin on suomennettu, mutta sekin on ehdottomasti lukemisen arvoinen.  

Hanna Kamppuri 
KIR3SN 

Onervan ja Finnan tarina 2/3: On world dominion

kirjasto Kirjoittanut Kirjasto   blogissa Rohkeasti kirjasto
Julkaistu 6.2.2015, klo 09:41

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue miten tarina päättyy ensi perjantaina ...

Ei enää koskaan

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 5.2.2015, klo 09:02

Aloitan aamuni täältä kellarista yksinkertaisella pohdinnalla, mitä on hyvinvointi? Onko hyvinvointi harrastuksia ja hauskanpitoa, vai riittääkö hyvinvointiin päivän lehti, pehmeä nojatuoli ja lihakeitto? Käsittääkö vanha ja nuori hyvinvoinnin eri tavalla? Onko hyvinvointi sitä, että on oma auto, jolla voi liikkua vapaasti (ruuhkien, sään ja muiden autoilijoiden asettamissa puitteissa), vai sitä, että voi kohottaa omaa kuntoaan ja polkea kesät talvet polkupyörällä itsensä uuvuksiin? Lisääkö materia hyvinvointia vai onko askeettisuus avain autuuteen?

Monet sanovat, että ystävät tuovat onnen. Entä ne erakot, jotka lapsuuden saduissa asuivat yksinään ja sanoivat menettäneensä uskon ihmiskuntaan? Menettivätkö nuo ihmiset uskonsa ihmisiin vain muutamien yksilöiden tähden vai näkivätkö he suuren kuvan, jota me harmaat massat emme näe, me, joita liikuttaa näkymätön nukketeatteritaiteilija?

Ihminen voi olla onnellinen, vaikka keho olisi huonossa kunnossa. Ihminen voi olla myös surullinen vaikka keho olisi rautaa. Hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan onnellisuutta. Siihen liittyy myös fyysinen hyvinvointi. Useinhan alkuillasta tanssilattialla on hyvä fiilis, vaikka keho olisi jo valmis heittämään pyyhkeen kehään ja sen se tekeekin viimeistään seuraavana aamuna kun silmät tuijottavat kohti posliinista toivomuskaivoa, ”Ei enää koskaan.”

Miten ihminen voi löytää tämän tarujen tasapainon? Ei ainakaan aihetta käsittelevistä kirjoista, tai televisio-ohjelmista, joissa muutosta tahtovia ihmisiä rääkätään miljoonien silmäparien tuijottaessa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin muutosta. Ihminen haluaa muuttua ja tehdä elämästään paremman, mutta ihminen myös pelkää kurkistaa verhon taakse, ”Entä jos siellä on vain tyhjyys?”

Me odotamme kaikkialta suoraa vastausta, tai ainakin jotain jonka voi etsimällä löytää. Kokeilemme dieettejä ja uskomme, että ne laihduttavat puolestamme, tai menemme psykiatrille ja odotamme, että hän esittää oikeat kysymykset ja PAM, olen valaistunut, tiedän oikeat vastaukset, lapsuuden haavat ovat parantuneet ja näen totuuden, kaikki on toisin, olen oman elämäni Jari Sarasvuo (tuo elämänohjeiden yksinvaltias, haavojen parantaja ja digitaaliyhteiskunnan poppamies).

Niin masentavalta, tai helpottavalta kuin se kuulostaakin, mitään oikeaa ja lopullista vastausta ei taida olla. Ainakaan itse en yritä sitä etsiä. Suurin osa meistä elää täällä vain alle sata vuotta, joten oikean vastauksen etsiminen taitaa olla ajan haaskausta.

Laita silmät kiinni, haista miltä ympärilläsi tuoksuu, kuuntele hetki ilmastointikoneen kolkkoa huminaa ja laita sitten soimaan Damien Rice – I Don’t Want To Change You. Tämän jälkeen haistata kaikille, jotka yrittävät muuttaa sinua. Meissä jokaisessa on toivottavasti ripaus tämän henkilön ajatuksia.

Kuka mä olen
Hetkessä minä elän
Nipistä vaikka

Tuure Vairio
OSAKOn hallituksen jäsen, sosiaalipoliittiset asiat

I am proud of being educated in Finland

yllapitaja Kirjoittanut Oamk   blogissa Amok Adventures – opettajakorkeakoululaiset maailmalla
Julkaistu 5.2.2015, klo 08:00

I took the chance to have my teaching practice in Shenyang Sports University, China. The school was founded in 1954, is one of the six leading sports educational institutions in China, and the largest one in northern China located in Shenyang, the capital of Liaoning province. It offers teaching, training and research facilities. Currently it has 7451 undergraduates and 739 graduates studying in 15 programmes, i.e. P.E. sports training, traditional Chinese sports, sports marketing, kinesiology, sports dancing, sports management, sports tourism, sports journalism, English etc. The school has established cooperation in academic research, teacher and student exchanges with more than 30 countries, but not yet with Finland. I participated in the course of human management which belonged to the bachelor programme of sports management. The students were on their last year to graduate. I spent time to get to know their teaching staff, teaching and learning environment and have discussion with some of the students. There are many differences in terms of teaching method, teaching and learning culture between Finnish and Chinese education.

All teachers there have to hold a Ph.D degree or equivalent qualification. The more famous of your graduated institution, the stronger your position will be. It seems that a certification paper matters more than the quality of pedagogical skills. Many of the teachers or professors started their teaching profession right away from graduation of school. Thus I could see that the teaching was very theoretical, with less practical experience. The teaching and learning environment was very lecturer-centred. The lecturer (a Ph.D or post Ph.D) conducted the teaching with Powerpoints, sometimes with practical examples. The interaction between the teacher and the students was limited, thus the classroom was quiet. The teaching wasn’t designed as we did in Finland in the purpose of getting student to think critically and to be involved in the teaching & learning process.

The students received the knowledge in a passive way and I doubted how the teacher would know the learning progress of the students. I definitely feel that we are here in Finland teaching more effectively. We more value the importance of pedagogical training, educational development and we spend more time and resources to improve the quality of teaching and learning. We are much ahead in the area which teaching is more student-centred and teaching & learning is more effective through constructivist approach. At the end I gave two lectures about microeconomics. I used the teaching method as I used in Finnish classroom, which was to let students do the research for my questions, present their results and share them in the classroom etc. My class was suddenly active and full of discussion and arguing. The students had a different learning experience and they loved it and so admired Finnish schools. I was so proud of being so well trained and educated in Finland.

The environment and facilities of the school are very good; food is delicious and teachers & students are so friendly. It was really a nice experience for me and I really enjoyed it.

 Yanghon Xi

« Edellinen 1 ... 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 ... 353 Seuraava »