HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 ... 353 Seuraava »

Harmaa talous - musta tulevaisuus

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 20.2.2015, klo 15:05
Harmaa talous - musta tulevaisuus

Keskiviikkoaamuna 18.2. noin viisikymmentä Liiketalouden yksikön opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä kokoontui Auditorioon saamaan tietoa harmaasta taloudesta. Kyseessä oli Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanjan oppilaitoskiertueeseen liittyvä luento.

Harmaa talous - musta tulevaisuus –kampanja on osa hallituksen tammikuussa 2012 hyväksymää torjuntaohjelmaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ehkäisemiseksi.  Sen tavoitteena on kertoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista ja yksilöille aiheutuvista seurauksista. Kampanja painottaa ennen kaikkea sitä, miten jokainen voi omilla arkisilla valinnoillaan torjua harmaata taloutta.

Mitä oikeastaan on harmaa talous? Kampanjan nettisivuilla se on määritelty seuraavasti: ”Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvaa lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä.” Harmaata taloutta on muun muassa pimeä työnteko, sosiaalietuuksien väärinkäytökset, piraattituotteiden ostaminen ja myyminen, oman pankkitilin antaminen ulkopuoliseen käyttöön rahan alkuperän hävittämiseksi sekä yritystoiminta, jossa jätetään maksamatta verot ja muut lakisääteiset maksut. 

Paikalle oli saapunut kolme luennoitsijaa, joista yksi oli poliisin, toinen verottajan ja kolmas tullin edustaja. Poliisista oli paikalla Marjo Sjögren, joka työskentelee Oulun poliisilaitoksen talousrikosyksikössä. Hänellä on paitsi poliisikoulutus, myös tradenomin tutkinto OAMK:sta. Marjo kertoi kampanjasta yleensä sekä harmaan talouden ilmenemismuodoista. Verohallinnon edustajana oli Päivi Kostet Oulun verotoimistosta. Hän kertoi yrityksen ja työntekijöiden velvollisuuksista ja oikeuksista. Tullista puolestaan oli paikalla Harri Moilanen, joka kertoi tuoteväärennöksistä ja piratismista.

Mitä haittaa harmaasta taloudesta on yksittäiselle ihmiselle? Jos esimerkiksi teet pimeää työtä, sinulle ei kerry eläkettä. Työnantaja ei ole vakuuttanut sinua tapaturmien varalta, etkä ole oikeutettu esimerkiksi ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan. Pimeä työ ei myöskään tuo oikeutta työttömyyspäivärahaan. Harmaan talouden vuoksi Suomen valtio menettää vuosittain 5-7 mrd euroa verotuloja. Se lisää veronsa maksavien verotaakkaa ja vaikeuttaa julkisella rahoituksella hoidetuista asioista huolehtimista. Näitä ovat muun muassa katujen ja teiden kunnossapito, terveydenhoitopalvelut, koulujen toiminta sekä opinto- ja asumistukien maksu.

Ehkä mielenkiintoisin osuus esitelmässä olivat esimerkit erilaisista tuoteväärennöksistä. Kaikkea mahdollista väärennetään: vaatteita, asusteita, leluja, elektroniikkalaitteita, lentokoneen osia, auton osia, lääkkeitä… Tähän mennessä suurin tunnettu väärennös on Kiinassa sijaitseva kokonainen Ikea –tavaratalo. Väärennettyjen tuotteiden turvallisuudesta ei ole mitään takeita ja niitä ostamalla rahoittaa useimmiten rikollista toimintaa.

Seuraavassa on lista toimenpiteistä, joita SINÄ voit tehdä harmaan talouden torjumiseksi:

  • Pyydä aina ostoksistasi kuitti.

  • Tee töitä vain verokortilla.

  • Vaadi aina palkkalaskelma.

  • Varmista, että saat palkkasi pankkitilille.

  • Vaadi kirjallinen työsopimus.

  • Tarkista vuosittain työeläkeotteesi.

  • Ostaessasi kotitalous- ja remontointipalveluja tarkista, että yritys on ennakkoperintä- ja alv-rekisterissä (www.ytj.fi)

  • Huolehdi yrittäjänä veroista, eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta.

Tässä vielä linkki kampanjan nettisivuille:  http://www.mustatulevaisuus.fi/fi/yleista

Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori

 

 

 

Oamkin hyviä kestävän kehityksen käytänteitä etsimässä

keke Kirjoittanut Arkista kestävyyttä   blogissa Arkista kestävyyttä
Julkaistu 18.2.2015, klo 15:12

Lukuisten auditointien yhteydessä (sisäiset ja ulkoiset laatu- ja ISO14001-ympäristöauditoinnit) on tullut moneen kertaan ilmi, että Oamkin pitäisi tunnistaa hyvät käytänteensä, tehdä niistä yhteisiä ja kehittää niitä eteenpäin. Yksi tällainen koskee materiaalien jakoa. Heimo- (ja Oiva) intraneteissä meillä on mahdollisuus yhteisponnistuksella saada hyvät, ekologiset ja taloudelliset käytänteet laajempaan levitykseen. Tätä visaista ongelmaa kutsun ratkomaan niin opettajat kuin suunnittelijatkin (alun perin lista oli tarkoitus tehdä opettajille, ja nimenomaan ajatellen materiaalien jakoa opiskelijoille).

Teuvo Pakkalan kampuskeke-tiimi pisti ajatustyön alulle, ja tiivistimme omasta mielestämme parhaat käytänteet yhdelle paperiarkille sopivaksi. Ohjeistus lähti kuitenkin rönsyilemään, kun huomasimme, että kampuksilla on kovin erilaisia ohjeistuksia ja käytäntöjä. Yhdet ohjeet eivät välttämättä sovi kaikille.

Materiaalien jakoon liittyen ohessa muutama esimerkki erilaisista käytänteistä:

  • Kopioinnin periaatteet vaihtelevat. Toisaalla käytössä on ehdoton kielto siihen, että opiskelijoille ei saa kopioida mitään, kun taas toisaalla otetaan isojakin tulostenippuja ja jaetaan niitä opiskelijoille. Kopioita saatetaan ottaa myös harjoitus kerrallaan, ja niitä jaetaan pitkin lukuvuotta pienemmissä erissä.
  • Joskus opiskelijan tulee toimittaa opettajalle harjoitus- ym. raportit paperille printattuna. Kuulemani mukaan tuokaan ei välttämättä ole hyvä ratkaisu, sillä opiskelijoiden tulostimilla ei aina voi ottaa kaksipuoleisia + kaksi sivua yhdelle puolelle -tulostuksia. Oamkin paperinkulutus toki pienenee, jos opiskelija printtaa omilla papereillaan. Jos opettaja tulostaisi itse, hän ehkä voisi tulostaa työn ekologisemmin. Paras käytänne olisi tietysti se, että ei tulosteta ollenkaan. Se vaatisi uusien toimintatapojen opettelua.

Aloitetaan tämä hyvien käytänteiden etsiminen materiaalien jaosta ja siihen liittyvästä ideoinnista. Meillähän voi lopputuloksena olla sarja hyviä keke-käytänteitä Niksi Pirkan tyyliin. Niksi Pirkkaan on tullut vuodesta 1974 jo yli 100000 niksiä. http://www.pirkka.fi/niksit

Käythän tutustumassa Oamkin keke-tiimin työstämään koosteeseen erilaisista materiaalin jakoon liittyvistä hyvistä käytänteistä – löytyy muuten Heimosta: https://heimo.oamk.fi/ajankohtaista/?kieli=&kid=60&id=43131 Jos kevätauringon inspiroimana satut saamaan uuden hyvän idean, lisääthän sen kommentteihin. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, miten eri kampuksilla ja tutkinto-ohjelmissa käytänteet vaihtelevat, joten voit laittaa niistäkin kommentteja.

Lisäksi voit lähettää kommentteja myös allekirjoittaneelle sähköpostilla. Oamkin keke-tiimi päivittää koosteversion hyvistä käytänteistä saamiensa palautteiden pohjalta.

Aurinkoisia hiihtolomapäiviä toivotellen,

Minna Kamula
mkamula(at)oamk.fi
Teuvo Pakkalan kampuksen keke-vastaava

Cultural differences in swimming halls between Finland and Germany

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 17.2.2015, klo 13:27

I am a German exchange student from Neu-Ulm currently studying in Oulu (Finland). My friend started to go to the swimming hall here every Friday morning before the lectures start. As I heard about it I was keen to come with her and from that point on we had a fixed date to go swimming. Every Friday morning we are at the swimming hall at 6.15 am, swim for an hour and added to go to the sauna afterwards for about ten to fifteen minutes.  

The first time going there I wondered where the bathing cabins are but in Finland you do not have them. There is an area with some benches to put your stuff there while you get changed and lockers to store it during the time you are swimming. Nobody minds that everyone gets changed in front of each other. Women and men have different changing areas.


In Germany you have bathing cabins to get changed you go in from one side and leave them at the other side to get to the lockers and the showers. For showering the showers are divide for women and men. Most German wear a bathing suit. Here in Finland you shower naked and use soap before entering the swimming pool. I honestly thought that it will be really strange and uncomfortable to get changed when everyone can see me but Finns do not watch you getting changed and talk about your body or how you like. It is just natural for them to do it that way and I really enjoy it. I cannot imagine to do that in Germany as people would criticizes and talk about you with their friends. For us it is very common to have divider between each shower or/and even lockable cabins for showering. After that you take your towel and other things like shower gel, shampoo, etc. and go to the pool area. In Finnish swim halls you leave all those things in the shower-room. You go out there just wearing your bathing suit and maybe swim goggles or other belongings you use during swimming.

 

The water in Finland has less chlorine then in Germany. I think that is due to the neat showering with soap. The pools have different divided row for either swimming, walking or water sports with an instructor. That is similar to the standards in Germany expect that I think we do not have the water walking row.  

 

Here in Oulu I always swim in a row for one hour just for myself and can relax during that time. You do not feel like there is a competition ongoing who is the fastest swimmer or some kind of that and it is very structured with the different rows. In Germany I often think another person I do not even know wants to show how great he or she is doing her job or/and stimulates you to act different.  

 

After you are done with swimming you go back to the showers. In Finland it usual to have saunas there – every swimming hall has saunas. So we always go there. You are only allowed to go in naked and you take towel with you. But is not used to cover your body only to sit on it. That is totally different to Germany as you either go swimming or to the sauna. Most swimming halls charge you for each activity unlike here where it is together. In Germany you wear your bathing suit in saunas. Home I did not like the idea of going to the sauna. But as it is very typical in Finland to go there so I went and I do not want to miss it anymore –it is so relaxing and enjoyable. 

 

Next we always have a short cold shower and need some water to drink. Then we shower again this time with shower gel and shampoo. This is the same in Germany and in Finland.  

 

For getting changed we go back to the changing area and use all the necessary cosmetics and the hairdryer. In Germany you do the same expect you get changed again in the bathing cabins again and then go out to do the cosmetics and your hair.  

 

Now after reading my blog you should be prepared for going into swimming halls either in Germany or in Finland. I hope you enjoyed reading it and I could be a help for you.  

 

Anna Luethi, exchange student from Neu-Ulm

 

Opiskelijakyselystä kerrottiin kampuksilla

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 17.2.2015, klo 09:34
Oamkin opiskelijakysely järjestetään 9.2. - 20.2. Oamkin ja OSAKOn  organisoima laatukiertue kiersi kaikki kampukset ja kertoi opiskelijoille, miksi kyselyyn on tärkeä vastata ja miten tuloksia käsitellään tutkinto-ohjelmatiimeissä.
 
 
Mandariinit maistuivat, ja laatuleipuri-haalarimerkit olivat suosittuja myös.
 
 
"Opiskelijakysely löytyy Oivan ylänurkasta", neuvoivat OSAKOn Tuure Vairio ja Sanna Väisänen Teuvo Pakkalan kadun kampuksella.
 

 

 
Professorintien kampuksella moni opiskelija oli jo vastannut kyselyyn. Kyselyä kehuttiin selkeäksi, mutta vastaamisaikaa pidettiin aika pitkänä (n. 20 minuuttia).
 
 
Kotkantien kampuksella mukana oli OSAKOlaisten lisäksi myös Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikön laatukoordinaattori Paula Syri. Saatuaan kupillisen kahvia monet opiskelijat lupasivat auliisti vastata kyselyyn.
 
 

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein (Otava, 2014)

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 16.2.2015, klo 16:38

Suomalaisten suosikkikirjailijan uusin romaani on viihdyttävä sekoitus kevyttä ja vakavaa.

Eevi ja Kari ovat tavallinen työssäkäyvä lapseton pariskunta, jonka rahat ovat tiukilla. Eevi työskentelee kauneushoitolassa ja mies Kari on bändinsä kanssa keikkaileva, juopotteleva harrastelijamuusikko. Eevi on lapsuudessaan kärsinyt koulukiusaamisesta ja vanhempiensa pihistelystä. Eevi tekee lottorivin hetken mielijohteesta ja saa yllättäen kaikki oikein.

Vaikka alkuun lottovoitto tuntuu mahtavalta, tarinan edetessä Eevi ja Kari joutuvat pohtimaan: Mitä rahalla tehdään ja kenelle kerrotaan vai kerrotaanko kenellekään? Voiko lottovoittajana elää muille paljastumatta? Entä miten voitto vaikuttaa parisuhteeseen ja miten käy ystävyyssuhteiden? Alkuun rahaa menee muun muassa uuteen hienoon asuntoon ja kalliisiin vaatteisiin. Karille alkaa maistua aiempaa paremmin viina ja Eevi alkaa miettiä rakastaako enää miestään. Läheiset ihmiset alkavat käyttää pariskunnan äkkirikastumista hyväkseen ja Eevistä alkaa tuntua ettei kehenkään voi enää luottaa.

Kaikki oikein on taattua Härköstä: sujuvaa kieltä ja nasevaa dialogia – unohtamatta tietenkään mustaa huumoria.

Kuva: Otava (http://www.otava.fi/kirjat/9789511273165/#.VO26nOF8s4s)

Henna (KIR3SN)

« Edellinen 1 ... 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 ... 353 Seuraava »