HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 ... 353 Seuraava »

Pyllistys kestävälle kehitykselle

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 18.5.2015, klo 09:40

Viikolla 19 kävi Oamkissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Marko Kasurinen esittelemässä LUTin Green Campus –toimintaa (www.greencampus.fi).  LUTin kestävän kehityksen toiminta on myös tunnustettu kansainvälisestikin merkittäväksi, sillä kesällä 2013 LUT palkittiin maailmanlaajuisen Sustainable Campus Excellence Award -kilpailun Excellence in Campus -kategoriassa parhaana yliopistona. Palkinnot jaettiin kestävää kehitystä ja vihreää teknologiaa konkreettisti edistävien tekojen ja näyttöjen perusteella.

Kestävä kehitys LUTissa on valittu strategian keskeisemmäksi teemaksi. Ylin johto, rehtoreista talousjohtajaan, on sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen vetureina. LUTin uudisraivaaja-strategia on kiteytetty neljään globaaliin kysymykseen : Poltammeko kaiken loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi?

LUTissa on kestävä kehitys keskeisenä osana laatutoimintaa. Laadunhallinnan ja ympäristöjärjestelmän ohjausryhmässä on sekä laadun että kestävän kehityksen asiantuntijoita. Toisin kuin Oamkissa on koko LUTissa voimassa ISO 14001 –ympäristösertifikaatti. Lisäksi LUTissa on myös WWF:n Green Office –ympäristöjärjestelmä, mikä oli Oamkin Rehtorin toimistossa, Kulttuurialan yksikössä ja Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vielä muutama  vuosi sitten.  

Vaikka LUTin keke-toiminta on monessa suhteessa Oamkin keke-toimintaa vaikuttavampaa, huomasimme vilkkaassa keskustelussamme, että keke-työssämme on myös paljon yhteneväisyyksiä. Yhteisenä haasteenamme havaitsimme laadukkaiden keke-mittareiden keksimisen. Esimerkiksi jätteiden määrän mittaaminen on haastavaa, johtuen siitä, että jätteiden määrän luotettava mittaaminen on ensisijaisesti kiinni jätehuoltoyrityksestä ja heidän käytössä olevasta punnitusjärjestelmästä. Kyseessä on siis ulkopuolinen taho, jonka toiminta on tärkeätä integroida osana korkeakoulun keke-toimintaa.

Toisena yhteisenä asiana todettiin olevan vastuukysymykset: kenellä on vastuu eri keke-asioihin liittyvissä päätöksissä. Marko sanoi toimivansa sillä tavalla, että pienissä epäselvissä asioissa hän tekee päätökset. Perästä kuuluu, jos kuuluu, totesi Marko. Isoissa epäselvissä päätöksissä hän kysyy esimiehen hyväksynnän ennen kuin tekee päätöksen.  Toivottavasti Oamkin uusi organisaatiomalli ja sen käyttöönotto lisää selkeyttä Oamkin päätöksentekoon muussakin kuin keke-toimintaan liittyvissä päätöksissä.

Kolmas yhteinen asia, jonka havaitsimme, on muutosvastarinta. Toimintatapojen muuttaminen aiheuttaa aina tietynlaista vastarintaa, mutta esimerkiksi strategia rakennettiin koko yliopistoväen kanssa yhteisesti. Tällöin vastarinta jäi pieneksi ja päättäväisellä toiminnallaan LUTin johto sai henkilöstön ja opiskelijoiden luottamuksen. Nykyään LUT rummuttaa opiskelijahaussa voimakasta keke-osaamistaan ja saa sen vuoksi keke-orientoituneita opiskelijoita, jotka toiminnaltaan entisestäänkin lisäävät LUTin etumatkaa johtavana keke-kampuksena Suomen korkeakoulumaailmassa ja maailmanlaajuisestikin. Olisikohan mahdollista, että tulevaisuudessa Oamkin opiskelijavalinnan sisäänheittotuotteena olisi Oamkin maine kestävän kehityksen huippuosaajana?

Marko korosti myös viestinnän merkitystä keke-työssä. Viestintä on aina osana keke-toimintaa. LUTin keke-viestintään voi tutustua esimerkiksi Youtubessa: https://www.youtube.com/user/lutvideo. Aiemmin oli Oamkin kestävän kehityksen tiimissä viestinnän asiantuntija. Ilmeisesti tähän vanhaan käytäntöön olisi syytä jälleen palata.

LUTin kampus koostuu yhdestä rakennuksesta. Kampuksella on noin 6000 opiskelijaa ja noin 900 henkilökunnan edustajaa. LUTissa on kaksi koulutusalaa: tekniikka ja kauppatieteet. Koulutusalojen vähäisyys helpottaa keke-yhteistyötä. Toisaalta Oamkin monialaisuus voidaan nähdä paremminkin mahdollisuutena kuin ongelmana: eri alojen välisessä keke-yhteistyössä voi syntyä uusia innovaatioita.

LUTin kampus on rakennettu vuonna 1968. Osalle siitä on tulossa lähivuosina peruskorjaus, jossa rakennus remontoidaan kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Yhtenä osoituksena keke-remontoinnista on joidenkin vesiklosettien korvaaminen kuivakäymälöillä.

Oamkissakin on tulevaisuudessa tulossa sekä peruskorjausta että uudisrakentamista. Nähdäänköhän tulevissa rakennuskohteissa ensimmäiset kuivakäymälät Oamkin tiloissakin?

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Oamkin kestävä kehitys –työryhmän jäsen
vs. laatukoordinaattori /It-palvelut ja Tietohallinto   

Tabletit sienikoriin ja opettamaan!

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 13.5.2015, klo 08:13

 Tabletit sienikoriin ja opettamaan!

 Liikkeen Oppimisympäristöt ja opetusteknologia ryhmän jäsenet tutustuivat 22.4.2015 SystemaStoressa moderniin digiluokkaan. Digiluokkaa esittelivät Samsungin ja Edutaidon edustajat.

 Digiluokan kokonaisuus muodostuu opetustiloista, laitteistoista, ohjelmistoista ja materiaaleista. Laitteiden hallinta, tietoliikenne ja tuki ovat oleellisia asioita digiluokan käytössä. Luokan tehokas ja asianmukainen käyttö, kuten nykyistenkin opetusteknisten välineiden käyttö, edellyttää sekä opettajalta että opiskelijalta tiettyä osaamista.  

Tabletit sienikoriin ja opettamaan!
Kuva 1: Digiluokan kokonaisuus

Digiluokan perusidea on sen liikuteltavuus. Mikään kaluste ei ole kiinteä. Luokkaan kuuluu liikuteltava infonäyttö ja opiskelijoiden käytössä olevat tabletit. Infonäyttö korvaa perinteisen projektorin. Se on iso näyttö, jonka pinnalle on asennettu kosketuspinta. Useampi infonäyttö  voidaan yhdistää myös isoksi näyttäväksi kokonaisuudeksi. Infonäyttöä voidaan käyttää kriisiviestinnän välineenä tai tauoilla infotv:nä. Se on siis paljon projektoria ja valkokangasta monipuolisempi väline. Opetuksessa opiskelijat voivat käyttää myös omia laitteitaan.

Hallintaohjelmistolla opettaja voi välittää opiskelijoiden tai oman laitteensa (pc, tabletti, älypuhelin) näytön infonäytölle muiden opiskelijoiden nähtäväksi. Sillä opettaja voi myös päivittää kaikki luokan tabletit asianmukaiseen kuntoon.

Samsung esittelee ratkaisuksi luokkaan isoa esim. 55 tuuman monikäyttönäyttöä, joka on kiinnitetty seinään tai sitten liikuteltavalle alustalle. Näyttö toimii kuin suuri tabletti.  Opettaja hallitsee opetustilannetta omalla tabletillaan. Hallintalaitteeseen vaaditaan Samsungin hallintajärjestelmä KNOX Cloud.  Tuote on maksullinen. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettujen tablettien vastaava ohjelmisto on ladattavissa netistä ilmaiseksi. Opettaja voi ladata sovelluksia luokan tabletteihin keskitetysti.

Mitä siellä digiluokassa sitten voitaisiin tehdä? Jos opiskelijoilla on tabletit, voivat he tehdä muistiinpanoja, etsiä tietoa netistä, käyttää tabletilla olevia sovelluksia, ottaa kuvia jne. Jos lähdetään kehittämään tällaista tablettiluokkaa, on mietittävä, mihin tabletti taipuu ja suunniteltava opetus sen mukaan. Opetuksessa tarvitaan edelleen tietokoneita esimerkiksi ohjelmoinnin tai taulukkolaskennan opettamiseen. Kaikki ei siis onnistu tableteilla.

Esittelijöiden mielestä opiskelijoille annettavien tehtävien tulisi olla uuden ideointi opiskelijoiden itse valitsemia työkaluja käyttäen. Opetuksessa opettajan on ymmärrettävä kokonaisuus, joka koostuu useista laitteistoista ja ympäristöistä. Mutta näinhän me teemme tai voimme tehdä jo nyt.

Meille esiteltiin trolli, johon mahtuu 27 tablettia ja ‘sienikori’ pienemmälle määrälle. Isoon, miehen vyötärön korkuiseen, trolliin mahtuukin sitten niin paljon tavaraa, että ilman punttiisaliharjoitusta sitä ei kykene liikuttamaan. (kuva 2) Liikuteltavuus onkin nähtävä mahdollisuutena eikä suinkaan niin, että opettaja jokaisen tunnin alussa raahaa varastosta luokkaan oppitunnin aikana tarvittavat kalusteet.

Tabletit sienikoriin ja opettamaan!
Kuva 2: Salkkuja isojen laitemäärien liikutteluun löytyy, mutta löytyykö voimaa.

Uutta koulua rakennettaessa tai isoa remonttia suunniteltaessa tällainen liikuteltavan digiluokan ajatus on hyvä pitää mielessä. Tekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia, että kiinteät rakennelmat jäävät hyvin nopeasti vanhanaikaisiksi.

Siis tabletit sienikoriin ja menoksi!

Kirjoittajat: Sinikka Viinikka lehtori, Risto Hinkka lehtori, Liisa Auer lehtori

Klara vappen - eller inte

alumnit Kirjoittanut Alumnit   blogissa Oamkin alumnit
Julkaistu 11.5.2015, klo 19:29
Vappu, tuo opiskelijajuhlista jaloin, vaativin, pisin ja raskain, on tapahtumista kenties se, jota valmistumisen jälkeen jää eniten ikävöimään. Ikävään on toki kehitetty mitä mainioin ratkaisu - se, että alumnit pitävät rastia Vappurallyssa (kyllä, sen nimi on tämä ikuisesti) ja pääsevät siten nauttimaan vapun tunnelmasta vielä ekstravuosina.

Alumnien rastilla noudatettiin tänä vuonna varsin voimakkaasti perinteitä. Se oli Lyötynpuistossa kuten viime vuonna ja se sisälsi saman tehtävän kuin viime vuonna. Siis esineiden sokkona tunnistamisen. Odotushuoneena rastissa oli tietovisa kuten aiempinakin vuosina.
 
Rastin suoritti 150 ilmoittautuneesta joukkueesta lähes sata. Rastilla kävi melkoinen ryysis, mutta onneksi rastivahdit olivat varautuneet erottumaan joukosta alumnipaidoilla ja vilkkuvilla pupunkorvilla. Yhdet korvat muuten menetettiin Laanaojan kautta merelle, mutta onneksi tähän oli varauduttu parilla ekstraparilla. Sää suosi rasteiluja ja opiskelijoiden lahjonta oli ensiluokkaista, eikä rastinpito olisi juuri voinut mennä paremmin.
Klara vappen - eller inte
Klara vappen - eller inte


Rasteilun jälkeen alumnijoukko siirtyi nauttimaan paikallisen kebab-pitserian antimista ja jatkoi siitä kesäteatterille reivaamaan. Kesäteatterilla oli valtava tungos ja meno, jopa kenties allekirjoittaneen kuuden opiskelijavapun paras. Alumnit tunnisti tietysti välkkyvistä pupunkorvista.

Ja eihän se vappu alumnien osalta tietenkään yhteen päivään jäänyt. Edustusta löytyi myös Tynskän työnnöstä ja Otowapusta. Ja kävipä siinä sitte lopulta niinkin, että vappupäivänä pari pitkittyneestä vapusta kärsinyttä alumnia päätyi vappusiman etsinnässään aina Umpitunneliin ja Ruotsin puolelle, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.

Klara vappen - eller inte

Klara vappen - eller inte

Teksti: Daniel Wallenius

Green Care ja opiskelijapalaute

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 11.5.2015, klo 08:35

Onko Green Care laatua? Tulin töihin eräänä harmaana huhtikuun loppupuolen aamuna ja katselin säälien viime kesän kukkaistutuksia sisääntulon vieressä. Ne olivat hyvin lakastuneita, harmaita ja pölyisiä.  Niitä katsellessa tuli mieleeni lukemani useat opinnäytetyöt, joissa Green Care -ideaa sovellettiin eri tilanteisiin.  Olisiko siitä meillekin hyötyä?  Jossain amerikkalaisessa tutkimuksessa oli todettu, että leikkauspotilaat paranivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä, kun saivat katsella ikkunasta vihreitä puita tiiliseinän sijasta.  Eräässä toisessa lähteessä mainittiin, että elvyttävän ympäristön merkittävyys korostuu tilanteissa, joissa tiedon käsittelykapasiteetti on koetuksella. Ihminen ei kykene käsittelemään tietoa rajattomasti, vaan tarvitsee myös aikaa palautumiselle vaativista fyysistä ja henkisistä ponnistuksista.  Vilkaisin läpi helmikuisen opiskelijapalautekyselystä kohdan, jossa kysyttiin opinnoista suoriutumista hidastavista tekijöistä.  Siellä ei kysytty, että hidastaako tylsä, virikkeetön luokkahuone opintojasi.  Mitähän tuohon kysymykseen olisi vastattu? Olisi ollut hauska nähdä, millaisena tuo kysymys olisi koettu.

Tässä on vielä suora lainaus Sitran julkaisusta Vihreää hyvinvointia:

Ikkunanäkymän vehreys edistää toipumista ja lisää keskittymiskykyä, elämänhallintaa sekä kykyä tehdä päätöksiä. Seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi asetetut luontokuvat puolestaan kohottavat mielialaa sekä vähentävät jännittyneisyyttä ja ahdistusta. Työpaikalla, jossa on viherkasveja, työntekijät ovat tutkitusti tyytyväisempiä työhönsä. Sisälle voi myös tuoda sisustuselementeiksi kiviä tai soittaa äänitteiltä luonnonääniä.

Niinpä minä ratkaisin tylsän kesäkukkaruukun ongelman sillä, että kysäisin ohimennen osastonjohtajalta, saisinko ostaa muutaman orvokin ja istuttaa ruukkuihin. Saatuani luvan kävin hakemassa orvokkeja työmatkani varrella olevasta puutarhamyymälästä ja istutin ne kuolleiden kasvien sijaan ruukkuihimme.  Vähän piristystä töihin tuloihin eikä maksanut paljon - 8,85 euroa orvokeista ja noin puoli tuntia työaikaa. 

 

Opiskelijapalautteesta vielä.  Palauteprosessiin kuuluu palautteen palautetilaisuuden järjestäminen opiskelijoille.  Tekniikan alan yhteiseen tilaisuuteen saapui yksi opiskelija.  Myönnän, että tiedottamisessa olisi ollut parantamista. Pelkkä Intran ajankohtaistiedottaminen ei oikein ole riittävä. 

Maaseutuelinkeinojen omaan tilaisuuteen saapui kolme opiskelijaa, kun Intra-tiedottamisen lisäksi lähetin kaikille sähköpostiviestin. Tiedoksi opiskelijoille: tutkintotiimit ovat käsitelleet opiskelijapalautteet ja tehneet toimenpide-ehdotuksia.  Palautteet on esitelty myös opettajille ja johtotiimikin on niitä käsitellyt.  Suhtaudumme kyllä vakavasti saatuihin palautteisiin ja pyrimme parantamaan toimintaamme.

Paula Syri
Lehtori, laatukoordinaattori
Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Hallitusneuvotteluiden piinaava aika, pysyvätkö lupaukset?

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 7.5.2015, klo 15:34

Vaalit ovat ohi kuten myös opiskelijoiden valtakunnallinen #koulutuslupauskampanja. Helsingissä SAMOK ja SYL aloittavatkin hallitusneuvotteluiden päivystämisen ja vaikuttamisen. Tärkeimpinä teemoina ajamme edelleen koulutuslupaus –kampanjan neljää ydinteemaa: Maksuton koulutus kaikille, koulutuksesta ei enää leikata, opintotukea ei heikennetä sekä YTHS kaikille korkeakouluopiskelijoille. Näistä parhaiten puolueet sitoutuivat siihen, että YTHS laajennettaisiin myös meille ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä siihen, ettei koulutuksesta enää leikata. Tosin tämän päiväiset viestit mahdollisista 10 miljoonan euron leikkauksista asettaa varsinkin lupaukset koulutuksen leikkaamisen jättämisestä tulevilta hallituspuolueilta jännittävään valoon.  

YTHS jakoi mielipiteitä. Osa puolueista oli sitä mieltä, että terveyspalvelut pitäisi kehittää kaikille yhtenäisiksi, mutta jos YTHS säilyy, tulisi se laajentaa myös meille ammattikorkeakouluopiskelijoille. SAMOK jatkaakin asian lobbaamista hallitusneuvotteluissa mm. ehdottamalla automaattista YTHS terveysmaksua ammattikorkeakouluopiskelijoille. SAMOKilla on myös esitys rahoituksen osoittamisesta. Kokonaiskustannustarve on noin 41 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus noin 15 miljoonaa. Tämä ei silti tarkoita lisäkustannuksia, sillä samalla kuntien rahoitustarve vähenee.

Opintotuen heikentämisestä oli samankaltaisia viestejä kuten myös YTHS:tä. Osa puolueista oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa opiskelijoiden toimeentulo pitäisi turvata perustulomallilla, mutta niin kauan kuin nykyinen tukijärjestelmä olisi käytössä, ei opintorahaan tulisi koskea. Tosin nykyisinkin oleva puolikas indeksijäädytys on suuressa vaarassa tämän päivän uutisten myötä, jossa Sipilä ilmoitti indeksien jäädyttämisestä.

Maksuton koulutus jakoi myös mielipiteitä. Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että koulutus tulee edelleen järjestää maksuttomana Suomalaisille. EU/ETA maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille useamman puoleen sisältä haluttiin silti lukukausimaksuja. On hyvä muistaa, että tämä ei automaattisesti lisätuloja Suomeen. Vuonna 2010-2014 järjestetyssä lukukausimaksukokeilussa kävi ilmi, että tulevat opiskelijat miltei poikkeuksetta opiskelivat ammattikorkeakoulujen myöntämien stipendien varoin eikä käytännössä kukaan, jolle ei stipendiä suotu ottanut opiskelupaikkaa vastaan. Tämän kaltaisessa kehityksessä on suuri vaara siihen, että kansainvälisyys vähenee. On hyvä muistaa, että maksuttoman koulutuksen saanut opiskelija maksaa koulutuksen myös takaisin muilla keinoin, esimerkiksi kuluttamalla keskimäärin 10 000 euroa verotettaviin menoihin kuten ruokaan ja vuokraan, näistä rahoista suurin osa tulee opiskelijoiden sukulaisilta heidän kotimaastaan.

Kampanjan lupauksia puolueittain voi tarkastella tarkemmin koulutuslupaus.fi sivuilta: http://www.koulutuslupaus.fi/?page_id=1047

 

Meillä Oulun vaalipiirissä kansanedustajaehdokkaat olivat keskimääräisesti opiskelijamyönteisempiä. Lobbaus onnistui OSAKOn ja OYYn kannalta mielestämme hienosti. Monet ehdokkaat, jotka aluksi olivat esimerkiksi opintotuen heikentämisen tai koulutuksesta leikkaamisen puolesta vaihtoivat mielipidettänsä hyvien keskustelujen päätteeksi. Tästä suuri kiitos myös SAMOKin ja SYLin suuntaan, jotka toimittivat meille erittäin päteviä argumenttipatteristoja.

Kampanjan tuloksia lähettelimmekin jo Yleen joka julkaisi kyseisen jutun aiheesta: http://yle.fi/uutiset/lahes_kaikki_ehdokkaat_vastustavat_koulutusleikkauksia__oulu_keskimaaraista_opiskelijamyonteisempi/7928094

 

SAMOK ja SYL kirjoittivat vastikään myös sivistysjulistuksen jossa otettiin kantaa koulutustason säilyttämiseksi. Pienenä maana koulutuksen korkea taso on meille erityisen tärkeää ja koulutus onkin tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava yksittäinen tekijä. Suomen tulevina rakentajina voimme luoda entistä sivistyneemmän ja kilpailukykyisemmän maan vain, jos emme tingi koulutuksen tasosta. Pienenä maana emme myöskään voi kilpailla halvalla tuotannolla, vaan laadukas koulutus ja uudet innovaatiot näyttelevät suurta roolia tulevaisuuden Suomen rakentamisessa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä.

Kokonaisuudessaan julistus on luettavissa täältä: http://samok.fi/2015/04/28/korkeakouluopiskelijoiden-sivistysjulistuksessa-suomea-rakennetaan-koulutuksella/

 

Toisiko nämä

hallitusneuvottelut

opintorauhan

 

Juha Heikkinen
OSAKOn hallituksen puheenjohtaja

« Edellinen 1 ... 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 ... 353 Seuraava »