HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 ... 353 Seuraava »

Opettajan peilistä katsoo opiskelija

kulttuuri Kirjoittanut Kulttuurialan yksikkö   blogissa Pieninkin yhteinen jaettava
Julkaistu 1.9.2015, klo 08:56

Välillä on kiinnostavaa pysähtyä peilin eteen ja tutkia näkemäänsä: millainen opettaja sieltä kurkistaa. Sopivan peilin tarjoaa ePookin tuore artikkeli Terveysalan tietojenkäsittelyä monialaisesti ja monimuotoisesti. Siinä viitataan yhdysvaltalaisen  NTL instituutin lanseeraamaan oppimispyramidiin.

Vaikka pyramidia on kritisoitu, ei sen keskeinen viesti liene kovin pielessä: mitä aktiivisempaa ja monipuolisempaa työskentely on, sitä enemmän oppii. Luento ja lukeminen antavat heikoimmat oppimistulokset, tekeminen ja erityisesti toisten opettaminen parhaimmat.

Kun tämän tiedon valossa katsoo opettajan työtä, on pakko tuntea olevansa etuoikeutettu. Olemme koko ajan oppimassa tehokkaimmalla tavalla.

Kunpa se olisikin noin yksinkertaista.

Mutta ei asia ole monimutkainenkaan. Ainakaan teoriassa.

Kasvatusfilosofi John Dewey kertoo mainioissa klassikoissaan Democracy and Education (1916) ja Experience and Education (1938), mistä on kyse.

Kyse on jatkuvasta kasvusta.

Jatkuvan kasvun käsitteeseen on tarrauduttu taloustieteessä ja poliitikkojen puheissa. Nyt sielläkin alkaa tulla pää vetävän käteen. Luonnonvarojen vähetessä on syytä pyrkiä kestävään kehitykseen ja varautua alenevaan kasvuun. Samalla jatkuvan kasvun käsitteen voi jättää kasvatusfilosofeille.

Pragmaatikko John Deweyn mukaan kaiken kasvun edellytys on ihmisen kyky muuttaa toimintatapojaan. Hän kutsuu tätä plastisuudeksi.

Kasvu syntyy toiminnassa kohdatuista ongelmista ja sitä myös testataan toiminnassa. Kasvu siis edellyttää toimintaa ja vakiintuneiden toimintatapojen muutosta. Kokemukset muovaavat tapojamme. Jokainen kokemus perustuu aiemmille ja vaikuttaa jollain tavalla tuleviin kokemuksiin.

Kasvu näkyy ja toteutuu uusien tapojen vakiintumisena. Mutta jos jokin tapa muuttuu liian jäykäksi tai muuttumattomaksi rutiiniksi, se estää kasvua. Juuri rutinoitumisen vuoksi ihmiselle ominainen plastisuus voi vaarantua ja kehitys pysähtyä.

Kasvun tavoite ei Deweyn mukaan ole sopeutuminen. Jos tulee hyvin toimeen ympäristönsä kanssa, kasvua ei tapahdu, pitää tulla toimeen paremmin ja tehokkaammin. Kasvulla ei ole muuta tavoitetta kuin kasvu itsessään, lisää kasvaminen ja jatkuva oppiminen. Jos vain sopeutuisimme, kehittyminen pysähtyisi.

Kasvaaksemme tarvitsemme ajattelua ja kokemusten reflektointia. Deweyn mukaan ongelmalliset tilanteet synnyttävät ajattelua ja kehitystä. On pohdinnan paikka, kun törmäämme ongelmiin. Juuri nämä toimintamme epämiellyttävät seuraukset voivat muuttaa toimintatapoja eli synnyttävät kasvua.

Erityisesti sellaiset kokemukset ovat kasvattavia, joissa saamme tietoa tekojemme ja niiden aiheuttamien seurausten välisistä suhteista.

Deweyn mukaan tiedollisen kasvatuksen tulee kytkeytyä kiinteästi toimintaan ja todellisiin kokemuksiin. Vain tällöin tieto voi muuttua toiminnaksi. Passiivinen teoreettinen opiskelu kyllä lisää tietoa, mutta kun tieto ei kytkeydy toimintaan, se on ajan haaskausta. Tiedollisen kasvun edistäminen edellyttää ongelmallisten tilanteiden kohtaamista.

Aina kun epäonnistumme, aina kun törmämme vaikeuksiin, aina kun edessä on ongelma, pitäisi olla iloinen. Se on kasvun paikka ja mahdollisuus osoittaa luovuutta.

Yksi luovuuden esteistä on epäonnistumisen pelko. Se on myös oppimisen este. Juuri oppimisen näkökulmasta epäonnistumiset ovat merkittäviä oppimisen paikkoja, niin opiskelijoille kuin opettajille. Niitä ei kannata haaskata tai välttää varman päälle pelaamisella.

Oma valintamme on, juutummeko rutiineihin ja toistamme itseämme vai pyrimmekö muuttamaan toimintatapojamme niin, että tulemme yhä paremmin toimeen ympäristössämme. Haluammeko kasvaa vai emme?

Katsooko peilistä kaiken tietävä opettaja vai ikuinen opiskelija? Kummankin kasvoilla voi olla ryppyjä ja itseensä tyytyväinen ilme.

 

Pertti Sillanpää
ikuinen opiskelija (toivottavasti)

Vaihto Alaskassa! - Ensimmäisiä fiiliksiä.

l4heso00 Kirjoittanut sofia   blogissa Alan agrologiksi
Julkaistu 1.9.2015, klo 08:51

Nyt lähtee käyntiin syyslukukauden vaihtoaika Alaskassa! Tässä fiiliksiä hakuprosessista ja ensimmäisestä päivästä kampuksella.

Huhhuh, University of Alaska Fairbanksin kampukselle on siis saavuttu sunnuntaina paikallista aikaa noin kello 21. Liikkeelle lähdin Oulusta myöhään lauantai-iltana. Aikaerohan on 11 tuntia, eli siitä voi laskeskella kauanko tuli matkattua ennen perille saapumista. Pitkääään! Siihen mahtui yksi öinen bussimatka ja kolme lentoa.

Ennen tätä matkustelun täytteistä viikonloppua paperihommia tuli tehtyä muutama kuukausi. Ensinnäkin North2North-vaihto-ohjelmaan pyrkiminen oli oma monivaiheinen prosessinsa. Oli mm. motivaatio-kirjeen kirjoittelua ja suosittelijoiden hommaamista. Ensin odoteltiin väliaikatietoja, ja niiden mukaan vaihtoon lähtemiseni näyttikin jo hetken hyvin epätodennäköiseltä. Mutta ah sitä päivää, kun sain sähköpostiini tiedon, että apuraha on minulle myönnetty, ja että vaihtokohteena on toivomani Fairbanks! Apurahan ja opiskelupaikan varmistuttua alkoikin lomakkeita sadella sähköpostiin ja kv-toimistolle. Asunnon hakemista, kurssivalintoja, terveyskyselyitä. Viisumin hakemista varten piti matkustella Helsinkiin lyhyeen haastatteluun. Tuberkuloosi-testikin oli kuulemma välttämätön.

Kaikki se kannatti. Tai no mitä nyt ensimmäisen päivän perusteella voi sanoa. Odotukset ovat ainakin korkealla! Ja tuntuu, että tuon hakuhässäkän jälkeen on suurikin saavutus istua nyt tässä opiskelija-asunnossa. Jaan huoneen Saksasta tulleen opiskelijan kanssa, ja asuntoon mahtuu vielä yksi paikallinen opiskelijakin. Neljäs saattaa kuulemma ilmaantua, jos paikkansa peruneiden tilalle tulee uusia opiskelijoita.

Kurssit starttaavat torstaina 3. päivä. Siihen asti on orientoitumista opiskeluun. Papereita saa vieläkin täytellä ja kurssikirjoja on alettava heti metsästämään. Taitaa vielä matkustamisen jälkeinen pieni väsymys painaa niskassa, kun rentoutuminen tuntuu tässä vaiheessa hankalalta. Mutta uskon, että arkeen asettuminen tapahtuu hyvinkin pian!

Opiskelen täällä vain luonnonvara-alan kursseja. Yksi eLearning-kurssikin päätyi valintoihini. Kurssivalinnoista löytyy mm. marjoja, maastoa ja kestävää maataloutta. Niistäpä sitten enemmän, kun pääsee loppuviikosta hommiin. Joop, jännittää. Ehkä lähinnä englanniksi opiskelu. Kieli on vielä tässä vaiheessa aikalailla solmussa, mutta pikkuhiljaa omatkin ajatukset lähtevät pyörimään englanniksi, koska sitä ympärillään vain kuulee.

Ai miksi juuri Alaska ja Fairbanks? Kerronpa sitten, kun olen löytänyt syyn tälle vetovoimalle, joka kiskoi minut näihin maisemiin! Tästä paikasta on tullut haaveiltua, ja täällä sitä nyt ollaan! Taas, koska viime kesänä tein kuuden viikon reissun Alaskaan. Takaisin oli päästävä, ja on aivan mahtavaa, että sain tämän tilaisuuden yhdistää opiskelun ja Alaskan!

Huh! Tämä nyt tämmöisenä pikaisena aloituksena, mutta avaan opiskelijan elämää Fairbanksissa lisää myöhemmin! :)

 

Alumnit SUPpi-koulussa

alumnit Kirjoittanut Alumnit   blogissa Oamkin alumnit
Julkaistu 31.8.2015, klo 22:25

Kesä ja Oulun kauniit vesistöt houkuttelivat alumneja kokeilemaan uutta muotilajia suppailua. Seuraavassa alumniyhdistyksen hallituksen jäsen Sanna kertoo, miten SUP-koulu alumneilta sujui. Pääsivätkö kaikki läpi vai hyytyikö joku kesken matkan?

Alumnit SUPpi-koulussa

Tapahtuma aika oli 6.8.2015 klo 18.00-20.00. Osallistujia meitä oli paikalla 8kpl, mikä oli oikein sopiva osallistujamäärä tapahtumalle. SUP-koulunkäynti alkoi kuivaharjoittelulla torinrannan kupeessa, mistä siirryimme vuorotellen vesille perusteiden läpikäymisen jälkeen.

Alumnit SUPpi-koulussa

Alumnit SUPpi-koulussa
Vesille päästyämme etsimme tasapainoa aluksi polviseisonnassa.

Vähitellen nousimme seisomaan laudan päälle ja lähdimme soutamaan.

Tiellemme tuli myös pieni este ylitettäväksi. Toisin sanoen alitettavaksi.

Vastaan tuleva meloja varoitti meitä edessämmeolevasta kovasta virtauksesta, mikä johtui patosillan auki olemisesta.

Virtauskohdassa sai meloa oikein olan takaa!

Kaikki selvisivät kuitenkin sinnikkäästi virtauskohdan läpi melomisesta. Hyvä me! 

Alumnit SUPpi-koulussa

Kaikki SUPpi-koululaiset läpäisivät koulun mallikkaasti! Harmaan tihkusateinen kelikään ei menoa haitannut. SUPpailu oli lajina oikein mukava. Tehoja pystyi säätämään itse näppärästi. Laji sopii leppoisaksi sunnuntai ”ajeluksi”, tai tehokkaaksi kokovartalotreeniksi riippuen omasta melomistyylistä.

Teksti ja kuvat: Sanna Hirvaskari

Maria Lang: Kielojen kuningas / Vaarallisia unia

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 28.8.2015, klo 21:11

Kesän Maria Lang -filmatisointien innoittamana (ei vähinten Ola Rapacen takia) tartuin takavuosina lahjaksi saamaani yhteisniteeseen Maria Lang: Kielojen kuningas. Vaarallisia unia, Gummerus 1994. Suom. Eero Perkiö. Opukset ovat alkuperäisnimiltään Kung Liljekonvalje av dungen (1957) ja Farliga drömmar (1958). Ensin mainittu on lainannut nimensä Gustav Frödingin runosta Strövtåg i hembygden  ja jälkimmäinen Edith Södergranin vaikuttavasta runosta Farliga drömmar.

Yleensä olen sitä mieltä, että mikäli elokuva pohjautuu kirjaan, niin kirja on se ensisijainen vaihtoehto. Vaan nyt täytyy olla toista mieltä. Elokuvissa oli dynamiikkaa, tunnelmaa, jännitystä, romantiikkaa ja hyvää ajankuvaa, osuvien näyttelijäntöiden lisäksi. Kirjat taas ovat paljolti ne korvike-Christietä. Parikymppisenä luin kirjat ensi kerran, ja pidin niitä ihan ok-ajanvietteenä – ja sitten seuraava! Mieleen ei runojen lisäksi jäänyt paljon mitään.

Maria Lang (oik. Dagmar Lange) kirjoitti teokset 50-luvulla. Maailmankuva on nykynäkökulmasta melko sovinistinen. Naisten paras apu on ulkonäkö, ja sitä kuvaillaan tarkasti, oli se tarpeen tai ei: Kielojen kuninkaan rikkaisiin naimisiin menossa ollut, mutta kuolon korjaamaksi joutuva Anneli, oli ”klassillisen kaunis ja romanttisen kalpea". Miehet ovat senkin edestä Ah niin! -miehekkäitä. Kyllä ei vanha jaksa. Pahinta on juonenkuljetus, joka ei edes maallikon mielestä ole psykologisesti perusteltua. Lyhyet kappaleet pomppivat tunnelmasta toiseen. Olin hyvin hämmentynyt uuden lukukerran jälkeen.

Filmatisoinnit oli tehty rankalla kädellä soveltaen. Henkilögalleriaan on otettu mukaan Puck Bure, jonka kanssa Christer Wijkillä on lämmin suhde. Elokuvissa on kirjoitettu uusiksi jopa se, kuka teki ja mitä. Mielestäni perustellusti.

Jos alkaisin lukea enemmän Langia, valitsisin ainakin alkukieliset versiot. Kieli pelastaisi edes vähän, eikä tarvitsisi lukea ilmaisua ”juoksevan nauhan ääressä” -kaltaisia suomennoksen kukkasia (löpande band = liukuhihna).
Kenelle suosittelen? Ehkä henkilölle, joka haluaa tutustua länsinaapurin dekkarien kehitykseen. Onhan Lang ollut valtaisan suosittu. Nyky-dekkaristit ovat sitten senkin edestä yhteiskunnallisesti kantaaottavampia. Pitäydyn Henning Mankelliin.

Nina Lammila KIR4KA

Positiivista virettä lukuvuoteen

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 24.8.2015, klo 10:22

Aloittelemme lukuvuotta auringon paistellessa lämpimästi. Kukaan ei enää muistele koleita heinäkuisia sadepäiviä pahalla. Hymyilevät työkaverit ja iloinen puheensorina ovat täyttäneet koulun käytävät. Lomiltaan palaavia ja uusia opiskelijoita on odoteltu aloittamaan opintojaan.

Palasimme töihin uuden organisaation käynnistyessä elokuun alussa. Yksiköt poistuivat ja tilalla on 11 koulutusosastoa, jotka tekevät tiiviisti yhteistyötä. Tämän näemme yhtenä tärkeänä askeleena muodostettaessa yhtenäistä yhtä Oulun ammattikorkeakoulua. Muutokset tuovat aina haasteita, mutta muutokset ovat myös mahdollisuuksia. Perustehtävämme hoidamme hyvin vaikka organisaatiouudistus tuo mukanaan entisten toimintatapojen tarkastelua ja uusien kehittämistä.

Yksi osoitus yhtenäisestä Oamkista on heti syyskuun alussa kaikille opiskelijoille ja koko henkilöstölle järjestettävät yhteiset avajaiset, joissa opiskelijoiden panos on merkittävä. Mielenkiinnolla odotamme, millaista jatkoa tämän tyyppiset yhteiset tilaisuudet tulevat saamaan.

Omalle Professorintien kampukselle saavuttuamme kesätauon jälkeen huomasimme, että täällä on menossa monenlaista rakennuksiin ja piha-alueisiin liittyvää muutostyötä. Parannusta on tulossa opetus- ja työtiloihin, pysäköintitilanteeseen sekä piha-alueiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Kampuksellamme käynnistyy syksyn alussa sekä Pilatesta että jumppaa henkilöstölle, minkä tiedon olemme ilolla ottaneet vastaan. Näiden avulla voimme pitää yllä fyysistä kuntoamme sekä työniloamme ja työkykyämme. Lisäksi koko Oamkin henkilöstöllä on käytettävissä kulttuuri- ja liikuntasetelit omien kiinnostustensa mukaisesti.

Toivotamme kaikille energistä lukuvuoden aloitusta!

Kirsi Jokinen, Lehtori                            
Annikki Savolainen, Koulutus- ja tki-johtaja

« Edellinen 1 ... 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 ... 353 Seuraava »