« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 346 Seuraava »

Yhteiskampus 2020 -työryhmä. Oppimisympäristöt

maija Kirjoittanut maija   blogissa Yhteiskampus
Julkaistu 4.5.2017, klo 20:45

Tartuin tilaisuuteen lähteä mukaan Yhteiskampus 2020-työryhmään, koska koin sen mielenkiintoisena mahdollisuutena päästä seuraamaan, miten tällaista suurta hanketta lähdetään ideoimaan eteenpäin. Opiskelen kolmatta vuotta rakennusarkkitehdiksi, ja motivoiduin ajatuksesta päästä haistelemaan ilmapiiriä ”oikeissa” suunnittelutilanteissa.

Hanke on mittakaavaltaan suuri, yliopiston tontti on Oulun keskustan kokoinen. OAMK:n tulevat tilat 23 000 m2, joka on melkein puolet vähemmän mitä nykyiset tilat sisältävät. Tältä pohjalta ajateltuna on ymmärrettävää, että OAMK:n väen keskuudessa koettiin haastavana saada uudet tilat toimiviksi.

Työryhmien ensimmäinen kokoontuminen oli 9.2. Se oli hieman erilainen entä tulevat kokoukset, sillä siellä kaikki läsnäolijat osallistuivat toiminnallisesti. Vaihdeltiin rooleja ja kirjattiin ylös mieleen juolahtavia asioita. Aiheena kokoontumisessa oli tulevan uuden tilanteen uhat, mahdollisuudet ja visiot. Esiin tulleet huolet ja murheet olivat aiheellisia, koskien esimerkiksi tilojen riittävyyttä ja toimivuutta, sekä OAMK:n olemuksen hukkumista yliopiston kupeessa. Mahdollisuuksiakin uudessa nähtiin varovaisen toiveikkaasti. Koettiin jopa, että muutos voi jopa olla parempaan, ja OAMK:n maine ja näkyvyys voi parantua entisestään. 

Jatkossa kokoonnuttiin suurin piirtein joka torstai. Osa tapaamisista oli kaikille avoimia ja osassa käsiteltiin millaisia tarpeita opetustiloille, eli oppimisympäristöille tulisi määritellä. Projektin vetäjät esittelivät ajatuksiaan muun muassa monitilatoimistoista ja opiskelijoiden ja opettajien kohtaamispaikoista, sekä kuuntelivat osallistujia tarkasti. Vielä tässä vaiheessa ei suunnitelmia lyöty lukkoon, kerättiin vaan informaatiota tilojen suunnittelun pohjalle.

Työryhmien tavoitteena oli saada suunnittelijat (ja käyttäjätkin) ymmärtämään tilantarvitsijan toimintaa sekä löytämään hyviä olemassa olevia tiloja, jotta niitä voisi jossain muodossa siirtää uuteen paikkaan. Toisaalta mietittiin miten toimintaa voisi muuntaa tehokkaammaksi, eli pohdittiin pienemmän käyttöasteen tilojen yhdistämistä ja tiivistämistä. Haettiin yhteistä visiota ja otettiin talteen asioita ja ideoita, joita suunnittelussa voisi hyödyntää.

Uutena asiana ymmärsin, että oppimisympäristöt eivät koostu pelkästään luokkatiloista, vaan esimerkiksi välitila-alueet toimistojen ja muiden kiinteiden pisteiden välillä muodostuvat oppimisympäristöksi. Ja kun ryhdyin asiaa henkilökohtaisestikin ajattelemaan, ei omakaan oppiminen ole mitenkään sidoksissa luokkatiloihin. Näihin tiloihin tuleekin panostaa, kun toiminta sijoitetaan nykyistä tiiviimpään tilaan.

Mielenkiintoisin anti itselleni oli ehdottomasti seurata keskustelua, mikä tulevien käyttäjien ja tilojen suunnittelijoiden välille syntyi. Opettajilla ja henkilökunnalla oli kaikilla omia tarpeitaan ja kärkkäitäkin mielipiteitä tulevista tiloista yliopistolla. En saanut päähäni mitään uusia ideoita, joten omaksuin lähinnä kuuntelijan roolin, joka oli itselleni mielenkiintoinen sekin. Koin että ryhmät olivat hyvin vedettyjä ja sisälsivät paljon puheenvuoroja ja keskustelua. Suunnittelijoiden toiminta oli asiantuntevaa ja osallistuvaa, yritin ottaa oppia tulevaisuutta varten.

Sain myös kesätyön projektin parissa arkkitehtitoimistolta, joten kaiken kaikkiaan työryhmäkokemus oli minulle hyvin positiivinen.

Opiskelijat palautteen keräämisestä: ”Hyvä että kysytään”

maisola Kirjoittanut Marianne Isola   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 3.5.2017, klo 15:01

Maanantaina 24.4. Kotkantien kampuksella jaettiin hyviä käytäntöjä opiskelijapalautteen käsittelemiseksi ja hyödyntämiseksi. Toimivia esimerkkejä saatiin niin sähkö- ja automaatiotekniikasta kuin tanssin tutkinto-ohjelmastakin. Hyvien käytäntöjen kierrätysaamuja järjestetään Oamkissa säännöllisesti kerran lukukaudessa.

Aluksi kehityspäällikkö Ismo Kinnunen ja laatukoordinaattori Marianne Isola nostivat esille keväällä 2017 pidetyn opiskelijakyselyn mielenkiintoisimpia tuloksia. Kysely oli tällä kertaa rakennettu Oamkin arvojen mukaisesti, ja niistä työelämäkumppanuus arvioitiin heikoimmaksi. Miksi työelämän tarpeisiin vastaamaan rakennettu ammattikorkeakoulu saa huonoimmat arvosanansa nimenomaan työelämäläheisyydestä? Tosin asian kehittämisessä on menty parempaa kohti, sillä arvio oli parantunut edelliseen kyselyyn (2015) verrattuna. Ohjaus työllistymiseen -kohdassa tyytyväisten osuus oli kasvanut 48 prosentista 62 prosenttiin. Koonti kyselyn tuloksista löytyy Heimosta: https://heimo2.oamk.fi/nain-toimimme/toiminnan-kehittaminen/palautejarjestelmat/opiskelijapalaute/

Hyvänä käytänteenä esiteltiin sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelman ”puolikurssipalaute”. Koulutus- ja tki-johtaja Jouni Kääriäinen kertoi, että puolivälissä lukukautta tutkinto-ohjelman opiskelijat saavat sähköpostiinsa palautelomakkeen, jossa heiltä kysytään mielipiteitä meneillään olevista opintojaksoista. Tavoitteena on puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin välittömästi, niin että opiskelijat huomaavat vaikutukset heti. Ktki-johtaja kokoaa saamansa palautteet ja käy niiden perusteella keskusteluja opettajien ja lähiesimiesten kanssa. Palautetta hyödynnetään myös kehityskeskusteluissa.

 Opiskelijoiden kanssa palautetta käydään läpi ryhmittäin, varsinkin jos joillakin ryhmillä on paljon sanottavaa samasta asiasta. Olennaista on saada opiskelijoille tunne, että voivat omalla panoksellaan oikeasti vaikuttaa asioihin. Puolikurssipalautetta käytetään Oivan oppimispalautteen rinnalla, ja palautteista keskustellaan myös tutkinto-ohjelmatiimin tapaamisissa.

Lehtori, tutkintovastaava Niina Vahtola kertoi, millä tavalla tanssin tutkinto-ohjelmassa opiskelijat on saatu vastaamaan valmistumisvaiheen kyselyyn. Niinan mukaan selkeät ohjeet ja aktiiviset opiskelijat ovat hyvä yhdistelmä. Tanssin tutkinto-ohjelmassa valmistuville opiskelijoille on laadittu ”Valmistumisen tarkistuslista”; se löytyy Facebookista. Lyhyestä pdf:stä opiskelija voi tarkistaa missä järjestyksessä asiat etenevät, kun valmistuminen lähestyy. Tutkinto-ohjelmassa on huomattu, että esim. valmistumisvaiheen kyselyssä työllistyminen on hankala määritellä, niinpä asiaa on aukaistu tekstissä. Jotta valmistuminen olisi mahdollisimman vaivatonta, opiskelijoiden tueksi on laadittu myös kolme lyhyttä videota, joissa valmistumisvaiheen asioita käydään läpi.

Uuteen Oivaan toivottiin yhtenäistä, kaikille suunnattua ”elämänmakuista” ohjetta asiasta, sillä jokainen tutkinto-ohjelman ei ole järkevää tehdä omia listojaan. 

Kierrätysaamussa keskusteltiin myös Oivan oppimispalautteen kehittämisestä. Nykyisellään järjestelmä ei palvele tutkinto-ohjelmia parhaalla mahdollisella tavalla, tämä on käynyt ilmi myös Oamkin sisäisten auditointien kautta. Keskeisiä ongelmakohtia on kaksi; palautejärjestelmä ei ole aina auki, ja palautteen käsittelyä ei ole systemaattisesti linjattu. Hyvän käytäntöjen kierrätysaamuun osallistuneet oamkilaiset halusivat käyttöön avoimen palautejärjestelmän, johon opiskelijat voisivat vastata milloin vain ja millä laitteella vaan. ”Mahdollisimman helposti tehtävä asia”, tiivisti eräs osallistuja. Siinäpäs onkin meille tehtävää! Myös palautteen käsittely vaatii systemaattisemman lähestymistavan.

Oivan oppimispalautteen kehittämiseen voi edelleen antaa ideoita Heimon kautta: https://heimo2.oamk.fi/ajankohtaista/uutiset/?kieli=fi&kid=6&id=54793

Oivan käyttö huolestutti kaikkia läsnä olevia. Opiskelijat tuntuvat käyttävän järjestelmää vaihtelevasti ja luottavan enemmän toisen käden tietoon. Oiva on kuitenkin paikka, josta kaikki opiskelijaa koskevat asiat löytyvät kattavasti. Viestintäkäytänteet ehdotettiin kirjattavaksi esim. järjestyssääntöihin opiskelijan velvollisuuksiin ja oikeuksiin.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori 

Vinkkejä monikulttuurisuusosaamisen syventämiseen

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 28.4.2017, klo 14:27

Opetussuunnitelmamme yhtenä osa-alueena on kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen, jonka merkitystä nykyisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä tuskin kukaan enää kiistää. Opettajana, erityisopettajana tai opinto-ohjaajana toimiessamme meidän täytyy esimerkiksi syventyä opiskelijoidemme erilaisiin kulttuuritaustoihin, jotta voisimme vahvistaa opiskelijan identiteettiä sekä tukea hänen kehitystään oppijana ja ihmisenä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Tuutorina toimiessani olen itsekin oppinut paljon opiskelijoiltamme ja olen ylpeä siitä, kuinka kansainvälisiä opiskelijamme ovat. Olen kuitenkin myös huomannut, että monilla opiskelijoistamme ei välttämättä ole juurikaan tietoa Euroopan unionin alueen ainoasta alkuperäiskansasta eli saamelaisista, joita Suomessa on arvioitu olevan noin 10 000. Toisaalta tämä ei ole mikään yllätys, sen verran vähän saamelaiskulttuuri tai saamelaiset ovat esillä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Vinkkejä monikulttuurisuusosaamisen syventämiseen

Meillä Amokissa on koulutusvastuualueena koko Pohjois-Suomi, mukaan lukien Suomen puoleinen saamelaisalue (Pohjois-Suomen lisäksi saamelaisia on Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella). Moni saamelainen asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, minkä lisäksi saamelaisalueelta tulee paljon nuoria opiskelemaan etelämmäksi, joten on erittäin todennäköistä, että Amokin opiskelijat valmistuttuaan toimivat myös saamelaisnuorten ja –aikuisten kanssa. 

Olen itse saamelaisena huolestunut siitä keskustelusta, mitä esimerkiksi mediassa (erityisesti sosiaalinen media) käydään saamelaisuuteen ja saamelaisten perustuslaillisiin oikeuksiin liittyen. Usein taustalla onkin tietämättömyys ja erilaiset ennakkoluulot. Opettajankouluttajana koen velvollisuudekseni omalta osaltani lisätä tietoisuutta kulttuuristamme. Tätä varten olen valmistellut opetusmateriaalia, jota olen kerännyt (ja kerään) eri puolilla saamelaisaluetta. Ja psykologina haluan tukea etenkin saamelaisnuoria kulttuurien välisissä kohtaamisissa, joissa valitettavasti tapahtuu yhteentörmäyksiä. Lapset ja nuoret ovat kulttuurimme tulevaisuus ja heidän hyvinvointinsa sekä voimavaransa takaavat myös kulttuurimme säilymisen elinvoimaisena.   

Kannustan Amokin opiskelijoita tutustumaan saamelaisten kulttuuriin, historiaan sekä oikeuksiin alkuperäiskansana. Valveutunut ja asiantunteva opetus- ja ohjaushenkilöstö on tärkeä tukiverkosto etenkin saamelaisnuorille, jotka tulevat opiskelemaan saamelaisalueen ulkopuolelle.   

Vinkkejä monikulttuurisuusosaamisen syventämiseen

Sámi oahpahusguovddáš eli Saamelaisalueen koulutuskeskus (SOGSAKK, www.sogsakk.fi) on 2. asteen oppilaitos, joka järjestää monialaista koulutusta saameksi ja suomeksi sekä edistää saamelaiskulttuuria koko saamelaisalueella. SOGSAKK on yksi Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyöoppilaitoksista. Kuvassa on saamenkäsityöalan (pehmeät materiaalit) lehtori Báršše-Piera Irma Anniina (Anniina Turunen), joka on valmistunut SOGSAKKin, Amokin ja Opetushallituksen yhteistyössä toteutetusta näyttötutkintomestarikoulutuksesta sekä suorittanut omat pedagogiset opintonsa Amokin verkko-opiskeluryhmässä. 


Lisää tietoa esim.

http://www.samediggi.fi/

Markelin, L. (2017). Saamelaiset, uhattu kansa?

 

Jovnna Ándde Arvi Tomi (Tomi Guttorm)

 

Osallisuus osaamisperusteisuudessa

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 21.4.2017, klo 14:26

Mitä osallisuus on?

Osallisuus on käsitteenä monisyinen ja sitä käytetäänkin hyvin erilaisissa asiayhteyksissä kuvastamaan toimintaa, joka jollain tapaa liittyy osallistumiseen tai vaikuttamiseen. Osallisuudesta ei ole olemassa täysin vakiintunutta ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mutta suuntaviivoja sille mitä osallisuus on, voidaan kuitenkin vetää.

Osallisuus voidaan yhtäältä nähdä suhteena yksilön ja ryhmän, yhteisön tai yhteiskunnan välillä. Osallisuus voi silloin olla yhteiskunnallista vaikuttamista tai ainakin potentiaalisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon, vallan jakamiseen ja toisaalta vastuun kantamiseen. Osallisuus voidaan nähdä myös sosiaalisina suhteina, jolloin osallisuus on vuorovaikutusta ihmisten välillä. Tällöin keskeisenä esiin nousevat yhdessä toimiminen, ryhmään tai yhteisöön kuuluminen ja tunne siitä, että on osa jotain suurempaa kokonaisuutta. (esim. Gretschel & Kiilakoski, 2012 ja Nivala & Ryynänen 2013.)

Osallisuutta voidaan ajatella myös oikeuksien ja vastuun näkökulmista. Osallisuus on oikeutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Osallisuus on tällöin mukaan pääsemistä ja mukaan kuulumista. Toisaalta oikeus tuo mukanaan myös vastuun, jolloin osallisuus on vastuuta toisten huomioimisesta, kuulemisesta, kunnioittamisesta sekä kaikkien hyvinvoinnista. Osallisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja kaikkien mukaan ottamista. (esim. Gretschel & Kiilakoski, 2012 ja Nivala & Ryynänen 2013.)

 

Osallisuus osaamisperusteisuudessa

Yksilön näkökulmasta osaamisperusteinen koulutusmalli on jo itsessään osallisuutta tukevaa. Osaamisperusteisuus toteutuu henkilökohtaistavana osaamisen tunnistamisen, hankkimisen ja tunnustamisen prosessina. Tällaisessa prosessissa toteutuu osallisuus opiskelijan omista lähtökohdista käsin: jokainen opiskelija tarvitsee erilaista osaamista saavuttaakseen tarvittavan osaamisen tason, joten opintopolkukin rakentuu jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Henkilökohtaistaminen ja oppimisen omistajuus toteutuvat aidosti, sillä osaamisperusteisuudessa opiskelija on keskiössä.

Osaamisperusteisessa koulutusmallissa opiskelija suunnittelee itse opintopolkunsa, ja koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon opiskelijan tarpeet ja tarjoaa oppimisympäristön sen mukaisesti. Oppimismuodot ja oppimisympäristöt suunnitellaan opiskelijan tilanteeseen ja tarpeisiin sopiviksi. Tässä prosessissa opiskelija saa aidon tunteen osallisuudesta opintoihinsa ja osaamisensa kehittymiseen. Opettaja toimii prosessissa tukijana ja tarjoaa ohjausta ja kumppanuutta opiskelijalle. Jokaisen opiskelijan osaamista arvostetaan ja hänet kohdataan yksilönä.

Osaamisperusteisuus toteutuu siis vahvasti yksilön lähtökohdista käsin. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että oppilaitos on myös aina yhteisö ja koostuu erilaisista toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevista yksilöistä ja ryhmistä. Opiskelija kehittää osaamistaan yksilöllisesti, mutta aina myös suhteessa toisiin ja yhdessä muiden kanssa. Ryhmien dynamiikkaan, vuorovaikutukseen ja jatkuvaan ryhmäyttämiseen on siis kiinnitettävä huomiota. Osallisuudessa tärkeää on, että yksilö saa tunteen kuulumisesta johonkin ryhmään tai yhteisöön ja että hän kokee tulevansa hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin hän on.

Opiskelijoiden osallisuutta ei pitäisi nähdä vain ”suorituksena”, asiana joka kuitataan tehdyksi pienellä eleellä, kuten kysymällä opiskelijoiden mielipidettä jo valmiiksi tehtyyn ja jopa päätettyyn asiaan. Kokonaisvaltaisesti osallisuus on jotain paljon suurempaa, koko oppilaitosyhteisöä koskevaa. Osallisuus on asenne, joka jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän tulisi omaksua. Oikeanlainen asenne johtaa tekoihin, joilla osallisuutta ja yhteisöllisyyttä voidaan tuoda näkyväksi. Osallisuutta tukevat toimintatavat vahvistavat opiskelijaryhmien ilmapiiriä ja sitä kautta parantavat niiden työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista luottamusta. Tämä lisää viihtyvyyttä ja on todettu olevan keskeinen opiskelujen läpäisyä edistävä tekijä. Vahva sosiaalinen luottamus taas on keskeinen taustatekijä nuoren hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan integroitumiselle. (Maunu, 2016.)

Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan kasvua ammattilaisiksi. Yhtä lailla koulutuksen tarkoituksena on tukea erityisesti nuoren opiskelijan kasvua yhteiskunnan jäseneksi: osalliseksi, itseään kehittäväksi ja aktiiviseksi toimijaksi omassa elinympäristössään. Oppilaitoksilla on siis tärkeä merkitys nuoren toimijuuden tukemisessa ja elämään valmistamisessa. Osaamisperusteisessa koulutusmallissa opiskelija kehittyy taidoissa, jotka helpottavat hänen kiinnittymistään ympäröivään yhteiskuntaan oman alansa ammattilaisena ja tukevat aktiivista ja osallistuvaa toimijuutta. Koulutukseen osallistuminen myös ehkäisee syrjäytymistä laajassa mittakaavassa, kun koko oppimisyhteisön hyvinvointiin panostetaan.

 

Osallisuus osaamisperusteisuudessa

 

Osaamisperusteinen opettajankoulutus osallisuuden edistäjänä

Opettajat ovat keskeisiä toimijoita osallisuuden edistämisessä. Osallisuuden voidaan ajatella olevan opettajan toimintaa ohjaava arvo ja koko oppilaitosyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä asenne. Hyvinvoiva ryhmä ja yhteisö toimii aina paremmin ja pienilläkin teoilla opettaja voi edistää jokaisen opiskelijan tunnetta siitä, että hän on tullut kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Osaamisperusteisessa opettajankoulutuksessa osallisuus toteutuu opiskelijan kohtaamisessa: jokaista opiskelijaa kunnioitetaan ja kuunnellaan, hänen vahvuuksiaan nostetaan esiin ja uutta osaamista kehitetään niistä käsin. Osaamisperusteinen opettajankoulutus mahdollistaa siten omakohtaisen kokemuksen osallisuutta edistävästä yhteisöllisestä toimintatavasta, joka vahvistaa opettajaopiskelijoiden valmiuksia toimia opettajana ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kentillä. Osaamisperusteisissa opettajanopinnoissa opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen oppimisensa omistajuudesta, osaamisensa arvostamisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Tämän kokemuksen kautta opettajaopiskelija, mitä todennäköisimmin, siirtää oppimaansa tulevaan työhönsä opettajana.

 

Amokin tuntiopettaja,

Laura Halonen

 

Lähteet:

Gretchel, Anu & Kiilakoski, Tomi (toim.) 2012. Demokratiaoppitunti. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118.

Karjalainen Asko & Co. 2016. Osaamisen opettaja. Tarinoita osaamisen opettajilta osaamisen opettajille. Oulun ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Maunu, Antti 2016. Yhteisöjen aika. Ryhmäilmiö-malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. EHYT katsauksia 1/2016.

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Teoksessa Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, Vuosikirja 2013. Kuopio: Suomen sosiaalipedagoginen seura ry., 9-41.

MILLÄ TAVALLA JATKUVAN KEHITTÄMISEN KEHÄ NÄKYY OMASSA TYÖSSÄSI?

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 20.4.2017, klo 10:44

Kulttuurin osaston huhtikuun henkilöstökokouksessa pohdimme otsikossa mainittua teemaa. Tässäpä nopean kyselyn tulos toteutettuna AnswerGarden.ch-nettikyselyllä. Sanapilvestä nousee esille mm. prosessin jatkuvuus, palautteen tärkeys, vuorovaikutus, yhteistyö ja reflektointi. Myös Oamkin arvot, yhteisöllisyys, kehittymishalukkuus, työelämäkumppanuus ja tuloksellisuus, ovat näkyvillä.

 

Pohjana kyselylle toimi henkilöstöintra Heimossa sekä www.oamk.fi –sivustolla oleva laadunhallintaan liittyvä materiaali mm. jatkuvan kehittämisen kehä - laatuympyrä. Saimme myös kunnian katsoa lehtori Jukka Savilammen tekemät uunituoreet laatuvideot, joiden virallinen julkaisu on ”Hyvien käytänteiden kierrätysaamun” ohjelmassa 24.4. klo 8.30-10.00. Idea videoihin lähti kampusopoltaimme keväällä 2016. Heillä oli virinnyt idea, että videoiden avulla laatuasiat voisivat tulla tutummaksi opiskelijoille ”Opiskelijana ammattikorkeakoulussa”- opintojakson Moodle-kurssialustalla. Ensi syksynä sekin on siis mahdollista.

  

Kokouksessa kävimme läpi myös kuluvan vuoden tavoitteita viestimisestä laadun osalta. Pääajatushan on, että lähdetään viemään laatuasiaa esille oamkilaisten kautta. Henkilökunta ja opiskelijat tuovat kasvot näkyviin, arkistavat asioita omassa työssään ja opinnoissaan. Teemana on positiivisesti onnistuminen.

Lisäksi kokouksessa oli esillä sisäinen auditointi palauteseminaareineen sekä marraskuussa toteutettava ulkoinen auditointi. Olipa asialistalla introjen uudistustyökin sekä niihin liittyvät ajankohtaistiedotteet.

Tilaisuudessa esiteltiin tutkintovastaaviemme, Pekka Isomursun, Kristiina Puolitaipaleen, Riikka Kaskenviidan ja Niina Vahtolan, toimesta opiskelijakyselyn tuloksia sekä raportteja valittujen kehittämiskohteiden osalta. Tutkinto-ohjelmatiimeissä oli käyty vilkasta ja antoisaa keskustelua opiskelijakyselyn tiimoilta. Esiin oli noussut myös kehittämisehdotuksia kyselyn toteutukseen liittyen.

Mitä sinä vastaisit kysymykseen? MITEN VARMISTAT KÄYTÄNNÖSSÄ OMAN TYÖSI LAATUA JA TYÖSSÄ ONNISTUMISTA?

Paulina Melakari-Mustonen,
Kulttuurin osaston laatukoordinaattori

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 346 Seuraava »