HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 ... 353 Seuraava »

Atiq Rahimi : Maata ja tuhkaa

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 24.2.2016, klo 11:10

Atiq Rahimi : Maata ja tuhkaa

Atiq Rahimin ensimmäinen teos Maata ja tuhkaa oli lukukokemuksena lyhyt, mutta kirjan sisältö painava. 

Päähenkilö on vanha mies, Dastaguir, joka lapsenlapsensa Jassinin kanssa on matkalla kohti kaivosta, jossa miehen poika, Jassinin isä, työskentelee. Tämän on saatava tietää, mitä kotikylässä on tapahtunut, mitä on jäänyt jäljelle, kun Neuvostoliiton asevoimat ovat tulleet ja venäläiset ovat varastaneet äänetkin Jassinin ympäriltä. 

Aluksi lukeminen tuntui haastavalta, sillä kirjan kertoja on näennäinen kolmas, kaikkitietävä persoona, joka kuitenkin tuntuu antavan jopa suoranaisia käskyjä kirjan päähenkilölle, Dastaguirille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että lopulta kertoja saattaa itse asiassassa olla Dastaguir itse, joka näkee itsensä ulkopuolisen silmin. Kirjan puhujan tyyliin on aluksi hankala tottua, minkä lisäksi myös hahmojen keskinäinen dialogi tuntuu aluksi vaikealta käsittää, mutta kuten aina, lukemisen jatkaminen avartaa paljon. 

Maata ja tuhkaa -teoksen keskiössä on Dastaguir ja hänen perheensä kohtaama tragedia, mutta lopulta on huomattava, miten sota vaikuttaa kaikkiin, koko maassa. Dastaguirin suru on vain yksi kaikkien muidenkin murheiden seassa, ja hänen kokemansa kohtalo vain pintaraapaisu siihen kaikkeen, mitä muutkin ovat kokeneet. Kotikylän pommituksen aiheuttama suru ei löydä muotoa vanhan miehen sisällä, eikä hän tiedä, miten jakaa sitä muiden kanssa, vai tulisiko sitä päästää ulos laisinkaan. Teos ei liiemmin selitä syitä eikä seurauksia, mainitsee vain, kuinka asiat ovat, mutta niihin ei jäädä tarpomaan. Kyseessä on lyhyt kirja, jonka keskiössä on suru - se ei tarvitse ympärilleen selityksiä. 

Välipalakirjaksi Maata ja tuhkaa on hyvä, mutta ei tule luulla, että lukemisen jälkeen vallitsisi hyvä olo. Murheellinen kirja tuntuu jäävän ikään kuin kesken, sallimatta todellista lopetusta tai helpotusta. Suru jatkuu ja vallitsee, kuten arvata saattaa. Kyseessä ei ole hyvän mielen kirja, ja ehkä juuri siksi lukukokemus on niin koskettava. 

 

- Laura, KIR14SN

 

Naisena olemisen taito

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 24.2.2016, klo 00:15
Naisena olemisen taito

"a) Onko sinulla vagina? ja

b) Haluatko päättää, mitä sillä tehdään?

Jos vastasit myöntävästi molempiin kysymyksiin, niin onneksi olkoon! Sinä olet feministi."

 

Näin kirjoittaa Caitlin Moran kirjassaan Naisena olemisen taito. Kirja on Moranin kokemus naiseudesta ja feministisyydestä. Kirjassa käsitellään aiheet murroiästä, työelämän vaikeuksista kuin perheen perustamisestakin. Ennen kaikkea kirja on ylistys kaikille naisille - niin ikään kokoon tai muotoon katsomatta. Moranin kirjoitus tempaa mukaansa jo ensisivuilta lähtien. Vaihtelevuutta tuo jo Moranin runsas CAPS LOCKIN käyttö, sillä jokainen nainen tarvitsee joskus CAPS LOCKIA.

Mielestäni jokaisen naisen tulisi lukea tämä teos. Pelkästään vaikka siksi että aivan kuten naiset, myös Caitlin Moran rokkaa. Kirja antaa myös mahdollisuuden miehille kurkistaa naisten jokapäiväisiin vaikeuksiin. Jotka välillä naurattavat ääneen.

 

Elina KIR14SN

 

Sanna Karkulehto: Seksin mediamarkkinat

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 23.2.2016, klo 15:19

 

 Kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto pureutuu mediaan, markkinoitumiseen ja erilaisiin kulttuurituotteisiin feminismin ja queer-tutkimuksen näkökulmasta. Hän pohtii, kuinka erilaiset jokapäiväiset mediatuotteet, kuten mainokset, tv-ohjelmat ja kirjat kuvaavat naiseutta, seksiä, homoseksuaalisuutta ja sukupuolirooleja.

Seksin mediamarkkinat on kirjoitettu hyvin yleistajuisesti, ja kaikki vaikeammat termit on selitetty auki. Esimerkit ovat tuttuja viime vuosikymmeniltä, ja ovat varmasti kaikille nykylukijoille suhteellisen tuttuja, esimerkiksi Salatut elämät, Sinkkuelämää ja Sofi Oksasen Baby Jane.

Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti kulttuurin- ja sukupuolentutkimuksesta kiinnostuneille, mutta suosittelisin teosta kaikille, joita kiinnostaa populaarikulttuuri ja sen ilmentämät ideologiat.

Veera, KIR14SN

Heimoa kehitetään nykyisen järjestelmän pohjalta

heimo Kirjoittanut Virpi Ilmakangas   blogissa Heimon herätys
Julkaistu 23.2.2016, klo 10:08

”Eikä, miksi nykyistä järjestelmää kehitetään, kun olisi parempiakin saatavilla?” Näin minulle puuskahdettiin viime viikolla, kun oli kerrottu, että Heimoa kehitetään nykyisen järjestelmämme pohjalta. Voin tunnustaa, että olisin saattanut itsekin lausahtaa samalla tavalla ellen olisi ollut tässä työssä mukana.  No, kerronpas miksi näin edetään. 

Selvitimme lähes kaikkien varteenotettavien Suomessa käytössä olevien intrajärjestelmien hyviä ja huonoja puolia. Kuvissa järjestelmien vertailuja:




 

Käytännössä varteenotettavimmat vaihtoehdot ovat Liferay, Office365 ja SharePoint 2013. Mikään näistä järjestelmistä ei kuitenkaan tue monikielisyyttä. Olemme sopineet, että Oivaa ja Heimoa kehitetään samalla alustalla, koska meillä ei ole resursseja ylläpitää kahta, eri järjestelmällä olevaa intraa. Heimon järjestelmää valitessa täytyi ottaa siis huomioon myös 8 500 opiskelijaamme. Meillä on paljon vieraskielisiä opiskelijoita, joten monikielisyysvaatimus järjestelmälle oli ehdoton.

 

Myöskin kustannukset otettiin huomioon. Liferayn ja Office365:n käyttöönottokustannusten lähtöhinnat olivat 100 000–150 000 euroa, johon lisäksi tulevat vielä oman työn kustannukset.

 

SharePointissa on hyvät dokumenttienhallinta- ja työryhmätyökalut valmiina. Sisältöä ei kuitenkaan voi integroida Hetaan. Vaikka kehitämme Heimoa nykyisellä järjestelmällä, voimme silti hyödyntää nyt jo käytössä olevan SharePointin hyviä ominaisuuksia, esimerkiksi työryhmien työkaluna oman järjestelmämme rinnalla.

 

Vertailimme kaupallisten järjestelmien ominaisuuksia Heimon vastaaviin. Vaikka Heimossa on paljon kehitettävää ja hakutoiminto on puutteellinen, selvitystemme mukaan siitä löytyy myös hyviä ominaisuuksia. Niitä listattuna seuraavassa kuvassa:

Näillä perusteilla päädyimme nykyisen järjestelmän kehittämiseen. Seuraavissa kirjoituksissa avaan vielä tarkemmin Heimon hyviä ominaisuuksia sekä niitä, jotka vaativat kehittämistä.

Amokin aakkoset: Martin mietteitä

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 22.2.2016, klo 10:58

Tarinaa viikon varrelta

Maanantaiaamu aiheutti melkoisen hämmennyksen mieleni maailmassa. Opettajakorkeakoulun opiskelijapalveluista ohjeistus: ”Tehtäväsi on kirjoittaa kuluvan viikon blogi”. Määräyksen antaneen henkilön silmälasit olivat jo valmiiksi laskeutuneena nenän nypykän päähän ja suorasukainen katsekontakti lasien yläpuolelta muistutti voimakastahtoisen edesmenneen Aurora-tätini ilmettä. Säikähdin, sillä määräyksen antaja vaikutti tätini reinkarnaatiolta. Pelkäsin vastustaa annettua määräystä. Jos siihen syyllistyi, joutui Aurora-tädin pitkäaikaiseen epäsuosioon. Ja kiduttamisen taidot ja salaisuudet hän oli oppinut opettajaseminaarissa. Havahduin miettimään, kuinka monen oppilaansa koulupäivän hän oli pilannut ja minäkuvan turmellut? Mielestäni Aurora oli opettaja joka opetti lukemaan ja laskemaan, mutta kasvattajaa hänessä ei ollut tippaakaan.

Päivän rutiinit käynnistyivät vähitellen ja blogipainajainen ei hellittänyt, ei niin pätkääkään. Sähköpostia oli tullut viikon vaihteessa runsaasti. Oli ydinsuunnitelmia kommentoitavaksi ja opetusharjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Sähköpostiini oli palautettu erinomaisia yrittäjyyskasvatuksen opintojaksoon liittyviä kirjallisia tehtäviä.

Myös yllätys oli odottamassa. Minua pyydettiin jälleen kommentoimaan ja lukemaan 22.2.2016 julkaistavan yrittäjyyskasvatuksen maakuntastrategian päämääriä ja tavoitteita. Tässä strategiatyön käynnistämisessä Ammatillinen opettajakorkeakoulu on ollut aloitteellinen ja aiheestakin, sillä sellainen yhteinen alueellinen näkemys on puuttunut. Strategiassa on paljon hyvää, mutta se tulee jalkauttaa käytännön toimintamalliksi. Korostan, että siihen tulee eri kouluasteilla puhaltaa organisaatioiden oma henki, jonka seurauksena se tulee vielä paremmaksi. Mutta sellainen henki, ettei se vaikuta vanhaa uusintavalta ja eltaantuneelta käytännöltä! Toivottavasti tämä strategia käynnistää superloikan parempiin käytäntöihin ja muuttaa oppimisorganisaatiot aktiivisiksi, toiminnallisiksi, oppiainerajat ylittäviksi yhteisöiksi. Toivottavasti tämä motivoi opettajat ja oppijat innovoimaan ja arvioimaan menetelmiä, joiden perusteella saatetaan jokainen oppija menestymään. Ja jokaiselle oppijalle rakennetaan yksilöllinen, ohjauksellinen polku, mikä johdattaa jokaisen oppijan oman itsensä huipulle. 

Maanantain vaihtuessa tiistaiksi luin viikonvaihteen aikana julkaistuja ja keräämiäni uutisia yön hiljaisena hetkenä. Ärtymystä herättivät monet lukemani uutiset. Aivan erityisesti ärsytti kansainvälinen vertailu, jossa suomalaisten nuorten osaaminen oli laskenut edellisistä mittauksista. Päällimmäinen huomio oli, että tulokset ovat ristiriidassa panostuksen kanssa. Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ohjattu taloudellisia resursseja koulutukseen siinä määrin kuin viimeisten kymmenien vuosien aikana on tehty. Pitäisi analysoida, mitä sillä panostuksella on saatu aikaiseksi? Mitä selittää se tosiasia, että työelämän ja menestymisen ulkopuolella on lähes 400 000 kansalaista? Nuoria, nuoria aikuisia ja varttuneempia, jotka eivät ole löytäneet omaa paikkaansa yhteiskunnassamme ja mieltä elämään. Onko oppijoista otettu yksilöllinen koppi?

Koulutuksen tärkein päämäärä on sosiaalistaa yksilö yhteiskuntaan. Onko koulutus onnistunut tehtävässään ja päämärässään? Edellä esitettyyn vedoten, ei ole. Nyt olisi lopultakin ryhdyttävä kouluorganisaatioissa analysoimaan, mikä on mennyt pieleen? Peruskoulu oli aikansa suurin ja tuottoisin kvanttihyppy, osaamisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Se oli erinomainen ja rohkea ratkaisu, jonka seurauksena tuottavuus nousi. Sellaista uutta superloikkaa tarvitaan juuri nyt! Perusopetusta tulisi edelleen kehittää, mutta eniten haasteita on ammatillisen opetuksen sektorilla. Joskus tuntuu, että ammatillisen opetuksen juna kulkee väärällä raiteella, ja sen mukana myös opettajat oman substanssisalkkunsa kanssa. Ja vain oman substanssisalkkunsa kanssa, johon ei mitään muuta mahdu.

Mistä rakentuvat ja millainen on hyvän ammattiopettajan profiili? On ryhdyttävä mittaamaan ja arvioimaan oppimisorganisaatioiden tuloksia laadullisesti. Montako työllistynyttä ja menestyjää koulutus on tuottanut? Mikä on panoksen/tuotoksen hyötysuhde? Se voisi erotella jyvät akanoista ja avata millaista pedagogiikkaa kouluorganisaatioissa toteutetaan. Mutta kysyttävä on, mikä on ammattiopettajien koulutuksen rooli ja tehtävä näissä haasteissa?

Maamme koulujärjestelmä on maailman paras. Meillä on paljon hyvää mutta se ei riitä – sitä hyvää pitää olla vielä enemmän! Itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta ja näissä haasteissa tarvitaan muutosta ja uudenlaista heräämistä. Elämme tässä totuudessa 24/7 ja kilpailemme kaikkialla paremmuudesta ja kaikkien kanssa. Tämä kilpailu ylittää kaikki rajat.

Opettajat ovat muutoksen tekijöitä, vain opettajat voivat muuttaa maailmaa. Toteamus ei ole hurskastelua ja tätä tosiasiaa on turha kyseenalaistaa. Gippiläinen yrittäjyyskasvatuksen filosofia hurmasi mieleni jo kauan sitten. Jo silloin, kun koulu oli vielä suuressa määrin autoritäärinen ja eli syvää pysähtyneisyyden aikaa. Gippin viesti oli, miksi koulu on opettajia eikä oppijoiden tulevaisuutta varten? Mutta niin vain kävi, että yrittäjyyskasvatuksesta tuli lopultakin paraatilaji. Parempi on hoksata asioita myöhään, kun ei milloinkaan. Tuskin on yhtään oppilaitosta nykyisin, jossa yrittäjyyskasvatuksen didaktiikkaa ja pedagogiikkaa kyseenalaistetaan. Yrittäjyyskasvatuksen pedagoginen ja filosofinen sanoma on lävistänyt täydellisesti suomalaisen koulumaailman ja harmittelen tätä asiaa kaikkien sitä vastustaneiden puolesta.

Ammatilliseen opettajakorkeakouluun yrittäjyyskasvatusta tulee lisää, sillä syyskuussa 2016 toteutetaan kampuksellamme opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu kaksipäiväinen tietoisku. Prosessissa ovat mukana myös Suomen Yrittäjät. Teemana on oivaltava oppiminen ja katu-uskottava yrittäjyyskasvatus ammatillisessa opetuksessa.

Kyllä minä sitten mieleni hyvitin, kuten kerrallinen tolkun kansalainen uuden vuoden puheessaan ilmaisi. Sain opiskelijoidemme Satu Kaijasen ja Anna-Maija Pirttikosken yrittäjyyskasvatuksen opintojaksoon liittyvän tuotoksen ja se innoitti minua sangen suuresti. Se sai minut pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen teoreettista ja käytännöllistä perustaa.

Kirjoitan tähän otteita heidän näkemyksistään: ”Koululaitoksen tehtävänä on valmistaa nuoria elämään, jossa työelämällä on tärkeä sija. Nuorilla tulee olla sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja asenteita, joilla he selviytyvät kovassa kilpailussa työpaikoista ja työyhteisön sisäisessä kilpailussa. Monet yrittäjämäiset ominaisuudet tukevat ihmisen kehittymistä elämän eri saroilla. Tässä yrittäjyyskasvatuksen merkitys korostuu. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan koulutusjärjestelmässä ihmisen itsensä vuoksi. Yrittäjyyskasvatus lähtee työelämän tarpeista, mutta myös ihmisen elinikäisen oppimisen näkemyksestä.”

”Oppiainerajat ylittävä yrittäjyyskasvatus voisi menetelmällisesti sisältää harjoituksia itsetunnon kohottamiseen ja ryhmässä toimimiseen. Opiskelijoiden olisi hyvä tehdä draama- ym. harjoituksia, joissa he uskaltavat heittäytyä, epäonnistua ja rohkeasti tulla esille omina itsenään. Erilaiset case-tapaukset ja harjoitukset työhaastatteluun luovat hyviä tilanteita ja itsevarmuutta työelämää varten. Opiskelijoiden olisi hyvä kartoittaa omat vahvuudet ja myös kehittämiskohteet. Voisiko omien vahvuuksien kautta löytää apuja heikkouksiin? Joka oppiaineessa olisi hyvä kartoittaa omaa osaamista ja mitä juuri tämä opiskelija tarvitsee tästä oppiaineesta itselleen ammattitaitonsa kartoittamiseen. Erilaiset ryhmätyöt, ongelmaratkaisutehtävät auttavat yrittäjämäisen asenteen löytymisessä.”

”Opiskelijoille olisi todella tärkeää aukaista yrittäjyyskasvatuksen käsite ja saada heidät ymmärtämään sen merkitys heidän omalle elämälleen. Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on tarkastella niitä yksilön ominaisuuksia, joita menestyvä yksilö tarvitsee yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Oman persoonan vahvuudet ja asenne työhön ovat tärkeitä. Tärkeää on myös yhteistyö yritysten ja yrittäjien kanssa ja heidän kanssa käyty vuorovaikutus.”

”Ammatilliseen koulutukseen siirtyvät nuoret tarvitsevat ammatillisen koulutuksen ja ammattitaitojen lisäksi tukea sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseksi, minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen, omien vahvuuksien löytämiseen ja oman ammatillisuuden kehittämiseen. Nuoret tarvitsevat paljon rohkaisua, kannustusta, positiivista palautetta ja ennen kaikkea uskallusta kohdata haasteita ja epäonnistumisia. Yrittäjyyskasvatus voisi olla avain tähän. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite on luoda yhteiskuntaan ammattitaitoisia, reippaita, kehittyviä ja oma-aloitteisia ammattilaisia niin työ kuin yksityiselämään. Yrittäjyyskasvatus voisi olla avain Suomen talouden nousuun! Steve Parks kirjoittaa kirjassaan How to be an entrepreneur (2006) siitä, kuinka jakamalla tietoa ja kokemusta, tekemällä yhteistyötä ja sparraamalla muita saavutamme enemmän kuin ikinä uskoimme mahdolliseksi. ”All for one and one for all!” (Parks, 2006. 9)

”Sisäinen yrittäjyys rakentuu yksilön minäkuvan perusteella. Jos ydinminä on muodostunut myönteisistä kokemuksista, minäkäsitys muodostuu myönteiseksi. Minäkäsitys ohjaa ihmisen toimintaa, pitää psyykkisesti tasapainossa ja antaa merkityksen kokemuksillemme.”

Ammatillinen opetus ja yrittäjyys muodostavat suomalaisen yhteiskunnan kivijalan, totuuden, joka pitäisi tunnustaa. Ammattiopettajat ovat tulevaisuuden tekijöitä ja parhaimmillaan myös ihmeiden tekijöitä. Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen, sen lisääntymiseen, tehokkuuteen, taloudelliseen ajatteluun, innovaatioihin ja vastuullisuuteen – nämä ovat keskeisiä uudistuvan ammatillisen opetuksen haasteita.

Tärkeätä olisi vahvistaa opettajien työelämä- ja yrittäjyystaitoja ammatillisessa opetuksessa. Ammatillisen opetuksen tulisi olla keskellä työelämää ja yrittäjyyttä, josta seurauksena on yksilöllinen sekä suomalaisen yhteiskunnan hyvä.

Opettajilla tulee olla valmius ja taidot kohdata nuoria, tukea nuoria paremmin urapolkujen rakentamisessa ja suunnittelussa nopeasti muuttuvassa työelämässä. Tärkeätä on löytää tapoja tehdä yhteistyötä ja rakentaa verkostoja koulun ja työelämän välille. Tästä seuraa laaja-alaista hyvää!

« Edellinen 1 ... 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 ... 353 Seuraava »