HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 ... 353 Seuraava »

Helsingin-matkan verran syitä hankkia opiskelijakortti

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 7.4.2016, klo 13:16

Tämänkertainen blogiteksti käsittelee opiskelijakorttia. Olen opiskelija-aktiivina joutunut silloin tällöin perustelemaan, miksi opiskelijakortti kannattaisi hommata. Mitä hyötyä siitä on? Nyt minulla on viimeinkin mahdollisuus antaa siitä käytännön esimerkki omasta elämästäni, sillä lähdin pois omalta mukavuusalueeltani pääsiäisen aikana. Päätimme yhdessä tyttöystäväni kanssa tehdä reissun Helsinkiin. Lähdimme lauantaina yöjunalla, olimme yhden yön hotellissa ja maanantaina palasimme takaisin kotikonnullemme Ouluun.

Ostin lukuvuoden alussa opiskelijakorttiini vuoden tarran. Se tarkoittaa 27 euron laskua (puoli vuotta on 16 euroa). Lähtekäämme matkan alusta liikkeelle, eli junalipuista. Olimme mukavuudenhaluisia ja päätimme ottaa menomatkalle yöjunasta makuuhytin. Paluumatkan taivalsimme Pendolinolla normaaleilla paikoilla. Ilman opiskelijakorttia tuo meno-paluumatka maksaisi kahdelle henkilölle 246 euroa. HUH sanon minä! Kylmä hiki valuu selkääni pitkin jo pelkästä ajatuksesta. Onneksi meillä kummallakin oli opiskelijakortti ja maksoimme vain 172 euroa. Nopealla insinöörimatikalla säästöä tuli 74 euroa. Kaksi vuoden tarraa opiskelijakorttiin maksoi 54 euroa. Olemme jo voitolla. Kiitos OSAKO, kiitos SAMOK, I’m rich.

Hotellista emme valitettavasti saaneet opiskelija-alennusta vaikka alennusta saimmekin. Mitä muuta siis? Kävimme ensimmäisenä lomapäivänämme luonnontieteellisessä museossa. Sinne maksaa 13 euroa normaalilta kävijältä. Me maksoimme 8 euroa per naama. Yhteensä saimme alennusta 10 euroa. Tämän jälkeen suuntasimme ravintolaan syömään. Kummankin ateriat maksoivat 27,7 euroa, josta lähti opiskelijakorttia vilauttamalla 10% ja loppuhinnaksi jäi 24,93 euroa. Erotus oli 2,77 euroa. Erittäin hyvän lounaan jälkeen suuntasimme Ateneumiin. Pääsymaksu sinne ilman opiskelijakorttia on 15 euroa. Me saimme sen 13 eurolla. Etu oli siis 2 euroa per naama, yhteensä 4 euroa. Kävimme myös päivän aikana ostoksilla valintatalossa, josta saa myös 5% alennusta.  Ostoksemme maksoi siellä 2,18, josta hinta laski 2,07 euroon. Erotus 11 senttiä. Oli muuten hyvänmakuista juustotaskua!

Seuraavana päivänä menimme moikkaamaan karhuja Korkeasaareen. Bussilipuista emme valitettavasti saaneet opiskelija-alennusta, mutta lippuautomaatilta saimme kuitenkin halvemmat liput kuin bussista olisimme saaneet. Itse Korkeasaareen liput maksavat ilman opiskelijakorttia 12 euroa per henkilö. Me maksoimme opiskelijoina 8 euroa eli yhteensä 16 euroa. Erotus oli siis yhteensä 8 euroa. Tämän jälkeen koukkasimmekin kaupan ja ruokailun kautta junaan ja kotia.

Reissumme oli elämys meille, mutta mitä se tarkoitti taloudellisesti? Opiskelijakortin avulla säästimme matkan aikana yhteensä 98,88 euroa kahden henkilön reissusta. Jaetaan tuo selvyyden vuoksi vielä kahdella, jotta saadaan säästetty euromäärä yhdelle henkilölle: 49,44 euroa. Säästimme siis kummatkin lähes kahden lukuvuoden jäsenmaksun pääsiäisreissullamme.

Kehtaako joku vielä kysyä, kannattaako opiskelijakortti hommata? Tätäkään reissua emme tienneet vielä lukuvuoden alussa. Minusta opiskelijakortti on paras sijoitus, jonka opiskelija voi tehdä. Varsinkin, kun tulevat opintotukileikkaukset puuskuttavat niskaan.

Joni Huttula
OSAKOn sosiaalipoliittinen vastaava
OTE ry tiedotus- ja kulttuurivastaavaa

Olipa matka
opiskelijakortti
hommata täytyy

Ps. Pakko vielä myöntää, että me maksoimme oikeasti vähän enemmän junalipuista. Nuo ylläolevat junalippujen hinnat on otettu kirjoitushetkellä VR:n sivuilta noin puolentoista viikon päästä lähteviin juniin. Junat olivat kuitenkin samat kuin meidän reissulla. Esimerkin paluumatkalla oli peruslipusta otettu opiskelija-alennus, eli ei ollut säästölippu.

Savonmaalla tutustumassa kirjastoihin

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 6.4.2016, klo 08:32

Savonmaalla tutustumassa kirjastoihin
Bussilastillinen kirjastoalan opiskelijoita lähti maanantaina Kuopioon. Tunnelma oli leppoisa ja odottavainen.

Kuopiossa ensimmäinen tutustumiskohde oli Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto. Kirjaston tilat eivät olleet suuren suuret, mutta monipuoliset ja viihtyisät. Tekniikkaa oli hyödynnetty mm. uudella kirjojen palautusautomaatilla. Vierailun päätteeksi lounastimme, ja oululainen Antell oli ravintolan pitäjä.

Seuraavaksi suuntasimme Varastokirjastoon. Vierailua odotettiin innolla, sillä yksittäiset henkilöt eivät pääse Varastokirjastoon vierailemaan. Kirjasto oli suuressa hallissa ja vanhojen kirjojen tuoksu piirtyi lähtemättömästi mieleen. Meille näytettiin käytännössä, kuinka kirjat kulkevat lainaksi muihin kirjastoihin. Aineistoa karttuu 4,5 hyllykilometriä vuodessa. Uusi varasto olikin kaksikerroksinen.

Päivän päätteeksi vierailimme Kuopion kaupunginkirjastossa, Savon maakuntakirjastossa. Sielläkin oli lämmin vastaanotto. Saimme yleiskuvan toiminnasta ja Kuopion kaupungista. Lopuksi tehtiin tutustumiskierros, jolla työntekijät esittelivät työtehtäviään.

Matka oli antoisa ja virkistävä. Opintomatkalta saatiin sisältöä vierailupäiväkirjoihin. Erityisen hyvä mieli jäi savolaisten vieraanvaraisuudesta!

Terhi Mustakangas, opettaja

Opiskelijat laatuleipureina

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 5.4.2016, klo 14:45
Opiskelijat laatuleipureina

Opiskelijoiden merkitys Oamkin laatujärjestelmässä on suuri, koska me opiskelijat annamme kaivattua näkökulmaa laadunhallintaan ja koulutuksen kehittämiseen. Laatu ei ole vain irrallinen käsite, vaan se koskettaa meidän opiskelijoiden jokapäiväistä arkea. Esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen laatu sekä tilojen ja laitteiden toimivuus ovat asioita, joita opiskelija kohtaa päivittäin. Asiaa ei luultavasti tule ajateltua kovinkaan paljon, jos ja kun kaikki toimii. Epäkohtia huomatessa ehkä kuitenkin alkaa miettimään, että pitäisikö ja voisiko asiasta kertoa eteenpäin.

Miten me opiskelijat sitten toimimme laatuleipureina? Oamkin palveluihin, opetuksen laatuun ja oman tutkinto-ohjelman kehittämiseen voi jokainen opiskelija vaikuttaa useilla eri keinoilla. Näitä keinoja ovat esimerkiksi omassa tutkinto-ohjelmatiimissä opiskelijaedustajana toimiminen, vuosittaiseen opiskelijakyselyyn ja muihin kyselyihin vastaaminen, sisäisiin auditointeihin osallistuminen sekä opintojaksopalautteen ja suoran palautteen antaminen omalle tutkintovastaavalle tai opintojakson opettajalle. Kaikenlainen aktiivisuus on siis toivottavaa.

Ainutlaatuinen vaikuttamismahdollisuus onkin oman tutkinto-ohjelmatiimin opiskelijaedustajana toimiminen. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat osa Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää ja näissä tiimeissä me opiskelijat pääsemme aidosti vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen. Tiimit koostuvat tutkintovastaavasta sekä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäyhteistyökumppaneiden (esimerkiksi alumnien) edustajista. Tutkinto-ohjelmatiimien tehtävänä on kehittää tutkinto-ohjelmien sisältöä ja rakennetta. Nämä tiimit mahdollistavat opiskelijapalautteen antamisen ja sen asianmukaisen käsittelyn.

Opiskelijakunta OSAKO järjestää vuosittain maksuttomia tutkinto-ohjelmatiimien jäsenkoulutuksia, joihin voivat osallistua kaikki tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat, niin uudet kuin vanhatkin toimijat. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää meitä opiskelijoita toimimaan edustamistehtävässämme entistä paremmin. Viimeksi tällainen koulutustilaisuus pidettiin 30.3 Arkkitehtikillan kiltalolla ja paikalla oli lähes 30 opiskelijaedustajaa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa tietoa OSAKOn edunvalvonnasta ja vierailijoiden puheenvuoroja asiaan kuuluvista aiheista, kuten kokoustekniikasta, opiskelijaedustamisesta sekä tutkinto-ohjelmatiimien toiminnasta. Opiskelijaedustamisesta on myös 3 op:n opintojakso, johon tämä koulutus sisältyy.

 Entä mitä muuta OSAKO tekee tutkinto-ohjelmatiimeihin liittyen? OSAKO koordinoi opiskelijoiden osallistumista koulutuksen kehittämiseen tutkinto-ohjelmatiimeissä ja osana tätä tehtävää OSAKO nimeää tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat hallituksen kokouksissa joka toinen viikko ja pitää yllä jäsenrekisteriä. Lisäksi OSAKO vierailee eri tutkinto-ohjelmatiimeissä, pitää KOKE-tiimiä, rekrytoi uusia opiskelijaedustajia ja tiedottaa tiimien toimintaan liittyvistä asioista.

Ollaan siis aktiivisia opiskelijoita ja kerrotaan mielipiteemme. Tehdään yhdessä Oamkista Suomen paras ammattikorkeakoulu opiskella!

 Tanja Savolainen, OSAKOn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

Opiskelijajäsenen kokemuksia sisäisestä auditoinnista Oamkissa

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 1.4.2016, klo 15:00

Laadukas moi!

Oletko koskaan miettinyt miten oppilaitos, Oulun ammattikorkeakoulu, kehittää toimintaansa tai arvioi toimintansa laatua? Itsellä opiskelijana tämä joskus aika ajoin pulpahteli mieleen ja kehitysideoita palautteen muodossa tuli luotua. Syksyllä 2015 avautui mahdollisuus osallistua oppilaitoksen sisäiseen auditointiin opiskelijajäsenenä. Tartuin innoissani tilaisuuteen, jossa saisin nähdä laatutoiminnan myös oppilaitoksen sisäisin silmin. 

Valmistautumista, suunnittelua…

Kylmin varpain ei onneksi tarvinnut auditointiin startata. Kokoonnuimme koko innostunut joukko henkilökuntaa ja opiskelijoita Kotkantien kampuksen auditorioon marraskuisena aamuna. Näkyi tuttuja ja tuntemattomampia kasvoja, rennon uteliaita ilmeitä sekä jännittyneitä katseita. Jakaannuimme ryhmiin ja sain ilokseni huomata kuuluvani ryhmään, joka haastatteli opiskelijoita ja keskityimme pohtimaan Laatupolitiikkaa. Etukäteen ajattelin, että onpa mielenkiintoista päästä kuulemaan miten opiskelijakollegat eri aloilta olivat opiskelunsa eri vaiheet kokeneet. 

Ensimmäinen kolme tuntia meni tutustuessa ryhmäämme - kahvikupposten johdolla. Saimme sovittua tapaamisajat, jäsenneltyä mieleen mistä tietoa etsisimme sekä esittäydyttyä. Siitä se työ sitten alkoi. Hieman oli sekava olo, että mitähän minun nyt pitää tehdä ja mitä haemme tältä auditoinnilta. Ihan varman en ollut siitä mihin itseni olin laittanut, mutta olinpahan laittanut ja innostuin suunnattomasti! Mutta näin varmastikin on jokaisen uuden haasteen ja asian edessä. Päätin perehtyä strategiaan, josta kaikki yritysmaailmassa lähtee liikkeelle.

Olimme sopineet, että pareittain keksisimme kysymyksiä omiin osioihimme, niinpä me Marjon kanssa tartuimme virtuaalisesti parityöhön. Pallottelimme omissa päissämme asioita ja ennen tapaamista sitten lähetimme ne mailitse toisillemme. Aikuisten ryhmätyö monesti menee aikataulujen sovittamiseen ja varsin itsenäiseen työskentelyyn, mutta sekin tapa toimii. Kiitän Marjoa Opiskelijapalveluista niin livekeskusteluista kuin asioiden sparrauksista!

Seuraava konkreettinen tapaamisemme oli maanantaina 4.1.2016. Siihen mennessä minun oli tullut pohtia vähintään viisi kysymystä miten opiskelijoilta voisi kysyä laadusta, kysymättä suoraan "Miten koet Oamk:n laadun?" Laadunhan parhaiten saa kysymyksistä, joita haastateltava ei edes miellä laatukysymyksiksi. Olimme siis alkutaipaleella - odotin mielenkiinnolla tuota maanantaita ja konkreettista tapaamistamme!

Auditointiryhmämme kokoontui lähes kokonaisuudessaan pakkasaamuna tammikuussa pohtimaan ja jatkojalostamaan kysymyksiämme Eijan johdolla. Tämä on mielenkiintoinen prosessi, sillä jokainen tuntui näkevän asiat hieman omasta näkökulmastaan ja yhdessä kuudesta eri näkökulmastamme muodostimme kokonaisuutta, jolla haimme laadun määritelmiä. Uskon, että prosessin yhtenä ”piilotavoitteena” on kehittää toimintaa jo luonnostaan auditoijien toimesta.  

Heitin kokoontumisemme alkuun kaksi kysymysehdotustamme, jotka saivatkin suuren pohdinnan käyntiin.

1. Kuvaile Oamkia viidellä (5) sanalla.

Tätä pohdimme ensin aloituskysymykseksi, lämmittelyä opiskelijoille ja spontaania palautetta. Asioiden pallottelun edetessä sisällytimmekin kysymyksen käsittämään koko haastattelun ja opiskelijat kirjoittivat kuvaavia sanojaan post-it –lapuille. Lappujen anti oli raportointivaiheessa avaava ja konkreettinen kuvailu opiskelijoiden ehkä sanomattakin jääneistä tunnoista.

 2. Miten Oamk raportoi toiminnastaan?

Tämä herätti suuren keskustelun ja pohdinnan, että mitä tarkoitin. Tarkoitin kartoittaa miten suunnittelu ja kehittäminen näkyvät opiskelijoille. Laatujärjestelmässään Oamk luettelee suunnittelun, toteutuksen, kehittämisen ja raportoinnin. Uppouduimme mielenkiintoiseen keskusteluun raportoinnin mieltämisestä, määrittämisestä ja tarpeellisuudesta. Selasimme Heimoa ja Oivaa sekä sparrasimme toisiamme raportoinnista. Sukelsimme aika syviin vesiin, josta noustuamme lopputulemana tunnin keskustelustamme oli kuitenkin mielestäni hedelmällinen kysymys. Miten Oamk raportoi/dokumentoi toimintaansa, miten kehittäminen ja suunnittelu näkyvät? Tämän kysymyksen kehittymisprosessi kuvaa oivasti sitä kokonaisuutta mitä auditointi on. Ei siis pelkästään haastateltavien vastauksia vaan kehittymistä myös suunnittelutyössä.

Auditoijien perehdyttämispäivä Kotkantiellä.

Haastattelun rakenteesta saimme päätettyä seuraavaa loogista järjestystä: ensimmäisenä tulisivat viestintään liittyvät kysymykset, sitten kohteeseen kaksi tulisi ohjeisiin ja johtamiseen liittyvät kysymykset ja lopulta pohtisimme kehittämistä. Mutta kyllä on auditoinnin kysymysten laatiminen varsinaista taikinointia :) Hyvät pullat me vielä leivotaan! Haastavuutta lisää perehdytyksessä asetetut raamit noin kymmenestä kysymyksestä maksimissaan. Meillä oli seitsemänkymmentä!

Kokoonnuimme tammikuun puolivälissä pohtimaan auditointimme kysymyksiä. Kysymysten asettelu ei olekaan niin helppoa. Meillä oli supistettu lista 30 kysymyksestä, haastatteluryhminä alkuvaiheen, loppuvaiheen sekä monimuoto/master -opiskelijat. Nämä kysymykset meidän pitäisi karsia kymmeneen (10) ja osata jakaa joka ryhmälle oikein. Tässä oli mielenkiintoista nähdä eri ihmisten toimintamalleja. Itse olisin laittanut asiat poikki ja pinoon. Nyt pohditaan, jokaista sanaa, lausetta ja kokonaisuutta. Todella tarkkaa ja rauhallista toimintatyyliä. Tämä on minulle varsin opettavaista.

Minut valittiin kolmannen ryhmän pääkyselijäksi. Pääsen seuraamaan kokeneempia kahdessa ensimmäisessä ryhmässä ajanottajana ja kolmannessa sitten testaamaan kykyäni kyselijänä. Onneksi vasta kolmannessa, niin ehdin hioa patteristoani ja taktiikkaani. Kävimme vielä katsomassa tilan, jossa haastattelut pidämme, sekä suunnittelemassa pöytäjärjestyksen. Kaikki oli valmiina – suklaita ja vesipulloja myöden!


Auditointipäivä! 

Auditointipäivä keskiviikko 3.2. koitti! Tyttäreni täytti kuusi vuotta - aamulla kuudelta nousin ylös kattamaan pöytää ja laittamaan koristeet. Kaikki oli valmista, suuntasimme laulamaan neidille. Kuumeiselle neidille. Niinhän siinä kävi, että auditointiaamu valkeni lapsen osalta kuumeisena ja kakkuja puolille öin leiponeen äidin suurena huolena. Onneksi mieheni jäi kotiin lasten kanssa ja suuntasin Oulun ammattikorkeakoululle.

Luokkahuone oli valmiina, nimilaput pöydillä nimiä vaille ja me auditoijat suuntasimme viimeiselle hengenkohotusaamupalalle. Lopun strategiset hionnat ja olimme valmiita ottamaan vastaan ensimmäisen ryhmän. Alkuvaiheen opiskelijat saivat aloittaa, sitten loppuvaiheen opiskelijat. Kellokalleilin ensimmäisen vuoron ja nautiskelin keskustelusta toisen. Oli niin mielenkiintoista kuunnella opiskelijoiden vastauksia sekä itse kunkin ajatuksenjuoksua kysymystemme kohdalla. Olimme onnistuneet kysymysten asettamisessa ja sijoittelussa. Kysymyksiä oli lopulta seitsemän, joista viittä – kuutta ehdimme kysyä. Onneksi olimme laittaneet kysymykset ns. tärkeysjärjestykseen, joten oleelliset tulivat heti kärkeen.

Kolmannen ryhmän kohdalla oli minun vuoroni toimia pääkyselijänä. Olin ehtinyt poimia kahdesta ensimmäisestä ryhmästä kopit haastattelun järkevään läpikäymiseen, joten asiat soljuivat. Alussa luotu rento tunnelma sai monimuoto- ja master -opiskelijoiden vastaukset tulemaan kuin itsestään ja veivät keskustelua eteenpäin. Mielenkiintoista oli miten heidän tyytyväisyytensä opinahjoon oli kaikista parhaimmalla tasolla ja aiempien opiskelijoiden kritiikit joitakin toimintoja kohtaan saivat näiltä opiskelijoilta kiitosta. Tarkemmin vastauksia tässä julkisessa blogikirjoituksessa analysoimatta tahi kertomatta, totean vain, että aikuiset ihmiset tietävät miten ja miksi opiskelevat. Tämä vaikuttaa suuresti vastausten tyyliin - sekä myöskin opiskelijoiden tarpeiseen.

Sisäinen auditointi oli mielenkiintoinen kokemus alkukartoituksesta haastatteluun ynnä raportointiin. Pidimme ensimmäisen raportointipalaverimme 8.2. eli vajaa viikko auditoinnista. Raportointivaiheessa tulee todenteolla punnittua kysymystemme laatu - on mielenkiintoista nähdä saammeko vastauksia laatukysymyksiin ja onko kritiikin muodostaminen ongelmatonta. Kritiikkien pohtiminen oli tarkkaa puuhaa. Nyt olemme saaneet raporttimme valmiiksi, hyvissä ajoin ennen palautuspäivää. Fiiliksemme ovat tyytyväiset niin työskentelyymme kuin tarkkaan raporttiimme.

Kannattiko minun osallistua sisäiseen auditointiin? Ehdottomasti. Tutustuminen oppilaitoksen toimintaan, henkilökuntaan ja auditointiin yleensäkin on ollut hyödyllistä ja opettavaista. Kannustankin jokaista joskus osallistumaan johonkin auditointiin! Haastateltuamme opiskelijoita havahduin monta kertaa miettimään omaa opetustani, omaa opettajana toimimistani. Monet opiskelijoiden reaktiot ja käsitykset ovat erilaisia kuin mitä itse aluksi ajattelin. Sain myös kiitosta - ai että miten lämmitti mieltä. Haastattelun jälkeen kaksi auditointikollegaa hymyili ja näytti peukkua! Olimme hyvä tiimi, tuimme toisiamme ja opimme varmastikin toisiltamme paljon. Kiitos Iiris ja Oamk tästä mahdollisuudesta!

Tervetuloa kaikille huhtikuun lopulla kuuntelemaan auditoinnin tuloksia!

Jaana Lokka-Palomäki
auditoinnin aikana Amok:n opettajaopiskelija, 
nyt valmistunut AmO

Aurinkoenergiaa nuorille

keke Kirjoittanut Arkista kestävyyttä   blogissa Arkista kestävyyttä
Julkaistu 1.4.2016, klo 08:35

Maaliskuun puolessa välissä Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulussa pidettiin teemaviikko, jonka aiheena oli valo. Oppilaat etsivät tietoa valosta, sen aallonpituuksista, valon vaikutuksesta väreihin ja värien vaikutuksesta ihmisiin. Oppilaat mm. kokeilivat värjätä päärynämehua punaiseksi ja testasivat, kuinka moni tunnistaa mehun päärynämehuksi. Suurin osa ei tunnistanut vaan luuli sitä mansikkamehuksi. Oppilaat olivat myös rakentaneet kuvaamotaidon tunnilla omia kameroita. Osana teemaviikkoa kävin puhumassa aurinkoenergiasta koulun yhdeksäsluokkalaisille oppilaille.

Vaikka olen elämäni aikana jonkin verran esitelmöinyt ja opettanut, luento isossa, 940 oppilaan peruskoulussa aiheutti ylimääräistä jännitystä. Eikä esitelmän pitäminen koulun ruokalassa, kahdella erillisellä valkokankaalla helpottanut jännitystä. Onneksi yleisönä oli aurinkoenergiasta kiinnostuneet oppilaat. 


Kuva1. Aurinkoenergian määrä vaihtelee eri maissa ja paikkakunnilla.

Esitelmässäni kävin lyhyesti läpi aurinkoenergian perusteita, miksi Suomessa saadaan vähemmän aurinkoenergiaa kuin esimerkiksi Portugalissa, mikä ero on aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmällä. Esitelmän teoriaa tuin käytännön esimerkeillä. Esim. yhdestä aurinkopaneelista saa sähköä riittävästi Led-valaistukseen, jääkaappi vaatii kaksi paneelia ja lämmittäminen 10 paneelia. Esitelmän lopuksi kerroin lyhyesti tulevasta Oamkin hankkeesta, jossa kehitetään hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien koptereiden käyttämistä maatalous-, rakennus- ja ympäristöalalla. Kamerassa, myös hyperspektrikamerassa, kuva piirtyy valoherkälle pinnalle.

Ilmeisesti esitelmä meni hyvin, kukaan ei tainnut nukkua eikä yleisö vaikuttanut turhautuneelta. Loppujen lopuksi oli mielenkiintoista käydä isossa peruskoulussa, myös teemaviikko vaikutti hyvältä kokeilulta. Oppilaat olivat saaneet työskennellä projektimaisesti ryhmissä ja esittää projektiensa tuloksia muille oppilaille ja opettajille. Myös opettajat vaikuttivat tyytyväisiltä kokeiluun, ainakin minut paikalle kutsunut englanninkielen opettaja oli hyvin innoissaan teemaviikosta.

Kempeleessä, ja varmasti myös muidenkin kuntien peruskouluissa järjestetään tulevaisuudessa teemaviikkoja. Mikäli saatte kutsun mennä esitelmöimään koululle, kannattaa tarttua tilaisuuteen. Voin suositella kutsun hyväksymistä.
 

Mikko Posio
Oamk, Luonnonvara-ala

PS. Kaksi ryhmää oli innostunut aurinkoenergiasta niin paljon, että he olivat rakentaneet projektityönään pienet aurinkolämpökeräimet ja demonstroineet niillä muille oppilaille aurinkoenergian hyödyntämistä.

« Edellinen 1 ... 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 ... 353 Seuraava »