HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 ... 353 Seuraava »

Opiskelun aikainen työnteko, uhka vai mahdollisuus?

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 28.4.2016, klo 10:51

Valtakunnallinen Verkkovirta-hanke uskoo vahvasti jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Verkkovirta-hanke tähtää työn opinnollistamiseen. Tavoitteena on kehittää uusia malleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen opintopisteiksi. Samalla se kehittää uudenlaisia työtä ja opiskelua yhdistäviä muotoja työharjoitteluratkaisujen rinnalle.

Työn opinnollistaminen on uusi, vaihtoehtoinen tapa opiskella ammattikorkeakoulussa. Oppiminen viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja kytkemällä työelämässä hankittua kokemusta aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Työn opinnollistaminen edistää työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä, nopeuttaa opintojen etenemistä ja tutkintoon valmistumista.

Vielä toistaiseksi opiskelun aikainen työnteko saattaa viivyttää valmistumista ja jotkut opiskelijat työelämä vie kokonaan mennessään juuri ennen valmistumista. Työnantajat tarjoavat usein työpaikkaa jo kun opiskelijan tutkintoon valmistuminen on enää vain opinnäytetyöstä kiinni.

Tämä toivottavasti muuttuu pian. Tampereella järjestetyssä seminaarissa OSAKO pääsi mukaan muun muassa kommentoimaan kriteeristöä, joka tulee määrittelemään työn opinnollistamisen periaatteet. Oamk on myös mukana hankkeessa ja tällä viikolla samaa työtä jatkettiin Oulussa. Opiskelijoiden mielipiteet olivat erittäin tervetulleita ja ne toivat asiaan uusia näkökulmia. Yhteistyömme hankkeen parissa jatkuu edelleen ja odotamme mielenkiinnolla asioiden etenemistä.

Tanja Savolainen, OSAKOn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Sami Heinonen, OSAKOn hallituksen varapuheenjohtaja

Työssäkäymisen
Opinnollistaminen
Noppia tuottaa

TOISENLAISTA OPPIMISTA

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 27.4.2016, klo 10:53

TOISENLAISTA OPPIMISTA
Viime viikon perjantaina Teemun puhelin osasi jo ehdottaa, että hänen täytyy suunnata kohti Limingantullia, eikä Raksilaa, kuten yleensä arkiaamuisin. Olihan kyseessä jo neljäs perjantai, kun hän oli menossa Teuvo Pakkalan kampuksen sijasta Talenomille oppimaan työelämälähtöisesti. Samaan paikkaan suuntasivat kulkunsa myös Rantalan pojat ja Tolosen tytöt sekä yksitoista muuta innokasta taloushallinnon opiskelijaa. Sekä tietysti myös minä, Oamkin ohjaavana opettajana.

Idea yhteisopintojaksosta oli ollut ajatuksen tasolla ilmassa jo useamman vuoden ajan, mutta viime kevään taloushallinnon opettajien vierailukäynnillä Talenomilla se alkoi saada konkreettista muotoa. Suunnittelua jatkettiin syksyllä 2015, ja suunnitelmat lyötiin lukkoon sopivasti kevään lukujärjestysten laatimisen kynnyksellä.

Opintojakso on laajudeltaan kolme opintopistettä ja se koostuu lähipäivistä ja itsenäisesti Moodlessa opiskeltavista kirjanpitopaketeista. Lähipäiviä on yhteensä viisi ja niiden aikana opiskelijat ovat tähän mennessä tehneet kirjanpito-ohjelmalla kolmen kuukauden kirjanpidon kirjanpidon asiantuntijan Tuija Annalan johdolla. Tulevana perjantaina on vielä vuorossa tilinpäätöksen ja veroilmoituksen teko sekä seuraavan tilivuoden aloitus. Tositeaineisto perustuu oikean yrityksen tositteisiin, terästettynä muutamalla erikoisemmalla tapauksella. Minä puolestani olen toiminut tulkkina eli olen palautellut mieleen, miten jokin asia on opintojaksojen yhteydessä esitetty, ja olen myös piirrellyt tarvittaessa tiliristikoita. Olemme muuten Tuijan kanssa herttaisen yksimielisiä siitä, että tiliristikot täytyy hallita, ne ovat kirjanpitäjälle ajattelun väline.  

Moodlen kirjanpitopaketteja tehdään yhteensä 21 kappaletta. Kyseiset oppimispaketit ovat samoja, joilla Talenomin oma henkilökunta opiskelee erilaisia kirjanpidon osa-alueita, esimerkiksi marginaaliverotusta, kansainvälistä kauppaa, vastuita ja vakuuksia jne. Jokaisen kirjapitopaketin lopuksi on vielä testi, jolla mitataan opitun määrää. Joudun nyt tässä julkisesti tunnustamaan, että sain ”Mikä on tosite” – moduulin testistä vain 71 % oikein. Puolustuksekseni voin todeta, että osa kysymyksistä liittyi Talenomin sisäisiin työohjeisiin, joihin meillä ei ole pääsyä.

Omasta puolestani – ja myös opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella – osaan jo sanoa, että tämä on ollut meidän näkökulmastamme erittäin onnistunut yhteistyömuoto. Opiskelijat ovat saaneet uusia näkökulmia, kertausta ja myös lisäystä koulussa opittuun, tietämystä tilitoimistotyöskentelystä sekä varmuutta taloushallinnon tietojärjestelmien käyttöön. Itse en ole koskaan tilitoimistossa työskennellyt, joten olen saanut uusia näkökulmia, joita voimme hyödyntää taloushallinnon opintojaksojen sisältöjen kehittämisessä.  Lähipäivien suurin haaste minulle on ollut se, että kun Tuija kyselee opiskelijoilta ”Mille tilille tämä tosite kirjataan?”, en ryntää huutamaan ”Opettaja, opettaja, minä tiiän!”

Myös Tuijan mielestä projekti on ollut erittäin onnistunut: hän kertoi, että huhtikuun perjantait ovat saaneet raikkaan tuulahduksen nuorista innokkaista opiskelijoista. Hän totesi myös, että meidän opiskelijoista tulee kyllä loistavia ja ammattitaitoisia kirjanpitäjiä. Talenom saa tästä joukosta ensi kesälle ja tulevalle syksylle hyviä harjoittelijoita. Ja vaikka monet opiskelijoista menevät muualle harjoitteluun, voi yhteinen koulutusprojekti poikia myöhemmin työsuhteita.  

Kurssille tehtyä koulutusmateriaalia ja perehdyttämistapaa testattiin nyt ensimmäisen kerran opiskelijoilla. Opiskelijoilta kerättävän palautteen, oppitunneilla saatujen kokemusten perusteella sekä ohjaajien näkemyksien avulla opintokokonaisuutta on tarkoitus edelleen kehittää ja kohdentaa oikeisiin asioihin. Toiveissa siis on, että voimme toteuttaa samanlaisen opintojakson myös vuoden kuluttua.   

Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori

 

E-kirja säästää luontoa

keke Kirjoittanut Arkista kestävyyttä   blogissa Arkista kestävyyttä
Julkaistu 25.4.2016, klo 10:26

Vuonna 2015 oamkilaiset tekivät lähes puoli miljoonaa hakua MOT Online –sanakirjapalvelusta, joka on yksi tunnetuimpia ja käytetyimpiä Oamkin kirjaston e-aineistoja. MOT on hyvä esimerkki siitä, miten kirjaston e-aineistot ovat panostus, paitsi digitaalisuuden ja monimuoto-opetuksen, myös kestävän kehityksen edistämiseen. Sen sijaan, että hankkisimme useiden eri kielten ja erikoisalojen sanakirjoja ja sanastoja painettuina, MOT Online –palvelussa ne ovat digitaalisesti käytettävissä, missä ja milloin vain - MOT Mobile –sovelluksen avulla jopa omassa kännykässä!

E-kirjojen – ja e-aineistojen yleensä – valitseminen painetun sijaan on kannattavaa ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta monestakin eri syystä:

  • E-aineistojen tuottamiseen ei käytetä muoveja, mikä säästää raakaöljyvarantoja ja vähentää teollisuuden päästöjä - eikä muovi jää edes jätteenä rasittamaan ympäristöä.
  • E-aineistoihin ei käytetä paperiteollisuuden tuotteita eli ne säästävät myös metsiä.
  • E-aineistot pienentävät hiilijalanjälkeä, kun ei tarvitse ajella kirjastoon noutamaan kirjaa sekä tehdä sitä uudestaan, kun on palautuksen aika. Tällä on merkitystä etenkin monimuoto-opiskelijoiden kohdalla.
  • Osa e-aineistoista sallii useat yhtäaikaiset käyttäjät, eli yhdestä riittää useammalle, toisin kuin painettu kirja tai lehti, jolla voi olla ainoastaan yksi lainaaja kerrallaan.
  • E-aineistot säästävät asiakkaan energiankulutusta (ja siten ruokaa), kun roudattavaa on vähemmän, sillä yksi pieni laite voi sisältää koko kirjaston kokoelman ;-D

Oamkilaisten käyttöön on hankittu laaja kokoelma elektronisia aineistoja eri opetusaloilta. Esimerkiksi e-kirjapalveluista (linkki: http://libguides.oamk.fi/e-kirjat) tuttu monelle lienee ulkomaisten kustantajien e-kirjoja tarjoava Ebrary. Myös kotimaiset kustantajat ovat enenevässä määrin siirtymässä e-kirjakustantamiseen. Ellibs-e-kirjapalvelun kautta on saatavana jo hyvä kokoelma kotimaisten kustantajien e-kirjoja. Myös Talentum on ryhtynyt julkaisemaan kirjansa painetun ohella sähköisesti Verkkokirjahylly-palvelussaan. Ulkomaisten lehtien (Linkki: http://libguides.oamk.fi/lehdet) artikkeleita on ollut jo kauan käytettävissä useista eri tietokannoista (esim. Ebsco, Elsevier). Kotimaisten lehtienkin osalta ollaan siirtymässä sähköisiä julkaisualustoja löytyy  jo useita. Oamkissa kotimaisia e-artikkeleita on tarjolla mm. Talentumin lehtiarkistossa ja ePress-sanomalehtipalvelussa.

Tilastojen valossa e-aineistojen käyttö on Oamkissa lisääntynyt suuresti 2000-luvulla huippuvuoden ollessa 2010, minkä jälkeen käyttö on hieman laskenut ja tasaantunut. Samanaikaisesti painetun aineiston lainausluvut ovat vähitellen pienentyneet. Viimeisimmästä julkaistusta Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta (Linkki: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/) selviää, että vuonna 2014 Oamkin kirjastossa painettujen kirjojen lainoja opiskelijaa tai työntekijää kohti oli keskimäärin 11 kpl ja tietokantahakuja tai avattuja e-dokumentteja keskimäärin 41,4 kpl opiskelijaa tai työntekijää kohti. Samana tilastointivuonna kävi ensimmäistä kertaa niin, että verkkokirjoja oli Oamkin kokoelmissa hieman enemmän kuin painettuja. E-lehtien osalta näin on ollut jo pitkään: e-lehtinimekkeitä on huomattavasti enemmän kuin painettuja.

E-muotoisten aineistojen käyttö ei ole aivan ongelmatonta, jos ei vastaavien painettujenkaan. Jälkimmäisten tapauksessa ongelmat liittyvät lähinnä aineiston saatavuuteen sekä mahdollisesti aineiston (joskus huomattaviinkin) fyysisiin ulottuvuuksiin. Erityisesti e-kirjoja ilmestyy nyt niin erilaisilla käyttölisenssi- ja hinnoittelumalleilla, että niiden käyttöönotto vaatii uuden opettelua kirjastolta. Myös asiakkaat joutuvat totuttelemaan uudenlaisiin lukutapoihin. Voimme kuitenkin lohduttaa itseämme tiedolla, että e-versio on lähes aina myös ekoteko. Käyttämällä elektronisia aineistoja säästämme joka kerta pienen siivun luontoa.

:-) Anu Elsilä & Katja Kettunen

”Parasta laatua yhdessä” - Sisäisen auditoinnin palauteseminaarissa kehuttiin oamkilaisten hyvää yhteishenkeä

maisola Kirjoittanut Marianne Isola   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 25.4.2016, klo 09:48

Sisäinen auditoinnin palauteseminaari pidettiin 20.4. Seminaarissa esiteltiin auditoinnin tuloksia ja keskusteltiin, mitä Oamkissa aiotaan tulosten perusteella tehdä. Johtoryhmään viedään toukokuussa esitys konkreettisista toimenpiteistä, joista tärkeimmät on tässä jaoteltu Oamkin arvojen alle:

Arvomme: Yhteisöllisyys
–       Täsmennetään linjauksia viestintäkäytänteistä ja -kanavista
–       Yhtenäistetään toimintatapoja rajapinnoissa mm. prosessikuvausten kautta

Arvomme: Työelämäkumppanuus
–       Uudistetaan sidosryhmäsuunnitelma ja -palautejärjestelmä

Arvomme: Kehittymishalukkuus
–       Muodostetaan foorumeja osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamiseksi
–       Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitoja

Arvomme: Tuloksellisuus
–       Selkiytetään viestintää johtamisjärjestelmän osa-alueista: roolit ja vastuut kirjataan näkyviin
–       Kehitetään päätöksentekoa ja määritellään päätösaikataulu.

 Johtoryhmän jäsenet, koulutus- ja tki-johtajat Riitta Tötterström ja Tuomo Pesola kommentoivat toimenpide-ehdotuksia seminaarissa. Tuomo korosti yhteisten toimintatapojen ja rutiinien tärkeyttä: ”Selkeys on arvo.” Tuomo oli tyytyväinen siitä, että toimenpide-ehdotuksissa oli esillä aktiivinen viestintä henkilöstölle ja heidän osallistamisensa. Hän toivoi, että kaikkien oamkilaisten näkemys pääsisi jollain tapaa esille. Hän myös hoksautti, että hyvien käytänteiden olisi liityttävä jotenkin Oamkissa muutenkin kehitettäviin ajankohtaisiin asioihin. Riitta pohti puolestaan sitä, miten henkilöstö voisi olla enemmän kontaktissa työelämän kanssa – ehkä opettajien uusi resursointiohje suo siihen jatkossa mahdollisuuksia. Hyvien käytänteiden jakamista varten on Riitan mukaan tarpeen olla eritasoisia foorumeita, esimerkiksi tutkinto-ohjelmien, koulutusosastojen ja kampusten tasolla. Hyvänä asiana molemmat pitivät sitä, että toimenpide-ehdotukset on sidottu Oamkin arvoihin - niiden pitää näkyä ammattikorkeakoulun toiminnassa.

Tilaisuudessa julkistettiin myös uusi motto laatutyölle. Parasta laatua yhdessä” nousi Heimon ja Oivan äänestyksessä voittajaksi, ja sitä käytetään tästä lähtien koko laatujärjestelmän otsikkona.  Myös mustana hevosena äänestykseen mukaan noussut mottoehdotus ”Laatu syntyy osaamisesta” koettiin erinomaiseksi kiteytykseksi, ja sekin otetaan jollain tavalla käyttöön.  

Ulkoisten sidosryhmien edustaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä kertoi omista kokemuksistaan auditoijana. Hänestä auditointi oli ”tosi positiivinen kokemus”. Hän koki, että auditointiryhmässä hänen mielipidettään arvostettiin, eikä olo tuntunut missään vaiheessa ulkopuoliselta. Haastateltavien heittäytyminen ja valmius keskustella vaikeistakin asioista yllätti. Raportin viimeistelylle olisi hänen mukaansa voinut varata lisää aikaa. Oli mukava kuulla, että Hennan mielestä oamkilaisuus näkyy ja kuuluu - tästä kulttuurista Oamkin kannattaa pitää kiinni!

Hyvien käytänteiden osuudessa lehtori Eero Nousiainen kertoi työelämäyhteistyön mallista tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa. Kaksi ensimmäistä lukuvuotta on suunniteltu joka toisella jaksolla toteutuvien yhteistoteutusprojektien ympärille. Rakenne valmistaa myöhempien opintovuosien tuotekehitysprojekteihin ja harjoitteluihin. Yritykset käyvät tällöin esittäytymässä opiskelijoille ja kertomassa tarjoamistaan mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tilanne on se, että paikkoja olisi enemmän kuin opiskelijoita!

Yliopettaja Kaisa Koivisto ja opiskelija Niina Patronen esittelivät ylemmissä tutkinnoissa käytössä olevaa kehittäjäopiskelija-menetelmää. Jo kolme vuotta käytössä ollut menetelmä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen master-koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen käyttäjälähtöisesti. Kehittäjäopiskelijat keräävät opiskelijoilta palautetta koulutuksen kontaktipisteistä ja opintopoluista, ja käsittelevät tuloksia yhdessä opettajien kanssa. Kehittäjäopiskelijana on Niinan mukaan ollut tosi mukava toimia, on päässyt mukaan sisäiseen auditointiin ja vaikuttamaan seuraavan vuoden opintoihin.

Palauteseminaarin aluksi sisäisen auditoinnin toteuttaneet auditointiryhmät esittäytyivät. Puheenjohtajat kiittelivät kilvan omia ryhmiään! Kiitoksiin on helppo yhtyä; meillä laatukoordinaattoreilla on ollut ilo olla mukana useamman auditointiryhmän toiminnassa vuosien aikana. Auditointiin osallistuminen koetaan yleensä positiiviseksi: ryhmän jäsenet kokevat saavansa sen kautta uutta osaamista, näkemystä ja motivaatiota omaan työhönsä. Oamkin seuraava sisäinen auditointi kohdistuu tutkinto-ohjelmiin, ja se toteutetaan alkuvuodesta 2017. Kiinnostaako sinua toimia auditoijana? Ota yhteyttä!

Marianne Isola & Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattorit

Painettu pitää pintansa ja muuta pohdintaa kirjastotyöstä perjantai-iltapäivän ratoksi

anliikan Kirjoittanut Anu   blogissa Rohkeasti kirjasto
Julkaistu 22.4.2016, klo 15:22

Opiskellessani minulla oli ennakkoluuloja. Olin mielestäni valinnut alan, jossa saan hiippailla valtavassa kirjastosalissa ja hypistellä kauniita nahkakantisia kirjoja maailmanhistorian klassikoiden katveessa. Moisesta miljööstä on vain yksi lipsahtava askel Tylypahkaan ja muihin satumaailmoihin, joilla on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa kuin nahkaisista kirjanselkämyksistä rakentuvilla kymmenmetrisillä kirjamuureilla, joita pitkin liu'utaan romanttisesti rullatikkailla. Ehkäpä entisaikojen kollegani ovat päässeet nauttimaan kuvailemastani työympäristöstä, mutta minun sukupolveni ulottumattomissa ne lienevät olleen jo kauan. En voi kieltää olevani ihan hitusen pettynyt.

Seuratessani keskustelua kirjastoalasta maallikkojen keskuudessa huomaan, että tämä tarumainen näkemys kirjastotyöstä on kovasti voimissaan. Tableteista ja apseista huolimatta perinteistä mielikuvaa kirjastosta hiljaisine hyllyineen ja suoraselkäisine täteineen pidetään sitkeästi yllä. Mielikuva on vähän kuten ne lankapuhelimen muotoiset ikonit puhelinnumeroiden edessä.

Sen sijaan tänäkin aamuna löydän itseni toimistomaisesta työhuoneesta lcd-näytön äärestä. Kirjastosali meillä on toki edelleen, mutta kirjahyllyt ovat ergonomisen korkuiset. Ei puhettakaan, että työntekijän saati asiakkaan tarvitsisi leikkiä hengellään kiipeilemällä huterilla tikkailla. Kirjanselkämyksetkin ovat kontaktimuovilla päällystettyä usein varsin iloisen väristä muovisekoitetta. Sivut sentään ovat vielä paperia. Paitsi e-kirjoissa, jotka eivät ole käsin hypisteltävissä ollenkaan. Paitsi tietysti lcd:n tai plasman välityksellä. Näppituntuma on kaltsakka.

Minulla on alan töitä takana vasta reilut 7 vuotta, mutta huomaan ajautuneeni hermostuttavan kauas fyysisistä kirjoista. Kirjat (ja muut aineistot) tuntuvat olevan yhä enemmän ja enemmän läsnä ainoastaan hakutuloslistoissa ja kirjaston tietojärjestelmissä. Uutuusseuranta tapahtuu verkossa ja hankintaehdotukset täytetään yhteisellä verkkolevyllä sijaitsevaan tiedostoon. Asiakastyötä saan edelleen onneksi tehdä paljon, mutta siitäkin suuri osa tapahtuu nykyisin verkossa chat-ikkunan kautta.

Siltikin vielä vuonna 2016 kirjastotyö sisältää myös kouriintuntuvia tehtäviä: kirjapaketteja vastaanotetaan, uudennahkeat kirjat puretaan ja leimataan kirjaston leimalla kuten tehtiin jo 100 vuotta sitten. Luetteloinnin jälkeen ne kärrätään saliin selattavaksi ja lainattavaksi. Tai sitten ne kulkevat punaisissa kirjakasseissa Kotkantielle ja Tepalle, ja joko jäävät sinne tai tulevat takaisin.

Monet sote-kirjoista puolestaan matkustavat Itellan sinisissä muovilaatikoissa pari kertaa viikossa Oulaisiin ja takaisin. Toiset menevät Kajaanin ammattikorkeakouluun tai Oulun yliopistoon yhteislainaan, ja jotkut jopa toiselle puolelle Suomea kaukolainaan.

Langattoman sähköisyyden utopioista huolimatta opiskelijatkin toivovat joka ikisessä asiakaskyselyssä lisää painettuja kirjoja. Niitä on kuulemma mukavampi lukea, ja tottahan se onkin.

Tämän päivän kirjastotyö tuntuu kaiken kaikkiaan kumman jakomielitautiselta. Toisaalta on painetta siirtää enemmän ja enemmän kokoelmista sähköiseen muotoon, mutta toisaalta asiakkaat kokevat sähköiset materiaalit vieraiksi ja vaikeiksi, ja valitsevat kerta toisensa perään mieluummin painetun kirjan tai lehden. 

« Edellinen 1 ... 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 ... 353 Seuraava »