HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 ... 353 Seuraava »

Oikeus olla olemassa

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 20.5.2016, klo 12:06

Olin AMK-päivillä, ja Tukholmassa oli pari tuntia vapaata aikaa, jolloin työkaverini Eija Rajakankaan kanssa suuntasimme Valokuvataiteen museoon.

Valokuva pysähdyttää. Sen katseleminen voi olla todella voimakas kokemus. Näin totesimme, kun tutustuimme ensimmäiseen näyttelyyn, joka oli Bettina Rheimsin I’ll Be Your Mirror.

Vielä enemmän pysähdytti kuitenkin toinen näyttely nimeltään Ikoner - En utställning om att få finnas. Se koostuu 21 kuvasta, jossa esiintyy Downin oireyhtymää sairastavia ihmisiä.

Alkuun en tajunnut, mistä on kyse. Kolmannen kuvan kohdalla, jossa 25-vuotias Ida on kuvattu prima ballerinana, tuli ensimmäisen kerran itku. Ja sen jälkeen monta kertaa.

Näyttelyn kuvat kertovat siitä, kuinka kaikilla on oikeus olla olemassa, ottaa paikkansa yhteisössä ja sen historiassa. Näyttely tekee näkyviksi ihmisiä, jotka ovat luonnollinen osa yhteisöä, mutta jäävät näkymättömiin. He olivat suurenmoisella tavalla ikkunoita toiseen todellisuuteen, kuten ikonit ovat.

Ikoni-teema on universaali. Kukapa ei olisi unelmoinut olevansa joku toinen, ja kukapa ei olisi unelmoinut siitä, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet.

Downin oireyhtymä on nimitys trisomia 21-nimisen kromosomihäiriön aiheuttamille piirteille. Siksipä 21 kuvaa.

Muistan lukeneeni Hesarista Downin syndroomaa sairastavan lapsen äidistä, joka totesi haastattelussa, että Suomessa on kaksi tabua: kuolema ja kehitysvammaiset. Molemmat halutaan pyyhkiä näkymättömiin. Kehitysvammaisia ei juuri näy tavallisessa elämässä saatikka julkisuudessa.

Joitakin positiivisia poikkeuksia onneksi löytyy. Esimerkiksi Salatuissa elämissä näyttelevällä Sanna Sepposella on Downin oireyhtymä. Hän oli mukana myös Toisenlaiset frendit -dokumenttisarjassa. Entäpä euroviisuedustajamme Pertti Kurikan Nimipäivät –yhtye, joka punkin voimalla on taistellut ennakkoluulojamme vastaan.

Ikoner-näyttelyssä en nähnyt oireyhtymää ja sen rajoitteita. Minä näin ihmisiä, heidän mahdollisuuksiaan ja unelmiaan. Näin omia ennakkoluulojani ja unelmiani.

Anne-Maria Haapala
Oamkin viestintäjohtaja

Oikeus olla
Vaikkapa joku toinen
Kuitenkin minä

Kesätyöntekijän vinkkilista kesälomaa odottaville

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 20.5.2016, klo 09:59

Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa.  Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina. 

Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.  

Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan. 

Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua.  Mielestäni jokainen huomio "laatupoikkeamasta" tai laatukulttuurin tietystä - hyvästä tai haasteellisesta - piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta. 

Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään: 

  • Säilytä utelias ja tutkiva asenne niin usein kuin mahdollista 
    • Mikäköhän kukkalaji tämä on? Tarkistanpa! 
  • Kerro lähellä olevalle, jos tarvitset apua tai jokin asia vaivaa 
    • Excusez-moi , est-ce métro aller à Effeil tour? 
  • Päätä ainakin yksi tärkeä projekti loppuun asti, mutta älä yritä saada tehtyä kaikkea kerralla 
    •  Tänä kesänä luen sen kirjan loppuun. 
  • Kirjoita tärkeät huomiot ylös jatkotyöstöä varten 
    • Nyt otan kunnon yöunet, jotta jaksan koko vaelluksen hyvillä mielin. 
  • Päätä oppia ainakin yksi uusi asia ja yritä oppia se positiivisen ajattelun kautta 
    • Tänä kesänä opettelen soutamaan, jotta pääsen käymään naapurisaaressa kylässä! 
  • Murheita ja huonoja hetkiä sattuu kaikille, mutta niitä lievittää ystävällinen hymy  
    • Ai auto hajosi ja vesisade yllätti piknikkipäivän? Vesisadepäivän teehetki pelastaa! :) 

Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa

Kuhinaa Oamk SimLabissa

spuolakk Kirjoittanut SimLab   blogissa Oamk SimLab
Julkaistu 19.5.2016, klo 20:45

Oulu SoteLabs hankkeen puitteissa olemme muodostaneet OuluHealth Labs kokonaisuuteen kuuluvan Oamk SimLabin, jossa on seitsemän erilaista ympäristöä http://www.oamk.fi/simlab . Oamk SimLab tarjoaa myös yritys- ja yhteistyökumppaneillemme upeat puitteet tuote- ja palvelukehitykseen. Oppimisen lisäksi ympäristöissä kehitetään ja testataan uusia terveysteknologian tuotteita ja hyvinvointipalveluja. Oamkilaiset ovatkin laittaneet propellihatut päähänsä innovaatioiden edistämiseksi.

Oamk SimLabin toiminnasta on tiedotettu kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja monialaisissa esitteissä. Kannattaa silmäillä esim. Norwegianin asiakaslehteä, jossa on kuvaus OuluHealth Labseista. Markkinointi onkin tuottanut tulosta, yritykset ovat löytäneet meidät yhteistyökumppaneiksi ja tehneet mukavasti ehdotuksia yhteiskehittämiseen.

Olemme järjestäneet startup- yrityksille palavereita, joissa asiantuntijat ovat tuoneet näkemyksensä yrityksen innovaation jatkokehittämiseen. Myös  matchmaking-tilaisuutemme mahdollisti yritysten ja asiantuntijoiden vuoropuhelun. Tuotetestaustakin on ollut eri ympäristöissä, näin opiskelijatkin pääsivät mukaan tuotekehitykseen. Yritykset ovat olleet kiinnostuneita myös monipuolistamaan simulaatioympäristöjämme tarjoten uusia tuotteita opiskelijoiden, opettajien ja käyttäjien arvioitavaksi. Uudenlainen yhteistyömme on tuonut konkreettista lisäarvoa yritysten jatkotyöskentelylle parempien tuotteiden aikaansaamiseksi.

Oamk SimLab profiloituu myös palvelujen kehittämisessä, jota tehdään aidoissa toimintaympäristöissäkin.  Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa ja Tuulikellon päiväkodissa sosionomi-, logopedia-, toiminta- ja fysioterapiaopiskelijat järjestivät lasten sosiaalisten ja leikkitaitojen ryhmätoimintaa ammattilaisten ja opettajien kanssa. Yritysyhteistyötäkin tehtiin leikinarviointimenetelmän ja Satuhieronnan merkeissä. Varhaiskasvatukseen rantautunut Satuhieronta on menetelmä, joka johdattelee myönteisen kosketuksen ja voimaannuttavien satujen maailmaan. Kokeilut saivat erinomaisen palautteen niin lapsilta, opiskelijoilta kuin ammattilaisiltakin.

Palvelujen kehittämiseen liittyen lääketieteen- ja hoitotyön opiskelijat ovat harjoitelleet parityöskentelyä Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa tiimityön ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Hammaslääketieteen ja suuhygienistiopiskelijoiden uudenlainen yhteistyö mahdollistuu vuoden 2017 alussa uudessa Aapistien rakennuksessa. Odotammekin innolla uutta toimintaympäristöä OralSimille.

Touhukkaan lukuvuoden jälkeen laitamme propellihatut hyllylle, keräämme voimia kesällä ja jatkamme syksyllä uusin voimin ja ideoin.

Helena Heikka

Yliopettaja
Oulu SoteLabs-
osahankkeen projektipäällikkö

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

yllapitaja Kirjoittanut Oamk   blogissa Arkista kestävyyttä
Julkaistu 18.5.2016, klo 12:07

Inhimillistä toimintaa – epäinhimillistä ympäristölle?

Energia on erittäin merkittävä osa nykypäivän elämää. Se on osa lähes kaikkea inhimillistä toimintaa. Nykyään energiasta sanotaan ja myös kirjoitetaan paljon. Valitettavasti vain, usein esitetään joko tarkoituksellisesti tai asiaa paremmin ymmärtämättä, myös virheellisiä tai jopa ympäristön kannalta vahingollisia väittämiä.

Monet energiaan ja ympäristövaikutuksiin liittyvät väärinkäsitykset ja virheelliset mielikuvat syntyvät siitä, asian todenperäisyyteen vaikuttaa erittäin paljon se näkökulma, josta asiaa katsotaan. Jonkun ratkaisun vaikutus ympäristöön ja maapallon hyvinvointiin voi näyttää hyvältä, kun tarkastellaan yksittäistä rakennusta. Sen sijaan laajempaa kokonaisuutta, kuten yhdyskuntaa tai koko maapalloa tarkasteltaessa tilanne voi muuttua täysin päälaelleen. Tästä hyvä esimerkki on tuulivoiman käytön lisääminen, joka väistämättä tulee lisäämään polttoaineiden käyttöä esimerkiksi Euroopassa. Tämä johtuu siitä, että tuulisähkö syrjäyttää hyvällä hyötysuhteella toimivaa energiantuotantoa jolloin osa energiasta on tuotettava huomattavasti huonommalla hyötysuhteella kuin aiemmin. Tässä ei ole kyse yksin sähkön tuotannosta vaan suuressa määrin myös lämmöntuotannosta yhteistuotantovoimalaitoksissa. Hyvänä esimerkkinä on Saksa, jossa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat edelleen moninkertaiset Suomeen verrattuna, kun siis tarkastellaan päästöjä tuotettua sähkö kWh:a kohden. Tästä joskus myöhemmin lisää.

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 1. Projektiraportin ja posterin viimeistelyä

Oulun ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijoille pyritään antamaan kuva erilaisista monimuotoisista hybridijärjestelmistä ja niiden toimivuudesta ja vaikutuksista yhdyskuntien primäärienergian käyttöön. Totta on sekin, että ympäristöpäästöjen rajoittamiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja ja niiden yhdistelmiä. Näistä pääosa tulee tulevaisuudessa koostumaan erilaisista uusiutuvista energian järjestelmistä.

Energiatekniikan projekti – yhteistyötä yritysten kanssa ja hyväksi

Oamkin energiatekniikan opiskelijat työskentelevät keväällä yhden periodin ajan yritysprojektien kimpussa. Työn tavoite on löytää ratkaisuja yritysten todellisiin ongelmiin. Työ tehdään ryhmissä ja joka ryhmällä on työn alla kaksi suurta projektia, jotka on hoidettava rinnakkain maaliin asti. Toinen, laajempi projekteista, on yrityksiltä saatu tehtävä ja pienempi on taas kaupunginosan tai taajaman monienergiaratkaisun eli hybridijärjestelmän suunnittelu.

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 2: Yritysprojektin (WavinLabko) tuloksista keskustelua messuilla vierailleiden opettajien kanssa

Yrityksillä on monenlaisia ongelmia ja kehitystarpeita, joiden parissa opiskelijat pystyvät monipuolisesti hyödyntämään saamaansa oppia sekä oppimaan uutta. Kahden vuoden aikana on toteutettu jo 28 projektia. Suurin osa niistä on lähtöisin yrityksiltä eri puolilta Suomea. Pohjois-Pohjanmaa on tietenkin runsaimmin edustettuna. Osa projekteista on tullut myös suoraan keksijöiltä ja osa yksityisiltä henkilöiltä ja taloyhtiöiltä. Myös julkiset toimijat kuten Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto ovat olleet projekteissa mukana. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä tuloksiin. Osa on teettänyt jo kaksi selvitystä ja aktiivisin on ollut mukana kolmella eri projektilla. Tyytyväisyyttä osoittaa sekin että yritykset varaavat heti edellisen projektin jälkeen mahdollisuuden päästä mukaan seuraavalla kerralla.

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 3: Micropolis Oy:ltä Iistä oli mukana kaksi uusiutuvan energian projektia

Opiskelijoiden palaute projekteista on ollut positiivista. Palautteiden mukaan esimerkiksi: ”yksi parhaimmista kursseista tähän mennessä”, ”tämä kurssi kehitti ammattitaitoani todella paljon, sillä se opetti sekä itsenäistä että projektityöskentelyä”, ”erittäin rakentava/kasvattava kokemus”, ”yksi parhaimmista ja opettavaisimmista kursseista”, ”opin todella paljon uusia asioita”. Opiskelijat hankkivat itse suurimman osan projekteista ja ne toteutetaan pääsääntöisesti kolmen tai neljän hengen ryhmissä.

Energiatekniikan projektipäivä - Energiamessut

Yritysprojektien tuloksia esiteltiin vappuviikolla ”Energiamessuilla”, jolloin kaikkien ryhmien tulokset olivat esillä Kotkantien kampuksen aulassa. Samana päivänä oli myös rehtorin tiedotustilaisuus, joka toi projektipäivän aluksi suuren joukon Oamkin henkilökuntaa paikalle.

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 4: Messuilla ja henkilöstöpäivillä

Projektien tuloksia esiteltiin päivän aikana niin yritysten edustajille, eri alojen opiskelijoille, opettajille kuin muillekin talossa vierailleille. Alla olevassa kuvassa tilaaja tarkastelee yhdessä projektin toteuttaneiden opiskelijoiden kanssa saatuja tuloksia. Tässä projektissa selvitettiin kohderakennukseen erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja vanhan öljylämmityksen tilalle.

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 5: Tavastkengän kyläyhdistykselle suunniteltiin uusiutuvan energia ratkaisuja entiselle koulurakennukselle

Hybridijärjestelmiä suunniteltiin parin kymmen omakotitalon ja muutamien rivitalojen muodostamille alueille. Näille suunniteltiin tarvittavat lämmitys- ja sähköenergian tuotantoratkaisut. Hybridivaihtoehtoina oli mm. tuuli- ja aurinkoenergia, hake- ja pellettilämmitys, pienvesivoimalaitos sekä erilaiset pienet sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut. Näissä yhteistuotantolaitoksissa käytettiin polttoaineena puukaasua, biokaasua ja bioöljyä. Mielenkiintoista tuloksessa oli, että käytännössä aina aurinkolämmön tai tuulisähkön käyttöönotto heikensi alueellisen järjestelmän kannattavuutta. Vertailuvaihtoehtona laskelmissa käytettiin Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön hinnoittelua. Teknisesti kaikki hybridijärjestelmät olivat toteuttamiskelpoisia.

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 6: Hybridijärjestelmien tulosten esittelyä osallistujille ja opettajille

 

Veli-Matti Mäkelä

Yliopettaja

Oamk, Energia ja automaatio

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 18.5.2016, klo 09:40

visionFactor -projektin opintomatkalle Kapkaupunkiin 17. – 25.4. osallistui 26 naisjohtajaa ja –yrittäjää. Koulutus on osa Eu-rahoitteista  fFactor –hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa osallistuvien yritysten ja organisaatioiden arvopohjaa ja kehittää vastuullisen toiminnan periaatteita.

Kapkaupunki vierailukohteena tarjosi mahdollisuuden tutustua vastuullisuuteen keinona vaikuttaa konkreettisesti ihmisten elämään. Vaikka apartheid on virallisesti päättynyt, mustien ja värillisten asema on edelleenkin työelämässä heikompi kuin valkoisten. Toisaalta valkoisten pääsyä koulutukseen ja työhön vaikeuttaa lainsäädäntö, joka edellyttää, että yrityksen vastuuhenkilönä täytyy olla mustien edustaja. Samoin koulutuspaikkoja valkoisille on vähennetty.

Etelä-Afrikassa asuu noin 4 000 suomalaista. Tapasimme suomalaisia nuoria työntekijöitä DigiOutsource –yrityksessä. He olivat työllistyneet hyvin ja edenneet esimiestehtäviin. Etelä-Afrikassa toimii noin 30 suomalaista yritystä (Metso, Outotec, Nokia, Wärtsilä jne.)  Markkinoille tulo ei nykyisin ole kovin helppoa. Esimerkiksi Metso on toiminut jo pitkään Etelä-Afrikassa ja paperin kulutus siellä on edelleen kasvussa, toisin muualla maailmassa.

Tutustuimme useisiin vastuullisesti toimiviin yrityksiin. Monkey Biz on voittoa tavoittelematon yritys, joka valmistaa ja myy afrikkalaisia designtuotteita, jotka tehdään paikallisissa kylissä. Tuotteiden valmistajat saavat myyntihinnasta 40 – 60 % itselleen.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki
Kuva 1. Monkey Bizin tuotteita.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki
 Kuva 2. Monkey Bizin työntekijöitä

Pääsimme tutustumaan slummiin, jonka laidalla toimii teepusseista tuotteita valmistava yritys Original Tea Bags. Tavoitteena on hyödyntää jätteeksi tarkoitettuja materiaaleja, mm. käytettyjä teepusseja, joka pestään, kuivataan, maalataan ja muokataan koristeiksi tai pinnoiksi erilaisissa tuotteissa. Yritys työllistää slummien asukkaita ja tuo heille tuloja.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki
Kuva 3. Original Tea Bagsin tuotantoprosessia.

Kierrätysmateriaaleista reppuja ja laukkuja valmistava yritys Sealand Gear työllistää paikallisia työntekijöitä.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki
Kuva 4. Sealand Gearin kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki
Kuva 5. Sealand Gearin työntekijä työssään. 

Monet yritykset kantavat sosiaalista vastuutaan huolehtimalla työntekijöidensä terveydenhuollosta, esimerkiksi rokotuksista ja perhesuunnittelusta.  Kaiken kaikkiaan matka oli kiinnostava ja silmiä avaava. Saimme myös luotua kontaktin Stellenboschin yliopistoon mahdollista yhteistyötä varten. 

Päivi Vesala ja Eija Svanberg


« Edellinen 1 ... 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 ... 353 Seuraava »