« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 348 Seuraava »

Ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen merkitys ja näkökulmia tulevaisuuteen

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 26.5.2017, klo 10:51

Osaamisen kehittämisen merkitystä ja vaikuttavuutta voidaan tarkastella ammatillisten opettajien, työyhteisön ja alakohtaisten verkostojen sekä johdon näkökulmasta. Osaava Verso -hankkeissa vuosina 2010–2016 mallinnettiin koulutuksenjärjestäjien strategiaan kytkeytyvää ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Hankeprosessin aikana kuvattiin opetushenkilöstön osaamisalueita ja kokeiltiin erilaisia osaamisen kehittämisen käytäntöjä sekä luotiin koulutuksenjärjestäjille toimintamalli ammatillisten opettajien osaamisen kehittämiseksi. Osaava Verso I-VI hankkeiden loppuraportissa ”Yhteiset askeleet Ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen ja johtaminen – Oppilaitosyhteisöjen käytäntöjä nyt ja tulevaisuudessa” kuvataan ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen. (Paaso. A, Hätönen. H & Haapakoski. P. 2016.)

Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen malli yhdistää toteutuessaan ammatillisen opettajan yksilöosaamisen, työyhteisön asiantuntijuuden kehittymisen ja koulutusorganisaation strategisten tavoitteiden toteutumisen oppilaitoksissa.

 

Ammatillisen opettajan näkökulma

Ammatillisten opettajien osaamisen kehittymisen prosessi muodostuu osaamisen ennakoinnista, osaamisen määrittämisestä, osaamisen arvioinnista, osaamisen kehittämisestä, täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisen seurannasta. Seuraavilla näkökulmilla on vaikutusta opettajien osaamisen kehittymiseen:

• henkilökohtainen osaaminen saadaan näkyväksi osaamiskartan ja siihen liittyvä arvioinnin avulla

• yksilön ja tiimin kehittämisalueet ja koulutustarpeet tunnistetaan

• opettajan osaamisen linkittäminen työyhteisön osaamiseen ja sen kehittämisen tarpeisiin on olennaista

• yhteisöllinen kehittämistapa on haasteellista nykyisten työjärjestelyjen vuoksi

• opettajien työajan määrittäminen kehittämiseen on haasteellista

• opettajan osaamisen kehittäminen edellyttää uudenlaisia kehittämisen muotoja

• hyviksi koetut työelämäjaksot tulisi toteuttaa säännöllisesti osana opettajan työuran aikaista kehittämistä.

 

Alakohtaisen verkoston näkökulma

Alakohtaiset verkostotapaamiset mahdollistavat yhteistyön kehittämisen eri koulutuksenjärjestäjien, oppilaitosten ja alakohtaisten toimijoiden kesken. Verkostoissa voidaan ennakoida kaikille yhteisiä kehittämishaasteita ja näkökulmia kuten

• tutkintojen osaamisvaatimukset ja tutkintojen perusteet tutuiksi

• työelämän osaamistarpeet esille

• alakohtaiset yhteistyömallit ja verkostotapaamiset

• hyvä tapa opettajien osaamisen kehittämiseen voisi olla saman alan tutkintoja opettavien opettajien yhteiset tapaamiset, esimerkiksi vuosittain

• hyvien käytäntöjen jakaminen.

 

Työyhteisön näkökulma

Työyhteisöosaamisen merkitys korostuu koulutusorganisaatioiden rakenneuudistusten ja ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden myötä. Vaatimukset opetushenkilöstön kokonaisvaltaisesta, koko työuranaikaisesta osaamisen kehittämisen jatkumosta ja tiimityöstä tuovat omat haasteensa oppilaitosyhteisöjen osaamisen johtamiselle. Työyhteisöosaamisessa korostuvat

• johdon ja opettajien yhteistyö ja vuoropuhelu

• opettajien kehittymis- ja koulutussuunnitelmien merkitys osaamisen kehittämisessä

• koko työyhteisön osaamisen ja sen kehittämisen tavoitteiden yhdenmukainen suunta kaikkien tulee hallita tiettyjen työyhteisöosaamisen eri osaamisalueita.

 

Johdon näkökulma

Johdon sitoutuminen osaamisen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen näkyy organisaatioissa strategisten tavoitteiden toteutumisena ja myös koulutuksen vaikuttavuudessa ja tuloksellisuudessa. Oppilaitoksen johdon osallistuminen koulutuksiin ja työyhteisötilaisuuksiin edistää osaamisen kehittämisprosessien juurtumista oppilaitoksiin. Johdon tehtävänä on

• osaamisen johtaminen ja osaamisenhallinnan näkyväksi tekeminen

• osallistuminen osaamisen kehittämisen keskusteluihin, niiden alullepano ja niiden johtaminen

• systemaattinen strategisten tavoitteiden ja osaamisen linkittäminen kehityskeskusteluihin

• kehittämis- ja koulutussuunnitelmien merkityksen avaaminen osaamisen kehittämisessä

• esimiesten tukeminen toteuttamaan sovitut osaamisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden toteutumisen seuranta

• osaamisen kehittämisen seurantatietojen keruu ja johtopäätösten tekeminen niiden pohjalta

• osaamisen kehittämisen ja johtamisen prosessin luonti, toteutuksen johto ja seurannan pohjalta uusien mallien kehittäminen

 

Yleiset suositukset Osaava Verso -mallin toteuttamiseksi

• On hyvä, jos osana osaamiskarttaa hyödynnetään valmiita aineistoja. Näitä julkisesti käyttöön tarjottavia aineistoja löytyy nyt osaavaopettaja.fi -sivustoilta.

• Opettajien alakohtaiset osaamisalueet on hyvä työstää yhteistoiminnallisesti alan opettajien yhteistyönä.

• Kuvausten laadinnassa kannattaa hyödyntää tutkinnon perusteita ja opetussuunnitelmia.

• Kuvauksissa on olennaista ottaa huomioon erityisesti tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Tässä auttavat esimerkiksi erilaisten opettajan työn ennakointihankkeiden ja selvitysten tulokset.

• Kuvausten yleisyys-yksityiskohtaisuus on syytä testata ensimmäisissä arvioinneissa. Olennaista on se, että kuvaukset ovat sisällöllisesti sellaisia, että niiden avulla voidaan nostaa esille selkeitä kehittämisalueita. Mikäli käytössä on osaamisen sähköinen järjestelmä, osaamiskartta luo myös tiedon siitä, millaisilla hakukriteereillä osaajia voidaan hakea.

• Osaamisen arviointikriteerit on hyvä kuvata riittävän laajalle asteikolle. Osaava Verso -hankkeissa on ollut käytössä pääosin viisiportainen asteikko.

• Henkilöstölle tulee tiedottaa hyvin sekä osaamisen arvioinnin tavoitteista, että sen käytännön toteutuksesta.

• Osaamiskartasta voidaan poimia erilaisia osaamisprofiileita eri henkilöstöryhmille, jotta kaikkien ei tarvitse arvioida koko osaamiskartan aineistoa. Myös tästä tulee tiedottaa henkilöstölle.

• Ennen osaamisen arviointeja kerätään opiskelijapalautteissa saadut aineistot. Niitä hyödynnetään kehityskeskusteluissa valittaessa osaamisen kehittämisen painopisteitä.

• Varsinkin ensimmäisten arviointien yhteydessä on tärkeää, että henkilö voi arvioida osaamistaan halutessaan myös niiden osaamisalueiden osalta, joita hänelle ei ole määritelty osaamisen tavoiteprofiiliin. Näin saadaan esille henkilöstöllä kokonaisuudessaan oleva osaaminen, ja myös tavoiteprofiileita voidaan tarkentaa.

• Ihanteellista olisi, että osaamisen arvioinnit ja niihin liittyvät keskustelut esimiehen kanssa toteutettaisiin suhteellisen tiiviissä organisaatiossa yhteisesti sovitussa aikataulussa.

On toivottavaa, että kehityskeskustelujen jälkeen toteutetaan ryhmissä yhteinen tilaisuus, jossa vielä käsitellään yhdessä tulevia kehittämistarpeita ja täsmennetään kehittämissuunnitelmia. Jo ennen kehityskeskusteluja on hyvä linjata kehittämisen linjauksia ja mahdollisia painopisteitä sekä antaa henkilöstölle linjauksia varsinkin organisaation kannalta keskeisistä kehittämisen painopisteistä.

• Henkilöstöä on hyvä ohjata kehittämisen vaihtoehtojen ja painotusten mietintään. On olennaista, että kehittämisen kohteita priorisoidaan ja mietitään sekä lyhyen että pidemmän ajanjakson kannalta.

• Kehittämisen alustavat suunnitelmat laaditaan yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Niiden jälkeen suositellaan pidettäväksi yhteinen keskustelu, jonka pohjalta suunnitelmat täsmennetään.

• On toivottavaa, että mikäli käytössä on sähköinen järjestelmä, se tarjoaisi hyvät raportointiominaisuudet sekä mahdollisuuden kehittämissuunnitelmien monipuoliseen laadintaan ja yhteenvetojen tekemiseen.

• Kehittämisen suunnitteluvaiheessa otetaan kantaa myös kehittämiseen tarvittaviin resursseihin.

• Kehittämisen toteutumista seurataan. Tavoitteena on, että mikäli suunnitelmiin tulee muutoksia, myös niistä sovitaan yhdessä esimiehen kanssa ja muutokset kirjataan järjestelmään.

• Kehittämisen seurannan tulisi antaa tietoa sekä määrällisistä asioista että myös siitä, mihin asioihin ja osaamisalueisiin kehittämistä on kohdennettu.

Koulutuksenjärjestäjät ja oppilaitokset voivat hyödyntää Osaava Verso -mallia parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuvattujen osaamisalueiden ja toimintamallin pohjalta voidaan laatia osaamiskuvauksia ja profiileja, joita työyhteisö voi käyttää tulevaisuuden kehittämislinjauksia laati­essaan ja henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tammikuussa 2016 Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Tulevaisuuden haasteisiin ja yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin pyritään vastaamaan uuden opettajankoulutuksen kehittä­misohjelman avulla. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2016 strategiset linjaukset määrittävät suunnan suomalaiselle opettajankoulutuksen ja opetushenkilöstön koko työuran aikaiselle osaamisen kehittämiselle. Linjaukset koskevat kaikkia opettajia. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta ja koko työuran aikaista osaamisen kehittämisen tukea. Ammatillista kehittymistä tukevan toiminnan tulee olla johdettua, vaikuttavaa, suunnitelmallista ja pitkäkestoista. Opettajien tulee voida aktiivisesti osallistua yhteistyöhön, verkottumiseen ja oppilaitosten toimintaympäristöjen ja -kulttuurien uudistamiseen.

Tavoitteena on koota opettajien suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi, ja osaamisen kehittämistä johdetaan tavoitteellisesti kehittymissuunnitelmia hyödyntämällä. Osaamistarpeita ennakoidaan ja erilaisia vertaistuen ja yhteistyön malleja voidaan hyödyntää verkostoitumalla ja rakentamalla yhdessä tekemisen kulttuuria. Oppilaitosten strategista johtamista tullaan vahvistamaan kehittämällä johtamisen koulutuksia. Tässä opettajankoulutuksen kehittämisohjelman mukaisessa työssä voidaan erinomaisesti hyödyntää Osaava Verso -hankkeissa ja oppilaitosverkostoissa tehtyä ja tässä julkaisussa kuvattua uraauurtavaa työtä.

Ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen merkitys ja näkökulmia tulevaisuuteen

Tutustu Osaava Verso I–VI -hankkeiden loppuraporttiin täältä!

 

Koulutuspäällikkö Aila Paaso
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus

RehaSim- simulaatioympäristöt tarjoavat monipuolisen oppimis-, tuotetestaus- ja kehittämisympäristön yrityksille ja yhteisöille

spuolakk Kirjoittanut SimLab   blogissa Oamk SimLab
Julkaistu 23.5.2017, klo 16:07

Mahdollistava Koti, RehaSim, on kodinomainen, esteetön ja turvallinen oppimisympäristö, joka muuntuu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Mahdollistava koti on toiminut opiskelijoiden oppimisympäristönä vuodesta 2008. Kodin suunnittelussa ja toteutuksessa alkuvaiheessa korostui esteetön rakentaminen ja ympäristöratkaisut sekä kodinomaisuus; teknisistä ratkaisuista huolimatta Mahdollistavassa Kodissa on haluttu korostaa kodinomaisuutta. (Desing for all)

Nykyisin Mahdollistavassa Kodissa on esillä myös nykyteknologiaa hyödyntäviä ja muuntuvia asumisen esimerkkiratkaisuja, joiden avulla jokainen voi osallistua arjen toimintoihin toimintakykynsä mukaisesti. Oppimisympäristön taustalla on lähestymistapa yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Opiskelijat voivat aidossa ympäristössä perehtyä välineisiin ja ratkaisuihin sekä pääsevät toimimaan ja harjoittelemaan välineiden käyttöä ja arjen toimintoja. Oppimisympäristöä ja oppimismahdollisuuksia opiskelijat kuvaavat mm. seuraavasti

”Kokeileminen antaa paitsi tietoa apuvälineen käytöstä ja mahdollistaa siten tiedon jakamiseen asiakkaalle, mutta voi se auttaa ymmärtämään myös asiakkaan käyttökokemusta paremmin.”

”Koen erityisen tärkeäksi, että mahdollistavassa kodissa pääsee itse kokeilemaan erilaisia arjen apuvälineitä ja ympäristön muutosratkaisuja. Omakohtainen kokemus tuotteen käytöstä taasen tuo arvokasta tietoa ja osaamista, jota asiakaslähtöisessä työssämme tarvitsemme.”

 Opiskelijat kokevat Mahdollistavan kodin tärkeäksi ja motivoivaksi ympäristöksi. Siellä he voivat harjoitella toimintoja oikeanlaisessa ympäristössä. Mahdollistavassa kodissa harjoitellaan simuloitujen tai aitojen asiakastilanteiden kautta käytännön työssä tarvittavia taitoja. Oppimistilanteissa harjoitellaan asiakkaan toimintakyvyn, apuvälinetarpeen ja toimintaympäristön arvioimista sekä toteutetaan erilaisia interventioita. Oppimistilanteissa voidaan arvioida ja kehittää moniammatillisia yhteistyötaitoja, asiakaslähtöistä työskentelyä, ammatillista käyttäytymistä, eettisyyttä, vuorovaikutustaitoja, terapeuttista päättelyä ja itsensä johtamista.

Oulu SoteLabs- hankkeessa yhtenä tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreihin keskittyvä innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääketieteellisen teknologian tuotteiden ja palveluiden käyttäjälähtöisen kehittämisen.

Hankkeen myötä yhdeksi yhteistyökumppaniksi Mahdollistavan Kodin osalta on tullut Code-Q: jonka kanssa yhteistyö alkoi keväällä 2016. Yhteistyön aikana yrityksen edustaja on vieraillut Oamkissa kertoen opiskelijoille apuvälinekehityksestä ja hyvinvointiteknologiasta alana tuotekehittäjän sekä yrityksen näkökulmasta.

”Uskomme, että kun nämä opiskelijat pääsevät työelämään, apuvälineiden tarvitsijat saavat heille sopivia apuvälineitä ja ratkaisuja helpommin testattavaksi”.

 Yrityksestä kerrotaan, että opiskelijoiden palautetta ja ideoita tuotteesta voidaan hyödyntää tuotekehityksessä. Yritys toivoo erityisesti palautetta opiskelijoilta osana käyttäjäkokemuksia.

Opiskelijapalautteen ja uusien ideoiden myötä yritykset hyötyvät opiskelijoiden verkostoista. ”Tulevina uusina ammattialisina heidän kauttaan tieto ja tietoisuus erilaisista ratkaisuista jalkautuu alalle” kerrotaan SeniorTekistä.

 Mahdollistava Kodissa, RehaSimissä, mahdollistuu yritysyhteistyön kautta monialaisuus ja oppimisympäristönä moniammatillinen oppiminen. Mahdollistavaa Kotia kehitetään edelleen oppimis- ja tuotekehitysympäristönä yritysyhteistyötä lisäämällä. Tulevaisuudessa teknologiaa hyödynnetään entistä enemmän niin opiskelussa kuin kotiympäristöissä mm. etäteknologiaa käyttämällä.

Rentouttavaa ja mukavaa kesää kaikille.

Eliisa Niilekselä ja Marika Tuiskunen

Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyöllä

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 19.5.2017, klo 08:20

Pentti johdattaa opiskelijoita matemaattisten yhtälöiden maailmaan yliopistossa. Vuosikurssi toisensa jälkeen hän kamppailee saman haasteen kanssa: kuinka saada opiskelijat ymmärtämään matemaattisen totuuden? Muutaman kilometrin päästä Pentin työhuoneelta ahertaa toinen matemaattisten aineiden opettaja Riikka. Hän ratkoo yhtälöitä paikkakunnan toisessa korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa. Riikka taisteli aikansa saman haasteen kanssa kuin Pentti, mutta onnistui löytämään Facebookista matemaattisten aineopettajien vertaisryhmän, josta hän sai konkreettisia vinkkejä opetukseen, ja nykyisin hänen opiskelijansa pääsevät matematiikan ongelmien ytimeen ja ymmärtävät niiden logiikan. Mutta miten Pentti ja Riikka löytäisivät toisensa ja voisivat yhdessä tuumailla ratkaisuja omien opiskelijoiden parhaaksi?

Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyöllä, eli KOPE-hanke pyrkii omalta osalta juuri tähän. Tavoitteena on kehittää ja parantaa korkeakoulupedagogista opetusta yli oppilaitosrajojen niin, että opiskelijat oppivat entistä paremmin ja syvemmin. Toivotaan siis, että Pentti ja Riikka kohtaavat tulevaisuudessa esimerkiksi KOPE-hankkeen koordinoimissa työpajoissa, joissa jaetaan korkeakoulupedagogisia opetuskokeiluja. Tai ehkä he päätyvät keskustelemaan samaan verkkoryhmään korkeakoulupedagogiikan verkkokurssilla, joka on syntynyt KOPE-hankkeessa.

Yhteistyöllä rakennettu korkeakoulupedagogiikka on win-win –tilanne kaikille. Saman pöydän ääreen kokoontuvat opettajat saavat yhdessä aikaan opetusta, joka innostaa ja motivoi opettajaa ja auttaa opiskelijat oppimaan. Kumppanuus korkeakoulupedagogiikan koulutuksissa, käytäntöjen jakamisessa, tutkimushankkeissa ja rakenteiden kehittämisessä on jokaiselle korkeakoululle kannattavaa. Se säästää rahaa, mutta myös kallisarvoista aikaa. Kaikilla korkeakouluilla on hyviä kokemuksia ja käytänteitä jaettavana, mutta myös haasteita, joihin toivotaan uusia ratkaisuja. Ennen kaikkea yhteistoiminta korkeakoulujen kesken saa opiskelijat tekemään elintärkeää tulosta eli oppimaan ja kehittymään oman alansa asiantuntijaksi.

KOPE-hankkeessa rakennetaan vuosina 2017-19 valtakunnallista korkeakoulupedagogista toimintamallia ja yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. KOPE on yksi 17 Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta saaneista korkeakoulutuksen kehittämishankkeista. Hanketta koordinoidaan Oulun ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulusta käsin ja osatoteuttajina ovat Oulun yliopisto ja muut Suomen neljä ammatillista opettajakorkeakoulua Jyväskylässä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Valtakunnallista korkeakoulupedagogista yhteistyötä rakennetaan mm. korkeakoulupedagogiikan digitaalisten osaamismerkkien avulla, joilla jokainen opettaja voi kerätä itselleen osaamista omista tarpeistaan käsin. Lisäksi erilaisia korkeakoulupedagogisia yhteistyön toimintamalleja suunnitellaan, kokeillaan ja lopulta vakiinnutetaan alueryhmissä, joita koordinoivat ammatilliset opettajakorkeakoulut. Suunnittelutyö on juuri alkamassa ja syksyllä 2017 kerromme tarkemmin millaista korkeakoulupedagogista toimintaa on tarjolla. Pysy siis kuulolla!

Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyöllä

Lisätietoja KOPE-hankkeesta: hankejohtaja Asko Karjalainen (asko.karjalainen@oamk.fi), projektipäälliköt Tomi Guttorm (tomi.guttorm@oulu.fi) ja Merja Maikkola (merja.maikkola@oulu.fi) sekä Hanna Alaniska (hanna.alaniska@oamk.fi).

Hankkeen kotisivut rakentuvat osoitteeseen oamk.fi/korkeakoulupedagogiikka ja sosiaalisessa mediassa kohdataan #korkeakoulupeda ja #kope.

Suomen parasta opiskelukaupunkia rakentamaan!

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 16.5.2017, klo 13:11

Kiinnostukseni kuntapolitiikkaa kohtaan juontaa juurensa yli 7 vuoden taakse. Tulin syksyllä 2009 valituksi Haukiputaan nuorisovaltuustoon, jonka toiminnassa pääsin perehtymään kuntapolitiikkaan aitiopaikalta, sillä tuolloin nuorisovaltuustollamme oli oma edustajansa kunnan sivistyslautakunnassa. Lautakunta käsitteli koulutukseen, varhaiskasvatukseen, liikuntaan, kulttuuriin ja nuorisoasioihin liittyviä kysymyksiä. Kaikki asioita, jotka olivat äärimmäisen mielenkiintoisia ja joihin oli nuorenakin helppo perehtyä!

Seurasin myös säännöllisen epäsäännöllisesti valtuuston toimintaa ja kokouksia, sillä aiheet olivat isoja: suunnitteilla oli useampi uusi koulurakennus sekä jättimäinen monikuntaliitos viiden muun Oulun seudun kunnan kanssa. Huomasin, että kuntatasolla päätetään valtavasti meidän jokaisen arkeen vaikuttavista asioista. Kuntapolitiikka alkoi kiinnostaa tosissaan – valtuutetun tehtävä ehti olla unelma ainakin 7 vuoden ajan.

Olin kuitenkin sen verran ujo, etten olisi ehkä lähtenyt ehdolle vuoden 2012 vaaleissa ilman ulkopuolista kannustusta. Mieleen on painunut ainakin nykyisen kansanedustajan (silloisen Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan) Mari-Leena Talvitien tsemppaavat sanat. Vuonna 2012 äänisaalis (79) ei vielä vienyt valtuustoon, mutta se riitti varajäsenyyteen Oulun teknisen liikelaitoksen (Tekli) johtokunnassa.

Neljä vuotta myöhemmin – viime syksynä – ehdolle lähteminen oli jo melkein itsestäänselvyys. Vuosien aikana olin ehtinyt tekemään kaikenlaista politiikan parissa, mutta veri veti nimenomaa kaupunginvaltuustoon. Opiskelukiireet ja työt veivät kuitenkin sen verran aikaa ja voimia, että kampanjan suunnittelu venyi ja venyi… Jouluna otin itseäni niskasta kiinni ja suunnittelin itselleni Facebook- ja verkkosivut. Ajattelin, että nyt on viimeistään aika polkaista kampanja käyntiin. Mutta. Koulu ja muut asiat veivät taas aikaa ja voimia.

Lopulta suunnittelin ja toteutin kampanjan pitkälti viimeisen kuukauden aikana aika tiivistahtisena rykäisynä. Sain ympärille ystäviä, tuttuja ja jopa tuntemattomia, jotka tarjoutuivat auttamaan kampanjan tekemisessä. Kiitos heistä jokaiselle – ilman lähipiirin vankkaa tukea tavoite ei olisi täyttynyt!

Vaalipäivänä jännitti. Jännitti ihan vietävästi. Ennakkoäänten julkaisun jälkeen jännitys vain yltyi. Nimittäin niiden perusteella olin 145 äänellä 11. eniten ääniä saanut Kokoomuksen 100 ehdokkaan listalla – ja näytti melko varmalta, että Kokoomus saisi 13 paikkaa uuteen valtuustoon. Illan päätteeksi äänimäärä kasvoi aina 319 ääneen saakka. Olin kiinni Kokoomuksen viimeisessä valtuustopaikassa, 300 äänen tavoite täyttyi ja edellisten vaalien äänimäärä nelinkertaistui. Tunne oli mahtava!

Jännitettävää riitti kuitenkin vielä tarkastuslaskentaan. Ensimmäinen varavaltuutettumme oli vain kahden äänen päässä saamastani äänimäärästä. Tarkastuslaskennassa löytyi vielä kaksi lisä-ääntä, jotka sinetöivät tuloksen: 321 ääntä ja valtuustopaikka.

Valtuustokausi alkaa vasta kesäkuun alussa, mutta jo nyt ovat käynnissä luottamuspaikkaneuvottelut, joiden lopputuloksena nimetään jäseniä ja edustajia kaupungin satoihin luottamustehtäviin. Valtuuston lisäksi luottamushenkilöitä valitaan muun muassa kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, liikelaitosten johtokuntiin sekä kaupungin omistamien yhtiöiden (muun muassa Oulun ammattikorkeakoulu Oy) hallituksiin.

Itselleni tärkeimpiä asioita seuraavan neljän vuoden aikana ovat edullisen asuntorakentamisen, toimivien liikenneratkaisujen, elävämmän kaupunkikulttuurin, laadukkaan koulutuksen ja tasapainoisen kaupungin talouden edistäminen. Tavoitteeni on, että Oulu näyttäisi neljän vuoden päästä edes vähän enemmän Suomen 5. suurimmalta kaupungilta – ja olisi Suomen paras opiskelukaupunki!

Tulevan valtuuston nuorimpana jäsenenä koen velvollisuudekseni arvioida päätöksiä erityisen pitkällä aikajänteellä. Useat valtuuston päätöksistä vaikuttavat nimenomaan tulevien sukupolvien ja tulevien oululaisten arkeen. Kaupunkisuunnittelun ratkaisut, Oulun imagon kehittyminen, korkeakoulutuksen tulevaisuus ja kaupungin velkaantumisen taittaminen ovat kaikki keskeisiä kokonaisuuksia Oulun tulevaisuuden kannalta – erityisesti meidän sukupolvemme näkökulmasta. Työtä riittää.

Valtava kiitos vielä jokaiselle äänestäjälleni! Olkaa rohkeasti yhteydessä, kun koette sen tarpeelliseksi. En tehnyt ennen vaaleja juurikaan vaalilupauksia, mutta yhden lupauksen aion nyt vaalien jälkeen antaa: lupaan olla aktiivisesti läsnä opiskelijabileissä – saa tulla jututtamaan!

Niilo Heinonen
Rakennusarkkitehtiopiskelija
Oulun kaupunginvaltuuston jäsen 1.6. alkaen
OSAKOn vaalilautakunnan puheenjohtaja

Kolme vinkkiä onnistuneeseen opinnäytetyöhön

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 12.5.2017, klo 15:17

Opinnäytetyön teko voi alussa vaikuttaa ylitsepääsemättömältä prosessilta, mutta jokainen selviää siitä loppujen lopulta. Seuraavassa on kolme vinkkiä, miten opinnäytetyöprosessia saa hieman helpotettua, ja omaa työskentelyä tehostettua.

 Aikatauluta työsi

Tärkein yksittäinen neuvo mitä opinnäytetyöprosessiin ja työn tekoon voi antaa on työn aikataulutus. Opinnäytetyöprosessia aloittaessasi tee itsellesi alustava aikataulu sen suhteen, mitä haluat olla tiettyyn hetkeen mennessä saanut valmiiksi. Tarkista aikataulusi säännöllisin väliajoin varmistuaksesi, että olet pysynyt oikeassa tahdissa. Mikäli jossain vaiheessa jäät jälkeen aikataulusta, analysoi minkä takia näin on päässyt käymään. Ei kuitenkaan kannata säikähtää, vaikka et aina pysyisikään aikataulussa, sillä tutkimusprosessiin liittyy aina muuttujia, joihin et itse pysty vaikuttamaan. Aikataulun tekeminen antaa positiivisen paineen itsellesi saada työtä eteenpäin.

 Rajaa aiheesi

Toinen tärkeä neuvo opinnäytetyön tekemiseen on aiheen riittävä rajaaminen. Liian löysä rajaus aiheuttaa usein ongelmia, sillä työ lähtee rönsyilemään ja tuntuu ”leviävän käsiin”. Riittävän rajauksen avulla myös työn laatu paranee, sillä tällöin voit keskittyä tiettyyn aiheeseen laadukkaasti ja syvällisesti.

Rentoudu välillä

Opinnäytetyötä tehdessä on hyvä muistaa kuitenkin myös välillä rentoutua, ja päästä hetkeksi irti kaikkeen prosessiin liittyvästä. Kun prosessi alkaa turhauttamaan, eikä työ etene laisinkaan, on aika pitää tauko. Tauon aikana on hyvä irrottaa kaikki ajatukset opinnäytetyöstä, ja keskittyä johonkin aivan muuhun. Kun taas palaat opinnäytetyön pariin, olet täynnä virtaa ja mahdollisesti saanut uusia näkökulmia aiheeseen. Tällöin prosessi lähtee taas etenemään, ja uusien ajatusten myötä työn laatu paranee.

 

Samuli Uimaniemi, LIK14SNLJ

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 348 Seuraava »