HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 Seuraava »

Kasvatti

alumnit Kirjoittanut Alumnit   blogissa Oamkin alumnit
Julkaistu 13.4.2010, klo 20:08

Sana Alumni, alunperin latinankielen sana Alumnus, voi tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta. Tämän tiedon opin hakemaan wikipediasta jo opiskeluaikana. Mutta tosin silloin, vaikka hienon sanan tiesinkin, en siltikään tiennyt sen sanan merkitystä. Kuka tai ketä oli Alumnit? Sana kuulostaa niin mystiseltä, että heitä olisi voinut luulla salaiseksi järjestöksi ketkä keksivät keinoja valmistaa kultaa vähemmän arvokkaimmista jalometalleista. Eiku se oliki Alkemia...

Nyt muutamaa vuotta myöhemmin olen jo valmistunut Oulun Ammattikorkeakoulusta. Olen sen entinen oppilas. Sen reilun kolmen vuoden aikana kasvoin. Osaltaan voisi sanoa siis, että olen Oamkin kasvatti. Se kulkee mukanani loppuelämäni ansioluettelossani elämänvaiheena, jota arvostan suuresti. Ja jota työnantajat arvostavat myös.

Sen lisäksi, että olen entinen oppilas, kasvatti, olen myös Alumni. Tätä hienoa titteliä ei saada pelkästään valmistumalla, mutta myös liittymällä Oamk Alumniyhdistyksen jäseniksi. Titteliä voi kantaa ylpeänä, sillä sen avulla voi tehdä paljon hyvää vielä opiskelujen jälkeenkin. Kuten sanoin, silloin kun opiskelin, en tiennyt sanan merkitystä, mutta nyt tiedän. Ja tästä syystä haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni nykyinen opiskelija tietäisi sanan merkityksen jo ennen valmistumistaan, sillä joskus alumnin tarinat, kerronnat, vinkit ja vihjeet saattavat olla kultaakin kalliimpaa...

Eli suomennettuna, Alumni on henkilö joka auttaa nykyisiä opiskelijoita omalla esimerkillään. Siihen ei tarvitse sen kummempaa tiedettä eikä alkemiaa, vain ripaus auttamisen tahtoa ja opiskelijoilta halua kuunnella arvokkaita neuvoja.

http://www.oamk.fi/ty/alumnit/

 

Mikko Sortti
Alumni

ps. Alumnien Blogi on täten virallisesti avattu. Kirjoitamme tänne tarinoita, mietintöjä, mitä nyt blogeihin yleensä kirjoitetaankaan. Käyhän siis säännöllisin väliajoin tarkistamassa sivuston sisältö, kommentoi ja osallistu keskusteluun :)

Vaadimme lisää sisäisiä auditointeja

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 9.4.2010, klo 07:24

Teräsbetoni-yhtye vaatii levyllään Metallia. Sen kummemmin ottamatta tässä kantaa yhtyeen edustamaan musiikkiin, haluaisin kopioida ajatuksen Oamkin sisäisiin auditointeihin, mitkä alkavat olla jo loppusuoralla. Luotan siihen, että arviointikäytänteestä tehdään säännönmukainen perinne, sillä auditoinnin kiteyttävä ”tuo ja vie tietoa” -periaate on tarpeellinen myös jatkossa. Miten loistava organisaation laatua edistävä menetelmä meillä onkaan nyt harjoitusvaiheessa! Kunhan kokemusta karttuu ja kulmat auditointikäytänteissä hioutuvat, saamme yhteistoiminnalla aikaiseksi mallin, jonka tuottama tieto ja tulokset maksavat vaivan.

Kun auditointiryhmämme valmistautui tulevaan koitokseen, pidimme tärkeänä, että ryhmähaastatteluista ei tule yksilöhaastatteluita, ja että kysyjä ja vastaajat ymmärtävät kysymyksen samalla tavalla. Yhteinen ymmärrys on pohja jouhevalle keskustelulle ja yhdessä oppimiselle. Yksikkörajat ylittävä auditointiyhteistyö oli hämmentävän vaivaton kokemus, mikä taisi yllättää meidät kaikki. Yksi syy tekemisen helppouteen oli se, että tehtävänanto oli ymmärretty samalla tavalla. Lisäksi etunamme oli, että osa ryhmämme jäsenistä oli jo ehtinyt olla auditoitavana ja osalla oli aikaisempia kokemuksia laatu- ja/tai ympäristöjärjestelmätyöstä. Väitän myös, että olimme ryhmänä sopivasti heterogeeninen. Niinpä auditoitavan kohteen lisäksi tutustuimme myös toisiimme ja vaihdoimme näkemyksiä eri yksiköiden käytänteistä ja kokemuksista, ajan sallimissa rajoissa tietysti. Parhaimmillaan vertaisarviointia tapahtuukin monella eri tasolla.

Olen käytäväkeskusteluista ymmärtänyt, että jotkut ovat kokeneet auditointipäivien haastatteluasetelman varsin jäykäksi ja viralliseksi. Kovin epäviralliseksi tilaisuuksia ei voi viedä, onhan kyseessä kuitenkin ”vakava" asia: yksiköiden laatujärjestelmien arviointi ja välillisesti aina Oamkin laadun edistäminen. Mitä laadukkaampi organisaatio, sitä tyytyväisempi työyhteisö ja ennen kaikkea asiakkaamme eli Oamkin opiskelijat. Tutkimusmaailmassa kuulee usein kysyttävän, mitä lisäarvoa (eng. added value) ko. toiminnan kehittämisellä saadaan/saatiin aikaiseksi? Asiaa on hyvä pohtia myös sisäisten auditointien osalta. Onko kenestäkään väittämään, että arviointikierroksilla ei olisi erityistä lisäarvoa Oamkille?

Outi Virkkula, projektikoordinaattori, Luonnonvara-alan yksikkö

Sopimusneuvotteluja odotellessa

jopaaso Kirjoittanut Jouko Paaso   blogissa Joukolta joukoille
Julkaistu 6.4.2010, klo 07:57

Korkeakoulusektorilla on nyt odottava tunnelma; ammattikorkeakoulut toimittivat sopimusesityksensä opetusministeriölle helmikuussa ja itse neuvottelut käydään huhti-toukokuussa. Oamkin neuvottelu on 11.5., samana päivänä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

Oulun yliopisto joutui tiukassa rahoitustilanteessa (8 – 9 miljoonan vaje) tekemään päätöksen Kajaanin opettajakoulutuksen alasajosta sekä muista säästötoimista. Kun rahoituskriteereissä ei huomioida aluevaikuttavuutta, korkeakoulujen johto joutuu alueen kannalta ikäviin ratkaisuihin.

Poliitikkojen toivoisi aktivoituvan pohtimaan ja edistämään alueen osaamispohjan kannalta tärkeitä asioita, esimerkiksi alueen korkeakouluverkkoa. Alueen etua ajavia profiilipoliitikkoja tuntuu kuitenkin nykyään olevan harvassa. Politiikassa esillä olevat asiat ovat lähinnä tasoa ”aikoiko joku loikata ja kenen aloitteesta”. Toisaalta eduskuntavaalien lähestyessä ei nyt oikein ajetakaan mitään tärkeitä asioita, vaan ne siirretään seuraavalle vaalikaudelle. Samoin jos joku ajaisi aktiivisesti jotakin asiaa, voisi kuvitella esimerkiksi paljon esillä olleiden vaalirahoituksen lähteiden olevan kiinnostavampia.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun taloustilanne on toistaiseksi kohtuullisen hyvä, mutta kohti tiukempia aikoja mennään. Tiukka taloudenpito on nyt viisautta, mutta niin, että satsataan, tutkintotuottavuuden lisäksi, kuitenkin keskeisiin kehittämiskohteisiimme: painoaloihin ja kehittämisteemoihin sekä monialaisuuteen, kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen. Tuloksellisuus tulee vähitellen yhä merkitsevämmäksi rahanjakokriteeriksi.  Meneillään olevien johdon katselmuksien seurauksena kukin yksikkö laatii toimenpidesuunnitelmat näiden asioiden, ts. tuloksellisuuden, edistämiseksi.

Aurinkoista kevään jatkoa!

Auditoinnin ahdistus

nipeltok Kirjoittanut Niko Peltokangas   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 1.4.2010, klo 10:44

Lähes viimeinen versio Tekniikan yksikön sisäisen auditoinnin raportista on nyt auditointiryhmän kommentoitavana. Kirjoittamistaan odottaa vielä ryhmän arviointi itse auditointiprosessista. Prosessin vastuulliset ovat muistaneet välillä antaa ryhmälle kannustavaa palautetta, ettei koko ajan vain ahdistaisi. Kiitos siitä.

Ahdistuksen alkusyy kiertyy vastuuseen, jota auditointiryhmä kantaa. Ryhmän täytyy keskittyä olennaiseen, jotta raporttimme vastaa tehtävänantoa eikä ole vain hajanainen kokoelma itse kullekin tärkeitä, löyhästi laatuun liittyviä lempiaiheita. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikriteerit (.pdf) ovat onneksi aika selkeitä. Auditoijatkin ovat vastuuntuntoisia ja selvästi kehittävän arvioinnin asialla, vaikka kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Oamkissa vertaisarvioimme toistemme toimintaa tässä laajuudessa. Vai millaisia kokemuksia muilla on? Kommentoikaa.

Oman ryhmämme kohdalla vastuuta kasaa sekin, että auditoitava yksikkö ei ole mikään pieni talo. Tekniikan yksikkö kaksine kampuksineen ja noin 2900 hengen opiskelijamäärineen on samaa kokoluokkaa kuin Kajaanin ja Vaasan ammattikorkeakoulut, joiden auditoinneissa olen ollut mukana. Joskus on laskettu, että eri mittareilla mitattuna auditoimme kerralla noin 40 prosenttia Oamkista.

Vastuuta ja ahdistusta synnyttää myös suomalainen luottamus kirjoitettuun sanaan - näin aprillipäivänä sen taas lehtiä lukiessa huomaa. Auditointiraportin tekstejä luetaan yksiköissä kiinnostuneina. Sanavalinnoilla ja rivien väleillä on merkitystä vaikka ei kirjoittaja koskaan oikeasti pysty täysin asettumaan lukijan asemaan. Tulkinnanvaraa yritetään välttää, mutta joskus teksteihin jää ympäripyöreyksiä. Niistä voi arvailla, ettei kirjoittajallakaan ole ollut ajatus aivan terävimpänä mielessä.

Auditointiprosessin aikana itseään ja muita saa muistutella siitä, että arviointi kohdistuu laadunvarmistusjärjestelmään, ei niinkään sen tuottamaan laatuun. Hienoja juttuja voidaan esitellä ja laatua todistella mutta kehittämisen kannalta kiinnostavaa on se, miten hienot jutut ja laatu varmistetaan. Avainsana on järjestelmä; onko hyvä toiminta sattumaa vai voidaanko sen edellytyksiä tunnistaa muiden jäljiteltäväksi.

Oamkissa laadunvarmistusjärjestelmää on helppo tarkastella laatuympyrän kautta: onko laadukkaaksi väitetyissä toiminnoissa havaittavissa suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia. Vielä kun kaikki löytyy jollain tavalla dokumentoituna, voidaan puhua hyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä.

Laatu ei tarvitse lavasteita

maisola Kirjoittanut Marianne Isola   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 24.3.2010, klo 07:14

Seurattuani Oamkin sisäisen auditoinnin toteutusta ja kuunneltuani yhteensä 23 auditointihaastattelua olen löytänyt uuden määritelmän laadulle: ”Laatu on läpinäkyvyyttä”. Se on suunnittelun selkeyttä, toteutuksen tomeruutta, seurannan systemaattisuutta ja kirjaamisen kirkkautta.

Haastattelut ovat nimittäin osoittautuneet varsin paljastaviksi. Puoli tuntia on lyhyt aika, mutta yllättävän paljon asioita siinäkin ehtii selvitä. Jossakin yksikössä johto voi esimerkiksi kertoa, kuinka hyvin koulutusohjelmatiimit toimivat, opettajat vahvistavat asian, tukipalveluhenkilöstö kiittää, opiskelijat kehuvat ja sidosryhmätkin ovat tyytyväisiä. Kaikki siis tietävät, miten koulutusohjelmatiimit toimivat ja minne toiminta on dokumentoitu, ja ovat toiminnan onnistumisesta samaa mieltä.

Toisessa yksikössä eri ryhmien haastattelut voivat keskenään ristiriitaisia. Muutama ryhmä voi vuolaasti kehua, miten monipuolisesti esimerkiksi opiskelijapalautetta hyödynnetään, kun taas toiset ryhmät eivät ole asiaan törmänneet ollenkaan. Näissä tapauksissa auditointiryhmän tuntosarvien täytyy nousta välittömästi. Toiminta ei ole läpinäkyvää, lavasteita havaittavissa! Jos joku toiminta kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, näin yleensä onkin…

Laatu ei siis tarvitse lavasteita, aidosti hyviä käytänteitä löytyy varmasti joka yksiköstä. Oamkin sisäinen auditointi on vasta puolivälissä, mutta se on palautteen perusteella osoittautumassa varsin hyvin toimivaksi kehittämisen työvälineeksi. Vai mitä mieltä sinä olet?

Marianne Isola, laatukoordinaattori

« Edellinen 1 ... 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 Seuraava »