« Edellinen 1 ... 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 Seuraava »

Linjakkaasti koukussa

sajarvin Kirjoittanut Sari Ahvenlampi   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 8.3.2010, klo 15:05

Olen täyttänyt omaa kehityskeskustelulomaketta, joka ei toimi. Lomake ei siis ole kunnollinen lomake, mutta kaikesta huolimatta se on täytettävä. Perusasia, toimiva lomake puuttuu, joten ajatus linjakkaasta toiminnasta koko organisaatiossa eli kaikille sovitusta kehityskeskustelukäytännöstä ja -lomakkeesta ei lohduta, kun taistelen tottelemattoman dokumentin kanssa. Laatu tökkää sellaisessa kohdassa, jossa sen pitäisi olla perusasia: täyttäähän tämänkin lomakkeen useampi sata ihmistä.

Toiminnan kehittäminen on välillä kimuranttia. Asioita voi miettiä isossa mittakaavassa ja ne tuntuvat teoriassa hyviltä, mutta käytännössä jotain unohtuu. Sen ei tarvitse olla edes kokonaisuudessa kovin iso, mutta sillä voi olla merkitystä monelle. Tässä tapauksessa asian olisi voinut saada helposti korjattua, mutta nyt olemme kaikki linjakkaasti toimimattoman lomakkeen koukussa.

Voisihan ajatella, että muodosta viis, sisältö on tärkein. Sillä periaatteella toimimalla jää kuitenkin monessa kohtaa laatu saavuttamatta. Hyvät työkalut sopivat tarkoitukseen, johon ne on mietitty. Hyvin suunniteltu on myös helposti tehty - ja täytetty.

Eurohumppakin voi soveltua tarkoitukseen

nipeltok Kirjoittanut Niko Peltokangas   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 3.3.2010, klo 11:12

Hyvän määritelmän mukaan laatu on tarkoitukseen soveltuvaa. Puhutaan myös asiakkaan odotusten täyttämisestä. Ja asiakkaitahan – ulkoisia ja sisäisiä – meillä on jokaisella, kun prosesseissamme toimimme.

Olen kokeillut Twitter-markkinointia avoimen ammattikorkeakoulun touhuissa nyt noin kuukauden ajan. Perustin kyseiseen palveluun (lue kuvaus Wikipediasta) profiilin ja ilmoitin ensimmäisessä viestissäni, että ”Oamkin avoin ammattikorkeakoulu pyrähti Twitteriin markkinoimaan, vuorovaikuttamaan ja oppimaan”. Käynnissä on testijakso sen selvittämiseksi, soveltuuko palvelu tarkoitukseen eli avoimen amk-toiminnan markkinointiin. Asiakkaiden eli Oamkin yksiköiden odotteena olisi saada motivoituneita opiskelijoita.

Twitterissä ja muualla yhteisöllisessä mediassa toimiminen korostaa tarkoitukseen sopimisen merkitystä. Yhteisöissä on oma kulttuurinsa, johon sopeutuminen ottaa aikaa ja hoksottimia. Perusajatus on se, ettei yhteisömediassa olla vaan siellä toimitaan. Facebook-sivu ei ole mainos vaan tila tai väline mainostaa. Sosiaalisessa mediassa viestintä on kaksisuuntaista – jos markkinoijan resurssit eivät riitä aktiiviseen vuorovaikutukseen, yhteisömediaan ei kannata mennä itseään munaamaan. Kun tarkoitus on vain tiedottaa, siihen ”sossumedia” ei sovellu.

Yhteisöllisen median palvelut eivät ole keskenään samanlaisia. Valitsin Twitterin avoimen kokeilualustaksi, koska ajattelin hallitsevani sen käytön itse parhaiten. Palvelun luonteeseen kuuluu myös henkilökohtaisuus. Avoimen amk:n profiilista selviää, kuka viestejä kirjoittaa, ja keskusteluihin osallistuminen vaatii muutakin kuin kasvotonta ja yleistä jargonia. Monille organisaatioille henkilökohtaisuus on uutta mutta jälleen tarkoitukseen sopivaa.

Twitter-retken laatuympyrässä ollaan tultu hyvän matkaa suunnittelusta toteutusvaiheeseen, mutta seurantaa ja arvointiakin tarvitaan. Ylipäänsä kaikki askelemme sosiaalisessa mediassa ovat tällä hetkellä enemmän tai vähemmän kokeiluja ja harjoituksia, joiden lopullista soveltuvuutta tarkoitukseen toimiva laadunvarmistusjärjestelmä tarkastelee.

Tarkoitukseen sopiminen laadun määrittelynä tuli mieleeni myös eilen spinning-tunnilla. Huomasin fiilisteleväni useita sellaisia biisejä, joiden myötä vaihtaisin yleensä kanavaa tai sulkisin stereot. Rasvanpolttoa rytmittämään ne eurohumpat sopivat kuitenkin paremmin kuin hyvin.

Ammattikorkeakoulut myllerryksessä

jopaaso Kirjoittanut Jouko Paaso   blogissa Joukolta joukoille
Julkaistu 27.2.2010, klo 22:41

Opetusministeriö on vauhdittamassa ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä uudelleen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE laati vastineeksi OPM:n aktiviteettiin julkilausuman, joka huomioarvon kasvattamiseksi nimettiin Helmikuun manifestiksi. Manifestissa korostetaan maan eri osien ja alueiden erilaisia tarpeita ja toivotaan mahdollisuuksia paikallisesti tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin, sisältäen mahdolliset liittoutumiset yliopistojen kanssa (aluekorkeakoulu-käsite). Myöskin voidaan todeta, että kovasti korostettu ammattikorkeakoulujen profiloituminen on helpompaa pääkaupunkiseudulla kuin esimerkiksi Pohjois-Suomessa. Oulun ammattikorkeakoulun tulee laajan vaikutusalueensa takia olla tulevaisuudessakin luonteeltaan ”sekatavarakauppa”.

Tähän mennessä on toteutettu neljä isoa ammattikorkeakoulufuusiota. Niiden tuloksena ovat syntyneet Haaga-Helia, Metropolia, Novia ja (uusi) Tampereen ammattikorkeakoulu. Opetusministeriö linjaa, että tulevaisuudessa olisi vain 18 ammattikorkeakoulua nykyisten 25 asemesta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen toimipisteitä on vuosina 2007 - 2010 lakkautettu yli 30. Vaaravyöhykkeessä menettää itsenäisyytensä ovat luonnollisesti pienet ammattikorkeakoulut. Opetusministeriö saattaa nähdä, että ainakin Kajaanin ammattikorkeakoulu tulisi liittää Oulun seudun ammattikorkeakouluun.

Toinen ammattikorkeakoulujen toimintaan – myöskin paineeseen kehittää rakenteita – vaikuttava asia on tuloksellisuusmittareiden ohjausvaikutuksen lisääntyminen ammattikorkeakoulujen tulorahoituksen perusteena. Oamkin Raahen toiminnan tuloksellisuusmittareissa on ollut ongelmia jo useita vuosia. Niinpä olemme selvitystyön tuloksena kehittämässä Raaheen uutta koulutusmallia, jossa ei ole nuorisokoulutuksen sisäänottoa, ja joka Raahen osalta painottuu opiskelun loppuvaiheeseen (sisältäen harjoittelun ja päättötyön) ja tiiviiseen kytkentään paikalliseen elinkeinoelämään. Raahelaiset ovat paikallisen kauppakamarin aloitteesta lähteneet hakemaan tukea nuorisokoulutuksen sisäänoton säilyttämiseen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululta, mikä tarkoittaisi aloituspaikkojen lisäystä. Pitäisin kovin erikoisena, jos OPM tähän suostuisi. Näin on todettava, koska OPM:n visiossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamääriä ollaan vähentämässä usealla tuhannella lähivuosina.

Kolmantena ammattikorkeakoulukenttää myllertävänä asiana voisin mainita Arenen koulutusohjelmaprojektin, jossa koulutusohjelmien määrää ollaan leikkaamassa noin puoleen nykyisestä. Kevät on siis mielenkiintoista aikaa; toukokuun sopimusneuvottelujen jälkeen – ehkä aiemminkin - tiedämme tarkemmin, miten OPM linjaa rakenteellista kehittämistä saatuaan ammattikorkeakoulujen strategiat osana sopimusmateriaaleja. Oamkin asema rakenteellisen kehittämisen mielessä on suhteellisen turvallinen; meille sopii hyvin, että odottelemme rauhassa asioiden kypsymistä.

Miten monella tavalla asioita voikaan tehdä

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 25.2.2010, klo 13:26

Opiskelijaraukkana minut huijattiin 2008 syksyllä mukaan opiskelijatoimintaan tutuin sanoin: "Ei tämä vie paljoa aikaasi, lähde vain mukaan kokeilemaan". No, ennen kuin huomasinkaan, olin syvällä opiskelijakunnan sydämessä työhallituksen jäsenenä ja  tuomassa omanlaistani näkemystäni opiskelijapoliitikkasoppaan niin valtakunnallisesti kuin Oamkin sisälläkin. Tämä valinta elämänpolun risteyksessä toi mieleni aivan uudenlaisten asioiden ja näkökulmien äärelle. Yksihän niistä on tietysti toiminnan kehittäminen ja toiminnan laadukkuus.

Opiskelijatoimintaan OSAKOssa minua oli opastamassa niin ihmisiä kuin papereitakin. Yksi papereista oli mystinen, muutama vuosi takaperin opinnäytetyönä opiskelijakunnalle tuotettu prosessikäsikirja. Valtavasti asiaa ja hienoja sanoja, joita parhaani mukaan käänsin itselleni selkeämpään muotoon. Tämä käsikirja sisältöineen näkyi miltei päivittäin opiskelijakunnan sisäisessä toiminnassa, ja nyt vuoden kierron nähneenä voin todeta sen olevan oiva lisä ja mahdollisuus toiminnan kehittämisessä. Meni vuosi ennen kuin pystyin toteamaan sen oikean merkityksen organisaatiossa. Kenties tätä kehittämisen mahdollistajaa tänä vuonna voin käyttää hyväksi ja saada toimintaa taas askel paremmaksi.

Opiskelijatoimintaa on monenlaista ja sitä tekevät erilaiset opiskelijatahot. On opiskelija-asioista keskustelua käytävällä tai opiskelijapaneelissa, on saunaillan tai isompien bileiden järjestämistä, työryhmissä opiskelijaedustamista sekä vaikkapa haalareiden tilaamista ja mainosten myyntiä.

Tätä kaikkea voi tehdä nopeasti, sen voi tehdä hitaasti, sen voi tehdä hätäisesti, kiireellä, varmasti, rauhassa, hyvin tai huonosti. Sen voi tehdä niin kuin edellinen kuulemma sen teki, tai joku saattaisi jopa perehtyä kunnolla ja kirjoittaa ohjeita seuraavalle keventääkseen kuormaa. Opiskelijatoiminnassa laadukkuus on vahvasti riippuvainen ns. perinteensiirrosta, dokumentoinnista ja ohjeistamisesta. Veikkaanpa etteivät asiat tästä juurikaan kummene vaikka kuinka monimutkaisempaan tai isompaan organisaatioon siirryttäisiin. Perusjuttuja: viitseliäisyyttä, kärsivällisyyttä ja toisinaan kokonaisuuden hahmottamista. Ja jonkun täytyy tietysti vähän takapuolellekin potkaista ja toimintaa ohjata.

Oamkin aktiivisin sosiaali- ja terveysalan opiskelija, opiskelijakunnan hallituksen varapuheenjohtaja,
Jarru aka Jari-Pekka Kanniainen

Leiväntuoksua auditorion täydeltä

nipeltok Kirjoittanut Niko Peltokangas   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 19.2.2010, klo 17:55

Oamkin henkilöstölle järjestetyssä laatukoulutuksessa julkaistiin aamulla laatuleipä-konsepti, joka johdattelee amk-väen laadukkaiden reseptien ja yhdessäleipomisen iloihin. Konsepti tietysti lipsahti julkisuuteen jo keskiviikkona yhteisölehti Oranssissa.

Viestiä tehostamaan laatuleipuri pyöräytti koulutettaville omat laatuleivät (klikkaa kuvia suuremmiksi). [b2evogallery¤2¤128¤/var/www/vip/blogit/media/blogs/laatuleipuri/koulutus_19022010/]

« Edellinen 1 ... 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 Seuraava »