« Edellinen 1 ... 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 Seuraava »

Metrossa

maisola Kirjoittanut Marianne Isola   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 17.6.2010, klo 10:46

 Jos istut metrossa ja huomaat kaikkien kanssamatkustajien poistuvan junasta, sinunkin kannattaa varmaan tehdä samalla tavalla. Yksinään junaan jääminen ei tiedä hyvää. Kuten opin ollessani viikon henkilöstövaihdossa Madridissa, metro voi hyvin tehdä silmukan kesken matkaa ja lähteä ajelemaan takaisin menosuuntaansa. Kirjaa ei näköjään kannata lukea niin intensiivisesti, ettei huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

Saman logiikan voidaan ajatella pätevän myös korkeakouluihin, niin kaukaa haetulta kuin se tuntuukin. Korkeakoulutuksen maailmassakaan yhteen junaan ei kannata jäädä, vaan kokoajan täytyy seurata, mitä muita junia ympärillä on, minne ne menevät ja mitä kautta. Mikä juna kuljettaisi meidän korkeakoulua oikeaan suuntaan juuri tällä hetkellä? Kirjoista löytyy paljon hyödyllistä tietoa junien liikkeistä, mutta vielä olennaisempaa lienee tarkkailla ympäristöä.

Kysymys kuuluukin, onko Oamk edelläkävijä vai seurailija? Jääkö se oikeaan metroon päästyään huokaisten istumaan paikoilleen ja poistuu vastahakoisesti viimeisten joukossa, kun jotain odottamatonta tapahtuu? Vai tarkkaileeko Oamk aktiivisesti ympäristöään ja vaihtaa tarvittaessa nopeampaan junaan, suoremmalle reitille? Tai kenties kokonaan englanninkieliseen vaunuun?

Minä jäin Madridissa kerran yksin metroon. Istuin kirja nenässä ja huomasin vasta ovien sulkeutumisen jälkeen, että taidan olla ainoa matkustaja vaunussa. Seuraavalta asemalta matkustajia taas tuli kyytiin, ja muutaman aseman jälkeen huomasin myös, että olemme matkalla takaisin sinne mistä olin tulossa. Mutta opin yhden kerran jälkeen. Sen jälkeen toinen silmä seurasi koko ajan asemia ja matkustajia, ja vain toinen keskittyi kirjaan. Seuraavalla kerran nousinkin junasta ensimmäisten matkustajien joukossa.

Marianne Isola, laatukoordinaattori

A graduation weekend

cbetts Kirjoittanut Chris Betts   blogissa A Social Life by Chris Betts
Julkaistu 7.6.2010, klo 12:53

So this weekend I attended a graduation party here in Finland in which was for a student who graduated from High school/upper  secondary school (Lukio) In which the student receives their famous white hat which is seen at special occasions such as Vappu . Upper secondary school concludes with a nationally graded matriculation examination. The examination was originally the entrance examination to the University of Helsinki, and its high prestige survives to this day.

(High school graduation cap in finnish ylioppilaslakki(picture from Wikipedia))

The Finnish graduation cap is worn by people of all ages of who have graduated, but you will see a different type of cap which has a long tassel attached to the cap, this is the graduation cap from technical schools.

(this is the technical graduation cap in Finnish teekkarilakki(picture from wikipedia))

During this day the students will attend the final ceremony in which a program of certain events will happen such as in some cases a dance will be performed or music played or readings from students ect, before the students will receive their caps and their graduation papers, they will also receive words from their headmaster wishing them well for the future.

At the end of this people will then take pictures and it is traditional to give the student a rose for their graduation and the student will receive gifts such as money and items such as kitchen material or things you would receive when moving to a new home.

The people will come to the students home and gather where stories will be shared and well wishes for the student, there they share a glass of champagne and give their wishes to the student. You also have food and coffee and socialize with other people, as for me I was taking many pictures which are great for memories on such an occasion.

For me this was a learning experience of some traditional Finnish culture, as in England we don’t have such an occasion like this one, and it’s an experience that I really enjoyed and found interesting.

Kiireen hirmuvalta

nipeltok Kirjoittanut Niko Peltokangas   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 4.6.2010, klo 08:09

Tulin eilen lounaalta ja luin tekstiviestin työpuhelimesta. Viestissä vinkattiin, että sähköpostiakin on lähetetty. Tietokoneelta löysin samasta aiheesta neljä viestiä, joista ensimmäisen otsikko alkoi suurilla kirjaimilla: KIIRE.

Kiire tyrannisoi työtämme. Kiireellisyys on tärkeyden synonyymi. Kun päivä täyttyy kiireellisistä, tyhjästä ilmestyvistä tehtävistä, perustyötkin ovat seuraavana päivänä jo hieman kiireellisempiä, hieman tärkeämpiä. Kannattaa odottaa aina viime tinkaan, koska vähäpätöinen ja vähän turhakin juttu ohittaa kiireellisyydellä oikeasti merkittävät työt.

Kiireen tyranniasta puhui alkuviikolla Kajaanissa järjestetyssä aikuiskoulutusseminaarissa kirjailija Jaakko Heinimäki. Hän lainasi aiheen norjalaiselta T. Hylland Erikseniltä.

Minusta kiire on laatupoikkeama. Jos työllä ei ole tarpeeksi tekijöitä tai jos prosessit eivät suju, syntyy kiire. Ensimmäisenä turvaudutaan rutiineihin, jotka osaltaan varmistavat laatua, mutta lisääntyvä hoppu ja enenevä rutinoituminen johtavat eloonjäämiskamppailuun, jonka laatuun ei enää sisälly jatkuva kehittäminen tai huipun tavoittelu.

Kiire on myös heikkouden merkki. Organisaatiota saattaa vaivata yksilöille tuttu kieltäytymisen vaikeus; ei osata sanoa ”ei”. Omistajien, rahoittajien ja olosuhteiden armoille jäävät johtajat ovat yleensä kiireen takana, jos he eivät puolusta väkensä oikeutta rauhalliseen ja laadukkaaseen työntekoon.

Tyrannia voi vastustaa yksinkertaisilla kikoilla. Koko talon laajuinen sähköpostiton päivä tekee jo paljon. Omien päiviensä pyhittäminen myös kokouksille tai kokouksettomuudelle antaa ajankäytölle kiirettä torjuvia rajoja. Työhuoneiden ovensuissa roikkumistakin kannattaa miettiä - onko jokainen asia todella sen keskeytyksen arvoinen.

Vaikka minäkin eilen suostuin kiireen riepoteltavaksi, on virhe vastata kiireeseen yrittämällä aina hoitaa kiireiset asiat nopeasti ”alta pois”. Oireiden lääkitseminen ei auta varsinaiseen vaivaan. Jaakko Heinimäki kuvaili helvettiä paikaksi, jossa ei ole aikaa ajatella, jossa on jatkuvasti häiritsevää hälyä ja jossa ei naureta. Kiire tulee jostain samoilta seuduilta.

Sunshine fun

cbetts Kirjoittanut Chris Betts   blogissa A Social Life by Chris Betts
Julkaistu 1.6.2010, klo 14:02

So it was beautiful weather outside here in Oulu, so one close friend of mine lent me his camera and it is fantastic piece of equipment :D

So I went around taking some pictures to test out the camera, and these pictures was the results, take a look and leave some comments and keep following I will be adding more as the summer continues.

http://betts-photography.blogspot.com/

As for the work training, things are going well, new ideas are coming and a great chance for you to leave some comments here if there is something you think would be helpful for international people coming to Oulu or already here.

Don't forget the fan page is being updated all the time, so don't be shy and leave a comment, or join in in discussions being held on the page, this page is for you as a resource and a voice.

 

A week of Change

cbetts Kirjoittanut Chris Betts   blogissa A Social Life by Chris Betts
Julkaistu 28.5.2010, klo 12:43

So from my last post I told you guys that I would let you know about my summer and studies and work training, so lets get that underway...

This week has been a very nice one, I have been speaking with friends about their experiences of Oulu, which gave me the idea to write a short article about culture shock, this will published at a later date in which I will place a link to it on here.

The weather has been great in Oulu, a sure sign of summer being here and of course you will see all around the city the famous ice cream kiosk (as seen in picture)

(Ice cream kiosk)

This summer amongst the mayhem of research, I have also been active playing football for a team here in Oulu, with the world cup coming closer and I being a football fan, I am very excited.  In the summer time here in Oulu its great to be outside enjoying the sun and maybe having a beer.

The work training has been thus far really good fun, I am finding out new stuff and getting to share my experiences and ideas. I think this is a very good chance for everyone to learn something new.

I am currently also working on images for the Facebook page that we have which will give out infomation of what I am upto and some events happening around Oulu that may interest you guys. So why not join at http://www.facebook.com/#!/pages/Oulu-Finland/Oulu-University-of-Applied-Sciences/289166833605?ref=ts&ajaxpipe=1&__a=54

« Edellinen 1 ... 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 Seuraava »