« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 348 Seuraava »

Työharjoittelua hankkeiden parissa

luova Kirjoittanut Luova   blogissa Alan agrologiksi
Julkaistu 16.6.2017, klo 11:25

Minulla oli agrologiopinnoissani viimeinen vuosi käynnissä, vailla kuitenkin työharjoittelupaikkaa sekä opinnäytetyön aihetta. Mutta onnekseni olin mukana eräällä opintojaksolla, jossa hanketyön asiantuntija kävi opiskelijoille esittelemässä hanketoimintaa. Tartuin häntä hihasta, ja niin oli pian minullakin harjoittelupaikka.

Pääsin siis työharjoitteluun vuoden vaihteessa kolmeksi kuukaudeksi Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymään, tutustumaan hanketyöhön. Hankkeet, joiden parissa työskentelin, liittyivät maaseutujen kehittämiseen. Pääasiassa osallistuin Kylillä kelpaa -hankkeen toimintaan. Tässä hankkeessa tavoitteena on ollut lisätä kylien elinvoimaisuutta sekä nuorten aktivoiminen yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan. Isoimpana työtehtävänäni oli osallistua kyselyn tekoon, mikä koski Siikalatvalta poismuuttaneita asukkaita. Kyselyn osalta minun tehtäväni oli suunnitella kyselyn sisältöä, tehdä kyselyn postittamiseen liittyviä tehtäviä sekä koota kyselyn tulokset. Välistä autoin toisia hanketyöntekijöitä heidän vetämissään hankkeissa, ja osallistuin joidenkin tilaisuuksien järjestämiseen tai niissä toimimiseen.

Harjoittelussani oli muutakin kuin vain tietokoneella näpyttelyä. Pääsin mukaan kuulemaan ja näkemään hankkeiden eri vaiheista mm. hankkeiden suunnittelusta, niiden hakemisesta ja rahoituksesta. Osallistuin hankkeiden erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, kuten tupailtoihin, kyläpajoihin ja kokouksiin. Pääsin myös mukaan hanketoimijoille suunnattuun verkostoitumispäiville Tornioon. Siellä oli paljon meidän alan ja alueen toimijoita, mikä oli myös minulle mahdollisuus hyödyntää se ja verkostoitua.

Parasta työharjoittelupaikassani oli, että harjoitteluni sisällössä huomioitiin alani opinnot sekä tuleva työllistymiseni, ja sitä varten siihen haluttiin sisällyttää erilaisia kokemusta antavia työtehtäviä ja osallistumisia. Sain olla tekemisissä oman alani muidenkin organisaatioiden ja toimijoiden kanssa, mistä voi olla hyötyä jatkossa töitä hakiessa.

Hyvää harjoittelupaikassa oli totta kai se, että nyt sain kokemusta ja tietoa itse hanketoiminnasta, josta olisin kiinnostunut työllistymistäkin ajatellen. Itse ainakin opin hanketyöstä enemmän tällä tavoin, työharjoittelun kautta, kun taas jos asiat olisi pitänyt opetella pelkästään luentojen kautta. 

Positiivista oli myös se, että harjoittelija otettiin mielellään vastaan ja minua ohjattiin työssä aina kun sitä tarvitsin. Harjoittelupaikassani työporukka oli todella mukava ja yhteistyö sujui hyvin! Harjoittelun päätteeksi sain palkkiota tehdystä työstä, mikä on toki hyvä etu opiskelijalle. Toiseksi, sain sen kaipaamani opinnäytetyön aiheen harjoitteluni kautta, joten valmistumiseni ei jää ainakaan siitä kiinni.

Jos hanketoiminta ja maaseutujen parissa työskentely kiinnostaa, kannatan ehdottomasti harjoittelua Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymässä!

Teksti: Essi Vakkuri, 4. vuoden agrologiopiskelija 

--

Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän välinen kuntayhtymä on perustettu vuonna 1996, ja sen alkuperäinen nimi oli Siikalatvan seutukunta, joka vaihtoi nimensä Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymäksi vuonna 2000. Tuolloin Haapavesi ja Rantsila liittyivät Kestilän, Pulkkilan, Piippolan ja Pyhännän seuraksi kuntayhtymään ja seutukuntaan. Kuntayhtymän toiminta-ajatus on edistää Haapaveden-Siikalatvan seudun elinvoiman säilymistä ja kehittämistä. Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymän keskeisintä toimintaa ovat EU -rahoitteiset kehittämishankkeet. Kuntayhtymän toimintaan kuuluvat myös alkavien ja toimivien yritysten yritysneuvonta sekä alueellinen edunvalvonta.

Käyhän tutustumassa kuntayhtymän sivuilla tai kuntayhtymän Facebook -sivuilla                       

Tässä myös Kylillä kelpaa -hankkeen Facebook -sivut 

Opiskelijavaihto Itävallassa perheen kanssa

evirkkul Kirjoittanut evirkkul   blogissa Amok Adventures – opettajakorkeakoululaiset maailmalla
Julkaistu 15.6.2017, klo 15:25

Amokin sivuilta silmiini ponnahti kohta kansainvälisyys, joka sai minut pohtimaan: Opiskelijavaihtoon?

Ehkä viittä vaille nelikymppinen on jo liian vanha sellaiseen.. ja eihän minulla perheellisenä ole mitenkään mahdollisuutta lähteä lukukaudeksi kauas pois. No, tarkempi tutkailu kuitenkin selvensi minulle, että vaihtoon tai tässä tapauksessa opetusharjoitteluun voi lähteä myös lyhyemmäksi aikaa.

Halusin kuukaudeksi saksankieliseen maahan kieltä kehittämään, joten Amokin kv-koordinaattori ehdotti Linzissä olevaa Pädagogische Hochschule Oberösterreich –opettajakorkeakoulua. Koska kyseessä oli perhematka, löysin Airbnb:n kautta mukavan 2 makuuhuoneen asunnon Linzin keskustasta. Asunto oli kalustettu ja hyvin varusteltu lapsiperheen tarpeisiin ja mukavuutena myös nopea langaton netti, joka mahdollisti mieheni etätyöskentelyn.

Niinpä sitä sitten lähdettiin mieheni ja kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa Itävaltaan kuukaudeksi. Ennen matkaa kaikki järjestelyt hoituivat muutamalla sähköpostilla. Linzin kv-koordinaattori kyseli toiveitani ja suunnitteli minulle ohjelman, joka piti sisällään 5 vierailua ammatilliseen oppilaitokseen, opettajakorkeakoulun luentoja, Erasmus-opiskelijoiden englanninkielisiä pienryhmätunteja sekä paikallisten opettajaopiskelijoiden näyttötuntien seuraamista ja palautekeskusteluihin osallistumista.

Paikan päällä opettajat olivat kiinnostuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, osaamisperusteisuudesta ja osalle myös Oulun Amok oli tuttu.

Ihmetyksiä Itävallassa

Eipä tartte mennä juuri merta edemmäs kalaan, niin löytyy jo tosi erilainen ammatillinen koulutusjärjestelmä. Itävallassa on ns. Dual System, mikä vastaa lähinnä Suomen oppisopimuskoulutusta. Voidakseen opiskella ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijan täytyy ensin hankkia työpaikka. Sitten maakunnan opetustoimi (Landes Schulrat) jakaa opiskelijat alueen ammatillisiin oppilaitoksiin alojen mukaan. Opiskelijat eli jo 15-vuotiaat nuoret ovat työsuhteessa työpaikkaansa, noudattavat normaalia 40h/vk työaikaa, saavat 5 viikkoa kesälomaa ja ansaitsevat työstään harjoittelupalkkaa, joka on alasta riippuen 500-800€/kk ensimmäisenä vuonna ja 600-1000€ kolmantena vuonna. Etuna Itävallan järjestelmässä on se, että opiskelijoiden mukaan juuri työpaikka motivoi suorittamaan koulutuksen loppuun. Lisäksi nuorisotyöttömyys on alhaisempaa, sillä yleensä opiskelija jatkaa samassa työpaikassa valmistumisensa jälkeen.

Kohteliaita opiskelijoita ammattiopistovierailulla

Opettajakorkeakoulun johtaja oli järjestänyt minulle tutustumiskäyntejä alueen eri ammatillisiin oppilaitoksiin. Jokaisessa koulussa rehtori vastaanotti minut lämpimästi aamukahvin kera ja tarjolla oli myös mukava päiväohjelma koululla ja lounas rehtorin kanssa. Sain kuulla, että Linzin 10 ammattioppilaitosta ovat itsenäisiä, aloittain jaoteltuja yksiköitä, joissa jokaisessa on oma johto ja toimintatavat, yhteistyötä koulujen välillä ei juuri ole. Jokaisessa koulussa rehtorin esitellessä minulle koulurakennusta, opiskelijat tervehtivät vastaan tullessa aina meitä: Grüs Gott! joka on itävaltalainen yleinen tervehdys. Kun kysyin tästä, eräs rehtori kertoi, että kohteliaisuus on yksi heidän koulussa vaadittava taito. Opiskelijoiden on oltava kohteliaita asiakaspalvelijoita työpaikoilla, joten samaa vaaditaan myös koulussa.

Pääsin eri opettajien mukana osallistumaan niin teoriaopetukseen kuin käytännön työn harjoitteluun. Pidin jopa opettajan pyynnöstä extempore englannin tunnin keskustellen opiskelijoiden kanssa vaihto-opiskelusta, koulutuksesta ja Suomesta. Jokaisessa koulussa kun opettaja tuli luokkaan, opiskelijat nousivat seisomaan. Tämä oli myös osa kohteliaisuus-käytäntöä. Luokissa en nähnyt mitään ongelmia työrauhan suhteen ja opiskelijat olivat hyvin kiltin oloisia ja aktiivisia tunnilla. Opiskelijoiden hyvää käytöstä ihmettelin myös opettajille. Kysyin, miten toimitaan, jos häiriökäyttäytymistä ilmenisi: siitä ilmoitetaan myös työnantajalle, sillä koulujakso on myös palkallista aikaa. Tämä keino takaa usein työrauhan.

Ammatillinen opettaja Itävallassa

Maakunnan opetustoimi valitsee ammatilliset opettajat maakunnan sisäisen odotuslistan (Warteliste) kautta. Opettajaksi haluavat saavat pisteitä työkokemuksen, koulutustaustan, perhestatuksen ja muiden tekijöiden mukaan ja kun ammatillinen oppilaitos tarvitsee opettajaa, listan kärjessä olevat ehdokkaat pääsevät rehtorin haastatteluun. Tämän jälkeen valittu opettaja aloittaa työt lyhyen perehdytyksen jälkeen ja on suotavaa aloittaa myös ammatillisen opettajan opinnot opettajakorkeakoulussa. Opintoihin on usein mahdollista käyttää yksi palkallinen lukuvuosi ja loput työn ohessa. Ammatillisen opettajan tutkintoa ei siis voi suorittaa ilman työpaikkaa opettajana. Ammatillisen opettajan työ on intensiivistä, kun 10 viikon jaksoissa vaihtuu opiskelijat, joille pitäisi opettaa koko vuoden asiat siinä ajassa. Mutta kesäloma on mukavat 13 viikkoa.

Miksi Linz?

Koska Itävalta on kaunis maa ja Linz eloisa kehitykseen satsaava kaupunki. Opettajakorkeakoulu järjesti yksilöllisen ohjelman minua varten ja tunsin itseni tervetulleeksi. Linz on sopivan kokoinen (200 000 asukasta), paljon tekemistä ja nähtävää ja hyvät yhteydet niin Wieniin, Salzburgiin kuin alppimaisemiin. Tyttäreni lähtöpäivän kysymys kiteytti ajatuksemme: Voitaisko me jäädä tänne?

Tiina Takalammi

Pensasmustikan tuotantomahdollisuudet Pohjois-Suomessa

luova Kirjoittanut Luova   blogissa Luovalla päällä
Julkaistu 8.6.2017, klo 09:45
Pensasmustikat ovat Pohjois-Amerikasta peräisin olevia luonnonmustikkamme sukulaisia. Niiden marja eroaa luonnonmustikasta koon, sisuksen (valkoinen sisus, joka ei värjää) ja makeuden perusteella. Pensasmustikan marjat ovat selvästi makeampia kuin tavallisen mustikan. Pensasmustikan marjat kestävät hyvin kuljetusta ja säilytystä. Pensasmustikka on kylmänarka laji ja alkuperäiset korkeakasvuiset lajikkeet menestyvät vain eteläisessä Suomessa. Kotimaiset ja matalakasvuiset lajikkeet voivat menestyä myös pohjoisessa Suomessa. Pienilmastoltaan kasvupaikan tulisi olla suotuisa: tuulilta suojainen, lämmin, aurinkoinen ja päivänpuolelta loivasti viettävä rinne on ihanteellinen. Sadon kypsyessä esiintyvät hallat tuhoavat sadon helposti. Pensasmustikan juuristo ei kestä seisovaa vettä, vaan tukehtuu helposti. Pensasmustikkalajikkeista parhaiten menestyviä Pohjois-Suomessa ovat Alvar, Aino, Jorma, Sine, Siro ja North Blue. Näistä kaikkein talvenkestävimpiä ovat Aino ja Sine. Pensasmustikka tarvitsee viljelyssä pölytykseen vähintään kaksi lajiketta.
 

Pensasmustikalle paras kasvualusta on hikevät hietamaat. Savimailla pensasmustikan menestymien on epävarmaa. Savipitoisten maiden pH on yleensä myös liian korkea ja niiden kosteusvaihtelut ovat liian suuria. Vähän savinen maa hiekalla ja turpeella kevennettynä sopii viljelyyn, jos lämpöolot ovat sopivat. Todennäköisesti vanhat turvesuot eivät sovellu pensasmustikan viljelyyn. Turvesoiden happamuus saattaa olla sopiva, mutta kosteutta voi olla liikaa ja suot ovat usein hallanarkoja. Lisäksi loppukesällä turpeesta ja muusta eloperäisestä maasta voi vapautua liikaa typpeä pensasmustikoiden käyttöön, jolloin ne jatkavat kasvuaan ja niiden talvenkestävyys heikkenee. Pensasmustikalla on käytetty kuorihumusta maanparannusaineena. Kun kuorihumusta käytetään maanparannusaineena, lisämäärä ammoniumsulfaattia on laitettava kuorihumuksen sekaan. Pensasmustikat ovat tuleentuneet ja talvehtineet tässä seoksessa hyvin. Kuorihumuksen positiivisen vaikutuksen oletetaan olevan sen typpeä kuluttavassa ominaisuudessa, jolloin kasvu on hillitympää ja valmistautuminen talveen on varmempaa. Satokausi vaikuttaa myös alkavan aikaisemmin, jos kasvu ei ole liiallista.

Pensasmustikka tarvitsee happaman kasvualustan pH 4,5–5,5. Pensasmustikalle sellaisenaan eivät yleensä sovi peltoviljelyssä olleet lohkot. Vanhojen viljelysmaiden pH:ta voidaan alentaa sopivaksi muokkaamalla kalkitsematonta hapanta turvetta rivien kohdalle.

Pensasmustikan lannoitustaso on alhainen. Voimakkaan typpilannoituksen aiheuttama liika rehevyys huonontaa talvenkestävyyttä. Perusparannukseen kannattaa käyttää kipsiä eli kalsiumsulfaattia, jotta kalsiumia saadaan riittävästi kasvualustaan.

Oikealla lannoituksella voi vaikuttaa istutuksen jälkeen happamuuteen. Maan pH:ta eivät nosta sulfaattipohjaiset lannoitteet, joten ne sopivat pensasmustikan vuotuislannoitukseen. Pensasmustikalle suositellaan, että typpi annetaan ureana tai ammoniumsulfaattina, fosfori superfosfaattina ja kalium kaliumsulfaattina. Pensasmustikalla tulee välttää klorideja ja nitraatteja sisältäviä lannoitteita, sillä kloridit ja nitraatit saattavat olla pensasmustikalle myrkyllisiä ja nitraatilla on taipumusta myös nostaa maan pH:ta.

Luomuviljelijä voi käyttää pensasmustikalla kevätlannoitukseen kompostiuutetta, hyvin maatunutta kompostia tai ilmastettua, laimennettua virtsaa. Maan pH:n säilyttämisessä saattaa auttaa rikkiä sisältävä täydennyslannoitus.

Viljeltäviltä pensasmustikoilta on löydetty mykorritsoja eli sienijuuria. Fosforin otossa mykorritsaa on pidetty erittäin tärkeänä, sienijuuren on myös todettu auttavan kasvia vedenotossa ja parantavan kasvin kuivuudenkestävyyttä. Tutkimuksissa on todettu, että usein mykorritsasienet puuttuvat ostotaimista ja niiden leviäminen viljelmälle on tärkeää ja suositellaan, että tuodaan maata tavallisen metsämustikan kasvupaikoilta.

Runsas lumipeite on pensasmustikalle hyväksi. Lumen kerääntyminen kasvupaikalle viivästyttää pensasmustikoiden kasvuun lähtöä keväällä ja vähentää näin hallanvaurioita ja parantaa pensaiden talvenkestävyyttä. Tuulisilla paikoilla lumen suojaava vaikutus on vähäisempi ja pakkasen aiheuttama kylmävaikutus lisääntyy. Tuulensuojaistutuksia tulisi harkita vähänkin suuremmilla aukeilla. Pölyttäjähyönteiset viihtyisivät tällöin myös paremmin alueella.

Kausihuone- ja tunneliviljelyssä pensasmustikan kukinta tapahtuu kaksi viikkoa aikaisemmin kuin avomaalla. Pensasmustikka tuottaa satoa vajaata viikkoa aikaisemmin lämmittämättömän muovisuojuksen alla kuin avomaalla ja satokehitys on sen jälkeen tasaisempi kuin avomaalla. Muovisuojuksen alla pensasmustikka on myös melko ongelmaton kasvitautien ja tuholaisten suhteen. Kausihuoneissa ja tunneleissa pensasmustikan tuleentumien on myös hyvä.

Pensasmustikan sadonkorjuu ajoittuu heinäkuun ja lokakuun väliin, pääsato on elo-syyskuussa. Pensasmustikan marjoja poimintaan useampaan kertaan, sillä tertussa olevat marjat kypsyvät eri aikaan. Poimintakertoja pensasmustikalla on 1–2 viikossa. Marjan on oltava täysin sininen korjuuhetkellä.

Pensasmustikan marjojen poimintaa on vaikea koneellistaa tai tehostaa, sillä marjat ovat kooltaan pieniä ja tertut kypsyvät eri aikaan. Osa pensasmustikkalajikkeista on liian matalia ja herkkiä vaurioitumaan konekorjuussa. Konekorjuu sopii korkeille pensasmustikkalajikkeille. Koneellakin pensasmustikan marjoja poimitaan useita kertoja. Ongelmana konekorjuussa on myös raakojen marjojen kariseminen pois pensaista.

Laura-Tuulikki Pieniniemi, valmistuva agrologiopiskelija

 Pensasmustikka, lajike: Sine (kuva Laura-Tuulikki Pieniniemi) 

 

 

Opetusharjoittelu Tansaniassa - Mitä on hyvä tietää?

evirkkul Kirjoittanut evirkkul   blogissa Amok Adventures – opettajakorkeakoululaiset maailmalla
Julkaistu 2.6.2017, klo 13:54

Suoritin opetusharjoitteluni Tansaniassa, Moshin kaupungissa aivan Afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron juurella. Opetusharjoitteluni kesti kuusi viikkoa. Olin kolme viikkoa The Moshi Institute of Tecnology -oppilaitoksessa, kaksi viikkoa Gabriella Rehabalitation Center -kuntoutuskeskuksessa ja viikon niin sanotussa lapsivankilassa.

Afrikka meni sieluuni

Kokemukseni harjoittelusta ulkomailla olivat pelkästään myönteisiä. Tutustuin tansanialaiseen kulttuuriin, sain uusia ystäviä, vahvistin englannin kielen taitoani, näin unohtumattomia maisemia… Sanotaan, että Afrikka menee sieluusi, ja näin minullekin kävi. Ennen lähtöäni etsin tietoa Tansaniasta sekä virallisemmilta sivuilta että sosiaalisesta mediasta. Mikään ei kuitenkaan valmistanut minua siihen, mikä minua Tansaniassa odotti. 

Miten voit valmistautua Tansanian matkaasi?

Aloita matkasi suunnittelu ajoissa, mielellään useita kuukausia ennen harjoittelua. Ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amok) kv-koordinaattori tukee ja neuvoo sinua apurahan ja matkakorvausten hakemisessa. Amok myös vakuuttaa sinut mahdollisten sairauksien ja yllättävien tapahtumien varalta. Harkitse, tarvitsetko laajemman matkavakuutuksen. Tansaniassa ei kokemukseni mukaan hyväksytä koululta annettua ns. vakuutuskorttia, joten maksat itse kustannukset, joista saat korvauksen vakuutusyhtiöltä myöhemmin.

Ota selvää tarvittavista rokotuksista ja muista suosituksista. Malariaan sairastuminen on todellinen riski Tansaniassa, joten malaria-rokotus on ehdottomasti otettava! Älä valitse halvinta mahdollista rokotusta vaan paras mahdollinen. Aloita maitohappobakteerien syöminen pari viikkoa ennen lähtöäsi ja varaa niitä riittävä määrä myös mukaasi. Näin vähennät riskiä sairastua ikävään vatsatautiin.

Varaudu poikkeuksellisiin olosuhteisiin: peseydyt ja pyykkäät ehkä kylmällä vedellä, kuumuus ja kosteus ja toisaalta taas sateet voivat aiheuttaa ongelmia, sähköt katkeavat usein, netti ei toimi, jaat ehkä yllättäen huoneesi usean ulkomaalaisen kanssa.

Vaikka Moshi on turvallinen kaupunki, pimeän tullen et voi yksin liikkua jalkaisin. On myös oltava tarkkana omien tavaroiden suhteen eikä kannata kuljettaa suuria summia rahaa mukana. Tansanian shillinkejä ei saa muualta kuin Tansaniasta, eurot eivät yleensä ole käypää valuuttaa, USA:n dollarit vastaavasti ovat. Pankkikorttia käytin vain rahannostoon, koska se ei käynyt maksuvälineeksi missään. Länsimaalaisena sinuun suhtaudutaan pääosin myönteisesti, mutta esimerkiksi kaupoissa sinulta voidaan pyytää ylihintaa. Kannattaakin aluksi mennä ostoksille jonkun paikallisen kanssa.

Tansanialaisen kulttuurin ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia: Masai-heimo moniavioisuus, ruumiillisen kurittamisen hyväksyminen, erilaiset hygieniaolosuhteet, koneiden ja laitteiden puute, kiireettömyys (lue: aikataulut eivät välttämättä pidä). Pukeutumisessa kannattaa huomioida, että olkapäät ja polvet on hyvä pitää peitettyinä, kunnioitettavaa ei myöskään ole pitää liian tiukkoja housuja (esimerkiksi farkut eivät ole sopivia useilla työpaikoilla).

Pedagogiset puitteet

Opetusvälineinä oli pääsääntöisesti vain valkotaulu ja yksi tussi. Kerran pääsin käyttämään tietokonetta ja sain näytettyä muutaman dian. Sähköisten laitteiden varaan ei kuitenkaan kannattanut opetustaan suunnitella. Koululla oli vain kaksi diaprojektoria, eikä niistäkään välttämättä ollut apua – sähkökatkosten takia. Oppikirjoja oli vain opettajalla. Oppilaat kirjoittivat ”book”-vihkoihinsa kaiken, mitä opettaja taululle kirjoitti.

Opetustilat olivat pienet, joten liikkumistilaa ei juurikaan jäänyt, kun kaikki oppilaat olivat paikalla. Tosin sitäkin sattui, ettei paikalla ollut yhtään oppilasta: aamulla oli ehkä satanut, julkinen liikenne ei ehkä toiminut, oppilaita tarvittiin jossakin muualla… Olipa syy mikä tahansa, ei siitä nostettu isoa meteliä, odoteltiin ja katseltiin kaikessa rauhassa.

Karibu sana!

Tervetuloa uudelleen – nämä sanat korvissani ja mielessäni jätin hyvästit Tansanialle. Oli ihana tulla läheisten luo kotiin. Mielessäni on kuitenkin jo haave Tansaniaan paluusta!

Toivotan sinulle yhtä upeaa opetusharjoittelumatkaa kuin itselläni oli!

Saara Kotajärvi
Amo
PS. Voit kurkata opetusharjoittelutunnelmista lisää blogistani http://opeksikuitenkin.blogspot.fi/

Back where I belong

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 31.5.2017, klo 13:00
Palasin Suomeen jo reilu viikko sitten, ja vieläkin tuntuu että olen vähän hämilläni siitä, kun muutkin ihmiset ympärilläni puhuvat ja ymmärtävät suomea! Vaikea sanoa kadulla ”an­teeksi”, kun huulilta on jo ehtinyt lipsahtaa ”sorry”, puhumattakaan siitä montako kertaa olen meinannut jäädä auton alle, kun olen ollut hieman sekaisin siitä, että taas pitää tottua eri­puoleiseen liikenteeseen.
 
Täytyy sanoa, että kuluneen viikon aikana tapahtuneesta ”liikenteen vaarantamisestani” huolimatta vaihtovuosi kehitti erityisesti vastuullisuuttani sekä itsenäisyyttäni. Olen mielettö­män iloinen, että tapojeni vastaisesti osasin olla hukkaamatta mitään koko vuoden aikana! Tämä on oikeasti saavutus ottaen huomioon, että olen esimerkiksi hukannut 3 takkia erään vuoden aikana. KYLLÄ, TAKKIA – you wonder how it’s possible? So do I. Muutenkaan en ole ollut siitä vastuullisimmasta päästä, mutta on ilo huomata, miten paljon olen kehittynyt pärjäämään omillanikin niin, että löydän perille uusiin paikkoihin hukkaamatta tavaroitani ja eksymättä. Tuntuu ettei pelkää mitään. (Paitsi hämähäkkejä, mutta asuinpaikkani Englan­nissa toimi aika hyvänä siedätyshoitona senkin suhteen!)
 

Eräs huomattava asia mitä vaihdosta jää käteen on kielitaidon parantuminen ja varmentu­minen. Siinä mielessä vähän harmittaa, etten lähtenyt johonkin sellaiseen maahan, jossa kielitaitoni olisi tarvinnut enemmän kehittämistä. Lisäksi suomen kielen puhetaitoni on heikentynyt en­tisestään, mutta olin aika puolikielinen jo sinne mennessäkin. :-D

Olen myös tyytyväinen siihen, että sain tietää millaista Englannissa asuminen oikeasti on. Olen haaveillut pitkään siellä opiskelemisesta ja asumisesta, ja katsellut sekä kuunnellut vierestä muutamien kavereiden elämää siellä osittain naama vihreänäkin. Olen kiitollinen, että sain tämän 8-9kk aikana paremman ja realistisen kuvan siitä, miten elämä oikeasti siellä sujuu, etenkin kun asuin yksityisellä vuokranantajalla asuntolan sijasta. Aloin arvostaa Suo­mea ihan eri tavalla ja sain varmuuden siitä, ettei Briteissä pitkäaikaisesti asuminen ole var­maankaan tarkoitettu meikäläiselle, vaikka lomaillessa siellä viihdynkin. :) Halu nähdä maa­ilmaa ei silti ole tyrehtynyt mihinkään!

Opiskelusta Briteissä minulla jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Pidän siitä, että Suomessa opis­kelu on rytmitetty neljään tai viiteen jaksoon – mielestäni Briteissä tenttiviikot olivat aika­moista helvettiä, kun lukea pitää joulu- ja pääsiäislomat, ja asioita pitää kerrata koko puolen vuoden edestä. :-D Mutta joillekin se sopinee paremmin kuin toisille. Henkilökohtai­sesti pidän enemmän siitä, että Suomessa tentit eivät ole yhtä stressaavia, vaikka sinänsä Suomessa opiskellessa taas tuntuu olevan paljon enemmän ryhmätöitä ja muita tehtäviä luomassa stressiä (joita minulla ei siis ollut Englannissa koko lukuvuoden aikana kuin _vain yksi 1200 sanan essee_). Toisaalta ehkä olin vain onnekas, koska esimerkiksi toisella OAMK-vaihtarilla Jennalla oli 5000 sanankin kurssitöitä rustattavana. Mielestäni opiskelu itsessään oli paljon mielenkiintoisempaa Englannissa. Kuten sanottu, olen joskus pohtinut tutkintoni suorittamista Briteissä kokonaan ja vaihtovuosi tarjosi siihen haluamani realistisemman näkökulman. Odotukseni eivät ehkä täyttyneet kaikissa asioissa, mutta sain merkittäviä vastauksia oman elämäni kannalta suuriin kysymyksiin!

 

Oli tosi mukavaa päästä myös käymään vaihtovuoden lopuksi Lontoossa, jossa käymisestä olen haaveillut aina. Mielestäni yksi parhaista puolista vaih­toon lähtemisessä oli se, että matkustaminen Englannin sisällä ja sieltä muuallekin Euroop­paan on halvempaa kuin Suomessa. Niistä matkoista jäi myös varmaankin vaihtovuoden parhaat muistot.

Hyvästit ei oo
ikinä kiva juttu
Siis näkemisiin

- Noora

Noora Wesin on OSAKOn Going Abroad -apurahan saaja, joka on Coventryssa viettämänsä lukuvuoden aikana jakanut kuulumisiaan Haikuja kellarista -blogissa. OSAKOn uusi "ulkomaankirjeenvaihtaja" on viestinnän opiskelija Noora Haapaniemi, joka on parhaillaan opiskelemassa Stuttgartissa, Saksassa.

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 348 Seuraava »