HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 ... 353 Seuraava »

Näkökulmia TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämiseen TKI-päiviltä Joensuusta

kulttuuri Kirjoittanut Kulttuurialan yksikkö   blogissa Pieninkin yhteinen jaettava
Julkaistu 21.2.2012, klo 09:14

Ammattikorkeakoulujen TKI-päivät Joensuussa 15-16.2 korostivat TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä eri näkökulmista. Lisäksi esiin nousi vahvasti ammattikorkeakoulujen TKI-työn kansallisten tavoitteiden ja näkemyksen puute, jonka toivat esille mm. OKM:n edustaja sekä TKI-työtä arvioiva ulkopuolinen tutkija. PKAMK toi vahvasti esille luovien alojen projektien tuloksia kahden päivän ajan.

Ke 15.2. TKI-päivät aloitettiin elokuvateatteri Tapiossa stereoskooppisilla 3D-elokuvanäytteillä mm. Kolin maisemista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo esitteli muutamia onnistuneita esimerkkejä tki-työn ja opetuksen integraatiosta käytännön projekteissa. Hän korosti erityisesti viestinnän ja matkailun yhteistyötä, mm. alueella vuosittain toteutettavia suuria elokuvatuotantoja sekä toisaalta uusia netti- ja älypuhelinsovelluksia matkailupalveluissa. Hyvä esimerkki olikin näiden TKI-päivien ohjelma, joka oli paperinipun sijasta älypuhelinsovellus. Se on ladattavissa iPhoneen, Androidiin ja Symbian-puhelimiin, ja se palveli ainakin meitä hienosti, jopa Nokian E7:lla. Ja mikä parasta, sovellus oli viestinnän ja matkailun opiskelijoiden projektityön tulos ks. lisää http://www.mobikarelia.fi/index.php/projektit.

Sekalaisia huomioita TKI-päiviltä

TKI-päivillä korostui erittäin vahvasti PKAMKin luovien alojen, erityisesti viestinnän, matkailun ja musiikin osaaminen, joka tietenkin lämmitti meidän kulkureiden mieltä. PKAMK toimii läheisessä yhteistyössä alueen tapahtumatuotantojen, mm. Ilosaarirockin kanssa, jonka taustaorganisaatio Joensuun muusikot ry toimii laajasti yhteistyössä lähes kaikkien koulutusohjelmien kanssa.

Augmented Reality (”lisätty todellisuus”) voi tuoda matkailuun todella hyödyllisiä sovelluksia, joista esimerkkejä olivat iPhonelle mm. Word Lens (http://questvisual.com/) ja Stella Artois’n Le Bar Guide (http://www.stellaartois.com/le-bar-guide-30). Haaga-Helian Markus Gråsten oli kartoittanut erilaisia palveluita opinnäytetyössään.

Vesa Kangaslahti toi esille mainion esimerkin Singaporen yliopistolta: sidsoryhmätoiminnan ja työllistymisen parantamiseksi liiketalouden opiskelijoille teetettiin omat käyntikortit ja lähetettiin heidät osallistumaan paikallisiin yritysseminaareihin. Hyvää palautetta tuli sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.

Tampereen Demola onnistunut TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämisessä

Tampereen Demola (http://demola.fi) on erittäin mallikas toimintamalli TKI-työn ja opetuksen integroijana. Kyseessä on Tampereen kolmen eri korkeakoulun yksiköiden yhteinen ”projektikone”, jossa opiskelijat työstävät monialaisissa ryhmissä yritysten tilausprojekteja. Palvelu on suosittu asiakkaiden ja opiskelijoiden keskuudessa, ja vuosittain toteutetaan yli 90 projektia noin 350 opiskelijan voimin. 93% asiakkaista ostaa käyttöoikeuden projektin tuotoksiin. 95% opiskelijoista suosittelee Demolaan liittymistä ja 75% Demolan opiskelijoista harkitsee yrittäjyyttä.

Cai Melakoski esitteli muutamia Demolan toiminnan haasteita: 1) jotkut hallinnossa ajattelevat, että Demola säästää kuluista opetuksessa, kun opiskelijat lykätään sinne. Näin ei ole eikä voi olla. 2) Opettajien oppiminen valmentajiksi vaatii aikaa ja ohjausta. 3) Demola on ollut aiemmin irrallaan muusta opetuksesta, joten tämä on ratkaistu Demola Academy -opinnoilla mm. integroimalla muutamat eri koulutusohjelmien kurssit siihen. 4) Joistain opiskelijoista tulee Demola-addikteja: he jäävät ”asumaan” Demolaan; vaihto-opiskelijat eivät suostu enää palaamaan kotimaahansa vaan hakevat Tampereelle; muutamat eka vuoden opiskelijat eivät malta odottaa toista vuotta päästäkseen hakemaan Demolaan. Haasteista huolimatta Demola tarjoaa paljon enemmän etuja: se tarjoaa kansainvälistymistä suomalaisille sekä mielekkäitä opintoja vaihto-opiskelijoille. Monialainen toiminta opitaan itsestään, koska muuten projektien toteutus ei onnistu. Projektityön kokemus Demolasta säteilee myös opiskelijoiden muihin toimintoihin. Opintopisteitä kertyy joustavasti 5-30 op työmäärän perusteella. Demolan yhteydessä toimivat myös Protomo ja Suuntaamo, joten kaikkien verkostot kehittyvät. Monet ammattilaisyhteisöt, mm. Manse Games kokoontuvat säännöllisesti Demolassa. Haasteet ja edut on hyvä huomioida täälläkin, kun Oamkin Neo2- ja Tippi-hankkeet rakentavat samantyyppistä toimintamallia Ouluun kevään aikana.

Cai Melakoski kutsui kiinnostuneet digitaalisen median ammattilaisten ja opiskelijoiden kokoontumisajoihin Mindtrek-tapahtumaan (http://www.mindtrek.org) 3-5.10.2012 Tampereen Finlaysonille.

OKM:n näkökulmia TKI-toimintaan

OKM:n näkökulman eli omien sanojensa mukaan ”ministeriön keski-ikäistä tätienergiaa” toi opetusneuvos Erja Heikkinen. Hänen mukaansa tällä hetkellä on pohdinnassa, mikä on ministeriön tahtotila amkien TKI-työssä. Eri arviointien mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmä on hyvin pirstaleinen, ja korkeakouluyksiköt ovat pieniä verrattuna mm. Usan yliopistoihin. Suomessa siis täytyy tehdä strategisia valintoja - ja samalla jättää jotain pois, joka vaikuttaa olevan hankalaa.

Selvitysten perusteella TKI-työhön suuntautuu suuria odotuksia mm. opiskelijoilla, amkien henkilökunnalla ja sidosryhmillä. Nykyisen opetuksen lisäksi myös innovoinnin taitojen opettaminen on jatkossa tärkeää. Selvityksistä ilmenee ammattikorkeakoulujen tki-työlle ominainen välittävä rooli mm. tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä. Suomalaisilla amkeilla on hyvin erilaisia tulkintoja TKI-palveluista, mutta yhdistävänä tekijänä on samalla kunkin amkin toimintaympäristön korostuminen TKI-toiminnassa.

OKM:ssa on nyt pohdinnassa amkien TKI-työn tavoitteet ja niiden mittarit. AMK-rakenneuudistuksessa ei ole vielä linjattu kehittämistavoitteita TKI-työn osalta. Riittääkö lakisääteinen velvollisuus, vai onko oltava tavoitteissa kunnianhimoisempi?

Amkien tki-henkilöstön rakenne on myös pohdinnassa: kenen pitäisi tehdä tki-työtä? Niiden, jotka on yliopistoissa koulutettu tutkimaan? Vai niiden, jotka tuntevat yritysten ympäristön? Ja onko yliopettajien ja tohtorien osaamista syytä siirtää työtä opetuksesta tutkimukseen? Heikkisen mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusta ei voi erottaa toisistaan keinotekoisesti - tämän voi tulkita niin, että myös amkeissa voidaan tehdä jatkossa soveltavan tutkimuksen lisäksi nykyistä enemmän akateemista tutkimusta.

Heikkisen mukaan nykyiset TKI-työn mittarit ja indikaattorit eivät toimi. Kehittämisessä on seurattava kansainvälistä kehitystä. Indikaattoreiden on jatkossa tuettava tki-toimintaa, ei rangaistava tai palkittava tuloksista. AMKeille tarvitaan samantyyppinen tutkimuksen rahoitusmalli kuin yliopistoilla on.

Kommenttipuheenvuorossa JAMKin rehtori Jussi Halttunen kertoi, että Suomen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kasvusuunnassa. Vuoden 2010 TKI-toiminnan tilastoissa PKAMK oli valtakunnan ykkönen ja Oamk neljäs. Halttunen esitteli myös amkien TKI-toiminnan keskeisiä haasteita: TKI-toiminnan rahoituspohja  on epävarma mm. EU-rahoitusten takia. Tuleva rahoituksen leikkaus 2013-2016 vaikuttaa hanketoiminnan omarahoitukseen. Yritysrahoituksen osuus on liian alhainen. Rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on epäselvä. TKI-toiminnalla on heikko tunnettuus valtakunnallisesti. Alueellisen kehittämistoiminnan vaikuttavuus on paikoin heikko. Opetushenkilöstön kiinnostus ja osallistuminen TKi-työhön on liian vähäistä. Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio on heikkoa. Tki-toiminnan kytkennät AMKien strategioihin ja painoaloihin ovat paikoin epäselvät. Näihin pohjautuen Halttunen totesi, että TKI-toiminta saatava osaksi perusrahoitusta.

 TKI-terveisin,

 Kulkurit -  Heikki, Jussi & Jörö

Kuntokuuri

m9patu00 Kirjoittanut Tuomas Paloniemi   blogissa 64°51" N, 147°48" W
Julkaistu 20.2.2012, klo 08:44

Huh huh, oon näköjään kuntoilun orja. Tähän viikkoon sisältyi kolmesti salilla juoksemista, kahesti jalkapalloa, luistelua ja lumilautailua! Ja kuitenkin nuo kilot näyttäis vain lisääntyvän. Tai no syytän vaatteiden pienenemisestä kyllä oikeastaan alakerran kuivausrumpua.

Tuosta lumilautailusta! Kävin eilen lauantaina Tannerin, Harrisonin ja Taylorin kanssa ensimmäistä kertaa lumilautailemassa ikinä! Ihan mahtava tunne, kun pääsi laskemaan täydellisestä auringonpaisteessa puuterilumisia rinteitä. Ja kaatumaan sen 70 kertaa! Tänään joka paikkaa kolottaa, lihakset on jumissa ja päässä on kuhmu. Parin viikon päästä kuitenki uudestaan! Parastahan näissä Ski Landsin rinteissä oli se, etteivät ne todellakaan sovi aloittelijoille. Valittavana oli kahdenlaisia rinteitä, joko mustia ERITTÄIN jyrkkiä rinteitä tai vihreitä pitkiä, TODELLA tasaisia rinteitä. Ensimmäinen lasku lähti vahingossa valumaan mustalle rinteelle ja siellä tehtiinki sitten voltteja ihan tarkoituksetta. Mutta olipahan vaan mahtavaa!

Tällä viikolla käytiin jahtaamassa revontulia Davidin johdolla. Vihreät ja isot revontulet kruunasivat Ester Domen jylhät maisemat. Opin myös erään eskimo-heimon legendan revontulista. Jos revontulille viheltää, ne alkavat tanssia. Mutta samalla ne tulevat uneesi ja katkaisevat pääsi.

Olen oppinut myös kaikenlaista uutta amerikkalaisista. Eräällä luennolla tehtiin uutispaikallistuksia, eli valittiin jokin maailman uutinen ja koitettiin paikallistaa se Fairbanksiin. Paikallistin Euroopan kovat pakkaset tänne Fairbanksiin - miten täällä selvitään kovista pakkasista? Sain kuulla tylyn tuomion: Amerikkalaisia ei kiinnosta Euroopan asiat. Jaaha. Toinen asia minkä olen oppinut, on se, että shortsit ja t-paita on melkein joka sään kätevä asu. Minulle nauretaan, kun käytän kaulahuivia pakkasella (se on kuulemma niiiiiiin eurooppalaista). Mitäs nämä tyypit sitten tekevät? Pukeutuvat ulkona pelkkiin kesävaatteisiin, ku asteita on -10!

Niin joo! Ei tämä pelkkää lomailua ole tämä vaihto-opiskelu täällä. Olen saanut hyvää palautetta kaikista kotitehtävistä (radiohaastatteluista, artikkeleista jne.) ja välitesteistä revin melkein täysiä pisteitä! Hähää!

Koska kuvat ovat kivoja, laitan muutaman tähän loppuun. Sitten lähden etsimään hierojaa ja naapurini Karolinen tekemiä laskiaispullia. Moro!

 

Siinä minä osoitan revontulta ja päätäni.
 
 
 
Tanner, Harrison ja Taylor valmiina valloittamaan rinteet.
 
 
 
 
Ja eilisen hauskin bongaus tienreunalta, keskeltä ei-mitään. Varokaa koiravaljakoita!

Home Away with Ashrafuz

r0orha00 Kirjoittanut Harrison Oriahi   blogissa Home and Away
Julkaistu 18.2.2012, klo 04:47

Hurray… what a week end again! This week end on “Home and Away”, I will be writing about a guy that hails from a country called Bangladesh. He is 21, an International student currently studying Information Technology at Oulu University of Applied Sciences, Oulu, Finland.

Few weeks ago when I spoke with him that I will I like to have a brief interview with him concerning his experiences here in Oulu, he was really kind enough to accept my request. What a nice guy! Interestingly, this guy is in the same class with me, a very good friend of mine too. His name is Ashrafuz Zaman Noor.

I started by asking to know when he arrived Finland and also to share with us how he felt when arrived Finland for the first time and below was his response: “ I am a late comer. I arrived at 13th October. As soon as I entered the street I said to myself “OMG!!! It’s so deserted!!! Where have all the people gone!!” and yah, the weather was very cold.” Like I will always say, there is always a first time of everything in life, so I don’t think those feelings of his when he arrived were abnormal.

Now that Ashrafuz, has spent few months already here in Oulu, I wanted him to tell us some of his experiences since he came and how he feels for example, about the cold weather, the dark weather and also the snow. Although he was not so comfortable with the cold and the dark weather here in Oulu, but he took his time to share one of his remarkable experiences since he came and he here was what he said:

“The only experience I can remember now is how many times I have fallen down while walking! It was very hard to walk, once I was walking with Mahady and Swan(my two friends).Then came an area a bit steep; and as soon as Swan tried to step down he slipped, then after him went Mahady, and before I could decide whether to laugh or not I slipped too!! We all were on ground looking at each other and was thinking about what just happened. Then, three of us started laughing together. Though it was painful but it has become a memory I can never forget! I actually don’t know how I have coped up with the condition.”

Again, it was time for me to ask whether or not he has been having fun since he came and if truly he has, that I will like him to tell us some of the places that he has visited having fun. He said that he has not really had much fun here but that there were some random occasions anyway.

Also when I asked him about his general opinions about the Finnish people, he said that they are Very friendly and helpful and he has not seen the like of it. Apart from studies, what else do you enjoy doing at your spare time? I asked him again and at this time, he briefly responded thus: “well, I enjoy sleeping! Also, I watch movies and play guitar at my spare time.”

I asked him of his general opinion as an international student, about his school-Oulu University of Applied Sciences and here was his response: “well! I like the campus, but to be honest I have expected it to be bigger. Yes! I like the school. Actually it was ok when I joined. But something has changed after the Finnish students joined.They sit separately, they talk only to themselves, and the friendly environment disappeared. It makes me wonder: Are we supposed to be here at all?"

In conclusion, what about the teachers in your school, do you like their method of teaching? I asked him. Here was his final response: “Yes! They are great!! Very friendly and helpful indeed and I like their teaching method too.”

Vuosikellosepän tiedotteita

maisola Kirjoittanut Marianne Isola   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 15.2.2012, klo 08:53

Oamkille on taottu uusi, entistä ehompi vuosikello! Hankintapäätös vuoden 2012 vuosikellosta hyväksyttiin laatutyöryhmän kokouksessa 25.1.2012. Hyvät vuosikellot ovat tunnetusti harvinaisia. Vuosikelloseppä kuitenkin voi ilolla kertoa, että Oamkin laadukas vuosikello on sijoitettu turvalliseen paikkaan kaikkien nähtäville: Heimoon.

Vuosikellosepän näkökulmasta tuleva vuosi näyttää positiiviselta. Erikoiskaupan liiton toteuttamassa alan suhdannekyselyssä (Taloussanomat 7.2.2012) 63 prosenttia vastaajista odottaa vuosikellojen myynnin kasvavan tammi–kesäkuussa yli kaksi prosenttia. Vuosikellokaupalla on koko valtakunnan positiivisimmat myyntiodotukset! Tämän takia vuosikellojen saatavuus voi kevään mittaan kärsiä ja odotusajat kasvavat - Oamk teki hyvät kaupat onnistuessaan hankkimaan vuosikellonsa heti alkuvuodesta.

Vuosikellojen kasvava kysyntä näkyy valitettavasti myös harmaana taloutena. Suositulla Suomi24-keskustelupalstalla ihmeteltiin uutisen jälkeen, onko kukaan kiinnittänyt huomiota Huutonetin vuosikellokauppiaisiin. Myyntipalstalla kuulemma liikkuu tyyppejä, joilla on kymmeniä, jopa satoja vuosikelloja myynnissä. Miten kukaan yksityinen ihminen voi omistaa noin paljon vuosikelloja, kysyi eräs huolestunut kansalainen. Vai ostavatko nämä Huutonetin vuosikellokauppiaat kellonsa halvalla eBaystä (siellä samat vuosikellot kuvia myöten!!!) vai myyvät ne meikäläisille Huutonetissa? Eikös tuo ole jo veronkiertoa? Oamkin vuosikello on taottu yhteistyössä useiden vuosikelloseppien kanssa, joten sen alkuperästä ei onneksi ole epäilyksiä. Käyntitarkkuudessakaan ei ole moittimista, karkausvuodetkin on otettu huomioon jo ennakolta.

Laadukkaiden vuosikellojen himo saattaa pahimmillaan johtaa jopa rikollisiin tekoihin. Trendikkäässä Nousevat julkkikset -blogissa esiteltiin joulukuussa 2011 varoittavana esimerkkinä Mikko X., jonka epäillään järjestäneen oman arvovuosikelloliikkeensä ryöstön lokakuun lopulla. Mikko X:n epäillään toimineen yhteistyössä ryöstäjän kanssa ja suunnitelleen hänen kanssaan valeryöstön vuosikelloliikkeeseen. Tällä hetkellä sekä Mikko X. että valeryöstäjä ovat onneksi poliisin hallussa törkeästä petoksesta epäiltynä. On sanomattakin selvää, että Oamkin vuosikello on tarkoitettu vain Oamkin toiminnan kehittämiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan kanssa.

Kaikkien oamkilaisten onneksi Oamkin vuosikello 2012 on omassa läpinäkyvässä suojassaan turvassa mustan pörssin keinottelijoilta ja valeryöstäjiltä: se löytyy otsikon Muut prosessiin liitetyt tiedostot –otsikon alta osoitteesta: https://intraweb.oamk.fi/toiminnan_ohjaus/index.php?sivu=dokumentit&jarjestys=&suunta=&v_dok=2012

Marianne Isola, yksi vuosikellosepistä

Musiikkiteollisuuden alamäki

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Ikiliikkujan päiväkirja
Julkaistu 14.2.2012, klo 22:45

Minulla ei ole mitään kerrottavaa, mutta huvitti kirjoittaa. Kerron siis nopeasti kuulumiseni ja alan sitten sen jälkeen hassutella.

Maanantai ja tiistai ovat menneet lähes kellon ympäri hommissa. Maanantaina aloitin Arktisten askeleiden käsiohjelman koostamisen. Vielä ei ole esityrjärjestystä, mutta nappasin a4-kokoisista ilmoittautumislomakkeista käsiohjelmiin tarvittavat tiedot ja löin ne yhteen tiedostoon.

Lisäksi olen paiskinut myös melko raa'alla kädellä palkkatöitä. Minulle tuli yksi keikka lisää Viestintäpalveluilta, joten nyt työn alla on kokonaista kahdeksan juttua. Olen vuorotellut kirjoittamisessa Projektinhallinta-kurssin esseen ja näiden juttujen välillä. Olen liikkeellä poikkeuksellisen ajoissa, sillä deadline on vasta viikon kuluttua. Viime vuonna saman deadlinen saavuttaakseni paiskin muistaakseni kellon ympäri töitä peräti kaksi vuorokautta. Kun ei osannut aloittaa ajoissa, niin ei osannut aloittaa ajoissa. Tyhmästä päästä kärsi taas koko ruumis ja journalismin laatu.

Maanantaiaamuna minulla oli se Yhteisöllisen markkinoinnin ja liiketoiminnan tentti. Vaikka lukemiseni oli vähän mitä oli, niin sain ainakin jonkinlaiset vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Pyysi Epiä ilmoittamaan, menikö tentti läpi, jotta voisin palauttaa kirjan kirjastoon. Koska se ei ole sanonut mitään, oletan, että minulle kävi ihan hyvin.

Eilen oli showtanssia, tänään jazztanssia. Pahin pelkoni kävi toteen: opettaja kutsuu minua nyt Pekaksi tunnilla tuon viimekertaisen hassutteluni jälkeen. Eilen siitä saatiin tosin oikeasti revittyä huumoria irti:

Opettaja: "Onko Pekka paikalla"
Daniel: "Jep"
Ellu: "Miks sää oot Pekka?!

Selitin Ellulle tilanteen, jolloin vieressäni istunut tyttö kysyi:

"Siis mitä, eikö sun nimi ookkaan Pekka?"

Polvet olivat kipeät, joten tänään vietin koko päivän sängyssä maaten, kirjoittaen ja tehden lisää haastatteluja. Lisäksi hain jälleen uutta työpaikkaa, en kuitenkaan kesäksi. Siitä ehkä lisää myöhemmin. Illalla menin polviani uhmaten jazztunnille. Minähän en liikkumatta ole nyt, kun kipinä on puraissut.

Koska Ikiliikkujan päiväkirja täytti hiljattain vuoden, aion nyt ilahduttaa kaikkia teitä lukijoita pienellä katsauksella siihen, kuinka paljon innovatiivisuutta musiikkibisneksessä nykyään liikkuu. Kaikkihan tietävät, että Ankkakastike keksittiin jo 1970- tai 1980-luvulla ja Jennifer Lopezin vaatimukset päästä tanssilattialle on tanssittu jo kauan sitten ja juontavat juurensa Boliviaan. Seuraavat esimerkit maailmalta saattavatkin sitten olla hieman vähemmän tunnettuja:

Esimerkiksi Gnarls Barkley ei kyllä aivan itse keksinyt olevansa Hullu. Hän sai hieman apuja muuan italowesternin soundtrackilta.

Myös Kanye Westin parin vuoden takainen hittibiisi oli jo kertaalleen keksitty.

Tämä muiden biisien käyttö omien pohjana ei tietenkään ole mitään uutta. Jo 1960-luvulla hippibändi Procol Harum keksi, että klassinen musiikki voi joskus olla ihan siistiä. Annie Lennox keksi vielä, että yksi kerta ei edes riittänyt.

Leffasoundtrackit toimivat myös hyvin hittien pohjana. Kaikkihan tietävät, että tämä tanssijalan vipattamaan saava kappale on alun perin ollut hieman vähemmän tanssittava. Nimi ei ole vaihtunut toisin kuin tässä showtanssitunneilta tutuksi tulleessa kappaleessa, jossa alun perin oli kyseessä tappava satelliitti.

Seuraava samplaus sen sijaan on sentään nerokas: Pariisin varpusen ikivihreästä on tehty osa elokuvan tärkeintä juonenkäännettä. Kätevällä tempomuutoksella tosin.

Suomessahan tässä kappaleiden kopioimisessa ollaan aina oltu erittäin lahjakkaita. Koska luovuutta ei ole riittänyt edes vähää alkuun, keksi joku joskus, että ulkomaisia iskelmiähän voi suomentaa. Kari Tapion riipaiseva kuvaus suomalaisuudesta oli jo melko al dente ennen kuin Kartsa sen päätti vääntää kokoon.

Entä kuka tietää, montako omaa biisiä Danny on tehnyt? Kaverin kaipaus pohjoisen metsiin on ainakin ihan tuulesta vedettyä.

Nuorempi polvi tuskin muistaa, että toiveet perheen pikkupennun pienenä pysymisestä esitettiin jo 80-luvulla tai että kaikkien tyttöjen sydämet sulattanut kaipuu Afrikan rannoille kertoikin alun perin miehestä.

Toisaalta, tuona aikana Suomessa tuskin kukaan sävelsi hittejä, vaan ne oli lainattu ulkomailta. Sitten leffatuottajat saivat päähänsä, että kotimaistakin musiikkia voi sanoittaa uudestaan.

Toki myös epäsuorempia lainauksia on keksitty. Esimerkiksi Laura Voutilainen taisi kovasti pitää Chopinista. Tämä takavuosien Euroviisukandidaatti sen sijaan selvisi jopa plagiointisyytöksistä. En tosin voi kuin ihmetellä miten.

Jotkut lainaajat sentään onneksi ovat rehellisiä. Esimerkiksi Kotiteollisuus kertoi taannoin keikallaan käyttäneensä hieman kultakurkku Olli Lindholmin tuotantoa apunaan.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Viimeiseksi olen kuitenkin säästänyt yhden pariskunnan, jonka vanha versio oli siedettävä biisi, mutta käännös taas.. niin no.. kuunnelkaa itse.

Niinpä niin. Siinä musiikkiala sitten puolustelee tekijänoikeuksien tarkempaa valvomista. Haluaisinpa tietää, paljonko Los Kjarkjas saa joka kerta, kun Jennifer haluaa tanssimaan. Keksisitte joskus jotain uutta.

Olenkohan nyt käyttänyt tarpeeksi linkitystyökalua?

« Edellinen 1 ... 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 ... 353 Seuraava »