« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 348 Seuraava »

Osaamisperusteinen ohjaus haastaa opettajan kohtaamaan jokaisen opiskelijan yksilöllisesti

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 24.8.2017, klo 09:11


Tässä pieni häivähdys ammatillisen opettajan arjesta, kun hän pohtii ammatillisen kasvun tukemista ja huoleen tarttumista osaamisperusteisessa koulutuksessa. Ohjaus rakentuu yksilöllisesti opiskelijan kanssa laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Jokaista opiskelijaa tuetaan saavuttamaan koulutukselle asetetut osaamistavoitteet. 

 

Yksilöllisen kehittymisen näkeminen auttaa opettajaa ammatillisen kasvun tukemisessa

Tänään perjantaina klo 11:45 istuin syventyneenä rutiineihin ja huomasin tutun hahmon vilkuttavan ikkunan takaa. Vinkkasin tulemaan sisälle. Opiskelijani tuli työhuoneeseeni ja ilmoitti saaneensa työpaikan onnistuneen työelämään tutustumisen johdosta. Opiskelija oli käsin kosketeltavan innostunut onnistuessaan tavoitteessaan saada uusi suunta elämäänsä. Kuinka onnellinen olinkaan hänen vuokseen! Opiskellessaan hän teki selväksi mitä hän halusi ja vaati ohjauksen mukautumista tarpeisiinsa.

Aika ajoin pohdin, onko minun tehtävä vastata yksittäisen opiskelijan tarpeisiin. Tämän opiskelijan tapaaminen muistutti minua jälleen osaamisperusteisen opetuksen merkityksestä. Jos minulla on kykyä ja halua nähdä ja pysähtyä hetkeksi, kuunnella opiskelijan tarpeita ja ohjata ja tukea sekä luottaa ja olla rohkea - niin kyllä! Onnistuin ohjauksessa ja voin ilman aplodeja todeta: minä onnistuin ”tönäisemään” oikeaan suuntaan.

Osaamisperusteinen ohjaus haastaa opettajan kohtaamaan jokaisen opiskelijan yksilöllisesti

Huoleen tarttuminen vähentää huomisen murheita

Tällä viikolla kävi eräs toinen opiskelija keskustelemassa kanssani. Olen ollut pitkään huolissani hänestä. Opiskelut eivät etene. Miten voisin auttaa ja tukea häntä? Vai voinko? Hän puhuu hiljaa ja tuijottaa pöytää… Katsomme toisiamme. Minä ja erityisopettaja. Etsimme yhteistä kieltä. Tilanne ja näyttämö eivät tue meitä. Opettaja auktoriteettina työpöydän takana. Yritämme olla ihmisinä, tasavertaisina. Kuinka vajavaisia olemmekaan? Tarjoamme mitä meillä on. Opiskelija poistuu tilanteesta.

Pohdimme kahdestaan, onnistuimmeko?  

Osaamisperusteinen ohjaus haastaa opettajan kohtaamaan jokaisen opiskelijan yksilöllisesti

Näitä asioita pohtivat AmO Ismo Molkoselkä tuutoreidensa Sirpa Perungan ja Iiris Hapon kanssa.


Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa

sajarvin Kirjoittanut Sari Ahvenlampi   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 14.8.2017, klo 13:30

Kesäkuussa Karvi järjesti korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarin, jossa esiteltiin toisen auditointikierroksen tuloksia ja keskusteltiin uudesta auditointimallista. Vuosina 2012 – 2014 auditoidut korkeakoulut esittelivät siellä myös laatujärjestelmiensä kehittämistyötä.

Toisen auditointikierroksen yhteenvetoa oli mielenkiintoista kuunnella, kun olimme juuri kevään työstäneet Oamkin itsearviointiraporttia. Meillähän auditointivierailu on nyt loppusyksystä 14.–16.11. ja tällä hetkellä auditointimateriaali on juuri tullut painosta.

Korkeakouluja on tällä hetkellä auditoitu 30, joista noin puolet kansainvälisiä. Näistä neljä korkeakoulua on mennyt uusinta-auditointiin. Yhteenvedossa vahvuuksiksi nostettiin muun muassa strategian ja laadunhallinnan vahva kytkös ja laatukulttuurin vahvistuminen, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on TKI-kahvila, jossa henkilökunta voi esitellä vapaamuotoisesti projektin tuloksia sekä projektien toteuttamiseen liittyviä hyviä käytänteitä. TKI-kahvilan toiminnan nähdään edistävän osaamisalueiden ja yksiköiden rajat ylittävien strategialähtöisten hankkeiden syntyä.

Vapaamuotoisia eri teemoista sovittuja tapaamisia voisi ajatella meilläkin ideointia ja hyvien käytänteiden jakamista varten. Näin saisimme koulutusosastoille yhteistä keskustelua Oamkin yleisten koulutusten tai hyvien käytänteiden kierrätysaamujen lisäksi.

Erityisen kiinnostava oli mielestäni korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta. Toisen kierroksen auditointiraporttien tuloksia on peilattu ensimmäisen auditointikierroksen yhteenvetoihin ja muihin aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hannele Seppälän mukaan vaikuttavuuden lähtökohtana toimivat organisaation sisäiset rakenteet eli toimintaa ohjaavat tavoitteet, toimintamallit ja prosessit, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö on arvioitu edistyneeksi ainoastaan kahdelle ammattikorkeakoululle, suurin osa auditoiduista on arvioitu kehittyneeksi ja jokunen korkeakoulu on saanut arvion alkava.

Edistyneessä laadunhallinnassa on näkyvillä seuraavia asioita: yhteys strategiaan ja painoaloihin, läpileikkaavuus toiminnassa, rohkeus ja joustavuus tavoitteiden asettamisessa, ympäröivän yhteiskunnan korkeat odotukset (ja niihin vastaaminen), luottamus ja dialogin arvostaminen sekä yhteistyön ja verkoston hyödyntäminen, osallisuus ja sitoutuneisiin tavoitteisiin sekä arvioinnin ja seurannan monet kanavat.  

Oamkin yhteiskunnallista vuorovaikutusta erityisesti sidosryhmäyhteistyön systematisoinnin ja vaikuttavuuden seurannan suhteen on kehitetty viime lukuvuoden aikana. Sidosryhmäsuunnitelma on uudistettu ja sidosryhmät on luokiteltu asiakkaisiin, rahoittajiin sekä koulutus- ja tutkimuskumppaneihin. Oamkin alueellisesta vaikuttavuudesta on Taloustutkimus tehnyt kesällä kyselyn, jonka tulokset saamme nyt syksyllä käyttöön.

Kolmannella auditointikierroksella yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei ole erillinen alue, vaan sillä on vahva linkki tutkimukseen, koulutukseen ja strategiaan. Mafi Saarilammen mukaan strategiset kumppanit ovat mukana yhteiskehittämisen näkökulmasta: yhdessä rakennetaan toimintaa ja hyödynnetään erilaisia verkostoja. Johto on avainasemassa luomassa toimintakulttuuria, joka tukee kokeilukulttuuria ja uusia innovaatioita.

Kolmas auditointimalli on valmis ja siitä on ilmestynyt auditointikäsikirja. Uutta mallissa on vertaisoppiminen. Tavoitteena on saada vertaispalautetta omasta organisaatiosta ja rakentaa sosiaalisia verkostoja. Kumppani voi olla korkeakoulu tai muu yhteistyöorganisaatio, mutta Karvi suosittelee, että se on kansainvälinen. Tavoitteena muutenkin on lisätä kansainvälisiä auditointeja tulevaisuudessa. Itsearviointi tulee jatkossa olemaan julkinen ja se kirjoitetaan digitaaliselle alustalle, jonne myös arviointiraportti aikanaan tulee. Arvioinnissa käytetään kehitystasoja erinomainen, hyvä ja riittämätön. Läpäisyyn vaaditaan tasoa hyvä jokaisella arviointialueella. Jos kehittämistoimet ovat erityisen onnistuneita, voidaan korkeakoululle myöntää Excellence-laatuleima. Siinäpä tavoitetta meillekin. Sitä ennen on kuitenkin auditointi toisen kierroksen mallilla. Siihen menemme hyvillä mielin: paljon olemme tehneet viime vuosina ja auditoinnissa saamme palautetta siitä, miten voisimme kehittää asioita vielä paremmaksi.

Tutustu seminaarin materiaaleihin: https://karvi.fi/2017/06/21/korkeakoulujen-laatujarjestelmien-seuranta-ja-kehittamisseminaarissa-monipuolisia-esityksia-tutustu-esityksiin/

Kuvassa Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän vahvuudet. Strategisen johtamisen ja laatujärjestelmän yhteys nähtiin vahvaksi, aivan kuten toisen kierroksen yhteenvedossakin todettiin.

Koko kirjoitus »

Ktrr kun ottaa päähän!

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 2.8.2017, klo 10:15

Organisaation laatujärjestelmän taustalla on organisaation strategia. Monien organisaatioiden strategiat pyrkivät olemaan ajan hermoilla. Jotta niiden kieli olisi mahdollisimman dynaamista, visionääristä, tulevaisuutta haistelevaa, jne., on niiden sisällöissä usein niin sanottuja muotisanoja, jotka antavat lukijalle sen tunteen, että organisaatio on kehityksen virrassa hyvin mukana.

Ketterä-sana on tällainen muotisana, mikä esiintyy monien organisaatioiden strategioissa. Se esiintyy yhden kerran Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) strategiassa 2017-2020. Se mainitaan kohdassa Profiili: Toiminnallemme on luonteenomaista työ- ja elinkeinoelämää uudistava ketterä kokeilukulttuuri sekä tarkoituksenmukaisesti hyödynnetty digitalisaatio.

Ketterä-sanan alkuperä kiinnosti, joten kokeilin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelua. Sain sitä kautta seuraavan vastauksen: Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.

Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.

Ketterä-sanan käyttöä on pohtinut myös Talouslehden toimittaja Pekka Seppänen kirjoituksessaan Sanoilla on merkitystä. Artikkeli on peräisin jo vuodelta 2009! Seppäsen mielestä aikaansa seuraavan organisaation pitäisi käyttää ketterä-sanan englanninkielistä vastinetta agile.  Ketteryys on vastaavasti agility.

Koirien agilitykilpalut ovat suosittuja, Yleensä niissä pärjää pienehkö ketterä koira. Miten eri korkeakoulujen välisessä agilitykilpailussa pärjäävät pienet korkeakoulut verrattuna isoihin korkeakouluihin?

Artikkelissaan Seppänen etsii ketterä-sanalle uutta vastinetta. Hän toteaa: Kaikkein muodikkaimmat yritykset eivät enää puhu ketteryydestä. Eturivin powerpointeissa ei lue agility, vaan serendipity 

Seppänen suomentaa serendipityn haahuiluksi. Hän toteaa, että sanakirjasta ei löydy suomenkielistä vastinetta. Oamkissakin käytössä oleva MOT-kielikone kääntää sen sattumaksi.  Serendipity kuvaa sitä, että aktiivisesti jotain tiettyä etsiessä löytääkin jotakin aivan muuta. Kyse ei ollut vahingoista, vaan aktiivisen työskentelyn mahdollistamista sattumista. Tällaisten haahuilujen seurauksena ovat syntyneet esimerkiksi mikroaaltouuni, teflon ja penisilliini.

Onko viime aikoina kansainvälistä mainettakin niittänyt OAMK LABs -oppimismalli syntynyt haahuilun kautta? Ovatko siinä toimivat henkilöt työskennelleet aktiivisesti opetuksen kehittämisen kanssa ja ovat tiettyä juttua etsiessään löytäneetkin joitakin aivan muuta, mitä ovat etsineet?

Tukeeko Oamk toiminnassaan työntekijöidensä haahuilua? Heijastuisiko haahuilun lisääminen tuloksellisuuden paranemiseen, josta nyt paljon puhutaan taloudellisten resurssien vähentyessä koko ajan?

Olemme tietotuotantotiimissä saaneet olla tekemisessä OAMK LABs –haahuilijoiden tuotosten kanssa, kun olemme miettineet, miten OAMK LABs –opinnot saadaan sijoitettua oikeaan kohtaan opiskelijoiden opintosuoritusotteelle ja minkä ohjauksen alan alle kukin suoritettu opintopiste laitetaan, sillä OAMK LABs –opinnot ovat monialaisia. Pitäisikö kaikkiin osaamisperusteisiin opetussuunnitelmiin lisätä Haahuilu-moduuli, jotta OAMK LAbs –opinnot saataisiin helpommin sijoitettua oikeaan kohtaan?

OAMK LABs –koulutus sijaitsee Kotkantien kampuksen 1. kerroksen C-siivessä. Tervetuloa tutustumaan!

OAMK LABs –opiskelijoista on noin 40% ulkomaalaisia, mikä on huomattava osuus, sillä kaikista Oamkin opiskelijoista heitä on vain noin 3%. Herää kysymys: mikä Oamkin käytävillä haahuilevia ulkomaalaisia opiskelijoita viehättää haahuiluopinnoissa? Vastaavasti voidaan kysyä, miksi suomalaisia opiskelijoita eivät haahuiluopinnot kiinnosta?

Työhuoneeni sijaitsee Kotkantien käytävällä, jonka varrella ovat OAMK LABs- toiminnot. Tämä näkyy ja kuuluu jokapäiväisessä työssäni. Suurin osa käytävällä vastaantulevista on ulkomaalaisia. Lisäksi työhuoneeni seinän läpi kuuluu ääniä, jotka ovat usein tunnistettavissa nauruksi. Kttr! Heillähän on hauskaa. Synkkänä suomalaisena kuuntelen ja ajattelen, että se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.

Suomalainen luterilainen kansanperinnehän on aina arvostanut kärsimystä.  Menestyminen tai terve itsetunto ovat halveksuttavia asioita. Suomessa on monia sanontoja, mitkä viittaavat synkkään sielunmaisemaamme: Tradenomistakin tulee mies, muttei tyhjän naurajasta. Kenen laatuleipää syöt, sen lauluja laulat. Otsasi hiellä pitää sinun opintopisteitä ansaitsevan. Mikä laulaen tulee, se lakkautuksien kautta menee. Parempi pii pivot-taulussa kuin kymmenen potenssiin nolla. Kuolema kuittaa univelan.

Lopuksi palaan vielä kirjoitukseni otsikkoon Ktrr kun ottaa päähän! Joitakin ketterä-sanan liiallinen käyttö ärsyttää. Siitä on voinut tulla kirosana. Toisaalta se sopiikin hyvin kirosanaksi. Siinä on monta kovaa konsonanttia. Sen toinen tunnetumpi vastine on prkl. Jos haluamme vastaisuudessa kiroilla laadukkaasti, välttäkäämme prkl:n käyttöä ja käyttäkäämme ketterää ja tai sen lyhennettä ktrr esimerkiksi tähän tapaan: Ktrr että osaa olla hyvää laatuleipää!

Seppo Pakanen
ketterästi omia tehtäviä väistelevä laatukoordinaattori
Tietotuotantotiimi

Kesäisen valon linnassa – IAML:in 66.vuotuinen kongressi Latviassa 18.-22.6.2017

kirjasto Kirjoittanut Kirjasto   blogissa Rohkeasti kirjasto
Julkaistu 29.6.2017, klo 10:33

International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres (IAML) järjesti vuosittaisen kongressinsa tänä vuonna upeissa puitteissa, Latvian uudessa Kansalliskirjastossa, joka tunnetaan nimellä Castle of Light. Tämän Riiassa sijaitsevan huikean, vuonna 2014 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut latvialaissyntyinen, Yhdysvalloissa asuva arkkitehti Gunnar Birkerts. Kongressi tarjosi siis elämyksen myös visuaalisesti korkeatasoisen ohjelman lisäksi.

 

Läheisen sijainnin ansiosta kongressiin osallistui tänä vuonna ennätysmäärä suomalaisia edustajia, kaikkiaan 15 henkilöä, joista kolmella oli esitys ohjelmassa. Itse olin tällä kertaa opintomatkalla, kuulemassa musiikkikirjastojen tulevaisuuden kehityssuunnista ja myös verkostoitumassa kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kävin mielenkiintoisia keskusteluja mm. yhdysvaltalaisen kirjastoväen kanssa mm. nuottiaineiston hankinnan problematiikasta. Ilokseni muutama muisti minut vielä IAMLin vuoden 2014 kongressista Antwerpenistä, jossa esittelin omaa projektiani Digitaalista nuottikirjastoa. Oli mukava kuulla että en tee työtäni turhaan!

 Ohjelmaan sisältyi alun perin tutustuminen Latvian musiikkiakatemian kirjastoon, mutta se peruttiin viime hetkellä ennen kongressin alkua. Päätimme kuitenkin muutaman suomalaisen kollegan kanssa käydä paikan päällä katsomassa, josko pääsisimme kurkistamaan sisälle. Saimme yllätysvierailustamme huolimatta lämpimän vastaanoton ja lyhyen esittelyn sekä nuotti, äänite- että kirjakokoelmasta, jotka kaikki sijaitsivat erillisissä tiloissa. Alla olevasta kuvasta voi päätellä, että henkilökunnalta vaaditaan hieman myös akrobaatin taitoja, kun he hakevat nuotteja lähemmäs kolmen metrin korkeuteen nousevista hyllyistä:

 

Viikko sisälsi hienoja kulttuurielämyksiä, kuulimme säveltäjä Eriks Ešenvaldsin esityksen kuinka kirjastot ovat tarjonneet hänelle inspiraatiota multimediasinfoniansa "Northern Lights" säveltämistyön yhteydessä. Oheisohjelmassa oli myös State Choir LATVIJAn konsertti, jota muistellessa iho nousee vieläkin kananlihalle. Uskomattomia sävellyksiä ja huipputulkintoja! Hymy korvissa palasin takaisin Suomeen juhannuksen viettoon, oli kerrassaan antoisa matka.
 

Tiina Tolonen
Kotkantien kirjasto

Kyliä ja hiiliviisautta

luova Kirjoittanut Luova   blogissa Luovalla päällä
Julkaistu 19.6.2017, klo 11:30

Suoritin viimeisen harjoitteluni tammi-helmikuussa 2017 Maaseudun sivistysliitossa Pohjois-Suomen aluepiirissä. Pääsin harjoittelun aikana tutustumaan 5E- ja Hyvän mielen paikat –hankkeisiin. Eniten herätystä koin kylätoiminnan puolelta ja siitä, kuinka aktiivisia kyliä Suomesta löytyy! Yhtenä esimerkkinä tästä on Paltamon kuusi kylää, jotka ovat mukana Elävä ekomuseo –kehittämishankkeessa, jonka tarkoituksena on muun muassa kerätä talteen kylien historiaa ja rakentaa opastettuja reittejä kylille. Keski-Suomesta puolestaan löytyy Onnenlaakson kyläyhdistys, joka on muun muassa kunnostanut venemajan, kosteikon ja pitäneet erilaisia tapahtumia kylällä. Eivätkä nämä teot ole jääneet huomioimatta, sillä Onnenlaakso sai vuonna 2016 Vuoden maisemateko-tunnustuksen. 

Mielestäni erityisen ilahduttava on se, että kyläläiset ovat myös yhdessä alkaneet miettimään energian kulutusta ja hiilijalanjäljen suuruutta sekä tekemään tekoja niiden pienentämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Iitä, joka on yksi Suomen 34 HINKU-kunnasta sekä Pohjois-Iin kyläyhdistystä, joka on toiminnassaan ottanut huomioon hiilijalanjäljen pienentämisen. HINKU-sanana tarkoittaa kohti hiilineutraalia kuntaa. Tavoitteena on, että hankkeeseen sitoutuneet kunnat vähentävät hiilipäästöjen 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. 

Harjoittelun aikana havahduin itsekin vielä enemmän miettimään sitä, mitä itse voisin tehdä ollakseni hiiliviisas. Pieninä arkipäivän ekotekoina voin mainita jätteiden kierrättämisen, turhien valojen sammuttamisen sekä lamppujen vaihtamisen led-valoihin. Ollessani helmikuun alussa Saarijärvellä Hiiliviisaat kylät –seminaarissa kuulin omavaraiseläjän mietteitä. Hänen periaatteena oli, ettei jätteitä saa syntyä vaan kaikki tulisi mahdollisimman hyvin kierrättää. Tämä ekoeläjä oli muun muassa poistattanut kodistaan jääkaapin, vesivessan, pesukoneet sekä sähkökiukaan. Ruuan hän säilytti kellarissa, minkä lisäksi hän pyrki kasvattamaan itse mahdollisimman paljon kasviksia ja vihanneksia. Vesivessan hän oli vaihtanut kuivakäymälään, jonka jätteen hän pystyi hyödyntämään. Hänellä ei ollut käytössään autoa, vaan käytti joko julkisia kulkuvälineitä tai kimppakyytiä tarvittaessa.

Kuunnellessani tämän omavaraiseläjän mietteitä pohdiskelin sitä, kuinka eri tavoin voi olla hiiliviisas. Yleisesti hyvinä ekotekoina voitaisiin pitää esimerkkinä kierrättämistä, julkisen liikenteen hyödyntämistä, energiansäästämistä sekä lähiruuan suosimista. Kaikille ei sovi samat tavat vähentää hiilipäästöjä, mutta jokainen varmasti löytää omat keinonsa olla hiiliviisas. Ja onneksi apua löytyy paljon esimerkiksi netistä. Esitänkin lopuksi ajatuksia toivottavasti herättävän kysymyksen. Millä tavoin sinä voit olla hiiliviisas? 

Aija Sarajärvi, valmistumisen kynnyksellä oleva agrologi

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 348 Seuraava »