HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 ... 353 Seuraava »

Teacher Exchange Week Successfully Concluded

r0orha00 Kirjoittanut Harrison Oriahi   blogissa Home and Away
Julkaistu 25.3.2013, klo 06:54

International Teacher Exchange week organized by Oulu University of Applied Sciences from the 18th – 22nd of March, 2013 has been successfully concluded. The event was a very remarkable one, as there were many participants from other countries of the world. The event presented to most of them, a very good opportunity to meet and network with both their host teachers (here in Oulu UAS) and others from other parts of the world. What an event!

It began with a warmly welcome from Oulu UAS organizers and also the registration of the participants. They were introduced to the Finnish system of education and also to the School of Engineering and its departments. Many of the participants were quite happy when they arrived because all the necessary resources (including a welcome dinner at restaurant Rauhala) that they would need during their period of teaching experience has been put in place by the organizers.
During that same week, they were all assigned to their various classes where they gave their lectures to our students. This was done in such a way that each teacher knows from the schedule, what class and time for him/her to give his/her lectures. That was another good opportunity for the exchange teachers to meet and interact with our students here in Oulu UAS.

On Thursday of that same week, they went (with their some of their contact teachers) for an ice fishing experience to one of the lakes here in Oulu. In the evening of that same day, was another buffet served at Restaurant Kotkanpoika, in School of Engineering. They were also entertained with Music by Teku House Band. It was a very nice evening for them to interact and network with each other.

Finally, the event was successfully concluded on Friday that same week with a very interactive feedback session by the exchange teachers. This was a very good platform for them to give their feedbacks to the organizers (the International Coordinators) on their experience in Oulu and other possible ways/ideas that will enhance a better organization of this event in future. The pictures of the whole event that be found on this link: http://www.oamk.fi/tapahtumia/ITEW_2013/index.php

Matkalla jossain

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Ikiliikkujan päiväkirja
Julkaistu 22.3.2013, klo 16:59

Tiistai oli jälleen jotain, mitä voisi kutsua pitkäksi päiväksi. Aloitin sen aamuyhdeksältä tapaamisella mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehtovastaavan kanssa. Keskustelimme viimeisten pakollisten kurssien suorittamisesta ja suorittamisaikatauluista, opinnäytetyön tekemisestä ja valmistumisaikataulusta. Vaikka työ- ja koulustressi ovat näin maaliskuun loppupuolella melkoisia, ollaan kuitenkin oikealla tiellä. Opinnot etenevät huikeaa vauhtia, ja ellei odottamattomia keskeytyksiä tule, valmistun jälleen melkoisesti etuajassa.

Tapaamisen jälkeen otin koululta kasan kamerakalustoa ja lähdin luokkakaverin luo Etu-Lyöttyyn kuvaamaan. Meidän piti kuvata lyhyt, vain muutaman minuutin mittainen pätkä äänikurssille, eli ääni oli tekemisen pääosassa. Aikaa kului valtavasti odotettua enemmän, sillä äänittämisessä oli yllättävä ongelma: naapurin koira ulvoi lähes taukoamatta, eivätkä nauhoitukset onnistuneet samaan aikaan kuvaamisen kanssa kuin äärimmäisellä tuurilla. Lisäksi ongelmia toi parkkipaikkojen puute: kahden tunnin välein piti käydä siirtämässä autoja parkkisakot välttääkseen.

Kuvauspäivä päättyi niin myöhään, että missasin discotunnit ja lähdin yrittämään nukkumista. Minut keskeytti kuitenkin täydellä volyymillä elokuvia katsova naapuri, joten palasin internetin ihmeelliseen maailmaan.

Kolmen maissa yöllä nousin opintotukimielenosoitusbussiin Kotkantieltä ja aloitin matkani kohti Helsinkiä. Olin ensimmäiset tunnit lähes ainut hereillä oleva koko bussissa. Loppumatkasta pystyin jo verkostoitumaan muiden paikallaolijoiden kanssa. Mielenosoitusmatkan lisäksi minulla oli bussissa toinenkin tehtävä: kirjoittaa reportaasi matkasta.

Mielenosoitus itsessään oli hieno kokemus. Porukka käyttäytyi asiallisesti, antoi hyvän kuvan suomalaisista opiskelijoista ja mikä tärkeintä, meitä oli todella paljon. Henki oli hyvä, sää oli kylmä ja kansanedustajat ottivat meidät tyylillä vastaan. Arhinmäki ja Ville Niinistö saivat opiskelijajoukolta aplodit, Demareiden, Kepun ja Kokoomuksen edustajat tasaisesti buuausta ja aplodeja ja Perussuomalaisten Mika Niikko pelkkää buuausta. Itse en aplodeerannut enkä buuannut.

Mielenosoituksen jälkeen lähdimme pubiin kaljalle ja jatkoimme sieltä erääseen ravintolaan parille aleskumpalle. Siirsimme itsemme Katajanokan terminaaliin ja nousimme Tallinnan-laivaan. Kävimme tankkaamassa itsemme täyteen ruokaa buffetissa ja sen jälkeen hyydyimme lähes koko porukka. Ilmeisesti pilkkuun jaksoi vain muutama, mutta suurin osa oli aamulla kovin virkeitä. Kai sen Tallinnan-risteilyn voi näinkin viettää.

Muut lähtivät bussilla Ouluun, minä vaelsin kohti keskustaa. Matkalla rautatieasemalle törmäsin Stone's-nimiseen ravintolaan, jonka ovi näytti kutsuvalta. Päätin vastata kutsuun ja seuraavan tunnin ajan nautiskelin elämäni halvimmasta ruokaorgasmista: 15 eurolla sai ison salaattikulhon, tuoretta tomaattikeittoa, burgerin ja ranut sekä latten. Jatkoin matkaani lähijunalla Oulunkylään erään lukioaikaisen kaverin luokse.

Oulunkylässä tein ensin hieman töitä pois alta. Soittelin ja sovin haastatteluja ja teinkin niitä muutaman. Kävimme nepalilaisessa syömässä ja vietimme illan elokuvia katsellen ja hyvästä viinistä nauttien.

Söimme aamupalan Esplanadin varrella olevassa kahvilassa. Sieltä jatkoin kauneushoitolaan. Toimittajakaveri oli tekemässä juttua ihokarvoja poistavista miehistä ja uhrasin kainalo- ja rintakarvani journalistisiin tarkoituksiin. Voisin sanoa, että karvojen menettäminen kirpaisi (heh heh). Söin vielä Helsingissä lounaan parin vaasalaisen sinne matkustaneen kaverin kanssa ja nousin junaan kohti Jyväskylää. Illaksi perille, huomenna Ouluun.

 

Näpit irti opintotuesta!

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 22.3.2013, klo 15:40

Viikon blogin aihe ei liene kenellekään yllätys. Otsikon huudahdus on ollut opiskelijoiden huulilla kautta maan parisen viikkoa ja keskiviikkona kampanja saavutti kliimaksinsa, kun noin 5000 mielenosoittajaa kerääntyi Helsinkiin osoittamaan tukensa opintotuen puolesta, huutaen kyseistä iskulausetta. Menossa mukana oli luonnollisesti myös OSAKO.

OSAKOn ja Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan (OYY) kimppabussikyyti Isolle Kylälle starttasi keskiviikon pikkutunneilla kolmen tienoolla. Mielenosoitus alkoi kokoontumisella Senaatintorilla, josta marssittiin Eduskuntatalon edustalle. Marssin aikana huudettiin joukolla iskulauseita: "Näpit irti opintotuesta!", "Käyttäkää järkeä - koulutus on tärkeä!" olivat yleisimmät sloganit. Meteliä riitti eikä poliisin arvion mukaan noin 5000 henkilön muodostaman marssikulkueen keskivaiheilta ollut mitään mahdollisuutta nähdä kulkueen kumpaakaan päätä. Eduskuntatalon edustalle kokoonnuttuamme saimme kuulla puolueiden edustajia heidän vastatessaan opiskelijaliikeen edustajien esittämiin kysymyksiin. Tiivistettynä voidaan sanoa, että opiskelijaliikkeiden vaatimuksia myötäiltiin. Mielenosoitus sujui rauhallisissa merkeissä, ainoastaan jotain anarkistiryhmää edustanut, hätäsoihdun kanssa juoksennellut sankari päätyi poliisin haaviin ja miekkataksilla pois tapahtumapaikalta. Isot kiitokset ovat paikallaan kaikille tapahtumaa järjestämässä olleille, niin poliisille kuin opiskelijoillekin!

Torstaina saimmekin kotimatkan aikana ottaa ilomielin hallituksen kehysriihen tulokset vastaan. Opintotuki säilyy opintorahapainotteisena, opintolainaan liittyen ainoastaan lainan käytettävyyttä parannetaan. Lisäksi opintotuki sidotaan indeksiin syyskuussa 2014 hallitusohjelman mukaisesti, minkä toteutumisen suhteen ehdittiin olla jo hieman skeptisiä. Myös toisen asteen opiskelijat saivat hyviä uutisia, kun heidän vanhempiensa tulorajaa opintotukea laskevana tekijänä nostettiin 30%. Opiskelijaliike on tyytyväinen tuloksiin: SAMOKin ja SYLin kannanotossa kerrotaankin, että "kehysriihen tulos valaa uskoa tulevaisuuteen".

 

opintoraha
mielenosoituksella
me pelastettiin

 

Juho Koskelainen, OSAKOn hallituksen jäsen

Mama Africa

aija Kirjoittanut Aija Saari   blogissa Mwalimu! Opettajana Tansaniassa
Julkaistu 19.3.2013, klo 15:16

Tällä kertaa pääsin matkaan ystäväni kanssa. Aikaisemmin olen matkustanut Afrikkaan yksikseni. Olen tottunut matkustamaan yksin mutta kyllä matkakokemuksen jakaminen kaverin kanssa on paljon mukavampaa. Olen kiitollinen, että olen saanut mukaani mukavaa seuraa. Saimme Teijan kanssa hien pintaan heti aamuyöstä, kun raahasimme kaikki matkatavarat ja silmäpussimme Helsinki-Vantaan lentokentälle. Onneksi uni tuli heti lentokoneessa ja heräsimme hieman virkeämpinä perillä Lontoossa. Lontoossa meillä oli päivä aikaa fiilistellä Brixtonissa. Matkoillani olen tavannut mukavia ihmisiä ympäri maailmaa. Aikaisemmalta Afrikan reissulta löytynyt ystävä löytyy myös Lontoosta ja pääsimme lounastamaan yhdessä. Lontoosta matka jatkui iltasella kohti Dar es salaamia. Lontoo - Dar es salaam – lennolla oli hyvin tilaa ja pääsimme jopa pötkähtämään vaakatasoon. Matka sujui mukavasti unessa ja hupsheijaa, yhtäkkiä olimmekin jo laskeutumassa ja täyttelimme maahantulopapereita kiireen vilkkaa.

Perillä Dar es salaamin lentokentällä meitä odotti ihana kuuma ja kostea trooppinen ilmasto. Kaikki jotka ovat matkustaneet kylmästä lämpimään, tietävät sen tunteen, kun lämmin ilma pelmahtaa vasten kasvoja. Rakastan sitä tunnetta. Nuuhkin tuoksuja Tansaniassa, kasveja, savua, eri ruoka-aineiden sekoitusta ja kuuntelen tuttuja ääniä. En voi olla hymyilemättä.

Lentokentältä Kassi-Almat ahtautuivat taksiin ja suuntasivat kohti Onnelaa. Onnela on suomalaisten asuttama alue Dar es salaamin Peninsulan alueella. Valitsin tämän paikan majoitukseksi sen vuoksi, että ensimmäistä kertaa Afrikkaan matkaavalle Teijalle ensimmäinen aamu Tansaniassa ei olisi unenpöpperöinen shokki. Itsekseni olisin ehkä majoittunut  enemmän paikalliseen tapaan. Onnelassa meitä pidettiin hyvin ja ehdimme shoppailemaan Darin vanhaan keskustaan.  Oi sitä värien ja erilaisten kuosien määrää! Väitän, että väreistä voi humaltua. Näin ainakin kävi meille ja mystisesti mukaan tarttui useampia pussukoita.  Vastarinta oli ihan turhaa. Olimme värien vietävissä. Parin Darissa vietetyn päivän jälkeen jatkoimme matkaan henkisesti ja fyysisesti virkeämpinä kohti pohjoista Moshia.

Bussimatka Darista Moshiin kesti tavalliseen tapaan kolmisen tuntia pidempään, kuin mitä meille oli lippua ostaessa kerrottu. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja mitäpä tuosta, jos ei ole kiire mihinkään. Istuimme bussissa hikiset kymmenisen tuntia. Perillä Moshin bussiasemalla bussista lastattiin ulos kaksi hikistä mzungua ja yhdeksän laukkua. Yhteensä matkatavarat tekivät noin 60 kiloa per nainen. Matkustajien elopaino jääköön salaisuudeksi. Olen aika ylpeä tätä suorituksesta.

Moshissa pääsimme asettumaan saman tien Tanzania Volunteersin pihataloon. Tässä vaiheessa, raskaan bussimatkan jälkeen, olivat nostalgialukemat huipussaan. Saattoipa silmäkulmaan vierähtää pari kyyneltäkin. Ihanaa olla täällä ja tavata hyviä ystäviä maailman toiselta laidalta. Talon mammojen ilmeet olivat huikeat, kun he hoksasivat, kuka kömpii autosta ylös. Paljon naurua ja halauksia! Pienessä talossamme on makuuhuone, oleskelutila ja ylimääräinen huone, joka täyttyi lahjoitustavaroista laukkujen purkamisen jälkeen. Tavoitteena on jakaa tulevien viikkojen aikana ihan jokainen lahjoitettu tavara sellaiseen paikkaan, jossa sitä eniten tarvitaan. Kaikkia lahjoituksia ei ole mitään järkeä viedä päiväkotiin, tavaroita on sen verran paljon. Uskon, että myös lahjoittajat kotona Oulussa ovat samaa mieltä.

Maanantaina alkoi perehdytys talon ja maan tapoihin sekä Moshin kaupunkiin. Minulle useimmat jutut olivat jo tuttuja. Kaupunkikierroksella tapasin jo monia tuttuja kasvoja. Välillä unohdan, että olen täällä erivärinen kuin enemmistön edustajat. Asia muistuu mieleen, kun satun näkemään itseni vilaukselta peilistä.

Arki on arkea Tansaniassakin. Tunnen jo itseni niin hyvin, että tiedän kiireen odottelevan ihan nurkan takana. Nyt kuitenkin nautin lämmöstä, auringosta, tuoksuista, ystävien ja uusien ihmisten tapaamisesta. Olen saapunut toiseen kotiini. Kotiin, jonka onnistuin löytämään ihan vahingossa. Tunnen olevani hyvin onnekas. Ymmärrän kuuluvani maailmanlaajuisesti etuoikeutettuun vähemmistöön, jolla on mahdollisuus matkustaa maailman toiselle puolelle ja löytää sieltä jotain, mikä tuntuu luissa ja ytimissä saakka. 

Otro ry mukana opiskelijan elämässä

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 19.3.2013, klo 14:54
Otro ry mukana opiskelijan elämässä

Keväiset terveiset Otro ry:stä! Saanen esitellä tämän vuoden hallituksemme siinä iloisena poseeraamassa. Hallitus uudistui vuodenvaihteessa ja mukaan saatiin pitkästä aikaa useampi aktiivi lisää, mikä on kerrassaan hienoa. Mitä useampi meitä on mukana työskentelemässä opiskelijan edunvalvonnan asialla, sitä enemmän ja parempaa tulosta saamme aikaan!

Tässä kirjoittelen ensimmäistä merkintääni OAMK:n Liiketalouden yksikön blogiin. Tarkoitus on aina silloin tällöin rustata muutama sananen toiminnastamme tänne ja tulla opiskelijoille lähemmäksi ja tutuksi. Me Otrossa työskentelemme siis sen eteen, jotta opiskelijaelämä olisi edes hieman mutkattomampaa ja hauskempaa. Opiskeluun kuuluu muutakin kuin unettavia luentoja ja tenttikirjojen selailua! Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat bileemme, joita järjestämme säännöllisin väliajoin - unohtamatta Cafe Carman palveluita sekä opiskelijakorttien ja -haalareiden välittämistä.

Alkuvuosi Otrossa on sujunut mukavan mutkattomasti. En tiedä, näyttääkö ulospäin siltä että me toimistolaiset lähinnä roikumme Facessa ja löhöämme sohvilla kahvinjuonnin lomassa. Aikataulussa on toki ollut sitäkin, mutta joka tapauksessa, touhua on riittänyt. Vuoden ensimmäisiin kuukausiin on mahtunut muun muassa massiivinen haalaritilaus, kauhea läjä opiskelijakortteja, bileitä ja tuskaisia aamuluentoja seuraavana päivänä, hirveästi kahvinjuontia, sekoilua kassakoneen kanssa, päikkäreitä toimistolla, kiroilua, iloa, naurua, hirvimaskotti ja pupunkorvia. Suunnitteilla on järjestää huhtikuulle jokin hauska tempaus. Homma on vielä suunnitteluvaiheessa, joten olemme avoinna ideoille.

Keväthän on uudistumisen aikaa, vai mitä? Talvinen pilviverho on alkanut väistyä auringon edestä, ja pimeän talven jälkeen ihastuttavan pieni ja raihnainen toimistommekin on alkanut näyttäytyä meille uudessa valossa. Oli aika pyörähtää Ikeassa. Nyt sohvia koristavat uutukaiset Otron oranssit tyynyt viltteineen ja toimistotuolitkin ovat vaihtuneet parempiin. Sohvat ovat vielä vanhat, mutta eivät varmaankaan enää kauan. Aika rientää, ja minusta ainakin on vaikea uskoa että nyt eletään jo maaliskuun puoliväliä. Aurinko paistaa ja pikkupakkanen kipristelee poskissa, kevät tekee tuloaan. Pian alkaa opiskelijavapun järkkäily ja siinähän riittää touhua.

Ulkona on sen verran kaunis kevätsää, että sihteeri kiittää ja kuittaa, hyvästelee kouluhommat tältä päivää ja siirtyy ulkotiloihin. Suosittelen edellä mainittua kaikille strsessistä kärsiville opiskelijoille. Hetki aurinkohoitoa päivässä tekee ihmeitä!

Ilona Timlin
Sihteeri
Oulun tradenomiopiskelijat OTRO ry

ps. Tulkaahan käymään toimistolla, ei me purra. :-)

« Edellinen 1 ... 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 ... 353 Seuraava »