HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 ... 353 Seuraava »

Pääsiäinen Pohjanmaalla

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Ikiliikkujan päiväkirja
Julkaistu 31.3.2013, klo 17:23

Meillä oli viime viikon perjantaina läksiäiset Jyväskylässä, sillä ex-kesätoimittajakollegani Kultalahti poistuu Barcelonan kaduille kulkemaan parin päivän päästä. Bileet olivat meiltä kovin perinteistä settiä: rajut etkot, kreisibailut baarin tanssilattialla ja vielä kovemmat jatkot. Löysin itseni kahdeksalta aamulla Jyväskylän ylioppilaskylästä, hyppäsin taksiin, hain tavarani ja ehdin kuin ehdinkin puoli kymmeneksi Pohjanmaan-junaan. Junailin itseni Ouluun ja menin nukkumaan. Sunnuntaina kävin yhden kaverin kanssa kovin henkevät ja henkilökohtaiset keskustelut. Muuten retkotin reporankana kotona kirjoittelemassa lehtijuttuja ja tekemässä jotain kouluhommien tapaisia.

Tällä viikolla on vissiin ollut peräti 3 päivää koulua. Olen kuitenkin ehtinyt simuloida itseni sellaiseen lomatilaan, ettei minulla ole hajuakaan, mitä niiden aikana on tapahtunut.  Ilmeisesti laskimme videotuotannon budettia ja suunnittelimme tv-sarjan pilottijaksoa. Koulun lisäksi olen tehnyt pari haastattelua ja kirjoittanut pari juttua ihan työn puolesta. Lisäksi olen tietysti tanssinut: saimme näytösbiisin valmiiksi maanantaina. Tiistaina meillä oli elämäni rankin discotunti ja keskiviikkona ehdin poikkeuksellisesti balettiin.

Keskiviikkoaamuna pakkasin myös kamani lähteäkseni illalla mökille viettämään pääsiäistä. Anna huuteli minua ottamaan mukaani punaiset housut, joten (luulin, että) nostin ne illalla odottamaan pakkaamista. Aamulla pakkasin ne mielestäni mukaan ja lähdin kouluun matkalaukkujen kanssa. Onneksi tarkistin laukkuni balettitunnin jälkeen: ei punaisia housuja. Ei niitä löytynyt kämpiltäkään, joten räjäytin vaatekaappini. Siellä ne olivat perimmäisenä kaikista vaatteista. Lopulta otin mukaani kahdet kengät, neljät farkut ja normaalit vaihtovaatteet. Sitten kärräsin itseni mökille Lappajärvelle.

Torstain makasin sängyssä ja tein työjuttja. Illalla lähdin Vaasaan, entiseen kotikaupunkiini, katsomaan VPS:n ja VIFK:n välistä cup-ottelua. Ryhdyttyäni VPS:n tiedottajaksi syksyllä 2007, kadotin intohimoni fanittamiseen täysin. Nyt fanikatsomossa löysin sen uudestaan. Ei ole mitään ihanampaa kuin seistä katsomossa, huutaa sydämensä kyllyydestä ja elää joka sekunti mukana pelissä.

VPS voitti VIFK:n, mutta emmehän me oikeasti koskaan mitään voita. Siksi viitisen vuotta sitten peleihin tehtiin paljon paheksuttu chantti, joka meni seuraavasti:

Ois niin paljon helpompaa,
huippujengiä seurata.
Haistakaa vittu,
me ollaan Vepsu,
syntymästä kuolemaan.

Chantti pistettiin pannaan melkein heti sen synnyttyä. Ehkä juuri siksi, että se on pirun totta.

Perjantain ja lauantain makasin suurimmaksi osaksi kotona. Lauantai-iltana lähdin viemään pientä pakettia tädilleni Kortesjärvelle. Täti ei ollut kotona, joten jätin paketit porraspieleen ja ajoin pois. Matkalla ajoin yhden entisen valmennettavani kotitalon ohi ja pysähdyin pihaan juttelemaan. En tosiaan voi uskoa, että siitä on jo kolme vuotta, kun asuin Järviseudulla.

Jatkoin matkaani Evijärvelle viettämään perinteistä pääsiäistä Kultalahtien kanssa. Pääsiäisenä 2011 menin ex-tempore Kultalahdille. Ensin avasimme pääsiäismunia (sain hyrrän) ja sitten kiskoimme kaljaa ja lähdimme ajelemaan kuunnellen samalla tyttöjen pääsiäistä varten tekemää cd:tä. Sanna oli kuskina.

Viime vuonna kuskina oli Senni. Avasimme ensin pääsiäismunia (sain hyrrän) ja teimme uuden pääsiäis-cd:n. Se ei toiminut, joten otimme autosta randomilla jonkun levyn. Se osoittautui edellisvuoden pääsiäislevyksi. Menimme Evijärven paikalliseen, jossa melkein sain turpaani.

Tänä vuonna kuskina olin minä. Avasimme aluksi pääsiäismunia, ja sain vähemmän yllättäen taas hyrrän. Etsimme vanhan pääsiäislevyn, haimme porukan kasaan ja lähdimme taas paikalliseen. Akku loppui puoliltaöin. Yksi tyyppi kysyi, haluanko, että hän niistää nenäni, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Muuten sain olla ihan rauhassa, vaikka minulla oli vinkkelit, keltaiset housut ja ranskanletit päässä. Olin kotona puoli viideltä aamulla.

Tänään olen kiskonut itseni Vaasaan. Tänään on taas Pullon ja Waildin yhteisbileet, joten vähemmän yllättäen makaan Iivosen Annan sohvalla ja dataan.  Se juotti minulle äsken ilmeisen pilaantunutta suklaalikööriä, joka maistuu niin pahalta, että täytyy ottaa kovat keinot käyttöön. Toivottavasti vodkashotti huuhtoo maun pois suusta.

Kesä lähestyy, halusitte tai ette!

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 28.3.2013, klo 14:33

Aurinkoa näkee jo lähes päivittäin ja ilmat alkavat olla mukavan lämpimiä. On siis selviä kevään ja kesän merkkejä ilmassa. Opiskelijoiden mielessä siintää kesä ja kesätöiden haku käy kovimmillaan. Työpaikat ovat osalla kiven alla ja osa valmistautuu kesään jotenkin aivan muulla tavoin. Pääsääntöisesti kesä on kuitenkin aikaa, jolloin korkeakoulut hiljenevät ja ihmiset ovat kesälaitumilla. Mutta kysymys kuuluukin, että mitä sinä teet kesällä ja joko olet varautunut siihen?

Monen kannalta hyvä tapa viettää kesä on käydä kesätöissä. Mahtavaa olisi, jos opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada kesätöitä oman alansa sisältä. Kesätyöpaikat ovat jo useamman vuoden olleet osittain kiven alla taloudellisen taantuman vuoksi, mutta kyllä etsivälle (yleensä) vielä töitä löytyy. Erittäin varteenotettava vaihtoehto on myös työharjoittelun suorittaminen kesän aikana. Näin voi parhaimmassa tapauksessa jouduttaa myös opintoja ja valmistua normaalia ripeämmin. Omasta mielestäni opiskelijan kannalta paras tilanne olisi varmasti yhdistää kaksi edellistä. Kesätyö josta saisi samalla opintoihin kuuluvan työharjoittelun, tietenkin vielä palkallisena. Opinnot etenisivät, saisi oman alan työkokemusta ja myös taloudellista turvaa kesäksi sekä tulevaksi lukuvuodeksi. Oman alan töiden tekeminen opintojen ohella tutkitusti vaikuttaa positiivisesti laadulliseen työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Voi siis pitää kannattavana tehdä oman alan töitä opiskeluiden ohella, eikö?

Työharjoittelusta palkan saaminen herättää usein paljon keskustelua. Aihe on myös tärkeä ja ihan oleellinen aika ajoin ottaa keskusteluun. Itse pidän työharjoittelussa kaikkein tärkeimpänä laadullista työharjoittelua. Eli sitä, että työharjoittelu suoritetaan omalla alalla, se palvelee opiskelijan opintoja ja se edesauttaa ammatillista kasvamista. Onhan työharjoittelu kuitenkin selkeästi osa opintoja, ei mikään erillinen ”työ” tai muu opinnoista irrallinen palikka. Ilman muuta pidän opiskelijan kannalta kannatettavana ja järkevänä sitä, että työnantaja myös maksaa palkkaa tehdystä työstä mahdollisuuksien mukaan. Pitää kuitenkin muistaa, että se ei ole itseisarvo ja se tärkein asia työharjoittelussa.

Jos kesätyöt ovat tiukassa ja meinaa tulla seinä eteen kesäsuunnitelmien kanssa, on erittäin hyvä vaihtoehto myös harkita kesäopintoja. Kesäopinnot antavat oikein hyvän mahdollisuuden jouduttaa opintojasi ja sillä tavoin nopeuttaa siirtymistäsi ammattilaisena työelämään. Toki hyvä vaihtoehto on myös suorittaa jotain oman alan ulkopuolella olevia kursseja oman ammattitaidon tueksi. Eikä missään tapauksessa ole huono idea käyttää kesäopintoja omien rästien tekemiseen tai tekemättä jääneiden asioiden kiinni kirimiseen. Valitettavasti kesäopintojen tarjonta vaihtelee erittäin paljon korkeakouluittain. Tämä onkin asia, johon toivoisi korkeakoulujen myös panostavan. Opiskelijat kun tarvitsevat joustavammat mahdollisuudet opintojensa suorittamiseen ja näihin joustavimpiin mahdollisuuksiin kuuluu ehdottomasti myös mahdollisuus hyödyntää kesäaikaa omien opintojen edistämiseksi. Jos teet kesällä opintojasi, muista hakea ajoissa kesäopintotukea Kelalta ja varmistaa toimeentulosi!

Yhtenä vaihtoehtona kesän viettämiseen on myös niinkin simppeli asia kuin lepo. Lepo tekee hyvää pitkän ja raskaan lukuvuoden jälkeen ja antaa uutta potkua tulevaan lukuvuoteen. Uskallan väittää, että jokaisen kannattaa jossain vaiheessa ottaa itselleen aikaa levätä. Pidä vapaata, näe sukulaisia ja ystäviä, matkustele tai tee jotain mitä et ehdi lukuvuoden aikana tehdä. Lepo auttaa henkiseen jaksamiseen ja henkinen jaksaminen on todella tärkeää myös opintojen kannalta.

Lopulta ehkä parhaana vaihtoehtona voisin tarjota kaikkien aiempien mahdollisuuksien yhdistelmää. Hae töitä, suorita samalla työharjoittelu, edistä näin opintojasi ja pidä myös vähän lomaa jossain välissä. Tällä hyvällä yhdistelmällä etenevät opinnot, oma talous pysyy vakaana ja hermokin lopulta lepää.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin miun lopputulema on, että mieti ajoissa kesää ja mieti sitä nimenomaan omalta kannaltasi. Tarvitsetko työharjoittelupisteitä, rahaa elämiseen, lepoa jaksaaksesi vai jotain ihan muuta? Löydä se sinulle paras vaihtoehto ja rakenna sitten hyvissä ajoin oma suunnitelmasi kesäksi. Itse ainakin aion pitkästä aikaa pitää vähän kesälomaa!

Mikko Valtonen
puheenjohtaja
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Koulussa on käytävä myös Tansaniassa

aija Kirjoittanut Aija Saari   blogissa Mwalimu! Opettajana Tansaniassa
Julkaistu 28.3.2013, klo 10:03

Olen ollut nettipimennossa jonkin aikaa. Jokin iso piuha on ollut poikki Egyptissä saakka, minkä vuoksi netti ei ole toiminut koko Kilimanjaron alueella muutamaan päivään. Olisin voinut kuvitella, että tästä pimennosta aiheutuva hermostumisaste olisi ollut kovempi, mutta yllättäen stressihormonin eritys on pysynyt aisoissa. Hyvä minä. Olen ehkä oppinut jotain.

Olen aloittanut koulutaipaleeni Vetalla.  Veta Training Authority on toiminut Moshissa  jo vuodesta 1980 saakka. Nykypäivänä järjestettävien koulutusten sisältöä määrittelevät ympäröivän talouden tarpeet. Erityisesti kaivosteollisuus on vaikuttanut koulutuksen sisältöihin. Myös turismin vaikutus Pohjois-Tansanian talouteen on kasvussa.  Turismin kasvun myötä alat kuten catering ja hospitality on lisätty Vetan koulutustarjontaan. Muita koulutusaloja ovat mekaniikka ja muut tekniset alat, taloushallinto ja tietojenkäsittely. Yhteensä koulutusaloja löytyy 14. Kaikkien alojen opiskelijat osallistuvat pakollisiin yrittäjyysopintoihin, joita myös minä tulen opettamaan.  Yrittäjyystiimissä toimii 5 opettajaa.

Vetan henkilöstömäärä on yhteensä 67 henkilöä, joista 39 on opettajia. Veta pystyy kouluttamaan maksimissaan 510 opiskelijaa vuodessa. Vuosittainen sisäänotto on noin 150 opiskelijaa. Vuosittainen hakijamäärä yhteensä eri koulutusohjelmiin on noin 1500. Tulijoita siis on. Asenne ammatillista koulutusta kohtaan on muuttunut viime vuosina myös Tansaniassa, kun korkeasti koulutettujen on ollut yhä vaikeampaa löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Suurin osa opiskelijoista asuu koulun asuntolassa. Pullonkaulana ovat kuitenkin naismajoittujat, joille asuntolapaikkoja on vain 75. Miehille asuntolapaikkoja löytyy noin 400.

Koulumaksu asuntolamajoituksen kera on 120 000 Tansanian Shillinkiä, eli noin 60 Euroa. Pelkkä koulumaksu ilman majoitusta on 60 000 Shillinkiä. Yleiseen hintatasoon nähden Vetan koulumaksut ovat hyvin kohtuullisia. Opiskelijat maksavat itse tarvittavat työvaatteet ja osan suojavälineistä. Kampuksen siivous hoidetaan henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin vuoroissa. Siivouspäivä on perjantaisin.

Opiskelijamäärä yhtä opettajaa kohti Vetassa on noin 16 - 20 opiskelijaa. Vetan tiloista löytyy 8 luokkahuonetta, 2 laboratoriota ja useita work shop – tiloja. Opettajille tarjotaan koti koulun asunnoista. Vuokra suhteutetaan palkkaan. Vuokra koulun tarjoamista asunnoista on 8 % kuukausipalkasta. Opettajien palkka vaihtelee 300 000 Tsh – 750 00 Tsh välillä. Euroissa tämä tekee noin 150e – 350e kuukaudessa.

Koulupäivät alkavat Vetalla klo 07:15, mikä aiheuttaa haasteita aamu-uniselle. Joka aamu koko koulun väki kokoontuu kokoukseen joko ulos tai sateen sattuessa sisälle saliin. Kokouksessa lauletaan Vetan laulu, minkä jälkeen opettajat sekä oppilaskunta tiedottavat ajankohtaisista asioista. Ensimmäiset tunnit alkavat 07:45. Seuraavat tuplatunnit alkavat heti lennosta klo 9:15. Päivän ainoa virallinen tauko pidetään klo 10:45 – 11:15. Koulupäivä loppuu klo 14:15.

Kaivosteollisuuden vaikutus Vetan koulutuksen sisältöihin on ollut voimakasta vuodesta 2008 saakka. Pohjois-Tansaniassa on muun muassa kultakaivoksia, joihin tarvitaan koulutettua työvoimaa. IMTT – Integrtaed Mining Technical Training – koulutusohjelma kouluttaa tekijöitä erityisesti kultakaivosteollisuuden tarpeisiin. Kaivokset valitsevat koulutettavat henkilöt itse toimintansa lähiseudulta. Yritys myös sponsoroi koulutettavan henkilön koulutuksen kokonaisuudessaan. Koulutus alkaa muutamia kuukausia kestävällä koulutusjaksolla, jonka kaikki opiskelijat suorittavat Vetan koulutuskeskuksessa Moshissa. Koulutusjaksolla oppimismenetelmänä käytetään mm. simulaattoreita, jotka ovat tärkeitä välineitä, kun opetellaan operoimaan isoja koneita. Ensimmäisen koulutusjakson  jälkeen opiskelijat palaavat kaivosalueelle työssäoppimisjaksolle. Ennen valmistumista on ohjelmassa vielä toinen opintojakso Vetalla Moshissa. IMTT – koulutusten suunnittelusta ja hallinnoinnista vastaa työryhmä, jossa on edustajia myös työelämästä ja ammattiyhdistyksistä. Eipä siis kauas heitä Suomen ammatillisen opetuksen tavoista toimia.

Tällä hetkellä olen opetusharjoitteluni puolessa välissä ja pääsen nauttimaan pääsiäislomasta. Olen myös käynyt hakemassa oululaisen ystäväni Kilimanjaron lentokentältä. Nyt nokka kohti lomatouhuja. Poa sana – kyllä passaa!

 

Arktiset Askeleet on tanssittu tälle vuodelle

kulttuuri Kirjoittanut Kulttuurialan yksikkö   blogissa Pieninkin yhteinen jaettava
Julkaistu 26.3.2013, klo 17:04

 

Kulttuurialan yksikön tanssinopettajakoulutuksen lippulaiva tapahtumien osalta on Arktiset Askeleet - tanssitapahtuma, joka järjestetään tiiviissä yhteistyössä Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:n kanssa. Oamkin puolelta työtehtävien puolesta ovat tapahtumassa mukana Kolasen Mira tapahtumatuottajana ja allekirjoittanut eli Kontturi-Paasikon Liisa tapahtuman johtajana. Lisäksi tapahtuma työllistää tanssinopettajaopiskelijoita, jotka pääsevät näkemään ja kokemaan mitä kaikkea viikonlopun mittainen tapahtuma pitää sisällään. 

 

Vuoden 2013 tapahtuma tanssittiin 21.-24.3 ja vuorossa oli ns. laaja tanssinkatselmus, jossa osallistujat ovat yläkouluikäisiä ja sitä vanhempia, tanssin erikoiskoulutusluokilla olevia tanssijoita tai tanssin ammattiopiskelijoita. Mukana oli tälläkin kertaa upea joukko lahjakkaita ja osaavia tanssijoita eri puolilta Suomea, yhteensä n. 500 tanssijaa huoltojoukkoineen! 

Varsinainen tapahtuma työllistää minut ja Miran lähes ympärivuorokautisesti. Jos emme ole paikalla tapahtumapaikalla niin olemme hoitamassa jotain tapahtumaan liittyvää asiaa tai yritämme saada unta yöllä, kun takaraivossa pyörivät käynnissä olevat asiat, tulossa olevat jutut ja mahdolliset hoitamattomat asiat. Jännittävää on se, että vaikka olen ollut tapahtumasta vastuussa lähes 15 vuoden ajan niin tapahtumaviikonlopun stressi ei helpota. Järjen kanssa tiedän kyllä, että kaikki asiat on hoidettu ja kaikki tulee menemään hyvin, mutta siitä huolimatta olen tapahtumapäivien ajan koko ajan varpeillani ja valmiina reagoimaan, jos asiat  ei toimikaan niinkuin on suunniteltu. Tiedän Miran jakavan tämän tunteen kanssani. Tyhymää ja voimia kuluttavaa, mutta näin se vaan on! 

Huolimatta takaraivossa asuvasta pelosta tämänkin vuoden tapahtuma sujui erinomaisen hyvin. Oululaisen osaamisen näytös "Ookko nää Oulusta" torstai-iltana esitteli laajasti kaupunkimme tanssiosaamista ja oli hengeltään mukavan leppoisa. Mukana oli kymmenkunta oululaista tanssiyhteisöä ja lajien kirjo oli yhtä laaja kuin katselmuksessakin: baletin ja nykytanssin kautta jazziin, showtanssiin ja streettiin kansantanssia ja lattareita unohtamatta. 

Perjantaina saimme vieraita Satakunnan suunnalta, josta saapui joukko Länsi-Suomen opiston tanssilinjan opiskelijoita talkootöihin tapahtumaan. Opiston kanssa tullaan ensi lukuvuonna aloittamaan yhteistyökuvioita avoimen amkin puitteissa, joten heille tarjoitui tässä oivallinen tilaisuus tutustua koulutukseemme, opiskelijoihin ja henkilökuntaan.

Tapahtuman harjoitukset alkoivat perjantai-iltapäivänä ja sen jälkeen tekniikan pojat + heidän kanssaan työskentelevät opiskelijat olivatkin lähes tauotta töissä juhlasalissa ja näyttämöllä sunnuntain loppunäytökseen saakka. Lauantaiaamun harjoitukset alkoivat jo 7 jälkeen ja varsinainen tapahtuma käynnistyi klo 14 avajaisilla ja katselmuksilla. Sunnuntaina tanssittiin katselmukset loppuun ja sokerina pohjalla nähtiin upea loppunäytös, johon arviointiraadit olivat valinneet esitykset viikonlopun annin perusteella. 

 

 Pohjankartanon sali täyttyi loppunäytöksessä lähes viimeistä penkkiä myöten. 

 
 Voit käydä katsomassa tunnelmia Pohjankartanosta Miran kokoamasta valokuvagalleriasta vaikkapa tämän linkin kautta: http://www.facebook.com/pages/Arktiset-askeleet/171180876253603?fref=ts
 
Tämän vuoden tapahtuman järjestämiseen liittyvistä asioista merkittävimpinä jäivät itselleni mieleen
- Miran ehtymättömän säntillinen ja tehokas työpanos! 
- työskentely tutun talkooporukan (Tanssialan tuen rouvat, Polokkarit jne.) kanssa
- ykkösvuoden opiskelijoiden onnistunut suoriutuminen annetuista työtehtävistä
- LOPPUNÄYTÖS...se pelasti tapahtumaviikonlopun tunnelman jälleen kerran ja poisti kaikki stressin aiheet mielestä. Kun näkee kaiken sen antaumuksen ja intohimon, taidon ja tunteen, jolla tanssia tehdään eri puolilla Suomea muistaa taas miksi tämä tapahtuma on olemassa! 
 
Lissu ja Mira kiittävät ja kumartavat ja rupeavat pienen hengähdystauon jälkeen siirtämään ajatuksia 27.-30.3.2014 pidettävään lastentanssitapahtumaan. 
 
Kuvassa on Sanomalehti Kalevan 850 euron stipendin saanut Ulla-Maria Karhu (Seinäjoki) teoksessa Kuoleva Joutsen. 

 
Blogin kirjoitti Liisa Kontturi-Paasikko (Lissu)

Miksi koulutusohjelmien itsearviointia tehdään?

maisola Kirjoittanut Marianne Isola   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 25.3.2013, klo 16:00
Yksiköiden koulutusohjelmatiimit ovat kokoontuneet kevään aikana ahkerasti. Esityslistoilla on ollut opiskelijakyselyn tulosten pohdintaa ja itsearvioinnin laatimista. Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijoina olemme suunnitellun mukaisesti kiertäneet tiimien kokouksia, esitelleet itsearvioinnin toteutusta ja vastanneet esiin nouseviin kysymyksiin. Usein on kysytty mm. mihin itsearviointeja käytetään. "Koulutusohjelmien omaan kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen Oamkin sisällä", olemme vastanneet.
 
Luonnonvara-alan yksikkö lähti liikkeelle ensimmäisenä; ensimmäinen asiaa pohtiva kokous oli jo tammikuussa. Oli mukava nähdä, että paikalla oli melkein enemmän opiskelijoita kuin henkilökuntaa! Sosiaali- ja terveysalan yksikön kokoukset tulivat tietoon kootusti, reilulla kolmen kuukauden varoitusajalla. Myös sähköpostia ja ruokatunteja Alwarissa on hyödynnetty itsearvioinnin teon opastuksessa. Liiketalouden yksikössä itsearviointiprosessi on aikataulutettu esimerkillisesti. Laatukoordinaattori kutsuu kaikki ko-tiimien kokoukset koolle ja huolehtii, että jokaisen koulutusohjelman itsearviointiraportti käsitellään johtoryhmässä ennen sen toimittamista eteenpäin.  Tekniikan yksikössä järjestetään kaikille koulutusohjelmille yhteinen keskustelutilaisuus opiskelijakyselyn tuloksista ennen koulutusohjelmatiimien kokouksia. Kulttuurialan yksikössä on työn alla palautetilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille, jotta saadaan selville mitä opiskelijakyselyn kaikki tulokset tarkoittavat.
 
Koulutusohjelmatiimit ovat suhtautuneet itsearviointiin positiivisesti ja työskentelyn aloitettuaan huomanneet lomakkeen olevan hyödyllinen työkalu oman koulutusohjelman kehittämisessä. Kriittistä palautetta on tullut muutamasta vaikeasti muotoillusta, abstraktimmasta kysymyksestä. Palaute otetaan vastaan ja ”kapulakieltä” yritetään välttää tulevaisuudessa. Opiskelijakyselyn tulokset vaikuttavat yksikössä kuin yksikössä aika hyviltä, vaikka kehittämistäkin kaivataan tietyissä asioissa. Opiskelijat ovat nostaneet esiin olennaisia kehittämiskohteita, kuten lukujärjestysten aikataulutuksen, omien opintojen suunnittelun ja ohjauksen resurssit.  Opiskelijakyselyn raporttien muoto ei tällä kertaa ole miellyttänyt kaikkia – edellisen kyselyn Word-raportit ovat vaihtuneet PowerPoint-muotoisiin koonteihin. Aika lailla tietoa niistä on kuitenkin saatavissa.
 
Koulutusohjelmatiimien kokoukset jatkuvat koko kevään ajan; varsinkin huhtikuun alkupuolella kalenterissa on monta merkintää. Koulutusohjelmien itsearviointiraportit toimitetaan Rehtorin toimistoon huhtikuun loppuun mennessä ja ne sijoitetaan hyvien käytäntöjen jakamiseksi Heimoon toukokuun alussa.
 
Johanna Huttunen & Marianne Isola
Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijat

« Edellinen 1 ... 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 ... 353 Seuraava »