HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 ... 353 Seuraava »

Study experience with Jeveen

r0orha00 Kirjoittanut Harrison Oriahi   blogissa Home and Away
Julkaistu 10.4.2013, klo 22:41

“I arrived Finland last (2012) autumn. There were many feeling I had on arrival to Oulu, the first thing that I felt was lost as I was not sure if anyone was coming to pick me up from the Oulu Airport then I started to feel worried as I was not sure if I would be provided any kind of accommodation or I would have to spend the night outside. When I was feeling worried thinking these things I saw Bastian and Chandani coming through the door then I felt very happy.”

The above quote was a first-day experience of a 26-year Jeveen Shrestha, who hails from Kathmandu, Nepal, when I wanted to know when he arrived Finland and how he felt on that day. It feels really good when you arrive a new environment for study and the school has already made arrangement for the persons that will be picking you up! Javeen is currently studying Information Technology at the Oulu University of Applied Sciences. His first day experience actually reminded me of mine when I arrive here too. Having spent quite a number of months already here in Oulu, I wanted him to tell us some of his experiences since he came and how he feels, for example, about the cold weather, the dark weather and also the snow. He actually took his time to share his experiences as quoted below:

“On the first day I was very surprised because the day was never ending, I looked at my watch and outside the window, the time shown by my watch and the view I could see outside were not matching. I had been already feeling weird about the time as I came traveling many Time Zones. I had already changed the time of my watch thrice in those two days on my way to Oulu so I thought I needed to change it again but on asking a friend in my apartment I found the time was right. Gradually days were turning darker and shorter and for my surprise again the time changed one morning when I woke up, at first I didn’t noticed but when I checked the time on my laptop it was saying 8 am but it was 7 on my watch, later on I learnt it was because of Day-light saving.

The cold weather was a challenge for me as I am allergic to cold. At first it was very difficult selecting the right clothes to wear then one day there was a tutor class on Winter Wear in school, it was taken by Bastian and Phong. Then after that class I learnt about the right clothes and ways to wear them to protect myself from cold weather.Now I was desperately waiting for snow fall, I wanted to see and touch the snow; finally it happened it started snowing I was very happy. Slowly my happiness was turning into disappointment because the snow was falling much more than I imagined. There were snow everywhere, roads were turning slippery, biking was becoming very difficult and I started missing the beautiful of Oulu which I had seen when I arrived here.”

Jeveen also talked about the dark weather which he said he was not so comfortable with it. However, having shared this, he also said and I quote: “However weird and different were my experiences in Oulu I loved them all and they are very important for me. From March 15 to 22 our school organized International teachers’ Exchange Week in which I was chosen one of the interns to assist International teachers.There were many things to learn which I didn’t miss grabbing. I am very happy being in Oulu.”

I ask to know whether or not he has been having fun since he came to Oulu and to also know the places that he has visited having fun and he said he had visited Nallikari with his classmates and one of their teachers to enjoy barbeque. When I asked his opinion about Finnish people, he said they are quite helpful to him. Javeen enjoys sleeping, reading adventurous nobles and listening to music at his leisure.

Finally, as an international student, I wanted to know his general opinion about his school-Oulu University of Applied Sciences, and he concluded thus: “The Practical Oriented education system of Oulu University of Applied Sciences is very good.The skill and knowledge we gain here never fade away; they are ever-lasting and helpful. Self-study process is encouraged here which I think is the best means of learning and developing oneself. Oulu has become the land of my dream come true and I am very happy to be an Oululainen now.”

Kyyläten vai arvioiden?

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 10.4.2013, klo 15:18

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on toteuttanut vuoden 2012 alusta korkeakoulujen laatujärjestelmien toisen kierroksen auditointeja. Viime syksynä minulla oli kunnia osallistua opiskelijajäsenenä Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) laatujärjestelmän auditointiin.

Itse prosessi auditointia varten alkoi minulla jo keväällä 2011 hakemalla KKA:lle auditoijapooliin opiskelijaedustajaksi. Hakemista varten minun piti kirjoittaa hakukirje ja liittää siihen CV:ni. Opiskelijaedustajien kokoamista koordinoi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry. Syksyllä 2011 sain KKA:lta tiedon valinnastani auditoijapooliin, jota seurasi KKA:n kansainvälinen auditointikoulutus. Koulutukseen osallistui edustajia ympäri maailmaa ja oli mielenkiintoista kuulla erilaisia näkemyksiä korkeakoulutuksesta eri maista.

Keväällä 2012 KKA:sta lähestyttiin minua ensimmäistä kertaa liittyen MAMKin auditointiin. Ilmaistuani kiinnostukseni auditointia kohtaan piti minun kirjoittaa itsestäni henkilökuvaus ja lähettää päivitetty CV KKA:lle arviointineuvostoa varten, joka asetti auditointiryhmän. Lisäksi minun piti vannoa olevani jäävi auditoimaan MAMKia. Tiedon valinnastani auditointiryhmään sain kesän alussa, josta alkoi auditointiprosessin aikataulun valmistelu.

Auditointimateriaalin saimme käyttöömme syksyn alussa ja ensimmäinen auditointiryhmän kokous oli lokakuussa. Ensi vaikutelma materiaalia lukiessa oli, että eihän siellä toimi yhtikäs mikään. Reaktio pohjautui luultavammin siihen, että peilasin MAMKin toimintoja oman korkeakouluni toimintoihin ja omiin kokemuksiini sekä ajatuksiini korkeakoulutuksesta. Kuitenkin ensimmäisessä kokouksessa ryhmän kanssa käydyssä keskustelussa sitä huomasi, että tuohan on potentiaalinen hyväkäytänne ja tuo onkin vahvuus. Eli voisi puhua yhdenlaisesta korkeakoulukulttuurishokista. Kokouksen jälkeen alkoi auditointikysymysten valmistelu marraskuun auditointivierailua varten.

Auditointivierailu korkeakouluun kestää koko viikon. Maanantai meni matkustaessa ja vierailuun valmistautuessa auditointiryhmnä kanssa. Tiistaista torstaihin haastattelimme yhteensä 16:sta haastattelussa MAMKin henkilöstöä ja opiskelijoita sekä sidosryhmiä. Perjantaiaamuna ennen kotimatkaa kokosimme päällimmäiset ajatukset auditointivierailusta. Iltaisin nautimme kävelystä syksyisessä säässä hotellimme ja tutustuen paikallisien ravintoloiden ruokatarjontaan. Jaksamista auditointivierailun aikana ruokki runsas huumori sekä innostus omia mielenkiinnon kohteita kohtaan.

Raportin koostaminen oli auditointiprosessin työläin vaihe. Kirjoittamisprosessia helpotti MAMKin luoma itsearviointiraportti sekä saamamme vastaukset haastatteluista. Auditointivierailun aikana hahmottui suhteellisen selkeästi jo, mitkä asiat MAMKissa laatujärjestelmän kannalta toimii ja missä on kehitettävää. Tarkempi penkominen ja kyylääminen kirjoittamisen aikana vahvisti näitä käsityksiä ja sen myötä raportti pikkuhiljaa muodostui kokonaisuudeksi. Raportin sisältöä käsiteltiin kahdessa kokouksessa ja KKA:n arviointineuvosto hyväksyi raportin kokouksessaan helmikuussa.

Kokemuksena laatujärjestelmän auditointi oli todella opettavainen. MAMKista sain useita hyviä käytänteitä, joita voin hyödyntää omassa työssäni. Syksyllä 2013 Oamkissa järjestetään sisäisen auditointi. Kannustan kaikkia ilmoittautumaan käytettäväksi auditoijaksi. On rikastuttavaa jo tutustua eri koulutusohjelman käytänteisiin ja sen kautta löytää uusi näkökulmia oman koulutusohjelman toimintaan sekä työhönsä. Kiinnostuneita kannustan myös tutustumaan MAMKin auditointiraporttiin, josta voi löytää ratkaisuja tai ideoita oman arjen haasteisiin.

 Timo Pieti
Suunnittelija, Luonnonvara-alan yksikkö

Villieläimiä ja aurinkorantoja

aija Kirjoittanut Aija Saari   blogissa Mwalimu! Opettajana Tansaniassa
Julkaistu 9.4.2013, klo 21:31

 

Olen ajoituksen mestari. Kerrankin! Ihmeen kaupalla olen onnistunut ajoittamaan matkani Tansaniaan niin, että matkan varrelle sattui pääsiäislomat. Lomien kynnyksellä seisoin Kilimanjaron lentokentällä aamuyöllä vastaanottamassa vierasta kotoa Oulusta. Heti seuraavana aamuna starttasimme kolmen naisen voimin ikimuistoiselle Serengetin safarille. Minun missioni oli löytää safarilta leijona, jota olen metsästänyt jo pitkään ympäri Afrikkaa. Kotijoukoille terveisiä: leijona löytyi. Voin siis palata kotiin, kun aikani koittaa.

Jo ensimmäinen safaripäivä sai kolmikkomme haukkomaan henkeä. Pääsimme näkemään ja kokemaan asioita, joita aikaisemmin on ihmetelty vain kotisohvalla television kautta. Serengetin maisemat ovat häkellyttävän kauniita. Ei suotta kutsuta yhdeksi maailman parhaista luonnonpuistoista.  Alkava sadekausi oli kastellut maan ja luonut uskomattoman määrän vihreän eri sävyjä. Eläimiä pääsimme näkemään hyvinkin läheltä. Yömme vietimme teltassa täysikuun paisteessa. Toisen telttayön ainutlaatuinen kokemus oli ihan lähistöllä vesitankista yöhuikalle saapunut norsu. Oppaamme vakuutteli, että otus osaa kyllä väistää telttamme yön pimeydessä. Tästä huolimatta nukahdimme hieman jänniin tunnelmiin. Jälleen ikimuistoinen kokemus, jota voi kiikustuolissa muistella.

Serengetiltä matka jatkui väliaikaisen kotimme kautta kohti Sansibarin hiekkarantoja. Halpalentoyhtiöt ovat jalkautuneet myös Tansaniaan, joten pääsimme Sansibarin saarelle näppärästi edullisella 50 minuutin lennolla, mikä on huomattavasti kivuttomampi vaihtoehto kuin vajaan kymmenen tunnin bussimatka Dar es salaamiin ja parin tunnin lauttamatka sen päälle. Tässä vaiheessa matkaseurueemme oli kutistunut kahteen vielä vitivalkoiseen naiseen. Muutaman päivän grillaamisen ja armottoman hikoilun jälkeen väritys kuitenkin muuttui punaisen kautta ruskeaan. Tämän lähemmäs paratiisia en pääse. Autio hiekkaranta Intian valtameren rannalla on paikka, jonne pakenen mielikuvissani aina tiukan paikan tullen.

Loman jälkeen edessä on kuitenkin paluu arkeen. Ja arki on arkea myös Afrikassa. Tämän hetken tunnelmia kuvaa kiire ja stressi. Uskolliset kumppanit, jotka kulkevat mukanani kaikkialle. Pesukorissa nyrkkipyykkiä odottaa vuori likaisia vaatteita. Ei auta itku markkinoilla. Nyt tehdään töitä ja keskitytään olennaiseen. Ilmassa leijuu potentiaalinen aikataulujen romuttuminen. Ei kuitenkaan mitään sellaista, mitä ei voisi korjata ottamalla tiukan ilmeen ja kalenterin käteen.

 

 

Alussa oli idea

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Particle Plays
Julkaistu 8.4.2013, klo 23:44

Oli elokuun loppu viime vuonna, kun sain rutiinijuttukeikan. Tehtävänä oli haastatella apurahan turvin sävellystyöhön keskittyvää Jouko Tötterströmiä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Aito-lehteen. Haastattelun jälkeen aloimme keskustella niitä näitä, ja jossain keskustelun vaiheessa jompi kumpi heitti ilmoille idean: mitä, jos tekisimme baletin?

Aluksi idea jäi vain hautumaan, mutta lokakuussa päätimme alkaa selvitellä, mitä realistisia mahdollisuuksia projektin toteuttamiseen olisi. Yksikössämme, jossa tavoitteena on lisätä musiikin, tanssin ja viestinnän osastojen välistä yhteistyötä ja pyritään käytännönläheiseen opetukseen, ajatus otettiin lämmöllä vastaan. Erityisesti, kun idea tuli suoraan opiskelijalta itseltään. Koreografin houkutteleminen ei ollut vaikeaa, ja pidimme taiteellisen johdon ja koulun avainhenkilöiden kanssa ensimmäiset palaverit jo loppusyksystä.

Talven aikana projekti on edennyt hiljakseen eteenpäin ja saanut työnimen Particle Plays. Tällä hetkellä tiedämme tanssijoiden määrän ja soitinkokoonpanon, sekä sen, että teos nähdään lavalla ennen joulua. Paljon on vielä tehtävää, ennen kuin kantaesitykseen asti päästään. Varmaa on kuitenkin se, että lavalla nähdään täysin oamkilaisin voimin synnytetty tanssiteos.

Tämän blogin tarkoituksena on valottaa sitä, millainen teos etenee ideatasolta näyttämölle. Projektin keskeiset henkilöt kertovat täällä kokemuksia ja ajatuksia siitä, minkälainen luomisprosessi on.

Ensimmäisessä kirjoituksessa raapaistaan lähinnä pintaa. Jostain on aina aloitettava.

Daniel Wallenius
tuottaja

Lintsaten töihin

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Ikiliikkujan päiväkirja
Julkaistu 7.4.2013, klo 20:50

Pääsiäisen Pullo-Waild oli kovin perinteinen: halpaa kaljaa ja paljon kavereita, joita ei sitten näekään ennen joulupäivää.

Tämän viikon lintsasin koulusta ihan rehellisesti, koska olin töissä. Onneksi opettajat suhtautuivat ymmärtäväisesti, eikä ylimääräistä tekemistä tullut hirveästi: tärkeintä oli kuulemma pysyä kärryillä siitä, mitä tunneilla tehdään ja yrittää ymmärtää ja oppia asiat omin päin. Mielestäni ideassa on tavoitettu opiskelun syvin olemus, kiitos siitä.

Iltapäivät, illat ja osin aamutkin olen sitten kököttänyt tehden koulutehtäviä. Kesken ovat niin projektiopintojen projektisuunnitelma kuin pari itsenäisesti suoritettavaa kurssiakin.

Torstaina minun hetkeni julkisuudessa koitti viimein, kun Kuningaskuluttaja näytti koko kansalle, miten mieheltä poistetaan karvat. Yllättävän moni kaveri katsoi ohjelmaa ja ihmetteli sen jälkeen, mitä he oikein näkivät. Käytin torstai-illan koulutehtävien sijaan ensimmäisen vuoden journalistien etkoilla. Istuskelin tovin verkostoitumassa ja kuskasin sitten koko porukan baariin, autolla kun satuin olemaan liikenteessä.

Perjantain nysväsin kotona ja lauantaina lähdin luokkakavereiden kanssa parille Jumpruun. Koska väsytti, lähdin kotiin nukkumaan joskus yhden kieppeillä. Tämän viikonlopun jälkeen olenkin poikkeuksellisen hyvin levännyt, sillä olen käyttänyt aikaa sängyn pohjalla enemmän kuin missään muualla.

Sunnuntai onkin mennyt Osakolaisen anatomiaan tutustuessa. Vappunumeron jutut ovat editoinnissa. Valmista pitäisi tulla parin viikon päästä.

Tällä kertaa ei ollut hirveästi kirjoitettavaa. Jospa ensi viikolla tapahtuisikin jotain. Jäljellä taitaa olla huikeat viisi lähiopetuspäivää tälle keväälle. Kesälomasta on turha vielä ilakoida, sillä itsenäistä työtä ja palavereita on jäljellä rutkasti.

« Edellinen 1 ... 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 ... 353 Seuraava »