« Edellinen 1 ... 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 ... 346 Seuraava »

Trapesti T:stä I:hin

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 16.4.2013, klo 17:21

Trapestin nimestä on moneksi. Useimmiten se kääntyy muotoon ”Trapetsi”, mutta meidän yritys on onneksi kaukana akrobatiasta. Otetaanpa siis kirjainharjoituksena mikä on Trapesti, ja mitä kaikkea niiden kirjaimien taakse oikein kätkeytyykään.


T = Tapa oppia
Trapesti on mitä parhain paikka tehdä niitä asioita, joita sitten valmistumisen jälkeen tulee työkseen tekemään. Kukaan ei ole yksin, sillä tukemassa on kasa entisiä ja nykyisiä trapestilaisia, ohjaavia opettajia sekä hallitus.

R = Rentouttava
Kovin kuivia luentomateriaaleja ei kukaan jaksa pidemmän päälle lukea. Mutta kun saa välillä käytännössä tehdä projekteja luokkien ulkopuolella, niin se auttaa taas kummasti jaksamaan. Ja kyllähän se toimiston pehmoinen sohvakin ajaa asiansa…

A = Asiallinen
Viikkopalaverit ja asiakastapaamiset hoidetaan asiallisesti. Samalla tulee tehokkaasti verkostoiduttua ja hankittuja kontakteja tulevaa työelämää varten.

P = Palkitseva
Tapahtumakoordinaattori hyppii riemusta, kun järjestämänsä tapahtuma onnistuu. Webbisuunnittelija puolestaan on hyvin tyytyväinen, kun hänen tekemänsä verkkosivut ovat asiakkaan mieleiset. Onnistunut työ palkitsee, ja lopussa kiitos seisoo.

E = Erilaistaminen
Kukapa haluaisi olla tusinatradenomi, jos mahdollisuutena on erilaistaa CV Trapestin avulla. Valitsen sinut, Trapesti!

S = Seurallinen
Meillä on aivan huippu työporukka. Ja mikä parasta, ovet ovat aina avoinna kaikille. Tule sinäkin messiin!

T = Tuloksellinen
Vaikka Trapestilla ollaankin oppimassa, niin kyllä me silti teemme tulosta. Se on raha joka puhuu, sano. Sekä eurot että opintopisteet karttuvat työskennellessä Trapestilla.

I = Innostava
Kaikki pääsevät mukaan juuri itseään innostaviin ja inspiroiviin projekteihin. Meillä voi vapaasti toteuttaa itseään ja tähdätä kohti tavoiteuraa.

 

Meikäläiset ovat myös jälleen mukana perinteisessä Osakon Wappurallyssa 30.4. Tulehan moikkaamaan meitä Trapestin rastille Franzénin puistoon ja hakemaan parhaat pisteet. Muista myös tykätä meistä Facebookissa ja voit voittaa leffaliput!

 

Kaikkien trapestilaisten puolesta säteilevin kevätterveisin

Heta Jyrälä
Tapahtumakoordinaattori
Trapesti Oy

 

Yksityiskohtia kirjastotiloista. KATSO KUVAT!

kirjasto Kirjoittanut Kirjasto   blogissa Rohkeasti kirjasto
Julkaistu 16.4.2013, klo 16:13

Huhtikuun aurinko paljasti ihania yksityiskohtia jokaisesta kirjastosta. Tiedätkö mistä kirjastosta mikin on? Vastaa kommentissa!

Koko kirjoitus »

Aivojen toiminnan ymmärtäminen työhyvinvoinnin, laadun ja tuloksellisuuden lähteenä

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 16.4.2013, klo 10:45

Kahden mielenkiintoisen ja antoisan pestin tullessa tänä keväänä osaltani päätökseen on mukava pysähtyä makustelemaan oman työn antia ja sen kautta opittua. Olen saanut perehtyä työhyvinvointiin liittyviin asioihin työskennellessäni Voimaa ossaamisesta! -hankkeessa. Laatuasioihin olen päässyt tutustumaan täydennyskoulutuksen laatukoordinaattorin roolin kautta. Molemmat tehtävät ovat opettaneet minulle paljon ja olen kiitollinen niiden tarjoamista kokemuksista. Näiden vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että työhyvinvointi, laatu ja tuloksellisuus liittyvät erottamattomasti yhteen. Ei ole olemassa yhtä ilman toista, tai kahta ilman kolmatta.

Minulla oli mielessäni moniakin työhyvinvointiin, laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä aiheita, joista olisi ollut mielenkiintoista ja hyödyllistäkin kirjoittaa. Päädyin kuitenkin lähestymään asiaa yhdestä, perustavaa laatua olevasta näkökulmasta käsin. Mielestäni asiantuntijaorganisaatiossa työskenneltäessä pohja työhyvinvoinnille, laadulle ja tuloksellisuudelle voitaisiin luoda jo pelkästään aivojen toiminnan ymmärtämisellä. Aivot ovat asiantuntijan ja tietotyöläisen tärkein työväline. Jos aivokapasiteetista on käytössä vain murto-osa, menetämme koko ajan valtavan määrän potentiaalia, jolle olisi paljon käyttöä, varsinkin näinä haastavina aikoina.

Lähdetään liikkeelle neuropsykologisista perusteista. Aivojen otsalohkot säätelevät ja ohjaavat monin tavoin kaikkia tiedollisia ja älyllisiä toimintoja. Erityisesti otsalohkojen etuosat mahdollistavat korkeamman älyllisen toiminnan kuten suunnittelun, päämäärän asettelun, ennakoinnin, toiminnan korjaaminen sekä seurausten arvioinnin. Otsalohkot ovat mukana myös sovittamassa tunnereaktioita ja toimintatarpeita yhteen ympäristön tilanteiden kanssa. Lisäksi ne säätelevät tarkkaavaisuutta ja sen suuntaamista toiminnan kannalta tärkeään kohteeseen.

Jotta havainnollistuisi paremmin, miten aivot toimivat, kuvitellaan akuutti stressitilanne, esimerkiksi kohtaaminen karhun kanssa. Nähdessämme karhun, aivoissa käynnistyy monimutkainen prosessi, jonka seurauksena stressihormonit vähentävät toimintaa aivojen etulohkojen alueella merkittävästi. Tämä on ollut eloonjäämisen kannalta tärkeää, jotta varmistetaan nopea päätöksenteko, taistele tai pakene. Stressitilanteessa aivojen etulohkot ovat siis käytännössä ikään kuin kytketyt pois päältä. Tuolloin meidän ei ole mahdollista käyttää suunnittelussa ja muussa tiedollisessa työssä tärkeitä aivojen osiamme, vaikka haluaisimmekin. Aivojen fysiologisia reaktioita vastaan ei voi taistella tahdon voimalla.

Stressaavan tilanteen mentyä ohi, esimerkiksi karhun poistuessa takavasemmalle, stressihormonit palautuvat normaalitasolle. Tämä tunnetaan rentoutumisreaktiona. Sen seurauksena kaikki elimistön toiminnot palautuvat normaaleiksi. Tällöin on jälleen mahdollista palata korkeampaa aivotoimintaa vaativan työskentelyn pariin.

Nykyelämässä harvoin kohtaamme karhuja tai joudumme muutenkaan hengenvaarallisiin tilanteisiin. Elimistömme hälytysjärjestelmä on kuitenkin aina valppaana ja reagoi helposti erilaisiin ärsykkeisiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Saatamme esimerkiksi säikähtää äkillistä kovaa ääntä, jolloin sama mekanismi aktivoituu. Huomatessamme, että säikähdys oli aiheeton eikä vaaraa ole, rentoudumme jälleen ja palaamme normaalitilaan. Hälytysjärjestelmä aktivoituu myös fysiologisista syistä, esim. verensokerin laskiessa liian alas tai väsyessämme. Tällöin aivot saavat käskyn tankata energiaa, syödä ja levätä, jonka jälkeen palaudumme taas normaaliin toimintakykyyn.

Vaikka työelämässä ei ole juurikaan todellisia uhkia, on elimistömme usein jopa pitkäkestoisessa stressitilassa. Tämä johtuu siitä, että aiheutamme hälytyksiä ja ylläpidämme uhkatilanteita omilla ajatuksillamme. Esimerkiksi erilaiset työpaikan ristiriitatilanteet tai käynnissä olevat ja tulevat muutokset saavat meissä aikaiseksi erilaisia pelkoajatuksia ja uhkakuvia. Nämä ajatukset puolestaan laukaisevat saman primitiivisen stressireaktion. Ja kun ylläpidämme ajatusta pelottavasta ja uhkaavasta tilanteesta, ei elimistöllämme ole tilaisuutta palautua hälytystilasta takaisin normaalitilaan, vaan stressitila pitkittyy. Näin saatamme olla todella pitkiäkin aikoja tilassa, jossa emme pysty hyödyntämään aivojemme täyttä kapasiteettia.

Oman ajattelumme roolin ymmärtäminen on tärkeää stressin vähentämisessä. On olennaista oivaltaa, että omat ajatuksemme aiheuttavat tunteemme. Tällöin turha stressi vähenee ja saamme käyttöömme huikean määrään lisää aivokapasiteettia, jonka hyödyntäminen on ollut mahdotonta stressitilassa. Ennen tunnetta on aina ajatus, joskus se on vain niin nopea, ettemme ehdi panna sitä merkille. Aluksi voi tuntua hankalalta ajatella, että tunteemme ovat aina oman ajattelumme seurausta, eivät suoraan ulkopuolisten olosuhteiden aiheuttamia. Kun kuitenkin mietimme asiaa, huomaamme, että aivan kaikista asioista on mahdollista ajatella monella tavalla. Se miten kustakin asiasta kulloinkin ajattelemme, riippuu osaltaan mielialastamme, väsymystilasta ja lukemattomista muista seikoista.

Aina kun ajatuksiimme liittyy pelkoa, uhkaa, tarvetta suojautua tai puolustaa itseämme tai vaikuttaa toisten silmissä tietynlaiselta, aivomme aktivoituvat stressitilaan ja otsalohkon toiminta kytkeytyy pois päältä. Tämä voi tuntua yllättävältä, onhan työelämä pitkälti rakentunut suorittamisen ja pätemisen varaan. Aivot toimivat kuitenkin parhaiten silloin, kun olotilamme on rento, avoin ja positiivinen. Silloin aivokuoremme uloin osa ja otsalohko toimivat parhaiten ja kykenemme luovaan ongelmanratkaisuun, pystymme näkemään eri vaihtoehtoja laajasti, näemme yhteyksiä asioiden välillä, pystymme rakentavaan yhteistyöhön ja saamme parhaita ideoita. Kun taas olemme kireitä, stressaantuneita, väsyneitä, peloissaan tai paineen alla, ajattelumme kapeutuu, näemme herkemmin uhkia ja vaihtoehtojen määrä sekä laatu supistuvat. Emme pysty paremmanlaatuiseen ajatteluun, vaikka haluaisimmekin. Aivojen on fysiologisesti mahdotonta toimia parhaalla mahdollisella tavalla, kun keho on stressitilassa.

Joukosta löytyy aina joku, joka ajattelee toimivansa tehokkaimmin pienen paineen alla. Tämä onkin totta tietynlaisten rutiininomaisten tehtävien kohdalla. Kuitenkin korkeampaa aivotoimintaa vaativien tehtävien kohdalla on toisin. Monikaan ei ehkä tiedä, kuinka huikean paljon paremmin, laadukkaammin ja tuloksellisemmin hän pystyisi työskentelemään rennossa, avoimessa ja positiivisessa olotilassa.

Haluaisin haastaa teidät mukaan pieneen ajatusleikkiin. Jos aivojen toiminnan ja kokemuksen rakentumisen merkitys ymmärrettäisiin syvällisesti, mitä siitä seuraisi käytännön tasolla?

 Annukka Tihinen
Tuntiopettaja, Täydennyskoulutus

 

Kulttuuria Karjalan kunnailta

kulttuuri Kirjoittanut Kulttuurialan yksikkö   blogissa Pieninkin yhteinen jaettava
Julkaistu 15.4.2013, klo 15:13
Kulttuuria Karjalan kunnailta

Culma- hankkeen matka Petroskoihin 10.-12.4.2013.

Tapahtumatuotannon ja kulttuurimatkailun täydennyskoulutuksen Culma- hankkeen käynnistysseminaari 11.4.2013 Petroskoissa onnistui monella tasolla. Hankkeen venäläiset kumppanit esittelivät laajasti omien alueidensa tapahtumatuotanto- ja kulttuurimatkailutoimintaa. Karjalan alueen kunnissa kuten Olonets (Aunus), Pryazha ja Kostamus on runsaasti kulttuuritarjontaa. Esityksistä jäivät mieleen mm. Kostamuksen monikulttuurisuus: suomalaisten avulla kaupunki rakennettiin lähes tyhjästä ja kaupunki imi asukkaita ympäri venäjää. Kaupunki on nykyisin eräänlainen venäläisten kansojen sulatusuuni, jossa asuu 26 eri kansallisuutta. Juhlia riittää ympäri vuoden.  Huhti-toukokuussa vietetään kaupungin 30 vuotisjuhlia näkyvästi mm. White Roads -projektin avulla. Pryazhan alueella järjestetään useita mielenkiintoisia tapahtumia, mm. Kindesavan huumorifestivaali (10 000 vierailijaa) ja Karjalassa kolmet koiravaljakkokilpailut ja jopa lajin MM-kisat. Kinnermäen kulttuurifestivaaleilla käy 10 000 - 20 000 vierasta tapahtuman aikana kesällä. Olonetsissa järjestetään mm. hanhien juhla huhtikuussa, kun kevätmuuton yhteydessä pelloille laskeutuu tuhansia hanhia. Lisäksi järjestetään mm. suourheilun kilpailut, jossa lajeina jalkapallon lisäksi mm. sulkapallo, tennis ja lentopallo. Olonetsissä järjestetään joulukuun alussa joulupukkifestivaalit isäntänä Karjalan joulupukki Pakkaine, ja muina vieraina mm. Pakkasukko sekä Siperian Jakutian ja Rovaniemen joulupukit. Kirkkomusiikin ystäville järjestetään Olonetsissä ortodoksisen lauletun kirkkomusiikin festivaali karjalaksi ja venäjäksi.

Kaiken kaikkiaan useat Karjalan tapahtumat ovat kilpailuhenkisiä mutta leikkimielisiä, ja niiden teemat on kehitetty kylän tai alueen omista vahvuuksista.

Lucia ja Jussi esittelivät seminaarissa Oamkin kulttuurialan ja liiketalouden yksikön opetus- ja tk-toimintaa. Lisäksi Lucia esitteli suomalaisten hankekumppaneiden eli Oulun juhlaviikkojen tapahtumatuotantoja ja Oulun sekä Pudasjärven kaupunkien tapahtumatoimintaa ja luovien alojen kehittämistä.

Kun virallinen seminaariosuus oli ohi, Petroskoin yliopiston ja hankekumppaneiden muodostama isäntäväki johdatti meidän paikalliskulttuurin äärelle, ja saimme maistella illallisella erilaisia perinneruokalajeja ja juomia. Joka välissä kohoteltiin maljoja, kaikki tietenkin toinen toistaan parempien maljapuheiden saattelemina. Yritimme itsekin kehua ja kiittää vuolaasti isäntiämme upeasta kokemuksesta, sekä sanoa edes yhden sanan venäjää jossain kohdin: Spasiba! (kiitos). Erilaisten tarinoiden kertominen ja vastapuolen naurattaminen kuuluivat seurusteluun, vaikka läsnä oli varsin arvovaltaisia henkilöitä, mm. yliopiston Krimel-instituutin johtaja. Isäntämme Denis Pyzhikov toimi tulkkina erittäin ansiokkaasti koko illan ajan, vaikka moni isännistäkin osasi englantia erinomaisesti. Saimme myös seurata paikallisen kulttuuri- ja taideopiston (Karelian College of Culture and Arts) tanssin opiskelijoiden huikeaa tanssiesitystä ravintolassa. Muutamia kulttuurierojakin tuli tässä yhteydessä havaittua. Venäläinen yleisö osallistui innokkaasti taputtaen ja huutaen kaikkiin ohjelmanumeroihin. He myös lähtivät mukaan kaikkiin tanssinumeroiden välissä leikittyihin seuraleikkeihin. Yleisössä oli niin nuoria kuin vanhojakin ihmisiä. Me suomalaiset istuimme turvallisesti salin takarivissä hämärässä ja vältimme onnistuneesti kaikki tanssiin hakuyritykset. Olemme selvästi ujompaa sorttia kuin Karjalan asukkaat!

Petroskoi on Karjalan alueen pääkaupunki. Noin 200 000 asukkaan kauppakaupunki sijaitsee Karjalan eteläosassa. Matkaa Ouluun noin 750 km ja ajomatka kestää noin 12 tuntia riippuen tullimuodollisuuksista.

Automatkalla Etelä-Karjalassa ja Petroskoin kaduilla kävellessä kävi selväksi, että Karjalassa tuloerot ovat hyvin suuret. Nuhruinen maaseutu muuttuu hyvin äkisti Petroskoita lähestyessä teollisen kaupunkimaiseksi. Karjalan alueen metsiä ei ole hoidettu tai juurikaan hyödynnetty, ja niiden puuvarantoa voisi taloudellisesti hyödyntää alueen kehittämisessä, jos omistaja eli Venäjän valtio niin haluaisi. Karjalan maaseudun kylistä on väki muuttanut jatkuvasti kasvukeskuksiin. Maaseutu on tyhjentynyt, kuten on monin paikoin käynyt Suomessakin.

Yllätyimme positiivisesti moneen kertaan matkan aikana, esim. kun kysyimme neuvoa englanniksi tai sanakirjasta huonoa venäjää sopertamalla, saimmekin vastauksen selvällä suomen kielellä! Karjalan kieltä osasi aina joku ja sitä ymmärsi varsin helposti. Tulipa välillä vastaan joku venäläinenkin, joka oli kiinnostuksen vuoksi opetellut suomea.

Perjantaiaamuna oli lähdettävä vastentahtoisesti kotimatkalle. 12 tunnin pituinen automatka ei tuntunut läheskään niin houkuttelevalta kuin paikallisiin kulttuuritapahtumiin ja –kohteisiin tutustuminen. Valitettavasti aikataulumme ei sallinut jälkimmäisiin enää aikaa käytettäväksi. Kaikille kolmelle matkalaiselle jäi vielä paljon tutustuttavaa myöhempiä matkoja varten. Lyhyt visiitti oli täydellinen kokemus ja kulttuurikylpy, joka sytytti halun tietää ja oppia lisää Karjalasta ja Venäjästä. Suosittelemme lämpimästi vierailua Petroskoihin ja Karjalan seuduille.

Culma-hanke on nyt virallisesti käynnistynyt ja toiminnan suunnittelu jatkuu mm. hankepartnereiden tarpeiden kartoittamisella. Hanke kestää 7.10.2014 saakka.

- событие группа (Tapahtuma-ryhmä eli Lucia Jakobsson, Heikki Timonen ja Jussi Haukkamaa)

Koko kirjoitus »

Etsintäkuulutus: Kenestä Vuoden alumni 2013?

alumnit Kirjoittanut Alumnit   blogissa Oamkin alumnit
Julkaistu 15.4.2013, klo 10:50

Vuoden alumnin nimitys on kunnianosoitus Oamkista valmistuneelle omalla alallaan ansioituneelle henkilölle. Valinnassa yleisiin kriteereihin kuuluvat oman koulutustaustan ja Oamk-identiteetin esiinnostaminen sekä tunnettuuden lisääminen. Mikäli erityistä aihetta on, voi kollegio nimittää myös vuoden kunnia-alumnin sellaisesta henkilöstä, joka ei ole valmistunut Oamkista, mutta joka on erityisen ansiokkaasti tehnyt työtä Oamkin tai alumniyhdistyksen toiminnan eteen.

Käytännössä Vuoden alumni on kunnianosoituksen lisäksi myös edustustehtävä. Hänet kutsutaan seuraavan vuoden ajan kunniavieraana Oamkin tilaisuuksiin. Hän voi olla mukana opiskelija- ja alumnirekrytoinnissa. Vuoden alumni toimii edustuskasvona sekä alumniyhdistyksen että Oamkin puolesta.

Vuoden alumnin valitsee alumniyhdistyksen kokoama kymmenen henkilön muodostama kollegio, johon kuuluu jäseniä Oamkin eri yksiköistä sekä alumniyhdistyksestä. Vuoden alumni 2013 julkistetaan syksyllä.

Ja keitä ne aikaisemmat vuoden alumnit sitten ovat olleet? Kerrataanpa vielä:

Vuonna 2012 arvonimen sai Kulttuurialan yksiköstä valmistunut medianomi, taikuri Joni Pakanen: http://www.jonipakanen.com/

Vuonna 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä valmistunut sosionomi (YAMK) Teemu Vähä: http://www.oamk.fi/extra/amk/artikkelit/302/

Vuonna 2010 Raahesta valmistunut Tony Manninen: http://www.oamk.fi/extra/amk/artikkelit/237/

Vuonna 2009 Kulttuurialan yksiköstä tanssinopettajaksi valmistunut Sanna Hirvaskari http://www.oamk.fi/extra/amk/artikkelit/168/

Ehdotettavan henkilön ei tarvitse olla alumniyhdistyksen jäsen, vaan ehdolle voi asettaa kenet tahansa Oamkista valmistuneen, omalla alallaan arvonimensä ansaitsevan henkilön. 

 Joko sinulle tulee mieleen sopiva ehdokas? Aikaa esityksen tekemiseen on 15.5.2013 saakka!

Lisätietoja ja lomake esityksen tekemistä varten: http://www.oamk.fi/yhteistyo_ja_palvelut/alumnit/ajankohtaista/?id=31346

 

Kolme Vuoden alumnia: Teemu, Joni ja Tony.

« Edellinen 1 ... 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 ... 346 Seuraava »