« Edellinen 1 ... 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 ... 350 Seuraava »

Summer Holiday Activities...

r0orha00 Kirjoittanut Harrison Oriahi   blogissa Home and Away
Julkaistu 20.5.2013, klo 12:10

It is no doubt that the summer holiday is fast approaching. For some students in the School of Engineering, theirs have started already because some of them have already finished their yearly exams and project works, while others will be starting theirs at the end of this month-May, 2013. Summer Holiday is one of the major holidays that students, most of the time, are always looking forward to each year. It is the longest holiday for students and also a period that students can do some other activities of their interest. Below are some of the activities that students like to engage in during summer.

Summer Jobs/Internships: This period of summer is a very good time for students to do some part-time or full-time jobs or Internships. Although finding some of these jobs or placements can be sometimes quite challenging but for some who have been able to find some jobs or internships, were able to achieve that as a result of how persistent they were in searching for such opportunities. Another good idea for finding this kind of jobs or placements was by asking some of their friends, loved ones or classmates who have already found one to recommend them to their boss. This could also be a very helpful guide for those who have not be able to find any summer jobs/Internship yet

Summer Courses: For some students, summer holiday is a very good opportunity for them to take some extra courses of their choices. It could also be some certification courses, tutorials on some special courses of interest. During normal school periods, doing most of these extra courses can be very demanding, if not impossible, and that is why most students prefer to take these extra courses during summer. Another reason why students take this kind of summer courses is if they are not able to find any summer job or internships. So they will prefer to still keep themselves productively busy by taking some these extra courses.

Extra Activities: Some students would like to take full advantage of these summer holiday by going to driving school to learn how to drive. Other would prefer to travel to their home country to spend quality time with their families and loved ones or travel other countries to visit their friends as well. In all, the above listed summer activities are not limited to all the activities that students can embark on during summer. These are just some of the most common activities that students can do during summer holidays. During summer holidays,students are usually at liberty to embark on whatever productive activities that are of personal interest to them.

Tapahtumarikas Tansania

aija Kirjoittanut Aija Saari   blogissa Mwalimu! Opettajana Tansaniassa
Julkaistu 19.5.2013, klo 22:58
 
Aina sattuu ja tapahtuu. Ainakin minulle. Ja oli se sijainti sitten mikä hyvänsä. Opetusharjoitteluni ihan loppumetreillä onnistuin hankkimaan itselleni ärhäkän suolistotulehduksen, joka kaatoi sänkyyn melkein pariksi viikoksi. Minä kun olen usein uhonnut, että minuun ne ei tropiikin pöpöt tartu. No väärässä olin jälleen kerran. Siinäpä sitten olikin aikataulullisen katastrofin ainekset koossa.
 

Harjoitteluni Vetalla meni kuitenkin mielestäni ihan mukavasti. Ohjaavaa opettajaa tosin ei juuri paikalla näkynyt, mikä ei kuitenkaan hidastanut minun menoa. Olen tottunut toimimaan itsenäisesti, joskus jopa liiaksikin saakka. Olin jo etukäteen päättänyt, että haastan perinteiseen opiskelukulttuuriin tottuneita opiskelijoita omaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Joidenkin ryhmien kanssa tämä onnistui paremmin, joidenkin toisten kanssa oli vähän enemmän haasteita. Kieliongelmiin törmäsimme muutamien opiskelijoiden kanssa. Onneksi jokaisesta ryhmästä kuitenkin löytyi vähintään yksi opiskelija, jonka englanninkielen taito oli paremmin hallussa. Näitä opiskelijoita värväsin sitten tulkiksi minun ja heikommin englantia osaavien opiskelijoiden välille. Ongelmista siis selvittiin, hakuna matata.

Itselleni jäi harjoittelusta käteen upeita ja voimaannuttaviakin muistoja, kun näin oppilaideni kasvoilla oivalluksen merkkejä. Nämä hetket ovat niitä, minkä vuoksi ainakin itse lähdin ylipäätään opiskelemaan opettajaksi. Tällaisten tuntien jälkeen todella tunsin tekeväni työtä, jolla on merkitystä. Kaiken kaikkiaan opetusharjoitteluun varattu aika tuntui lyhyeltä. Juuri kun olin tottunut siihen, että opiskelijat puhuttelevat minua madameksi koulun käytävillä, tulikin jo kotiinpaluun aika.

Ennen paluuta oli ohjelmassa vielä monia hoidettavia asioita. Yksi näistä, mieluinen sellainen, oli vierailu edellisellä reissullani tapaamani Noelan koululle. Kun tutustuin Noelaan, kävi hän vielä Raun päiväkotia Moshissa. Meistä tuli hyvin läheisiä edellisen matkani aikana ja olen usein miettinyt, mitä Noelan elämään kuuluu. Oli mukava nähdä reipas koululainen koulupuvussaan innokkaana oppimaan muiden alakoululaisten kanssa. Ei ollut kyynelkään kaukana silmäkulmasta, kun Noela muisti minut ja vieläpä nimeltä. Näissä hetkistä löytyy syy sille, miksi harrastan kehitysyhteistyötä arvokkaalla vapaa-ajallani. Noelalle lupasin, että jonain päivänä kohtaamme vielä.

Jäähyväisten jättäminen oli tällä kertaa erityisen vaikeaa. Nyt en voinutkaan sanoa, milloin ja miten palaan. Tällä hetkellä suunnitelmaa ei ole olemassa. Mutta mikäli itseäni yhtään tunnen, sellainen vielä löytyy jostain. Toivottavasti ainakin.

Kotimatkani ensimmäinen etappi oli bussimatka Moshista Nairobiin. Tämä osuus matkasta minua vähän jännitti, mutta sujuikin sitten oikein mukavasti. Tansanian ja Kenian rajalla hankin Kenian viisumin ja sitten bussi vei minut suoraan Nairobin lentokentälle. Nairobista lensin Lontooseen, missä minulla oli muutamia tunteja aikaa syödä kaikkia mahdollisia länsimaalaisia herkkuja, joiden puutteesta olin muka vähän kärsinyt kahden kuukauden aikana. Voin kertoa, että sushi Heathrow lentokentällä maistui ihan erityisen hyvälle. Lontoosta matka jatkui Helsinkiin. Helsingissä hengähdin yön ja jatkoin matkaa seuraavana päivänä junalla kohti Oulua.

Nyt olen siis kotona. Tälläkin kertaa, kuten edellistenkin paluiden yhteydessä, tuntuu että täällä Suomessa kaikki tapahtuu pikakelaukselle. Ihan kuin ihmiset kävisivät jotenkin kierroksilla. Koko ajan on kiire jonnekin, eikä ole edes aikaa kysellä, mitä vastaantulijalle tai hänen perheelleen kuuluu. Itsekin olen armottoman raportoinnin kierteessä. Opettajaopintoni ovat kutakuinkin purkissa, paria raporttia vaille valmiit.

Tansania antoi minulle juuri sitä, mitä osasin odottaakin ja lisäksi muutamia yllätyksiä. Sadekausi Afrikassa oli minulle uusi kokemus. Toisinaan vettä tuli myrskyksi saakka, puitakin kaatui ja katkoi sähkölinjoja. Punaisen mudan koostumus on ihan ihmeellistä, jotain meikäläisen mudan ja pikaliiman väliltä.

Nyt sanon Asante sana Tanzania! Tulen kaipaamaan takaisin Afrikkaan. Se on vissi.

Töihin vai ei?

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Ikiliikkujan päiväkirja
Julkaistu 16.5.2013, klo 22:40

Now Playing: Scandinavian Music Group - Minne katosi päivät

En voi uskoa, että taas on ehtinyt vierähtää viikko edellisestä postauksesta. En myöskään voi uskoa, että on jo toukokuun puoliväli. Kuka helvetti nämä tunnit, päivät ja viikot on oikein syönyt? Kiitääkö se aika oikeasti näin tasaista tappotahtia kohti ensi talvea ja niitä tuplamedianomin papereita, jotka kaiken mennessä nappiin silloin ovat minulla kädessä?

Lähdimme lauantain roadtripille kahden kuvallistytön kanssa ankean harmaassa ilmassa. Kuuntelimme musiikkia, räpsimme valokuvia kalansilmälinssillä ja höpöttelimme henkeviä elämästä. Joimme munkkikahvit Kemissä Nesteellä ja ajoimme suorinta tietä Ikean parkkipaikalle.

Palloilimme huonekaluparatiisissa aikamme, mutta matkaan ei tarttunut hirveästi tavaraa. Tytöt ostelivat kaikkea pientä sekä itselleen että äideilleen, minä puolestani en taaskaan löytänyt niitä kiekurabambuja, joita sieltä olen etsinyt koko kevään. Sen sijaan matkaani tarttui kahdeksan kappaletta lasten kirkkaanvärisiä muovisia lelulaseja. Ei siksi, että lapsettaisi tai joku olisi paksuna, vaan siksi, että niistä saa täydelliset shottilasit.

Kävimme myös syömässä Ikean kuuluisia (hevosen)lihapullia. Tai siis minä ja toinen tytöistä söimme. Toinen söi kanaa. Tilasimme kaikki annoksemme nohevasti ruotsiksi ja jotenkin se pölijä tarjoilija onnistui kuulemaan sanan "kycklingfilé" tarkoittavan "köttbullar". Vahinko oli kuitenkin helppo korjata.

Ikean jälkeen kävimme Stadiumissa ja yritimme sieltä Systembolagetiin. Systeemi jäi kuitenkin käymättä, koska Ruotsin alkoholipolitiikka näyttää joissain asioissa olevan vielä natsimpaa kuin Suomessa: viinakauppa sulki jo kahdelta. Kipaisimme vielä Rajalla ja suuntasimme kohti Lappia.

Joskus vuosikausia sitten näin painajaisen, jonka yhdessä kohtauksessa pysähdyin skootterilla keskelle kapeaa tietä. Tie oli leveämpi kuin pyörätie, mutta kapeampi kuin normaali maantie, kestopäällystetty, viivasuora ja kulki matalan metsän keskellä. Uni jäi mieleen ja salaisena haaveenani on jo pitkään ollut löytää sellainen. Erästä maanteiden historiasta kertovaa sivustoa selaillessani sitten törmäsin kuvaan, joka muistutti hyvin paljon tämän unen tietä, ja pakkohan se oli lähteä katsomaan, josko tuollainen paikka oikeasti olisi olemassa.

Ajoimme Aavasaksan kautta keskelle ei mitään ja käännyimme sieltä takaisinpäin Tervolaan. Lopulta hyvin paljon painajaisen oloinen tienpätkä löytyi Tervolasta, Sihtuunan kylän pohjoispuolelta. Elämä on omituista.

Jätin auton paluumatkalla Tuiraan ja lähdin mediatuottajien lukuvuoden päättäjäisiin. Kävimme läpi koulujuttuja, muita juttuja, kertoilimme tarinoita ja lähdimme Numeroon. Meno pysyi melko villinä loppuun asti, ja kotiinpaluun aika oli suhteellisen myöhäinen. Sunnuntaina autoa hakiessani Osakon kulttuurisihteeri rekrysi minut pelaamaan ex-tempore erän Mölkkyä. Sijoituin viimeiseksi.

Alkuviikko kului töissä, ja ajoittuipa sille viimeinen showtanssituntikin. Opettaja pisti meidät tanssimaan Thrilleriä. Keskiviikkona oli viestinnän pääsykokeen läpimeno, ja keskiviikkona itse koe. Kuljettelimme aamun hakijoita luokkiin, sitten eksyneitä hakijoita luokkiin ja loppuaamupäivän käytin läsnäolotodistusten jakamiseen ne haluaville hakijoille.

Kokeen päätyttyä vilkaisin journalistien koetta ja hämmästykseni oli suuri, kun viimeisellä sivulla mainittiin minut ja opinnäytetyöni. Näen tässä ilmiselvästi kaksi vaihtoehtoa: joko se opari oli niin loistava, että sitä kelpaa mainostaa, tai sitten journalistigurumme olivat niin ällistyneitä siitä että sain sellaisen edes räävittyä kasaan, että ovat päättäneet kiduttaa sillä nykyisiä ja tulevia opiskelijoita nyt ja iankaikkisesti, aamen.

Kokeen jälkeen testasin myös omat taitoni sillä kokeella. Jos olisin sitä oikeasti ollut tekemässä, olisin vissiin selviytynyt kakkosvaiheeseen saakka.

Loppukeskiviikko ja tämä päivä ovat jälleen menneet töitä tehdessä. Töiden suhteen tilanne on nyt melko jännittävä. Journalistiliitto antoi lakkovaroituksen kaksi viikkoa sitten, ja jos neuvotteluissa ei synny sopua, alkaa lakko huomenna iltapäivällä. Vastapuoli vastasi työsulku-uhalla, ja se astuu sitten voimaan maanantaina, jos sopua ei vieläkään synny. Lakko koskisi myös minua, ja sen uhka aiheuttaa kyllä melkoisesti harmaita hiuksia. En minä nyt tällaiseen kuvitellut joutuvani.

Tänään olemme myös balettiproggikseni säveltäjän kanssa tavanneet tulevan teoksen soittajat. Siitä lisää toisessa blogissa. Illalla pakkasimme yhden Helsinkiin muuttavan tanssijan maallisen omaisuuden Volvon perään. Hän kaipasi hetkeksi seuraneitiä, joten menimme meille, joimme teetä, söimme suklaata ja puhuimme henkeviä elämästä pari tuntia.

Samalla olen alkanut kääntää katseet jo opintojen jälkeiseen aikaan. Valmistuminen näyttäisi ajoittuvan talvelle, mutta nohevana poikana olen aloittanut vapaiden työpaikkojen katselemisen jo nyt. Toimittajaa näyttäisi olevan tarjolla vähän, tiedottajaa ja tuottajaa sitäkin enemmän. Ilokseni sain huomata, että tuplatutkinnon suoritettuani täyttäisin lähes jokaisen paikan kelpoisuusvaatimukset ainakin muodollisesti. Toki viestintäalan jännän työtilanteen vuoksi markkinoilla lienee myös tukku minua kokeneempia hakijoitakin.

Vaikka toinen jalka on jo Oulusta ulkona, pysyy loppuvartalo vielä tiukasti täällä pohjolan haisevassa helmessä. Aikaavievät projektiopinnot ja kesätyö ovat tae sille, että ainakin tällä hetkellä näyttäisin pysyvän Otokylän asukkina vuoden 2013 (hamaan loppuun) saakka.

Jälkipeliä opiskelijoiden toimeentulosta

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 16.5.2013, klo 15:04

Kevään suurimmat odotukset opiskelijoilla olivat hallituksen puolivälitarkastelussa. Opintotuen puolesta Helsingin kaduilla ja toreilla marssi tuhansia opiskelijoita. Opiskelijaliike näytti voimaansa. Ennen hallituksen lupauksia oli paljon pelkoja nykymuotoisen opintotukijärjestelmän romuttamisesta. 

Opintotuki otti tarkastelun jälkeen muodonmuutoksia ja nähtäväksi jää miten muutokset, opintotukikuukausien kokonaismäärän vähentäminen kuudella tukikuukaudella ja vähimmäisopiskeluvaatimus, tulevat vaikuttamaan opiskelijan arkeen.

Menikö opintotukikeskustelu väärille raiteille? Mitä opiskelijat oikein ovat vaatimassa itselleen? Kelataanpa mitä opiskelijakunta sanoo asiasta Valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelmassaan:

Opiskelijan toimeentulo on varmistettava

Opintotuella on tultava toimeen, ja sen on oltava tasa-arvoinen kaikille korkeakouluopiskelijoille elämäntilanteesta huolimatta. Opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisesti, ei opintolainapainotteisesti. ja opintoraha on sidottava elinkustannusindeksiin. Näin lyhennetään opintoaikoja sekä vähennetään opintojen aikaista velkaantumista ja toimeentulo-ongelmista johtuvaa epävarmuutta.

Harjoittelun aikaiseen toimeentuloon ja sen turvaamiseen on etsittävä uudenlaisia ratkaisuja. Opiskelijan tulee voida keskittyä harjoitteluunsa täysipainoisesti ilman kohtuutonta taloudellista rasitusta.

Kesäajan toimeentulotuen saamisesta on tehtävä helpompaa. Epävarmassa kesätyötilanteessa opiskelijan kesäajan toimeentuloa vaikeuttavat toimeentulotuen pitkät käsittelyajat sekä pakollinen opintolainan nostaminen. Järjestelmää on kehitettävä näiden rajoitusten vähentämiseksi.

Opiskeluiden aikaisen asumisen tukemisen tulee olla ympärivuotista ja riittävän kattavaa.

Kuulostaako tämä kohtuuttomalta?

Kesän aika on opiskelijalle tunnetusti mahdollisuuksien aikaan. Mahdollisuus menettää vuokra-asunto ja mahdollisuus elää tuikitavallista arkeaan (opinto-)lainarahalla. Moni toki työskentelee, mutta suurelle osalle kesän ajaksi yhteiskunta tarjoaa vain lämmintä kättä. Tiesitkö, että opiskelija ei ole oikeutettu asumistukeen kesällä? Oikeus on ainoastaan asumislisään mikäli kesäkuukausilta nostaa kesäopintotukea. Ainoana poikkeuksena on perheelliset opiskelijat, jotka kuuluvat asumistuen piiriin.

Opiskelijat ovat ainoa osa Suomen väestöstä, jolla ei ole ympärivuotista asumisen tukea. Opiskelijat ovat myös ainoa ryhmä, joka pakotetaan elämään köyhää (pelkkä opintotuki opintolainoineenkin on köyhyysrajan alapuolella) arkeaan lainalla. Opiskelijalla ei ole oikeutta toimeentulotukeen ellei opintolaina ole ensin kokonaisuudessaan nostettu.

Muistatko Sata-työryhmän, jonka oli tarkoitus uudistaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä? Yhtenä esityksenä kyseinen työryhmä esitti kaikkia opiskelijoita siirrettäväksi asumislisän piiristä asumistukijärjestelmään. Jaoin muutamia pointteja tästä hyviin, huonoihin ja neutraaleihin vaikutuksiin:

Hyvät vaikutukset opiskelijan kannalta:

a) asumisen tuki olisi ympärivuotista, b) asumisen tukemisen kattosumma kasvaisi asumislisän 201,60 eurosta asumistuen 298 euroon (III kuntaryhmä) sekä c) asumisen tuki kohdistuisi paremmin niihin opiskelijatalouksiin, jotka tukea eniten tarvitsevat.

Huonot vaikutukset opiskelijan kannalta:

a) asumistukijärjestelmä sisältää itsessään oman tuloleikkurinsa eli toisin sanoen, mitä enemmän tienaat sitä vähemmän saat asumistukea, b) opiskelija olisi tällöin kahden tulorajan loukussa, kun opintorahaa valvotaan tulorajoilla ja asumistukea tuloleikkurilla sekä c) kymmenet tuhannet (40 000 arviolta vuonna 2009) opiskelijat putoaisivat asumisen tukemisen piiristä kokonaan liian korkeiden tulojensa vuoksi.

Neutraalihkot vaikutukset:

Valtio säästäisi siirrossa huomattavan summan rahaa. Ei välttämättä ole takeita sille, että säästetty summa siirtyisi automaattisesti esim. opintorahan kehittämiseen.

 

Miltä kuulostaisi?

 

opintotuki

mistä olikaan kyse

toimeentulosta


Jari-Pekka Kanniainen

Koulutussihteeri

Study Experience with Dang Chau

r0orha00 Kirjoittanut Harrison Oriahi   blogissa Home and Away
Julkaistu 14.5.2013, klo 13:35

Studying at Oulu University of Applied Sciences is a 22-year old student who hails from Vietnam. He arrived Finland on the 27th of August 2012 and was very excited because it was his first time of travelling abroad for studies. His first experience reminded me of exactly how I felt when I arrived Finland the first time. What an exciting moment!

Sharing more about his study experience, he was quite happy to say this and I quote: “I haven’t had any difficult since I came to Oulu, while my friends were having allergic to the weather, home-sick, bed bugs…One factor is that I was too lucky compare to the others. One other is that I got the information from friends when they faced problems so it helps me to get pass the problem smoothly.”

Talking about the weather in Finland, especially in Oulu, Dang Chau said he likes the cold weather but for the dark weather here , he feels much uncomfortable with it. Also, he was quite happy when he told me that he had his first snow experience here in Oulu and that because there was no snow from where he was coming from, he felt quite excited to touch snow for the first time in Oulu.

Talking about his general opinion about Finnish people, this is what he has to say: “The Finnish people are very nice and friendly, and they tend to help people. Actually, I really have not many opportunities to work or contact usually with Finnish but throughout my school and events of city I have general opinions about them. I think that Finnish are very friendly and jolly, some of them always keep smile in their mouths even give a handshake when I say hello with them.”

Speaking about his fun experience and what he does at his leisure, he confirmed that he likes to play games and chat with his friends but does not go out for parties. For Dang Chau’s general opinion about his school, this was what he has to say: “Yes, the school is so beautiful and the facilities are very high tech. Most of the technology in school and lectures are up to date and that’s very great thing in Oulu University of Applied Sciences. I agreed with most of the teachers about their teaching method. They did a very professional job, providing many materials, new technologies, appropriate skill for the assignment, and so on… Just only some of the teachers are likely to be outdated, but most of the cases, everything is good and I’m satisfied with that.”

« Edellinen 1 ... 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 ... 350 Seuraava »