HUOM! Olet Oamkin vanhassa blogissa. Siirry uuteen blogiimme tästä »
Oamkin blogeja

« Edellinen 1 ... 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 ... 353 Seuraava »

Hedonismia

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 11.2.2014, klo 08:34

Työhuonekaveri nimittää minua hedonistiksi. Vähän epäreilua minusta. Siis onhan se totta, että syöminen on minulle tärkeää. Ja että yksi ensimmäisistä jutuista aamuisin töihin tullessa on tarkistaa päivän ruokalista. Mutta silti...

Minun on vaikea ymmärtää niitä ihmisiä, jotka eivät pysty syömään mitään aamuisin. Minulle taas olisi kauhistus lähteä liikenteeseen ilman aamupalaa. Herätyskello on soimassa hyvissä ajoin ennen töihin lähtöä ihan vain sen vuoksi, että ehdin kaikessa rauhassa nauttia aamuteen ruislepien kera, ja siinä samalla lukea aamun Kalevan. Tulee hengen ja ruumiin tarpeet hoidettua näppärästi samalla kertaa.

Töihin tultua käyn sitten heti ensimmäiseksi hakemassa kupin teetä. Johan siitä on melkein tunti, kun viimeksi on teetä saanut! Samalla tulee täytettyä vesipullo, joka on ihan välttämätön varuste puhetyöläiselle. Ja sitten pitääkin tarkistaa päivän lounaslista ja sopia ruokailuseura. Olen todella onnellinen Wallusta. En ole sen sortin kätevä emäntä, joka pyöräyttäisi pastacarbonaarat mukaan töihin. Todella mielelläni maksan 3,95 siitä, että saan mennä valmiiseen pöytään. Lähes aina löytyy mieluisa vaihtoehto syötäväksi, usein useampikin. Kenties en ole maailman suurin kulinaristi, mutta minulle kyllä maistuvat Wallun ruuat oikein mainiosti. Jos joskus suolaa puuttuu, niin sitähän voi lisätä. Ja olen jo useamman kerran valittanut siitä, että leipä on liiankin hyvää. Siihen asiaan ei ole tullut korjausta.

Opiskelijoille lounas maksaa 1,25 ja se on kyllä jo lähes ilmaista. Eihän sillä taida saada edes kahvikupillista kaupungin kuppiloista. Harmi vaan, että ruokajonot ovat aina välillä ihan järkyttävän pitkät. Ei siis ihme, että luokkahuoneessa alkaa levoton liikehdintä viimeistään klo 11:15 tienoissa. Tavoitteena olisi päästä jonon keulille. Minulla tulee liiankin helposti tempauduttua tunnelmaan mukaan, ja sanottua että okei, tehkää tämä harjoitus loppuun kotona iltalampun valossa... Mutta opiskelijan parastahan minä vain ajatellen. Yrittäkääpä itse keskittyä tyhjällä vatsalla esimerkiksi vaihtuvien vastaavien sisäisten katteiden sekä niihin mahdollisesti liittyvien laskennallisten verosaamisten eliminointiin.

Iltapäivällä sitten pitää tietysti nauttia välipala. Siksi työpöydälläni on vakiovarusteena hedelmiä. Pitää yrittää torjua erilaisia makeita houkutuksia, joita on tarjolla Wallussa, Carmassa ja ajoittain myös henkilökunnan taukotilassa. Valitettavasti en ole niitä ihmisiä, jotka voivat syödä mitä vaan lihomatta. Se on tullut empiirisesti testattua. Harmin paikka. Enkä myöskään ole niitä ihmisiä, jotka unohtavat syödä. Unohtavat! Täysin utopistinen ajatus!

Päivällisen ajankohdan joudun suunnittelemaan jumppa-aikataulujen mukaan, mikä joskus aiheuttaa hiukan päänvaivaa. Liikkuminen kun on epämukavaa tyhjällä tai täydellä vatsalla, joten oikea ajoitus on olennaisen tärkeä. Ja ilman iltapalaahan ei voi mennä nukkumaan. Jo isoäitini sanoi aikoinaan, että pitää syödä illalla, että jaksaa nukkua. Tätä kertomusta lukiessa tulee kyllä väkisinkin sellainen kuva, että syön koko ajan. Mutta eikö se ole ihan suositusten mukaista syödä viisi kertaa päivässä?

Piti vielä oikein sivistyssanakirjasta tarkistaa, mitä se hedonismi tarkalleen ottaen tarkoittaa.  Sieltä löytyi seuraava selitys: ”hedonismi = katsomus, jonka mukaan ihmisen toimintaa ohjaa pyrkimys välttää mielipahaa ja saada mielihyvää.”  No jaa, eikö tuota voisi kutsua ihan terveeksi järjeksi?

 Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori

Hedonismia

Taaperoiässä

m9wada00 Kirjoittanut Daniel Wallenius   blogissa Ikiliikkujan päiväkirja
Julkaistu 9.2.2014, klo 22:22

Ikiliikkujan päiväkirja aloittaa tämän postauksen myötä kolmannen vuotensa. Nelivuotiaaksi se ei kuitenkaan koskaan ehdi, sillä vakaissa suunnitelmissa on edelleen katkaista se napanuora Oamkiin jossain vaiheessa tätä vuotta.

Opinnäytteen etenemisvauhti jäi tällä viikolla kahdeksaan sivuun, koska päätin viettää myös vähän vapaa-aikaa. Tänä yönä kirjoittelen kuitenkin hieman lisää, sillä tämä uusi vuorokausirytmi on, uskokaa tai älkää, voimauttanut minua sen verran, että joka päivä on saanut aikaan jotakin.

Keskiviikkoilta meni tyttöjen kanssa kahvilla. Torstaina puolestaan käytin illan Sodexon Art Cuisine -tapahtumassa ja sen loppuseuraamuksissa. Art Cuisine oli häppeninki, johon oli kutsuttu koulutusalajärjestö- ja OSAKO-aktiiveja. Kokkasimme Sodexon keittiömestareiden ja johdon valvonnassa kolmen ruokalajin aterian, söimme sen ja loimme pohjaa yhteistyölle. Joku kavereistani (en muista kuka) kutsui sitä leikkisästi korruptioillalliseksi. No, sidosryhmätoiminta lienee oikea sana.

Illallisen jälkeen lähdimme OSAKO-aktiivien kanssa jatkamaan iltaa Tipattoman kaatajaisiin Dioneen. Meillä oli tietysti taas kokkihatut päässä ja valloitimme tanssilattiaa suunnilleen pilkkuun asti ennen kotiinpäin kömpimistä. Perjantaina puolestaan väkersin hieman kouluhommia ennen seuraavaan rientoon lähtemistä. Kökötimme alkuillan Snookerissa koulukaverin, toisen kaverin ja yhden opettajan kanssa. Jatkoimme sieltä Never Grow Oldiin koulukaverin, toisen kaverin ja tämän kaverin kanssa. Viimeistelimme illan Otto K:ssa. Eilen lepäsin.

Tänään onkin ollut tehopäivä, mutta ei koulun vaan speksin parissa. Vietin nimittäin koko päivän esityssalissa muun speksiporukan kanssa testaamassa tekniikkaa, valoja ja muuta mukavaa. Seuraavaksi vuorossa on töitä ja kouluhommia.

Stock investing – gambling, hobby or an opportunity? Read this and you might get rich or dry your pockets trying

liike Kirjoittanut Liikkeessä   blogissa Liikkeessä
Julkaistu 7.2.2014, klo 13:26

Not so long time ago my idea about investing was that only old, rich, cigarette smoking rich people do it. Well, how wealthy do you actually need to be to invest in stock markets? My consideration is that people can start investing even with small amount of money. Probably few hundred euros as first investment is plausible for a student. If you think it isn't you could start doing calculations on your monthly expenses. Do you perhaps visit pubs with your friends after long school day? Do you perhaps own a car for your two kilometers  commute to school? Think, cut the expenses and begin preparing for the moment you really need the money!

Ok, how to start your personal stock rally? There are various agents that handle buying and selling for you with few clicks. I can still remember my first time buying stocks. It was a leap of faith when approximately 700 euros started its journey with just few clicks. That leap of faith cost me 7 euros of commission but it was certainly worth it, I was hooked. From that day it has become almost daily routine for me to check on my investments. In the beginning most of the people are worried if their portfolio value drops a few percent during one day. Don't worry because you get those nice positive surprises usually more often! Most importantly you don't need to be staring on your portfolio value 24/7 because the companies you've invested in will probably try to do their best to keep you satisfied.

Maybe some of you have now bought this idea. So, how to begin with your personal journey towards markets? If you have some friends that are interested with similar topic you could ally with them to discuss about the possibilities. This far I've got best investing tips from my friend with education in the field of economy and engineering. It is certain that he is the mathematician of us two, but this year even I've been able to foresee stock opportunities that have climbed extremely high. You should also concentrate on what is taught in some of the courses because they might also give you the upper hand in the stock markets, especially technology stocks. One angle to approach the investing ideas is to listen discussions between your school mates and their ideas on what is cool at the moment. Signs are there you just need to figure out how what of those to follow.

I'm certainly not a mathematician or economist but by reading lots of news and following forums you can find interesting information on the forthcoming trends that might increase the amount of your chips. Some might consider it a sort of gamble but just make sure that you invest on company that has healthy balance sheet. At this point it might be good time for you to think what kind of trends of future you're visioning the world is going towards. There are no limits. If you find correct paths and agents you can basically have securities around the globe and in amazingly many sectors. At the moment my personal stock portfolio includes American and Finnish companies and their core business vary from construction to health care sector.

Nordic agent Nordnet is my choice for stock exchange service, but there are plenty of others too. Kauppalehti Online forums and Seeking Alpha articles with discussions are quite good sources to read just to mention few. Just remember, having no money for investing is an bad excuse if you own a car or visit pubs few times a week. Place your bets and enjoy the stock roller coaster instead of drinking your brains off and having such a luxury as a car with student status!

Mikko Hautanen, Student BIT2SN

Man on the Run: Paul McCartney in the 1970s

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 6.2.2014, klo 09:55

The Beatlesista ja sen jäsenistä on kirjoitettu kirjoja lukemattomasti, mutta niissä on harvemmin käsitelty syvällisesti heidän musiikillista uraansa yhtyeen hajoamisen jälkeen. Tom Doylen uusi Paul McCartney -elämänkerta on kuitenkin tässä suhteessa positiivinen yllätys, sillä siinä käydään läpi McCartneyn Beatlesin jälkeinen ura aina hänen seuraavan yhtyeensä Wingsin hajoamiseen asti 1980-luvun alussa.

Kuten muidenkin Beatlesten jäsenten, McCartneyn sooloura oli etenkin 1970-luvulla epätasainen. Siihen mahtui niin onnistumisia (muun muassa vuoden 1973 kehuttu Band On The Run –albumi sekä menestyksekäs maailmankiertue vuosina 1975 - 1976) kuin epäonnistumisia. Myös yksityiselämässä McCartneylla oli ongelmia; hän kärsi masennuksesta Beatlesin hajoamisen jälkeen ja joutui monesti virkavallan kanssa ongelmiin kannabiksen käytön takia. Doyle käy läpi nämä ja monet muut McCartenyn elämäntapahtumat objektiivisesti ja antaa lukijalle mahdollisuuden itse tulkita, millainen henkilö McCartney todellisuudessa on. Mielenkiintoisimmat osat kirjaa ovat kuitenkin prologi ja epilogi, joissa Doyle kertoo tapaamisistaan McCartneyn kanssa 2000-luvulla.

Kokonaisuudessaan Man On The Run on erittäin suositeltava hankinta, etenkin Beatles -faneille, mutta myös muuten aiheesta kiinnostuneille. Se on aiheeseen nähden pituudeltaan sopiva (noin 300 sivua) ja saatavilla edullisesti esimerkiksi monista verkkokirjakaupoista. Itse ainakin toivon, että Doyle kirjoittaisi tulevaisuudessa myös McCartneyn myöhemmästä urasta.

-Lasse Teräs

Heleästi helmikuulle haikuni henkäisen

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 5.2.2014, klo 10:47

Aloitin Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan koulutuspoliittisena vastaavana tammikuun kylmyydessä. Alku on koostunut Helsingistä Tukholmaan M/S Mariellalla tehdyn risteilyn lisäksi pitkälti osallistumisista kokouksiin ja seminaareihin sekä perehtymisestä tehtävääni. Perehtymistä olenkin saanut jo niin perusteellisesti, etten välttämättä edes muista mihin kaikkeen olen jo perehtynyt.

Osa-aikainen toiminta opiskelijakunnassa tuo mukavaa vaihtelua normaaliin maisemasuunnittelun opiskelijan koulutyöhön. Monesti opiskelijat kaihtavat hakeutumista mukaan opiskelijakunnan toimintaan, koska se johtaa usein opintojen venymiseen, kun samanaikaisesti olisi paineita valmistua nopeasti. Olen itse kuitenkin sitä mieltä, että opiskelijakunnan kautta avautuu tutustumisen arvoinen maailma, joka antaa erilaista kokemusta ja näkökulmaa asioihin.

Opiskelun tahtia ei saa kiristää ennestään uusilla opintoaikojen rajausyrityksillä, kuten tähän asti on pyritty tekemään. Sen sijaan, että opiskelijoita painostetaan valmistumaan nopeammin työelämään, työelämän olisi aiheellista tulla vastaan ja joustaa tarjoamalla opiskelijoille paremmin mahdollisuuksia tehdä osa-aikaisia pätkätöitä opiskelun ohella. Se olisi pitkällä tähtäyksellä sekä opiskelijoiden, että työnantajien etu. Korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestön, Akavan opiskelijatkin kokosivat tässä vähän aikaa sitten asiasta selvityksen, jonka tulos oli se, että opiskelijoiden työssäkäynnistä on hyötyä.

Itse olen ikuinen opiskelija. Valmistun silloin tällöin, mutta sen sijaan, että siirtyisin pysyvästi työelämään, jatkan opiskeluani koulusta kouluun. Luultavasti olen vielä eläkeikäisenä mummonakin jollain veneenrakentamiskurssilla, kuten muuan menoa sivusta seurannut ystäväni kerran tuumasi. Miksi siirtyä pysyvästi työelämään, jos työelämässä ei ole vastassa muuta, kuin pätkätöitä, joiden sijaintikin on enimmäkseen etelässä, eikä työelämä tarjoa pitkällä tähtäyksellä motivoivaa, eettisesti kestävää ja tärkeältä tuntuvaa työtä, jossa pääsee toteuttamaan omaa luovuuttaan?

Heleästi helmikuulle haikuni henkäisen

keinuvilta aalloilta itämeren

tuon terveisen.

Maria Ronkainen, koulutuspoliittinen vastaava

« Edellinen 1 ... 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 ... 353 Seuraava »