« Edellinen 1 ... 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 ... 348 Seuraava »

Mitä, jos osaamista ei ole?

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 3.3.2017, klo 14:44

Ei hätää, sillä kouluun tullaan oppimaan. Niin myös osaamisperusteiseen koulutukseen. Lähipäivät tarjoavat oivan mahdollisuuden yhdessä oppimiseen. Koolla on monipuolisesti osaava joukko opiskelijoita, eri ammattialojen osaajia, joiden kanssa tiedon jakaminen, toisilta oppiminen, on koettu erittäin antoisaksi. Myös tuutorit tuovat asiantuntijoina esille pedagogiikkaa, tutkimusta, lakia, oppilaitosten toimintaa ja kaikkea sitä, mihin opiskelijat osaamisensa täydentämistä tarvitsevat. Tarjoumapäivistä ja valinnaisista opinnoista voi opiskella asioita, joita tuntee tarvitsevansa ammatillisena opettajana kehittymiseen.

Opintojen alussa tehtävä oman osaamisen arviointi on monelle opiskelijalle uudenlainen tapa aloittaa opinnot. Usein kuuleekin tässä vaiheessa opiskelijoiden tuskailua ”minä en osaa mitään”. Se ei pidä koskaan paikkaansa, ja senkin jokainen opiskelija huomaa, kun on toden teolla alkanut miettiä omaa osaamistaan. Osaamista on kertynyt elämän varrella monenlaisista asioista, kuten opiskelusta, harrastuksista, ihan kaikesta, mitä on elämässä kokenut ja tehnyt. Hiljainen tieto pitää vain kaivaa esille. Se on reflektointia, jota joutuu alussa opiskelemaan, jos se ei ole ollut tapa tutkiskella omaa toimintaansa. Kun tuo reflektointi lähtee käyntiin, osaamista kyllä löytyy. Löytyy myös niitä kohtia, joihin tarvitsee oppia jotakin lisää kehittyäkseen osaavaksi ammatilliseksi opettajaksi.

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus edellyttää osaamisperusteista toimintatapaa opettajilta. Kun itse käy prosessin läpi omissa opinnoissaan, huomaa mikä siinä on olennaista, tärkeää ja vaikeaakin. Nuorella, joka tulee ammatilliseen oppilaitokseen peruskoulusta, ei ole kykyä tunnistaa osaamistaan, siihen tarvitaan opettajan ohjausta. Nuorilla voi olla monenlaista osaamista esimerkiksi omien harrastustensa kautta, ja nekin on huomioitava silloin, kun ne sopivat ammattitaitovaatimuksiin. Samalla tavalla osaamista on tutkailtava erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa. Lähdetään tutkimaan osaamista ja vahvuuksia, ei puutteita eikä ongelmia. Sitä on osaamisperusteinen toiminta, ja senkin ammatilliseksi opettajaksi opiskeleva meillä oppii.

Lehtori Pirkko Kepanen 
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Koko kirjoitus »

Verkostoitumista ja vau-elämyksiä

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 3.3.2017, klo 14:09

Kävin liikunnasta vastaavana OSAKOn hallituksen jäsenenä OLL:n vuoden ensimmäisessä sektoritapaamisessa Tampereella 23.-24.2.2017. Siellä… HETKONEN!! Palataanpa vähän taaksepäin. Siis mikä ihmeen Olli? Ei Olli, vaan OLL eli Opiskelijoiden Liikuntaliitto.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry eli tuttavallisemmin OLL on vuonna 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Järjestö siis edustaa kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita. OLL vaikuttaa, palvelee, kouluttaa, tutkii ja toimii niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä opiskelijaliikunnan puolesta. OLL:n tavoitteena on, että opiskelijat liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi, ja siksi he pyrkivät edistämään opiskelijoiden hyvinvointia ja liikuntakulttuuria. OLL:n sektoritapaamisissa käsitellään korkeakoululiikunnan ajankohtaisia aiheita ja jaetaan parhaita käytänteitä opiskelijaliikunnan toimintakentältä.

Sektoritapaamisen ensimmäinen päivä vietettiin Tampereen yliopiston tiloissa.  Kävimme läpi, mitä sisältää OLL:n vuosi 2017. Mielenkiintoisimpia aiheita olivat varmasti uuden korkeakoululiikuntabarometrin tekeminen ja Liikkuva koulu -hankkeen laajeneminen korkeakouluihin. Lisäksi kävimme läpi ideaa liikunnanedistämissuunnitelmasta eli toisin sanoen LESU:sta. Vähän liikkuvien opiskelijoiden liikuntasuhdetta selvittävän kvalitatiivisen tutkimuksen tulosten läpikäynnin jälkeen teimme myös workshopin, jossa ideoimme viidelle eri ihmistyypille houkutteita liikunnalliseen elämäntapaan. 

OLL:n Tampereen sektoritapaamisen (23.-24.2.) osallistujat Tampereen yliopistolla

Torstai-iltapäivänä osallistujille tarjottiin kolmea eri liikuntamahdollisuutta ja illalla saunomista. Valitettavasti allekirjoittanut kuitenkin joutui jättämään nämä kovasti odotetut aktiviteetit välistä ja pysymään huoneessaan, koska vähäpätöisen flunssan oireet alkoivat ärhäkkäästi nostamaan kuumetta.

Toisena sektoritapaamisen päivänä pääsimme tutustumaan Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) Y-kampukseen ja sen innovatiivisiin tiloihin. Päivän aikana osallistuimme OSM-kisojen (opiskelijoiden suomenmestaruuskisojen) palvelumuotoilu-workshoppiin, kuulimme mitä tapahtuu valtakunnallisessa liikuntapolitiikassa, kuinka markkinoida liikuntatapahtumaa ja saimme vinkkejä kuntavaikuttamiseen liikunnan saralla.

Tutustuimme myös Tampereella Unipoli Sporttiin. Kyllä siinä iski hyvinvointivastaavalla kateus päälle. Kokonainen uusi rakennus oli pyhitetty opiskelijaliikunnalle. Kuntosalit ja liikuntasalit tilavia ja aivan uusia. Kiipeilyseinässä (!!) oli eritasoisille kiipeilijöille hyvin vaihtoehtoja. Rakennus sijaitsi Y-kampuksen vieressä ja siellä pystyi käymään esimerkiksi luentojen välillä liikkumassa.

Sektoritapaaminen Tampereella ei kuitenkaan ollut vain koko ajan vihreänä kateudesta ihmettelyä ja kalvosulkeisia. Siellä pääsi ennen kaikkea tutustumaan muihin toimijoihin ja jakamaan sekä kuulemaan muiden korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskuntien ideoita ja toteutuksia korkeakoululiikunnan sekä opiskelijahyvinvoinnin saralta.

Sanna Kangasniemi
OSAKOn hallituksen jäsen, sosiaalipoliittinen vastaava

Ihminen ja arvot keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa ja palveluissa - All Together Better Health – ATBH XIII konferenssikokemuksia

spuolakk Kirjoittanut SimLab   blogissa Oamk SimLab
Julkaistu 3.3.2017, klo 10:44

Joka toinen vuosi järjestettävät ”All Together Better Health” -konferenssit mahdollistavat maailmanlaajuisen vuoropuhelun eri maanosien maniammatillisten verkostojen ja kehittäjien kanssa sosiaali- ja terveysalan moniammatillisen osaamisen edistämiseksi.  Syyskuussa 2016 konferenssi pidettiin Oxfordin vanhassa koulukaupungissa, missä uusi collegekin perustettiin jo 1300-luvulla. Konferenssin teemana oli ”Values Based Interprofessional Education and Practice”.

Suomessa kuin muissakin maissa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä ollaan uudistamassa vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Ammattilaisten keskinäinen vuoropuhelu ja moniammatillinen tiimityö mahdollistavat parhaiten asiakkaiden ja potilaiden turvallisen ja laadukkaan palvelun. Nykyisen koulutusjärjestelmän haasteena on kehittää moniammatillista osaamista lisäävää opetusta, jotta arvoperusteinen ja potilaskeskeinen palvelu parantuu. 

Potilasturvallinen ja vaikuttava palvelu säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Suomessa potilasvahingoista aiheutuvat kulut pelkästään ovat yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin yksittäinen syy on ammattilaisten huono keskinäinen kommunikointi.  Suomen sote-uudistuksessa päämääränä on turvata ihmisten palvelut myös tulevaisuudessa ja vähentää koko ajan kasvavia sosiaali- ja terveyskuluja jopa kolmella biljoonalla. Hyvin toimivan ja kommunikoivan moniammatillisen tiimiosaamisen lisäksi kustannustehokkuutta on arveltu saatavan esim. digitalisaation ja itsehoitopalvelujen avulla.

Oulu SoteLabs -projektissa tavoitteena on ollut moniammatillisen tutkinto-ohjelmien rajat ylittävän opetuksen kehittäminen. Tavoitteena on ollut myös yhteistyö yritysten kanssa uusien asiakaslähtöisten innovaatioiden kehittämisessä ja testaamisessa. Eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden harjoitteluympäristöjä perusterveydenhuollossa on kehitetty yhteistyössä Oamk:n, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin Kontinkankaan moniammatillisen hyvinvointikeskuksen kanssa.     

Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ovat kehittäneet yhteistyötä ja moniammatillista koulutusta jo vuodesta 2005 lähtien. Verkostoituminen sekä Pohjoismaiden (NIPNET.org) että (EIPEN.eu) korkeakoulujen kanssa on antanut mallia, tukea ja ideoita moniammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Oulu SoteLabs projektin kehittämistyötä esitettiin Oxfordissa ATBH konferenssissa. Projektin keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä työelämän, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi. Oulun yliopistollisen sairaalan koordinoimassa projektissa partnereina ovat Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk). Oamk:n yhtenä tavoitteena projektissa on ollut kehittää moniammatillista osaamista palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi.  

ATBH konferenssiin osallistui Oamk:sta ja Oulun yliopistosta yhteensä neljä henkilöä. Suullisessa esityksessä ” Interprofessional training in outpatient primary health care” kerrottiin kokemuksia perusterveydenhuollossa toteutetuista moniammatillista harjoitteluista, joissa lääketieteen- ja hoitotyön opiskelijat työpareina ottivat vastaan potilaita Oulun Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Työparit suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä terveyskeskusasiakkaiden vastaanoton, jossa potilaat olivat tyypin 2 diabeetikkoja, raskaana olevia naisia ja lapsipotilaita. Opiskelijat toteuttivat myös pientoimenpide vastaanottoa, jossa poistettiin esimerkiksi luomia ja patteja. Posteriesityksissä esiteltiin mm. optometristi opiskelijoiden selvitystä moniammatillisen silmäterveyden opetuksen kehittämiseksi, pilottitutkimusta moniammatillisesta syöpäpotilaan hoidosta Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja kansainvälistä verkostoitumista moniammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.

Konferenssin esitykset ja vuorovaikutteiset moniammatilliset työpajat ja kohtaamiset olivat ajatuksia herättäviä. Ihmiskeskeinen hoito- ja palvelu tuli esiin monesta näkökulmasta ja yhdistyivät tulevaan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden reformin keskeisiin tavoitteisiin.

Pirjo Orell ja Tiina Tervaskanto-Mäentausta 

Avoimia työpaikkoja ultraääni- ja magneettihoitajille

kapaalim Kirjoittanut Rad_opettaja   blogissa Säteilevää – Oamk Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman blogi
Julkaistu 1.3.2017, klo 09:02

Työpaikkailmoituksia seuraava on saattanut huomata, että terveysalan organisaatiot etsivät ultraääni- ja magneettihoitajia.  Kumpaakaan em. nimikettä ei löydy laista terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), joka luettelee suomalaiset terveydenhuollon tutkinnot. Myöskään Opintopolku.fi –sivulta ei löydy näihin nimikkeisiin liittyvää koulutusta. Miten siis voi opiskella tai pätevöityä ultraääni- tai magneettihoitajaksi?

Tällä hetkellä ultraäänihoitaja tarkoittaa useimmiten joko röntgenhoitajaa tai kätilöä, joka on suorittanut sonograferin erikoistumisopinnot (30 op) tutkintonsa jälkeen. Näitä opintoja ovat tarjonneet Oulun Ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ultraäänitoiminta on laajaa, jonka vuoksi erilaisen tutkintotaustan omaavat ovat laajentaneet osaamistaan omalla alueellaan. Siten kätilöt ovat perehtyneet erikoistumisopinnoissa raskaudenajan ultraäänitutkimuksiin ja röntgenhoitajat muun muassa alavatsan alueen ultraäänitutkimuksiin. Tällä hetkellä sonograferiopinnot voi opiskella täydennyskoulutuksen kautta.

Magneettihoitajille ei ole ollut vastaavia erikoistumisopintoja, mutta röntgenhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ovat tarjonneet eri laajuisia ja sisältöisiä täydennyskoulutuksia röntgenhoitajille. Magneettitutkimusten osaajaksi kehittyminen vaatii pitkän perehdytysajan ja työpaikkailmoituksissa mainitaan usein hakijalta edellytettävän magneettitutkimusympäristössä hankittua työkokemusta.

Ultraääni- ja magneettihoitaja eivät siis ole tutkintoja ja pätevöityminen on tapahtunut röntgenhoitajan tai muun terveydenhuoltoalan tutkinnon jälkeen opiskelun ja työkokemuksen kautta. Ultraääni- ja magneettihoitajanimikkeille ei ole määritelty yhtenäisiä pätevyysvaatimuksia, vaan työnantaja voi määritellä pätevyysvaatimukset työhönottotilanteessa haluamallaan tavalla.

Miksi röntgenhoitajan rinnalle on otettu käyttöön nämä uudet nimikkeet? Vastavanlaisia esimerkkejä löytyy muualtakin terveysalalta. Röntgenhoitajien osalta asiaan on vaikuttanut kuvantamislaitteiden voimakas kehittyminen. Kuvantamistutkimuksilla saadaan entistä tarkempaa tietoa potilaan oireiden syistä tai sairauden paranemisesta, tämä on tullut esille erityisesti magneettitutkimusten osalta. Kaikilta tutkimuksen toteuttamiseen osallistuvilta henkilöiltä vaaditaan yhä spesifimpää osaamista ja tämän seurauksena onkin tehty ”työnjakoa” eri kuvantamismenetelmien hallitsemiseksi.  Myös keskustelu tehtävienjaosta terveydenhuollon sisällä on vauhdittanut röntgenhoitajien työnkuvan laajenemista ultraäänitutkimuksiin. 

 

Anneli Holmström

Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman tutkintovastaava 

Osaamisperusteisen hops-keskustelun toteuttaminen

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 27.2.2017, klo 13:24

Kuvaamme blogissa kuvitteellisen opiskelijan Maijan kanssa toteutuneen ohjauskeskustelun. Suunnitelmallinen ohjauskeskustelu on yksi osaamisperusteisen opinto-ohjaajankoulutuksen työskentelytapa.

Toimimme ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa tuutoreina. Aamumme alkaa yhteisellä keskustelulla päivän työtehtävistä. Meillä on hops-keskustelu opinto-ohjaajaopiskelijamme Maijan kanssa iltapäivällä. Hän opiskelee osaamisperusteisessa opinto-ohjaajaryhmässämme. Ryhmä on aloittanut opintonsa keväällä 2015. Tämä on ensimmäinen osaamisperusteinen opinto-ohjaajaryhmä Amokissa, ehkä koko Suomessa. Olemme tiimiopettajapari; suunnittelemme, toteutamme ja arvioimme koulusta yhdessä, toki muita asiantuntijoita hyödyntäen. Myös hops-keskustelut toteutamme yhdessä, se on opiskelijan etu ja meidän ilomme. Meillä on käytössä hops-ajanvarauskalenteri, johon olemme laittaneet ohjausaikoja tarjolle. Haluamme välittää ajatusta, että ohjausta on tarjolla ja ohjaamme mieluusti. Opiskelija valitsee ajanvarauskalenterista itselleen sopivan ajankohdan ja kirjaa kyseiseen kohtaan nimensä. Kätevä ja toimiva tapa, kaikkien näkökulmasta.

Valmistaudumme tulevaan hops-keskusteluun. Molemmat katsomme hops-ajanvarauskalenteristamme, minkä aiheen Maija on kirjoittanut keskustelun aiheeksi. ”Tilannekatsaus” lukee ajanvarauskalenterissa. Oikeastaan valmistautuminen käsillä olevaan ohjauskeskusteluun on alkanut jo viime viikolla. Maijasta tiedämme ennestään, että hänellä on ollut haasteita opiskelun sovittamisessa yhteen työn ja harrastusten kanssa. Olemme lähettäneet hänelle kuvassa olevan tehtävän. Hänkin siis valmistautuu ohjauskeskusteluun. Peavyn (2001, 74) elämän suuntaa kartoittava tehtävä (kuvio 1.) pysäyttää Maijan pohtimaan ja palastelemaan osaamisperusteisiin opintoihinsa vaikuttavia tekijöitä. Sen voi tehdä vain hän itse.

Oma valmistautumisemme sisältää myös tutustumisen Maijan hopsiin ja hänen tähän mennessä laatimiinsa osaamisen osoittamisiin. Lisäksi ennen ohjausta me tuutorit rakennamme keskustellen yhteistä ymmärrystä ja kokonaisuutta opiskelijan tilanteesta sekä hänen osaamisestaan. Suunnittelemme lähtevämme voimavara- ja ratkaisukeskeisesti ohjauksessa liikkeelle, avoimin kysymyksin ja rohkaisevin mielin eteenpäin. Nämä kaikki asiat ovat ohjauskeskustelun suunnittelua ja siihen valmistautumista. Käytännössä tämä on myös tiimiopettajuutta parhaimmillaan.

Osaamisperusteisen hops-keskustelun toteuttaminen

Kuvio 1. Elämäni suunta -tehtävä (mukaillen Peavy 2001, 74)

Ohjauskeskustelu on käsillä ja siirrymme ohjaustila ”Unelmaan” – Amokin pieneen, mutta rauhalliseen ohjaustilaan. Olemme varanneet aikaa ohjaukseen puolitoista tuntia. Haluamme toteuttaa rauhallisen ja kiireettömän ohjauskeskustelun; aikaa, kunnioitusta ja huomioita välittäen. Ohjauksessa voi tulla esille monia opiskelijan henkilökohtaisia asioita. Ohjaustila Unelmassa sellaisten asioiden käsittely on mahdollista, oven voi sulkea ja keskustelu jää seinien sisälle. Se on osaltaan tärkeää luottamuksellisen ohjaussuhteen rakentamisessa.

Ohjaustilanteen alussa luodaan hyvän ja avoimen ilmapiirin lähtökohdat. Aloitamme ohjauskeskustelun Maijan kanssa virittävillä lämmittelykysymyksellä: ”Millainen päivä sinulla on tänään ollut?”. Kun Maijan tämän hetkinen tilanne ja olotila ovat selvillä, siirrymme käsittelemään aihetta, jonka vuoksi Maija on tullut ohjaukseen. ”Halusit siis keskustella opintojesi tilanteesta. Mistä tarkalleen ottaen haluaisit nyt jutella?” Pyrimme näin yhdessä tarkentamaan ohjauskeskustelun tavoitetta. Samalla tuomme esille keskustelullemme varatun ajan. Nämä kaikki asiat jäsentävät ohjauksen yhteisiä työskentelyperiaatteitamme. Maija haluaa aloittaa keskustelun tehtävästä, jonka olemme hänelle lähettäneet ohjauskeskusteluun valmistautumiseksi. Käsittelemme Maijan laatimaa harjoitusta. Hän näyttää ja kertoo samalla, mitä asioita hän on kirjannut ympyrätehtävän lohkoihin. Me pyrimme aktiivisesti kuuntelemaan ja antamaan hänelle aikaa rauhassa sanoittaa oma tilanteensa.

Keskustelemme yhdessä opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. Kokoamme pääkohtia hänen kertomuksestaan, tämäkin on yksi ohjauskeskustelun toteuttamisen väline. Seuraavaksi Maija tuo esiin arjen kiireensä ja ajan riittämättömyyden työn, kodin, harrastusten ja opiskelun yhteensovittamisessa. Tuomme tuutoreina keskusteluun uuden ratkaisukeskeisen näkökulman: ”Positiivisesti katsottuna kiire ja ruuhka kertovat sinun elämäsi rikkaudesta ja monipuolisuudesta”. Tällöin opiskelija toteaakin olevansa joustava ja vahva arjen moniottelija. Vahvistamme opiskelijan myönteistä minäkuvaa ja pystyvyyttä: ”Tällaisen kuvan mekin olemme sinusta saaneet”. Maija toteaa vielä ympyrätehtävää katsellessaan, että hän toivoisi enemmän tukea lähiyhteisöltään kotona ja työssä: ”Ehkä minun pitäisi kertoa tästä jumitilanteesta esimiehelleni” ja ”pitäisi pyytää apua läheisiltä arjen pyöritykseen”. Maija alkaa pohtia myös mahdollisuutta ”laittaa osa harrastuksista tauolle opintojen ajaksi”. Kannustamme opiskelijaa hänen ideoidessa itselleen ajankäytön viikkosuunnitelmaa: ”Hyvä, tämä on ensimmäinen askel esteiden raivaamiseksi”. Seuraavaksi Maija ehdottaa hopsin tarkistusta ja esittää muutamaan kohtaan aikataulun tiukentamista, sillä ”nyt aion raivata itselleni opiskeluaikaa”.

Yhteistä aikaamme on vielä hetki jäljellä. Kysymme hopsin käsittelyn jälkeen Maijalta, ”Onko sinulla vielä muita asioita mielessä, joista haluaisit keskustella?” Valmistelemme myös opiskelijaa ohjauskeskustelun päättymiseen kysymällä: ”Olemmeko nyt käsitelleet niitä asioita, joiden vuoksi tulit ohjaukseen?” Keskustelemme ohjauskeskustelun lopussa siitä, mitkä ovat opiskelijan seuraavat ”stepit” oman päämääränsä suhteen, ja että opiskelija muotoilisi itselleen konkreettiset lähiajan toimintaohjeet. Ohjauskeskustelun jäntevä päättäminen on oleellinen vaihe ohjauskeskustelussa. Pyydämme myös palautetta ohjauskeskustelusta: ”Millainen olotilasi oli asteikolla 1-10 tänne tullessasi ja millainen se on nyt keskustelun lopussa?” (kuvio 2.). 

Osaamisperusteisen hops-keskustelun toteuttaminen

Kuvio 2. Palautteen pyytäminen ohjauskeskustelusta

Sovimme myös ohjausprosessin jatkosta: ”Mitä ajattelet siitä, jos tulisit kolmen viikon päästä puhumaan kanssamme ajankäytönsuunnitelmasi onnistumisesta?”. Ohjauksessamme haluamme varmistaa, että seuraava tapaaminen tulee sovittua. Maijan tilanteen huomioiden on tärkeää, että ohjaussuhde jatkuu tavoitteellisesti. Ohjaamme häntä lopuksi orientoitumaan päivän muihin tehtäviin ja tapahtumiin kysymällä ”Mitä sinulla on seuraavaksi tulossa tänä päivänä?” Sen jälkeen hyvästelemme Maijan.

Jäämme hetkeksi ohjaustilaan ja jaamme tuntemukset Maijan kanssa käydystä keskustelusta. Tuomme molemmat omia näkökulmia ohjauskokemuksestamme. Pyrimme arvioimaan omaa toimintaamme ja rakentamaan siitä yhteisen ymmärryksen. Maija näytti lähtevän ohjauksesta uudenlaisen opiskeluotteen kanssa. Ohjauskeskustelustamme jäi meille tuutoreille lämmin tunne, Maijan osaamisperusteiset opinnot etenevät varmasti.

Lähde:

Peavy, R.V. 2001. Elämäni työkirja. Suomentanut Petri Auvinen. Helsinki: Psykologien kustannus.

Lehtori Tiina Laajala &
Yliopettaja Pirjo-Liisa Lehtelä
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

« Edellinen 1 ... 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 ... 348 Seuraava »