« Edellinen 1 ... 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 ... 342 Seuraava »

ALAN BRADLEY - Piiraan maku makea

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 7.2.2017, klo 21:10

Kanadalaisen Alan Bradleyn Piiraan maku makea aloittaa kiehtovan Flavia De Luce -dekkarisarjan. Sarja tekee kunniaa brittidekkareille, ja sopiikin mielestäni varsin hyvin luettavaksi perinteisen dekkarigenren faneille, sekä myös henkilöille, jotka eivät ole aiemmin dekkareista juuri innostuneet.

Sarjan nimikkohenkilö, Flavia De Luce on 11-vuotias tyttö. Hän voisi olla kuin kuka tahansa nuori, 1950-luvun brittityttö sinisine silmineen ja vaaleine hiuksineen, mutta ei kannata antaa ulkokuoren hämätä! Todellisuudessa hän on mitä mainion myrkynkeittäjä, jonka todellinen intohimo on kemia ja erilaisten, mitä mielenkiintoisempien seosten kehittely.

Flavian kanssa samassa, suvun rapistuvassa kartanossa asuvat hänen isänsä (jonka intohimona ovat postimerkit sekä isosiskonsa Daphne (lukutoukka) ja Ophelia (joka rakastaa peilikuvaansa). Perheen äiti, Harriet on kuollut, ja perheen elämä on suhteellisen boheemia. Joukkoa täydentää hysteerinen taloudenhoitajatar rouva Mullet ja outoja kohtauksia saava sotaveteraani Dogger. Siskojensa kanssa Flavia ei ole maailman parhaissa väleissä, puolin ja toisin keksitään mitä erikoisempia jäyniä. Flavian kemistintaidot näyttelevät tässäkin sodassa osaa.

Kirja alkaa tilanteesta, jossa De Lucen kartanon pihalta löytyy muukalaisen ruumis. Flavia ei suoraan sanottuna viitsi jäädä katselemaan poliisien tehotonta etenemistä, eikä hän liioin arvosta poliisien alentuvaa asennetta itseään kohtaan. Hän alkaa selvitää tapausta omin päin. Kysymyksiä onkin paljon: Kuka toi kuolleen linnu sisälle, ja miksi sen nokassa oli postimerkki? Mitä suljetun oven takaa kuultu keskustelu kuolleen muukalaisen ja Flavian isän välillä tarkoitti, tuo lause "ja me tapoimme hänet"? Ja mitä tekemistä rouva Mulletin leipomalla, yököttävällä vaniljavanukaspiiraalla on kaiken kanssa?

Ajattelin ennen kirjaan tarttumista, että en varmaan jaksa lukea kovin pitkälle, kaikista kuulemistani kehuista huolimatta. Olin väärässä! Vaikka kirjan pääosassa onkin 11-vuotias tyttö, ei päähenkilö ole mikään tyttömäinen kihertelijä, eikä kirja ole alkuunkaan lastenkirja. Flavia ei anna sukupuolensa rajoittaa itseään millään tavalla (esimerkiksi askarrellessaan hammasraudoistaan tiirikan), mutta osaa käyttää ihmisten ennakkoluuloja hyväkseen. Kirjan parasta antia ovatkin päähenkilö Flavian ohella sujuva juoni sekä tarinankuljetus (joka ottaa huomioon lapsen ajatusmaailman), ja loistava huumori. En muista, milloin olisin nauranut näin aidosti jonkin kirjan äärellä! Mikä parasta, huumori ei ole itseistarkoitus, eikä syö tarinan uskottavuutta, vaan se antaa kerronnalle mukavan mausteen.

P.S En ole ikinä liiemmin ollut kemian ystävä, mutta Flavian rakkaus kemiaa kohtaan, ja innokkaat kuvaukset erilaisista kemian prosesseista olivat niin kiehtovia, että väkisinkin kiinnostuin aiheesta.

Kirjaan voi tutustua osoitteessa:
https://kirja.elisa.fi/ekirja/piiraan-maku-makea#

Armi R. / KIR15SP

Mistä koulutuksen laatu muodostuu?

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 6.2.2017, klo 07:45

Syksyllä 2016 esimieheni Asko Karjalainen kysyi minulta, ”Olisinko kiinnostunut osallistumaan Oamkin sisäiseen auditointiin?” Hetken pohdittuani asiaa olin valmis tehtävään.  Syy, miksi suostuin verrattain nopeasti oli se, että olin vuotta aikaisemmin tullut AMOK lehtoriksi, enkä varsinaisesti ollut vielä ehtinyt paljonkaan tutustua Oamkin muuhun henkilöstöön. Nyt olisi hyvä mahdollisuus tavata työkavereita ympäri organisaatiota.

Syksy vierähti omia töitä tehdessäni ja sitten tuli aika lunastaa työnantajalle antamani lupaus. Tässä vaiheessa oli aika pysähtyä miettimään, miksi koko sisäisen auditoinnin prosessia tehdään. Palasin aikaan ennen Oamkia, jolloin työskentelin Oulun Seudun Ammattiopistossa. OSAO olin päässyt osallistumaan sisäiseen ja ulkoiseen auditointiprosessiin. Kaikesta kokemastani päällimmäiseksi nousi kysymys: Mistä koulutuksen laatu muodostuu? Ensimmäisenä tuli mieleen motivoituneet opiskelijat, jotka haluavat osaajiksi työelämään. Seuraavaksi lähdin pohtimaan koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Jos koulutus ei ole työelämärelevanttia, niin miksi koulutusta olisi? Kolmanneksi mietin koulutusorganisaation substanssiosaamista ja sen vaikuttavuutta opiskelijoihin. Pakostakin tämän seurauksena nousi mieleen, että mistä opettajien osaaminen muodostuu? No tietenkin oman alan substanssiosaamisesta ja sen ylläpitämisestä. Aloin olla jo todella innoissani, että tämähän onkin hyvin selkeää.

Hyvän olon tunteesta huolimatta, jokin ei täsmännyt. Ajatukset palasivat jälleen OSAOn aikaisiin aikoihin. Meillähän oli silloin kaikki puitteet kunnossa, mutta palautteen perusteella me ei aina onnistuttu. Missä me sitten epäonnistuttiin? Lähtökohtaisesti kaikissa tapauksessa oli kysymyksessä pedagogisesta epäonnistumisesta. Mietin, mitä pedagoginen johtaminen voisi tarkoittaa Oamkissa ja voisiko pedagoginen osaamattomuus vaikuttaa Oamkin koulutuksen laatuun laskevasti?

Tämän ajatusleikin lopputuloksena päädyin yksinkertaiseen malliin, josta koulutuksen laatu muodostuu. Oamkin täytyy rekrytoida osaavia substanssiosaajia ja heille pitää antaa aikaa ylläpitää omaa osaamistaan. Koulutuksen järjestäjän pitää huolehtia, että koulutus on työelämärelevanssia ja sille on tarvetta elinkeinoelämässä. Koulutuksen pitää olla kiinteästi työelämän keskellä, ei vain oppilaitoksessa. Tämä mahdollistaa edelleen Oamkin laadukkaan TKI-toiminnan. Opiskelijoita pitää ohjata ja tukea opintojen aikana, jotta heille rakentuu selkeä urapolku ja ammatti-identiteetti. Oamkin pitää huolehtia, että opettajat ovat pedagogisesti osaavia sekä huolehtia, että opettajilla on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa pedagogista osaamistaan. Siinäpä se ”yksinkertainen” malli sitten on!

 Näillä pohdinnoilla lähdin työskentelemään tammikuussa omaa osaani sisäisessä auditoinnissa. Auditointiryhmä oli täynnä ammattikorkeakoulun osaamista, niin tukihenkilöstön kuin opettajien osalta. Auditointiryhmän paneutuminen auditoinnin tekemiseen oli motivoitunutta ja innokasta. Uutena oli helppo solahtaa mukaan ja antaa oma näkemys auditointiprosessiin. Suuri kiitos auditointitiimille siitä, että tällainen uusi toimija otettiin tasavertaisesti mukaan ja hänelle annettiin tilaa toimia.

Mitä opin auditointiprosessista? Auditoinnille on tilaus ja tarve! Välillä on hyvä pysähtyä arvioimaan, miten esimerkiksi tutkinto-ohjelmaa toteutetaan. Auditointihaastatteluun osallistuneet olivat aidosti mukana ja antoivat erittäin hyvän ja vilpittömän kuvan kyseisen tutkinto-ohjelman toimivuudesta. Me auditoijat voimme antaa hyvillä mielin todenmukaisen auditointiraportin, jota tutkinto-ohjelma voi hyödyntää edelleen kehittääkseen omaa toimintaa.   

Kari Heiskari
Lehtori
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Vaihdossa korkealla pohjoisessa

kapaalim Kirjoittanut Rad_opettaja   blogissa Säteilevää – Oamk Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman blogi
Julkaistu 3.2.2017, klo 16:05

Vaihdossa korkealla pohjoisessa

 Röntgenhoitajaopiskelijamme kirjoitus vaihdosta Norjassa

Pohjois-Suomessa kasvaneena oli vaikeaa uskoa, että vielä (todella paljon) korkeammalla leveyspiirillä sijaitsee iso ja eläväinen kaupunki Tromssa yliopistoineen ja yliopistosairaaloineen. Ennakkoluulot takuuvarmasta kulttuurishokista ja venäläinen uimakoulu (sekaan vain ja onnea) –tyyppisestä opiskelijavaihdosta olivat aivan turhia. Norjalaisten lämmin vastaanotto ja skandinaavinen elämäntyyli saivat maastamuuton tuntumaan lähinnä muutolta naapurikylään.

Tromssassa sijaitseva University Hospital of North Norway (UNN) tarjoaa laajat erikoissairaanhoidolliset palvelut koko Pohjois-Norjan väestölle sekä alueella matkaileville ulkomaalaisille.  UNN tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että ihmiselle tarjotaan ensiluokan tason hoitoa mahdollisimman lähellä omaa asuinpaikkaa. UNN:lla on sairaalat Tromsssassa, Harstadissa, Narvikissa sekä Huippuvuorilla. Tämän lisäksi alueella toimii neljä psykiatrian keskusta. Lisäksi UNN operoi alueella toimivaa hätäkeskusta, lukuisia ambulanssiasemia sekä vastaa hoitohenkilökunnasta ilmassa toimivan ambulanssipalveluiden osalta. Noin 5 900 henkilöä työllistävä organisaatio onkin alueen suurin työnantaja.

UNN:n tarjoamat laajat erikoissairaanhoidolliset palvelut tarkoittavat myös erikoisosaamista röntgenhoitajien osalta. Röntgenhoitajakoulutus (Radiograf utdanning) suoritetaan Norjassa yliopistossa. Röntgenhoitajaksi voi opiskella viidessä eri yliopistossa. Yliopistoja ovat NTNU (Norges teknisk-naturvitenskapelige universitetet), Högskolen i Söröst-Norge, Högskolen i Oslo og Akershus, Högskolan i Bergen sekä Norjan pohjoisin yliopisto Norges arktiske universitet. Koulutus kestää kolme vuotta ja sisältää 180 opintopisteen verran teoriaopintoja sekä harjoitteluita. Röntgenhoitajan tutkintoa voi jatkaa myöhemmin maisterintutkinnon parissa. Maisterintutkinto käsittää 120 opintopistettä ja opintojen pääpaino on magneettitutkimuksissa.

Maisterintutkinnon lisäksi valmistunut röntgenhoitaja voi suorittaa erikoistumisopintoja. Opintojen laajuus vaihtelee modaliteetin mukaan. Sädehoidon, magneetin sekä ultraäänitutkimusten erikoistumisjakso kattaa opintoja 60 opintopisteen edestä, TT ja digitaalinen kuvankäsittely 30 opintopisteen, sekä mammografia 15 opintopisteen verran. Erikoistumisella tiettyihin modaliteetteihin halutaan viedä henkilökunnan osaamista astetta syvemmälle tasolle. Tämä tarkoittaa erikoisosaamista potilaan hoidon kannalta ja (ulkopuolisen nuuskijan näkökulmasta katsottuna) motivoituneita työntekijöitä.

Vaihdossa korkealla pohjoisessa

Norges arktiske universitetet eli UiT sekä UNN tekevät jatkuvasti yhteistyötä. UNN tarjoaa laaja-alaisesti harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille jolloin he voivat myös itse osallistua tulevan henkilökuntansa kouluttamiseen. Vastapainoksi UNN saa jatkuvasti uutta tutkimustietoa jota voidaan käyttää toiminnan sekä hoitojen kehittämiseen. Esimerkiksi kevätkaudella 2010 sairaala toimi 823 opiskelijan harjoittelupaikkana.

Monien työ- ja opiskelumahdollisuuksien lisäksi Tromssa tarjoaa hulppeat puitteet ulkoilmaihmiselle. Luonnosta sekä korkeuseroista nautitaan sulan maan aikana huiputtamalla vuoria ja tuntureita, talvella hiihtämällä ja laskemalla. Kolmen kuukauden pimeän jakson vastapainoksi kesällä on kolme kuukautta kestävä yötön yö. Tuolloin kaupunki täyttyy tapahtumista ja festivaaleista sekä perinteisestä Midnight Sun-maratonista sekä upeasta keskiyön auringosta.

Med vennlig hilsen

Hanna

 Lähteet: unn.no, utdanning.no, uit.no

hakusanat: röntgenhoitajaopiskelija vaihto Norja vaihto-opiskelu

Opetusvideon tekeminen kehittää opettajan osaamista

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 3.2.2017, klo 14:05

Amokin opettajat ovat toteuttaneet viime vuosina lukuisia opettajankoulutukseen soveltuvia lyhytvideoita ja pitempiä opetuselokuvia. Taito käsikirjoittaa omia opetusvideoita on astetta syvempi osaaminen kuin valmiin opetustilanteeseen sopivan videon valitseminen. Kuka tahansa opettaja voi kehittää ammatillista ja pedagogista osaamistaan osallistumalla opetusvideoiden ideointiin ja toteuttamiseen.

Aloitettuani omien opetusvideoiden käsikirjoittamisen, huomasin, miten vaativasta ja laajasta tehtävästä on kyse. Havaitsin tarvitsevani mediaosaamista, tietoa dramaturgiasta, viestintään liittyvää osaamista, ja monenlaista videon tekniseen toteutuksessa liittyvää perustietoa. Koska työni liittyy opettajankoulutukseen, henkilökohtainen kehitettävä osaaminen on ollut pääsääntöisesti pedagogisen lisäarvon tuominen videoaineistolle. Toisin sanoen, mitä tahansa videota voi käyttää opetuksessa, mutta opetuskäyttöön suunniteltuun videoon on osattava käsikirjoittaa pedagoginen ulottuvuus ”sisään”.

Ennen opetusvideon käsikirjoittamista perehdyn aina laajaan aineistoon ja teen siitä jonkinlaisen ydinainesanalyysin. Monesti samasta aineistosta syntyy useita erilaisia videoita eri tarkoituksiin. Sisältöaineksen jäsentelyn yhteydessä mietin videon rakennetta, viestintää, ja tietenkin kontekstia, mihin asiani sijoitan. Käsikirjoittamisen aikana pohdin siis opetettavaa asiaa ja käyttämäni menetelmiä – ihan kuten teen oppitunnin suunnittelussakin.

Perehtyminen opetusvideon taustalla olevaan aineistoon saa minua pohtimaan myös tämän hetken osaamistani. Kun haen tietoa käsikirjoitusta varten, havahdun monesti uuteen tutkimustietoon, tai innovaatioihin ja uusiin käytänteisiin. Osaamiseni opetettavassa asiassa laajenee niin sisältöjen kuin menetelmien osalta.

Taustatyöltään suurin projektini on ollut opetuselokuva Vaellus ammattipedagogiikan ytimeen.



Käsikirjoituksen pohjaksi luin kymmeniä kirjoja ja lukuisia verkkomateriaaleja. Samalla huomasin, miten vähän tietämystä minulla on aiheesta. Laajan aineiston tuoma epävarmuus osaamisestani siirtyi tarinan juonena opetuselokuvaan. Opetuselokuvan päähenkilöksi käsikirjoitin ammatillisen opettajan, joka ottaa selvää ammattipedagogiikasta, ihan kuten itse tein ennen opetuselokuvan käsikirjoittamista.

Videon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen kehittää myös opiskelijoiden osaamista. Hyvänä esimerkkinä haluaisin tuoda oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvien opetusvideoiden käsikirjoittamisen https://www.youtube.com/playlist?list=PLc3cU2bgOu7ZYWBGhdzj0_OepM8TGrKtc. Opiskelijat käsikirjoittivat videot turvallisuusalaan liittyvän substanssin osalta yhdessä oman ammattialan opettajan kanssa. Projektiin liittyi useiden eri opettajien oppimis- ja ohjauskokemuksia, jotka olivat mahdollisia kiitos toiminnan keskiössä olevalle ilmiölle – opetusvideolle. 

Opettajaopiskelijat ovat tehneet osaamistaan näkyväksi videoimalla opetusharjoittelua tai muita osaamisen osoittamisia. Tämä voidaan rinnastaa oman osaamisen kehittämiseen videota tekemällä erityisesti silloin, kun videot ovat ennalta käsikirjoitettu ja videoihin on sisällytetty omaa pohdintaa.

Tässä kirjoituksessa kerroin omakohtaisesta kokemuksesta, miten opetusvideoiden tekeminen kehittää opettajan pedagogista ja substanssiosaamista. Lisäksi videoiden tekeminen on mielekäs vaihtoehto muun oppimateriaalin tuottamiselle. Antoisia videoprojekteja teille kaikille!

AMOKin yliopettaja
Tiiu Tenno

 

Opettajana kasvun runo

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 3.2.2017, klo 13:34

Opettajana kasvun runo

AMOKin lehtori
Kati Korento 

« Edellinen 1 ... 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 ... 342 Seuraava »