1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 337 Seuraava »

Timisoara - vilkas ja viihtyisä opiskelijakaupunki Romaniassa

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 21.2.2017, klo 12:31

Halpa hintataso, vilkas opiskelijaelämä, historiaa huokuva kaupunki... Kävimme Romanian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Timisoarassa viime syyskuussa, kun kiersimme Itä-Eurooppaa mediaprojektimme myötä. Kaupunki yllätti meidät täysin, sillä verrattuna muuhun Romaniaan se oli huomattavan vilkas paikka. Opiskelijoita ei vielä syyskuussa kauheasti näkynyt, sillä monessa yliopistossa syyslukukausi alkoi vasta lokakuun puolella.

Noin viidesosa Timisoaran 300 000 asukkaasta on opiskelijoita, joten opiskelijaelämää kaupungista takuulla löytyy. Jo ennen lukukauden alkua paikalliset opiskelijakylät kuhisivat opiskelijoita. Ja voi, minkälaisia nuo kylät olivatkaan. Kahviloita, ravintoloita ja baareja vieri vieressä, hintataso suomalaisittain naurettavan halpa.

Reissukaksikko

Timisoara on pullollaan katutaidetta, sekä opiskelijakylissä että niiden ulkopuolellakin.
 
Opiskelijakylää.
 

Opiskelijakylien läheisyydessä oli paljon puistoja, joissa voi kellahtaa vaikkapa riippumattoon pänttäämään.

Julkisia yliopistoja kaupungissa on neljä. Oululaisia opiskelijoita niistä kiinnostanevat kaksi: tekniikan opiskelijoita kouluttava Universitatea 'Politehnica' din Timisoara ja kulttuurialan opiskelijoille suunnattu Universitatea de Vest din Timisoara. Lisäksi viime lokakuussa kaupungissa käynnistyi Oulusta oppia ammentanut GameLAB Timisoara.

Eikä tässä vielä kaikki, Timisoara on myös valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2021.

Timisoarassa käydessään ei kannata missata Mokumin kahvia. Vapaasti käännettynä mokum tarkoittaa turvapaikkaa.
 

Timisoaran vanhakaupunki on koristeellinen, mutta myös Neuvostoliiton vaikutus näkyy arkkitehtuurissa. 

Toki tässä tulee muistaa, että meidän visiittimme kaupunkiin kesti ainoastaan pari päivää. Uskaltaisimme silti suositella Timisoaraa vaihtokohteena. Itse opiskelusta emme varsinaisesti tiedä mitään, mutta maana Romania on ehdottomasti kokemisen arvoinen. 

kysymys sulle
miksi et kokeilisi
jotain uutta 

Anna-Reetta Kytölahti ja Salla Simonaho
journalistiopiskelijoita Oamkista

Ilo osata - asiantuntijuuden aakkosia

amok Kirjoittanut Amok   blogissa Amokin aakkoset
Julkaistu 17.2.2017, klo 15:47

Ihastelin taitavasti tehdyn kuistin komeita listoja ja niiden viimeisteltyä työtä, jiiriit olivat kohdallaan ja kokonaisuus ilo silmälle. Kysyin kirvesmieheltä, miten hän on hankkinut osaamisen, jonka tuloksena on tyytyväisyys työn jälkeen. Hän totesi kyseessä olevan ammattiylpeyden; ammattimies ei jätä jälkeensä huonoa työtä. Hän lisäsi vielä, että kokonaisuutta täytyy pystyä tyytyväisenä katsomaan itsekin. Keskustelumme jatkui ammattiylpeyden avaamisesta konkretiaan ja ammattimiehen osaamisen muodostumiseen. "Kyllähän siinä on kyse asiantuntijuudesta, joka kehittyy kokemuksen myötä. Yrityksen ja erehdyksen kautta kokemus karttuu, täytyy myös ymmärtää, mitä tekee. Siihen tarvitaan tietoa matematiikasta, eri materiaaleista, koneiden hallinnasta ja ihmissuhdetyötähän kaikki lopunperin on. Monenlaista tietoa täytyy hallita. Ja aina välillä täytyy miettiä, tuumaustauot yleensä varmistavat etenemisen oikean suunnan."

Ilo osata - asiantuntijuuden aakkosia

Keskustelumme oli minulle opettavainen. Mieleeni palautui integratiivisen pedagogiikan (Tynjälä 2008) teoreettinen kuvaus osaamisesta, joka muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta: tiedollisesta osaamisesta, taidollisesta osaamisesta, arviointiosaamisesta ja sosiaalikulttuurisesta osaamisesta. Tynjälä kuvaa näiden tekijöiden kautta asiantuntijuuden olemusta, jollaisesta yllämainitussa esimerkissä on kyse. Tästä asiantuntijuuden olemuksesta keskustelemme usein opiskelijoiden kanssa. Etsimme vastauksia kysymyksiin: Milloin ammattihenkilö kokee olevansa asiantuntija? Mistä asiantuntijan tunnistaa? Miten asiantuntijaksi voi oppia? Miten asiantuntijuutta opetetaan?

Yleensä todetaan, että asiantuntija on alansa huippuosaaja. Tynjälä kuvaa tällaista osaajaa ekspertiksi, jolle on tyypillistä hyvät ongelmanratkaisutaidot, joustavuus, luovuus ja innovatiivisuus. Pedagogisesti asiantuntijuutta tuetaan parhaiten autenttisissa oppimisympäristöissä, joissa on koko ajan läsnä teorian ja käytännön soljuva vuoropuhelu, tutkivassa roolissa olevat opiskelijat sekä oppimista edistävä sosiaalinen ilmapiiri. On ilo oppia ilmapiirissä, jossa kannustetaan, tuetaan, osaamista jaetaan, onnistumisista iloitaan ja vahvuuksia arvostetaan. Monesti oppimisen ilo löytyy myös osaamisen puuttumisen tunnistamisesta; ei löydetä enää työkaluja, miten toimia tai on kokemus siitä, että ei ymmärrä riittävästi käsiteltävää asiaa. Asiantuntijaksi kehittymisen oivaltaminen kiteytyykin juuri itsereflektioon ja siitä syntyneeseen uuteen oppimiseen - hämmennyksistä havahtumiseen, onnistumisista vahvistumiseen ja osaamisesta iloitsemiseen.

Osaamisperusteinen opettajankoulutuksemme antaa hienot mahdollisuudet asiantuntijuuden kehittymiselle. Tämä johtuu siitä, että koulutuksen tavoitteissa on keskiössä osaaminen, jota opiskelija peilaa omaan elämismaailmaansa niin teoreettisen tiedon kuin kokemuksellisen tiedon näkökulmasta. Peilaamisella tarkoitetaan juuri edellä mainittua itsereflektiota, joka mahdollisesti syventää ja laajentaa aikaisempaa osaamista ja tuo näkyväksi jo olemassa olevan osaamisen. On kyse osaamisen tunnistamisesta. Useat opiskelijat ovat kokeneet, että tunnistamisprosessi on ankkuroinut heidät keskittymään opiskelussa oleellisiin asioihin ja ilmiöihin. Osaamistavoitteet koetaan ohjaavina ja ammatillista kehittymistä edistävinä. Tavoitteet saavat sisällöllisesti uusia ulottuvuuksia, konkretisoituvat ja muodostavat versoja asiantuntijuuden kasvulle. Eräs opiskelija totesi valmistuessaan: "En tiennyt tietäväni kaikkea sitä, mitä tiesinkin. Nyt tiedän myös paljon uutta, mitä haluan tietää. On ollut ilo havaita osaavansa jo paljon."

AMOKin yliopettaja
Marja Koukkari 

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

kapaalim Kirjoittanut Rad_opettaja   blogissa Säteilevää – Oamk Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman blogi
Julkaistu 15.2.2017, klo 11:27

Toivomme blogiin kirjoituksia myös Vierailevilta kyniltä. Saimme kirjoituksen sädehoidossa työskentelevältä röntgenhoitajalta.

Monet radiografian- ja sädehoidon tutkinto-ohjelmaan hakeutuvista kokevat olevansa teknisesti suuntautuneempia kuin mitä mielikuva esimerkiksi sairaanhoitajan ammatista antaa ymmärtää. Röntgenhoitajan ammattia varten fysiikan ja tekniikan oppiminen onkin iso osa peruskoulutusta. Koulutuksen ensimmäisen vuoden aikana tämä käy monelle hyvin ilmi, sillä säteilyn perusteiden ymmärtäminen vaatii useimmilta paljon uuden opiskelua.

Sädehoito on yksi säteilyn lääkinnällisen käytön muoto. Sädehoidossa röntgenhoitajan oma ammattitaito todella on käytössä isojen säteilyannosten ja tarkkojen hoitojen vuoksi. Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sädehoidossa työskenneltäessä pitääkin valmistautua oppimaan jatkuvasti uutta ja päivittämään omaa teknistä osaamista säännöllisesti. Röntgenhoitajilla on iso vastuu. Suurimman osan hoidoista röntgenhoitajat antavat siten, ettei lääkäri tai fyysikko ole välttämättä tavoitettavissa. Tällöin tulee osata arvioida potilaan hoitoasennon toistuvuutta ja analysoida hoidon tarkkaa osuvuutta. Kuten jo eläkkeelle jäänyt ylifyysikkomme sanoi, mikään tekniikka ei korvaa hereillä olevaa röntgenhoitajaa. 

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

Toisaalta varsinkin Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) röntgenhoitajana sädehoidossa toimiminen on hyvinkin hoidollista, mikä tulee monelle yllätyksenä. Potilassuhteet ovat kokonaisuudessaan pitkäaikaisia, 3-8 viikkoa, vaikkakin yksi hoitokerta vie keskimäärin varttitunnin. Tämä mahdollistaa joskus hyvinkin läheisen suhteen muodostumisen röntgenhoitajan ja hoidettavan välille.  Röntgenhoitajan on ymmärrettävä säteilyn sivuvaikutuksien lisäksi myös lääkehoidon sivuvaikutuksia, veriarvojen merkitystä ja sekä osattava antaa ohjausta niiden itsehoitoon liittyen.

 Tärkeintä on, että osaa kohdata potilaan psykososiaalisena kokonaisuutena. Röntgenhoitajan pitää osata arvioida, mitkä asiat potilaan elämässä vaikuttavat siihen, että hoito saadaan annettua suunnitellusti ja täten voidaan taata mahdollisuus mahdollisimman onnistuneeseen lopputulokseen. Siihen sisältyy muun muassa potilaan sosiaalisen turvaverkon kartoittamista, taloudellisten asioiden tila, leikkauksien aiheuttamien liikerajoituksien huomioiminen, sairauden vaikutus seksuaalisuuteen, parisuhteeseen sekä lasten hyvinvointiin.   

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

OYS:n sädehoidon yksikössä hoidamme potilaita kahdessa vuorossa, sillä vastuullamme on huolehtia lähes puolen Suomen syöpää sairastavista potilaista. Hoitokoneita meillä on neljä ja tietokonetomografialaite sädehoidon suunnittelukuvantamisen apuna. Tulevaisuudessa magneettikuvauksen (MRI) osuus hoidon suunnittelussa kasvaa entisestään ja sen vuoksi on jo vuoden 2017 aikana tulossa uusi MRI osittain OYS:n sädehoidon yksikön käyttöön otettavaksi.

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

Yksikössämme opiskelija pääsee oppimaan laadukasta ja turvallista sädehoidon antamista sekä yksilöllistä potilaan ohjaamista. Osastollamme on hyvät mahdollisuudet opiskella myös moniammatillista yhteistyötä, sillä potilaan hyvä hoito vaatii toimivaa yhteistyötä onkologin, fyysikoiden ja röntgenhoitajien välillä. Lisäksi opiskelija näkee tilanteita, joissa arvioimme,  onko potilaan hoidon kannalta olennaista tavata erityistyöntekijöitä kuten sosiaalityöntekijää, kuntoutusohjaajaa, ravitsemusterapeuttia tai psykiatrisen puolen ammattilaisia.

Sädehoidon yksikön porukan mielestä meillä on lähes täydellinen työpaikka: hyvä henki, mielekäs työ ja palkitsevaa vakavasti sairaan potilaan kohtaamista! Vastoin yleistä käsitystä, sädehoidon yksikössä on positiivinen ja toiveikas ilmapiiri, missä huumoria viljellään niin hoitajien kuin potilaiden kesken. Sen vuoksi ammattimme ei ole henkisesti niin raskasta kuin ulkopuoliset usein kuvittelevat: sädehoidon yksikössä annetaan parantavaan lopputulokseen johtavaa, tai huonoissa tilanteissa oireita helpottavaa ja elinaikaa lisäävää, sädehoitoa. Aina on toivoa ja meillä on hieno mahdollisuus välittää sitä konkreettisesti, ammattitaitomme mahdollistamalla turvallisella ja tarkalla sädehoidolla.   

Vieraileva kynä: Röntgenhoitajana sädehoidossa

Jules Verne- Around the World in Eighty Days

kir9sn Kirjoittanut Lukeminen kannattaa aina   blogissa Kirjavinkit
Julkaistu 14.2.2017, klo 15:30

Kirja lähtee liikkeelle, kun kertoja kuvailee lukijalle Phileas Foggin ja millainen hän on ja mitä hän on tehnyt. Samalla myös tapaamme Passepartoutin, kun hän menee töihin Foggille. Kirja sijoittuu 1870-luvulle ja sen ajan tapoja kuvaillaan myös. 

Phileas Fogg ottaa hänen kerhon Reform Clubin haasteen vastaan, että hänen pitää matkustaa maailman ympäri 80 päivässä. Useat Reform Clubin jäsenet eivät usko, että se olisi mahdollista. Fogg lähtee samantien matkaan Passepartoutin kanssa ja matkalta ei puutu tapahtumia. Välillä on tiukkaa ehtiä seuraavaan laivaan tai joltain laivalta myöhästytään. Asiaa ei auta myöskään se, että Fogg saa peräänsä etsivä Fixin.

Mie luin tämän kirjan englanniksi ja teksti oli aika helppo lukuista ja sujuvaa. Kirja on kirjoitettu kolmannessa persoonassa, mutta se ei haitannut lukemista. Lukiessa kirjaa tuli verrattua siihen saman nimiseen piirrettyyn, mutta kirjassa useat asiat oli eri tavalla kuin piirretyssä.

Katja K. KIR15SP

Laatukiertueella aktivoitiin opiskelijoita vastaamaan opiskelijakyselyyn

sajarvin Kirjoittanut Sari Ahvenlampi   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 14.2.2017, klo 14:35

Yhteistyössä opiskelijakunta OSAKOn kanssa toteutettu laatukiertue saavutti Teuvo Pakkalan kadun kampuksen torstaina 2.2.2017. Laatukiertueella kahviteltiin ja keskusteltiin parhaillaan käynnissä olleesta opiskelijakyselystä.

 Tämän vuotien opiskelijakysely varmasti miellytti opiskelijoita, sillä olihan se huomattavasti lyhempi aikaisempiin vuosiin verrattuna; kyselyyn vastaaminen vei aikaa vain noin 5 minuuttia. Opiskelijakyselyn kysymyspatteristo oli laadittu Oamkin arvojen yhteisöllisyys, työelämäkumppanuus, kehittymishalukkuus ja tuloksellisuus ympärille. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kuvailemaan asioita, jotka ovat erityisen onnistuneita opinnoissa sekä asioita, jotka eivät opinnoissa toimi tai ovat erityisen heikolla tasolla. Kyselyn viimein kysymyspatteristo-osio käsitteli opiskelutyytyväisyyttä, jossa opiskelijalla annettiin mahdollisuus kertoa mm. kuinka tyytyväinen on opintojen kansainvälisyyteen ja työelämälähtöisyyteen.

Liiketalouden tutkinto-ohjelman taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon opiskelija Jan-Erik Nylund otti laatukiertueen aikana härkää sarvista ja istuutui vastaamaan kyselyyn heti.  

Myös Lasse Lehto vastasi kyselyyn kahvin siemailun lomassa.
 

 
 
 Osakosta Teuvo Pakkalan kadun kampuksen laatukiertueella olivat mukana Ronja Kuorikoski ja Aatu Numminen.

Opiskelijakyselyyn vastaamalla voi vaikuttaa, joten toivottavasti kaikki opiskelijat ovat käyttäneet hyväksi tätä vaikuttamisen mahdollisuutta. Jos kuitenkaan et ole vielä vastannut, niin ei hätää! Opiskelijakysely on auki vielä tänään ja huomenna. 

Inkeri Hedemäki, liiketalouden laatukoordinaattori

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 337 Seuraava »