1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 294 Seuraava »

”Parasta laatua yhdessä”

laatuleipuri Kirjoittanut Vieraileva leipuri   blogissa Laatuleipuri
Julkaistu 22.9.2016, klo 11:10

Kun kysytään kaikkitietävältä Google-hakukoneelta, mitä sille tulee mieleen sanoista ”Parasta laatua yhdessä”, tulee yhdeksän osumaa.  Otsikon sanathan tulevat viime keväänä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssä (Oamk) käyttöön otetusta laatusloganista, jolla pyrittiin kiteyttämään lyhyesti Oamkin laadukas laatutyö.

Noista Googlen yhdeksästä osumasta kolme osui ja upposi eli viittasi Oamkin uuteen laatusloganiin. Yksi osuma viittasi ruokakermaan. Voisikohan Oamkin laatusloganin muuttaa seuraavaan muotoon: Laatu on parasta kermaa tai Laatu kuorii kermat päältä. Vastaavasti yksi osuma meni matkapuhelinfoorumi.fi-sivulle, yksi pelikauppaan ja yksi tieteellisten artikkelien sivustolle. Google löytää myös kaksi englanninkielistä sivua, jotka molemmat ovat www-sivujen analysointisivuja.

Toisen analysointisivun kautta tulee mielenkiintoisia tilastotietoja, kun hakusanaksi annetaan Oamkin verkkotunnus (domain) oamk.fi. Kyseisen analysointityökalun mukaan esimerkiksi päivittäisiä kävijöitä oli 2321, päivittäisiä www-sivujen aukaisuja 15086 ja Oamkin www-sivujen kaupallinen potentiaali oli kuusi dollaria päivässä, mikä tekee 2190 dollaria (noin 1950 euroa) vuodessa. Noista mahdollisista mainostuloista voidaan päätellä, että mainoksien myyminen Oamkin www-sivuille ei merkittävästi helpottaisi Oamkin tiukkaa taloustilannetta.

Ovatko Oamkin www-sivut sitten laadukkaita, kun niitä peilataan kävijämäärillä tai vaikkapa kaupallisella mainospotentiaalilla? Tähän kysymykseen vastaamisen jätän sinulle arvoisa lukijani.

Oamkin laatuslogan on ainutlaatuinen suomalaisessa korkeakouluyhteisössä: toista samanlaista ei ole, joten sekoittumisen vaaraa johonkin toiseen korkeakouluun ei ole. Eikä tosin muuhunkaan suomalaiseen organisaatioon. Ainutlaatuisuus tekee siitä jo sinällään arvokkaan. Toisaalta ainutkertaisuudessa piilee vaara kuolla sukupuuttoon. 

Iskulauserekisterin mukaan hyvän iskulauseen (sloganin) kriteerejä ovat omaperäisyys ja erottautumiskyky. Lisäksi se on ytimekäs lause, johon kiteytyy tuotteen/ palvelun/yrityksen keskeinen lupaus tai kuluttajaetu. Mikäli haluaa rekisteröidä hyvän iskulauseen, voi sen tehdä iskulauserekisterin kautta – maksusta tietenkin. Rekisteröityjä iskulauseita on syyskuun 2016 puolessa välissä noin 2500.

Muuten iskulauseen numero 2423 (Action for the Future) on rekisteröinyt SeAMK – Seinäjoen ammattikorkeakoulu vuoden 2016 helmikuussa. Testasin Googlessa iskulauseen omaperäisyyttä ja erottautumiskykyä. Google löysi vain noin 3,4 miljoonaa vastaavaa lausetta netistä.

Koska lainausmerkeillä voidaan joskus osoittaa kirjoittajan asennetta, esimerkiksi ironista tai kriittistä suhtautumista johonkin ilmiöön, ei otsikossa olevien lainausmerkkien tarkoituksena ole suinkaan suhtautua kriittisesti Oamkin laatusloganin, vaan lainausmerkkejähän tarvitaan lauseen alussa ja lopussa, mikäli halutaan etsiä esimerkiksi Googlella sanajonoja, jossa sanat ovat täsmälleen tietyssä järjestyksessä.

Parasta laatua yhdessä –iskulause mielestäni kiteyttää hyvin, mitä laatutyö on Oamkissa: tehdään yhdessä asioita – laadusta ei ole niin väliä, sillä se tulee siinä sivussa automaattisesti yhdessä tekemällä. Laatu on tärkein sivutuote hyvin tehdystä työstä.

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietotuotantotiimi

Sustainable Pesticide Use - Why and How?

luova Kirjoittanut Luova   blogissa Luovalla päällä
Julkaistu 16.9.2016, klo 14:17

 The title above was the title of the final presentation I prepared with my international team when participating in Training course on Plant Protection Products (PPP) in Berlin from 29.08.2016 to 01.09.2016. The training was organized by the Health & Consumer protection Directorate (DG SANTE) of the European Commission which organizes training courses on food and feed law, animal health and welfare and plant health rules.

The title above describes precisely the focus of the training. The aim of the training was to provide an updated knowledge platform to participants who will be dealing with activities related to the training of users and distributors of plant protection products (pesticides) in compliance with Article 5 and 6 and Annex I of Directive 2009/128/EC (Sustainable Use Directive, SUD), following a "train the trainer" approach.

The main tools to achieve the targets of SUD are:

  • Training

  • Information

  • Awareness

  • Reduction of risks and preservation of natural resources

  • Integrated practices

  • Measuring the performance

 The Finnish Ministry of Agriculture and Forestry published Finland’s National Action Plan for SUD in March 2011.  The objective of the plan is to reduce risks and impacts of pesticide use on human health and the environment. The plan sets targets, measures and timetables for achieving the sustainable use of plant protection products as required under SUD. The Directive has been implemented nationally by the new Finnish Act on Plant Protection Products (1563/2011). The Act stipulates that the Finnish Safety and Chemicals Agency (TUKES) is responsible for drafting and executing the National Action Plan in collaboration with plant protection professionals and public authorities.

The National Action Plan takes account of the health and safety of pesticide users, bystanders and consumers as well as environmental protection. Individuals who use pesticides in their work in trade, agriculture, forestry and green spaces play an important role in this respect. Training will be provided to these professionals and they will be required to become certified and to observe the general principles of integrated pest management (IPM). Professional users will also be required to have their pesticide application equipment inspected. In the Department of Natural Resources in OUAS we have three authorized training and certification providers since 2013. Thus we have the right to organize trainings not only for our students but for the professional users as well.

Sustainable plant protection is promoted by means of integrated pest management. IPM involves evaluating all available plant protection methods and integrating appropriate measures. The aim of integrated pest management is to prevent harmful organisms by means such as crop rotation, tillage techniques and the use of healthy seeds. This means a move away from routine use of plant protection products to a system where pesticides are only applied as and when required. Regular monitoring of pests allows farmers to choose the correct method of pest control and to apply it at the right time. Many farmers in Finland are already familiar with the principles of IPM and training courses of PPP because of the Agri Environmental Programs since 1995. In that case we in Finland have been forerunners among the European countries.

The scope of the training course was to “train the trainers” and in that respect it was successful. During the training course:

  • we were informed of the latest information and updated knowledge regarding training for the sustainable use of the plant protection products

  • we worked in groups with case-studies provided by the tutors

  • we discussed and exchanged views on our national approaches in several topics like legal requirements, the safe use, environmental aspects and sustainable use of PPPs.

 In the group of 32 people and 19 European nationalities the most fruitful experience was the opportunity to exchange knowledge and practices in different countries. It was also interesting to notice both the similarities and differences concerning sustainable practices in European countries. Even though IPM is not a new method in agronomics its importance is increasing everywhere. The objective of IPM is to ensure safe food and feed, safe environment and safety for professional users. Moreover it has financial effects. By following the principles of IPM farmers can save in the costs of plant protection products.

 Even though the training course was organized perfectly I would have expected examples of practical solutions. Some excursion, field trip or farm visit would have been “a cherry on the cake”.

 More information:

European Commission

http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/index_en.htm

http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/sustainable_use_pesticides/

 

Finnish Safety and Chemicals Agency (TUKES)

http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/


Kaija Karhunen, senior lecturer

OUAS, Natural Resources


Working in groups

Short visit to The Brandenburg Gate

Photos Marius Flintoaca

Rennon meiningin Irlanti

luova Kirjoittanut Luova   blogissa Alan agrologiksi
Julkaistu 16.9.2016, klo 09:13

 

Olin viime kesän Irlannissa työharjoittelussa kolmen kuukauden ajan. Tein työharjoittelun pienellä emolehmätilalla, ja sieltä jäi kyllä käteen monenlaista tietoa ja havaintoja. Lisäksi kävin lampolassa ja lypsylehmätilalla kartuttamassa työkokemusta kesän aikana. Minulla ei ollut juurikaan aikaisempaa kokemusta tilan töistä, joten lähes kaikki tietoni perustui enemmän tai vähemmän kirjasta opittuun ja kavereilta kuultuun tietoon.

Vierailin seitsemällä lypsylehmätilalla, muutamilla emolehmätiloilla sekä lampoloissa. Kävin myös tutkimuskeskuksen avoimissa päivissä, jossa tehtiin kesällä tutkimuksia muun muassa erilaisten ruokintametodien vaikutuksesta lihasonnien kasvuun, laidunnuskäytännön vaikutuksista maankuntoon sekä peltojen mekaanisten kunnostustöiden vaikutuksesta rikkaruohojen esiintymiseen. Kerron nyt hieman huomioista joita tein vieraillessani tiloilla.

Yksi ensimmäisistä asioista, johon huomioni kiinnittyi, oli hygienia. Suomessa hygieniaa pidetään hyvin tärkeänä, ja se on itsestäänselvyys. Navetan ja pihapiirin ei tarvitse olla tiptop kunnossa koko ajan, mutta yksinkertaiset tautiriskejä muodostavat tekijät on aina syytä huomioida. Irlannissa huomasin sen, että tilalta toiselle kiertävä eläinlääkäri ei vaihtanut vaatetustaan kiertäessään tiloja. Eläinlääkäri kutsutaan nimenomaan sairaita eläimiä varten, joten tautien leviämisen riski on suuri. Tilan työntekijätkään eivät toisilla tiloilla vieraillessaan vaihtaneet tai puhdistaneet kenkiään tai vaatteitaan. Lypsylehmätiloilla vieraillessa panin merkille että utareita tai vetimiä ei puhdistettu ennen lypsyä, vaikka monesti sille olisi ollut aihetta.  

Kävin Irlannissa ollessani myös ”kauppapaikassa”, jossa myytiin eläimiä. Siellä eläinten myynti toimi niin että tilalliset jotka haluavat vähentää eläinten lukumäärää veivät sinne eläimensä. Eläinten ostamisesta kiinnostuneet tilalliset sitten saavat katsella ja mahdollisesti hankkia eläimiä. Mahdolliset ostajat saivat eläimistä hieman tietoa, kuten painon, poikimakerrat ja iän. Huutokaupalla eläimelle sovittiin hinta, ja kauppapaikka hoitaa paperiasiat kuntoon ja raha liikkui sen kautta. Irlantilaiset kokivat järjestelmän toimivaksi ja helpoksi. Luultavasti sitä kautta eläimistään saa parhaan hinnan, sillä kiinnostuneet ostajat löytävät tiensä sinne helposti. Kun kauppapaikka hoitaa kaikki paperit ja myynnit, pääsee tilallinen helpolla. Järjestelmä on varmasti toimiva – niin kauan kun sinne menee terveitä eläimiä ja eläinryhmien välissä aitaukset pestään huolella, ja sinne tulevat ihmiset myös huomioivat hygienian.

Kuvia Carnew Mart'sta, eläimiä välittävästä kauppapaikasta.

Näkemien tilojeni perusteella voisin sanoa, että Irlannissa traktorin koko ei määräydy saman kaavan mukaan kuin Suomessa; sen sijaan että koneen pitäisi olla isompi ja tehokkaampi kuin naapurilla, se oli vanhempi ja vähemmän ajallista panostusta vaativa. Koneisto oli usein vanhaa ja pientä. Tämä johtunee osittain siitä, että peltolohkot ovat kooltaan pieniä ja pirstaleisia, ja tilat joilla vierailin olivat pieniä ja maataloustyöt toisen työn sivussa tehtävä sivutoimeentulo. Irlannissa on paljon pinnanmuodon vaihtelua, joten osa pelloista oli hyvin kaltevia.

Suomessa pidempi ikäisille tuotantoeläimille, kuten lypsylehmille on kautta aikojen ollut tapana antaa nimi. Irlannissa pienilläkään lypsytiloilla eläimiä ei nimetty. Eräs tilallinen totesikin sen olevan enemmän pohjoismaiden tapa. Eläinten käsittely poikkesi Suomessa tottumaani tapaan suuresti. Eläimet eivät olleet tottuneet käsittelyyn, ja jopa lypsylehmät olivat sen verran arkoja ettei niitä voinut rapsuttaa tai koskea. Tästä johtuen myös eläinten käsittely, kuten liikuttelu, lääkitseminen ja punnitseminen, oli todella haastavaa ja vaarallista. Eläimet olivat arvaamattomia ja vauhkoja ihmisen läsnä ollessa. 

 

Eläimet on siirretty pihaan odottamaan punnitusta, verikokeita sekä madotusta varten.

Irlannissa eläimet laiduntavat lähes ympäri vuoden, osa eläimistä koko vuoden. Säiden salliessa eläinten on hyvä laiduntaa. Irlannissa kuitenkin tuulee lähes aina, ja kesät ovat sateisia. Tiloilla, joilla suoritin harjoittelun, ei laitumilla ollut eläimille mitään suojaa. Tästä johtuen varsinkin pienet vasikat sairastivat aika usein. Irlannissa on yleisesti käytössä laidunnussysteemi, jossa peltolohkot on jaettu pieniksi laitumiksi, ja eläimet vaihtavat laidunta lähes päivittäin. Jos eläinten antaa laiduntaa yhdellä laitumella riittävän kauan, eläimet laiduntavat sen tasaisesti lyhyeksi, joten laitumia ei tarvitse juurikaan niittää. Laiduntaessa pellot saavat myös lantaa, joten lietettäkään niihin ei juuri tarvitse levittää. Laidunnussysteemi on mielestäni kätevä ja toimiva, eläinten liikuttaminen laitumelta toiselle ja lypsyille hakeminen tosin vie paljon aikaa.

Irlannissa eläinten ei tarvitse olla sisätiloissa kuin muutaman, todella märän ja viileän talvikuukauden ajan. Näin ollen navettoihin ei Irlannissa tarvitsee niin paljoa panostaa. Kaikki navetat, joissa pääsin vierailemaan, oli rakennettu samalla periaatteella; seinän alaosa oli valettu betonista ja yläosa katto mukaan lukien oli vain peltilevyä. Navetoissa oli yleensä vain kolme seinää, ja siten valo pääsee sisään ja ilma vaihtuu. Lattia oli usein toteutettu joko kokolattiaritilällä tai betonisella kestokuivitetulla vaihtoehdolla, tai niiden yhdistelmällä. Navetan rakentaminen ei siis ole kallis investointi, ainakaan jos verrataan rakennuskustannuksiin Suomessa. Valaistus oli usein kehno, mutta Irlannissahan on vuoden ympäri luonnon valoa ihan eri tavalla käytettävissä kuin Suomessa.

 

Kaiken kaikkiaan Irlannissa oli rento meininki, ja paikallisille aikataulut eivät olleet niin tärkeitä kuin niitä Suomessa pidetään. Maatalous on tärkeä elinkeino Irlannissa, ja se työllistää paljon ihmisiä. Irlannissa järjestetään paljon ilmaisia koulutuksia maataloustyöntekijöille erilaisten seminaarien ja tapahtumien muodossa. Kävin itsekin kesän aikana useissa ”farmikävelyissä”, jossa tilallinen avaa ovensa kaikille halukkaille. Kohteiksi valitaan tiloja, joilla asiat on mallikkaasti. Näin vierailijat saavat ideoita miten parantaa oman tilansa toimivuutta ja turvallisuutta. 

Suosittelen kaunista ja rentoa Irlantia kaikille. Irlanti on todella monipuolinen matkakohde, siellä voi viettää niin aktiivi-, ranta- kuin kaupunkilomaa. Dublinissa saa suurkaupungin tuntua ja se on kaunis ja paljon tarjoava kaupunkilomakohde, Dublinin ulkopuolella taas riittää kauniita maalaismaisemia, paljon pinnankorkeuden vaihtelua ja muun muassa historiallisia linnoja ja paljon kansallispuistoja.

Erika, 3. vuoden agrologiopiskelija

Glendalough, Wicklow Mountains National Park.

Monimuoto-opiskelijan kirjasto

anliikan Kirjoittanut Anu   blogissa Rohkeasti kirjasto
Julkaistu 14.9.2016, klo 15:08

Monimuoto-opiskelija! Luulitko, että kirjasto ei ole sinua varten? Olet väärässä, sillä Oamkin kirjastosta löytyy kattavasti kokoelmia ja palveluja, jotka ovat käytettävissä myös etänä.

Mistä kurssikirjat?

Painettujen kurssikirjojen 2 viikon laina-ajat eivät tietysti riitä alkuunkaan, kun lähipäiviä on joskus ja jouluna, mutta ei hätää, sillä useista kirjoista löytyy jo e-versio, jota voi julkaisijasta riippuen lukea joko selaimella tai ladata sen omalle koneelleen. Kaikki e-kurssikirjamme löydät tietysti Leevistä. Muista ruksia "Verkossa saatavilla"-rajaus hakiessasi, niin painetut versiot jäävät haun ulkopuolelle. Alla muutamia esimerkkejä eri alojen kurssikirjoista:

Ylläolevat listaukset eivät ole absoluuttisia, joten muista tarkistaa tietyn kirjan löytyvyys erikseen hakemalla sitä esimerkiksi nimellä ja käyttämällä "Verkossa saatavilla"-rajausta.
 
Ihan kaikista kurssikirjoista ei ole kuitenkaan e-versioita saatavilla. Näiden osalta monimuoto-opiskelijan kannattaa kääntyä paikallisten kirjastojen puoleen. Kaikki korkeakoulukirjastot niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin ovat kaikille avoimia kirjastoja. Paikanna siis sinua lähin korkeakoulukirjasto ja hanki kortti sinne. Myös yleisistä kirjastoista löytyy usein kurssikirjoina käyttämiämme kirjoja, joten niiden kokoelmat kannattaa tarkistaa myös.
 

Entä muut tiedonlähteet?

Opinnoissa tarvitaan paljon muitakin tiedonlähteitä kuin pelkkiä kurssikirjoja. Esseiden ja muiden kirjallisten tehtävien kirjoittamiseen tarvitset laadukkaita ja luotettavia artikkeleja ja kirjallisuutta. Vaikka Googlettamalla voi päästä hyvin alkuun tiedonhankinnassa, kannattaa homman edetessä painottaa kirjaston tarjoamia tiedonlähteitä juurikin tiedon luotettavuuden varmistamiseksi.

Kirjastostakin nimittäin löytyy. Yksistään lisensoituja (eli maksullisia) tietokantoja on lähemmäs 100, joiden lisäksi olemme koonneet palveluihimme myös parhaat vapaan netin tiedonlähteet. Runsaudenpulan hallitsemiseksi olemme järjestelleet lähteitä alakohtaisiksi tietopaketeiksi, joita kannattaa hyödyntää opinnoissa. Jokaiselle monimuotototeutukselle löytyy omansa:

Elektronisten lähteiden osalta pitää muistaa, että maksulliset dokumentit ja e-kirjat eivät avaudu kotiverkossa. Tällöin on tärkeää, että käytät kirjaston verkkopalveluista (Leevi, tiedonhakuoppaat, kirjaston www-sivut) löytyviä linkkejä, jotka ohjaavat sinut kirjautumaan Oamkin välityspalvelimen kautta koulun sähköpostitunnuksilla.

Ylivoimaisesti helpoin tapa varmistaa aineistojen avautuminen on kuitenkin VPN-yhteyden luominen koulun verkkoon. Tällöin työskentelet automaattisesti koulun IP-alueella, jolloin kaikki etäkäytettävät palvelut avautuvat aivan kuin työskentelisit koulun atk-luokassa.

Alla olevista palveluista löydät apua ja ohjeita eri aineistotyypeille ja palveluille:

Entä, jos tarvitsen lisää apua ja ohjausta? 

Kirjaston verkkopalveluista löytyvän chat-ikkunan kautta voit pyytää apua milloin vain. Vaikka chat olisi Offlinellakin, laita silti kysymys tulemaan, niin vastaamme nopeasti sähköpostitse. Ilta-aikaan esitettyihin kysymyksiin vastataan tietysti vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kirjastojen aukioloaikoina voit myös soittaa kirjastoon, ja ohjaamme puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löydät täältä >>

Voit myös varata henkilökohtaisen ohjausajan, joka voidaan hoitaa esimerkiksi etäneuvotteluna.
Lue lisää täältä >>

Monimuoto-opiskelija älä siis jää yksin! Olemme täällä myös sinua varten.

Mä vaan tunnen et oon melkein perillä

osako Kirjoittanut osako   blogissa Haikuja kellarista - Oamkin opiskelijakunta OSAKOn blogi
Julkaistu 13.9.2016, klo 15:14

Mun on erittäin vaikeaa uskoa, että eletään jo syyskuuta ja kirjoitan tätä postausta tässä ja nyt. Viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet sellaista tunteiden vuoristorataa pienistä pettymyksistä ja välillä syvästä epätoivostakin riemun kiljahduksiin. Mutta nyt voi jo alkaa – tai ainakin yrittää – sisäistää sitä faktaa, että 18 päivän päästä olen Coventryn yliopistossa aloittamassa induction weekiä!

Ehkä olisi hieman syytä myös esitellä itseäni. Olen siis Noora, 22-vuotias opiskelija kotoisin Pirkanmaalta, mutta viime syksystä lähtien oululaistunut. Tätä nykyä opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta erikoistuen oikeuden ja hallinnon puolelle. Kipinä matkailuun ja halu seikkailla on ollut jollakin tapaa aina osa minua, mutta kukkaron kanssa ei asiasta pääse yhteisymmärrykseen niin usein kuin haluaisi. :-D Se on yksi syistä, minkä takia on aivan mahtavaa, että vihdoinkin pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ei paitsi vaihtoon lähtemisestä ulkomaille, mutta sen lisäksi Briteissä asumisesta, ja kolmantena unelman täyttymisenä pääsen opiskelemaan yliopistossa oikeustiedettä!

Sain jo itse asiassa mahdollisuuden kokea hieman, millaista Coventryssä eläminen mahtaa olla, kun lähdin pari viikkoa sitten sinne muutamaksi päiväksi asuntonäyttöjä varten. Täytyy sanoa, että ensimmäisenä päivänä olin matkustamisesta aivan poikki (kestihän sitä 16h päästä perille kaikkien lentojen vaihtamisen jälkeen…), ja Coventryn masentavan sateinen sää ei auttanut yhtään mielialaani, kun mietin että tätäkö sitten on elämä seuraavat 10 kuukautta. Aamulla herättyäni mieli oli kuitenkin paljon parempi, ja tajusin että hotellin sijainti hevonkuusessa saattoi myös vaikuttaa hieman negatiiviseen ensivaikutelmaani kaupungista. Kun pääsin oikeasti Coventryn keskustaan ja aurinkokin kurkisti pilven takaa, alkoivat asiat näyttää rutkasti valoisammalta – etenkin kun näki kaikki shoppailupaikat. Nelikerroksisen Primarkin koko pelkästään sai ajattelemaan, että olen varmaankin kuollut ja noussut taivaaseen. :-D Lompakkoni voi tosin olla jälleen asiasta hieman eri mieltä.

Jos jotain opin, niin kävely vedettävän 15kg painavan matkalaukun ja suuren käsilaukun (isäni sanoin: ”vedät sieltä laukusta joku päivä varmaan jonkun norsun kun se on noin iso”) kanssa edestakaisin neljän tunnin verran ei ollut paras mahdollinen idea. Muutakaan mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ollut, koska en halunnut antaa huonoa ensivaikutelmaa myöhästymällä ensimmäisistä asuntonäytöistä. Pelkäsin myös kuollakseni läppärini puolesta, jonka olin pakannut aamulla hotellilta lähtiessä matkalaukkuun ja joka näin ollen joutui kestämään kaikki mukulakivimäisten ja rikkinäisten teiden iskut, mutta siitäkin lopulta selvittiin! Kun saavuin airbnb-majoitukseeni eli parikymppisten Abigailin ja Andyn kotiin, sain kokea vierailuni olevan mukava heti alusta lähtien: Abi pyysi minua mukaan kavereidensa kanssa katsomaan Finding Dory’n. Oli ihan mahtava ilta, ja leffa oli yksi parhaista Pixar-leffoista, jonka olen nähnyt, ellei jopa paras. Päätin myös, että haluan jotenkin adoptoida elokuvan vauva-Dorin, koska en ole varmaan ikinä nähnyt söpömpää hahmoa elokuvassa. Just keep fishin’. <3

Andy ja Abigail olivat molemmat todella ystävällisiä vierailuni ajan, vaikka minusta tuntui että olin häiriöksi heidän pänttäämiselleen – etenkin Abillä oli tärkeät tentit edessä. Siksi halusin viettää suurimman osan ajastani heitä häiritsemättä tutustuen tulevaan kotikaupunkiini, ja mikäs sen mukavampaa, kun molempina päivinä lämpöä riitti melkein 25C! :)

Löysinpä yliopistollekin!

Asunnot, joita kävin katsomassa, olivat valitettavasti suurimmaksi osaksi huonoilta alueilta. Sen jollain tapaa näki heti ympäristöstäkin siellä kävellessä. Yksi asunnoista oli todella ihana, ja paremmalta alueelta – itseasiassa vain kahden korttelin päässä Abin ja Andyn luota. Minun oli tarkoitus saada siitä huone, mutta tämän viikon alussa vuokranantaja ilmoitti, etten kelpaa vuokralaiseksi, koska muut hakijat olivat opintojensa post grad –vaiheessa ja minä vasta undergrad (en kyllä ymmärtänyt miten tämä vaikuttaa yhtään mihinkään… oh well).

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen pikareissuni Coventryyn oli tosi mukava, mutta kämpän suhteen asiat ovat vielä auki. Tunnelmani vaihtoon lähdöstä ovat edelleen aika ristiriitaiset: toisaalta en malttaisi odottaa, että pääsen Englantiin, mutta tiedän että minulla tulee varmasti myös järjetön ikävä läheisiä ihmisiä ja tällä hetkellä stressin määrä on vielä aika valtava. Mutta eiköhän se tästä, kun tämän kuukauden vielä jaksaa puurtaa näiden käytännön asioiden järjestämisen kanssa.

Jos seikkailuani opiskelijavaihdossa haluaa seurata muutenkin kuin täällä OSAKOn blogissa, minua voi seurata myös instagramissa ja/tai snapchatissa: nnoooraw . Lisäksi olen aloittanut kirjoittamaan omaa vaihtariblogia englanniksi osoitteessa covunicalling.blogspot.fi , mutta en ole vielä ihan varma, kuinka aktiivisesti sitä tulen päivittämään. :)

”Ristiriitaista”,
miettii tämä tyttö kun
Coventry kutsuu.

Noora Wesin
Oamkin liiketalouden opiskelija, OSAKOn Going Abroad -apurahan saaja
 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 294 Seuraava »