RehaSim- simulaatioympäristöt tarjoavat monipuolisen oppimis-, tuotetestaus- ja kehittämisympäristön yrityksille ja yhteisöille

Mahdollistava Koti, RehaSim, on kodinomainen, esteetön ja turvallinen oppimisympäristö, joka muuntuu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Mahdollistava koti on toiminut opiskelijoiden oppimisympäristönä vuodesta 2008. Kodin suunnittelussa ja toteutuksessa alkuvaiheessa korostui esteetön rakentaminen ja ympäristöratkaisut sekä kodinomaisuus; teknisistä ratkaisuista huolimatta Mahdollistavassa Kodissa on haluttu korostaa kodinomaisuutta. (Desing for all)

Nykyisin Mahdollistavassa Kodissa on esillä myös nykyteknologiaa hyödyntäviä ja muuntuvia asumisen esimerkkiratkaisuja, joiden avulla jokainen voi osallistua arjen toimintoihin toimintakykynsä mukaisesti. Oppimisympäristön taustalla on lähestymistapa yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Opiskelijat voivat aidossa ympäristössä perehtyä välineisiin ja ratkaisuihin sekä pääsevät toimimaan ja harjoittelemaan välineiden käyttöä ja arjen toimintoja. Oppimisympäristöä ja oppimismahdollisuuksia opiskelijat kuvaavat mm. seuraavasti

”Kokeileminen antaa paitsi tietoa apuvälineen käytöstä ja mahdollistaa siten tiedon jakamiseen asiakkaalle, mutta voi se auttaa ymmärtämään myös asiakkaan käyttökokemusta paremmin.”

”Koen erityisen tärkeäksi, että mahdollistavassa kodissa pääsee itse kokeilemaan erilaisia arjen apuvälineitä ja ympäristön muutosratkaisuja. Omakohtainen kokemus tuotteen käytöstä taasen tuo arvokasta tietoa ja osaamista, jota asiakaslähtöisessä työssämme tarvitsemme.”

 Opiskelijat kokevat Mahdollistavan kodin tärkeäksi ja motivoivaksi ympäristöksi. Siellä he voivat harjoitella toimintoja oikeanlaisessa ympäristössä. Mahdollistavassa kodissa harjoitellaan simuloitujen tai aitojen asiakastilanteiden kautta käytännön työssä tarvittavia taitoja. Oppimistilanteissa harjoitellaan asiakkaan toimintakyvyn, apuvälinetarpeen ja toimintaympäristön arvioimista sekä toteutetaan erilaisia interventioita. Oppimistilanteissa voidaan arvioida ja kehittää moniammatillisia yhteistyötaitoja, asiakaslähtöistä työskentelyä, ammatillista käyttäytymistä, eettisyyttä, vuorovaikutustaitoja, terapeuttista päättelyä ja itsensä johtamista.

Oulu SoteLabs- hankkeessa yhtenä tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreihin keskittyvä innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääketieteellisen teknologian tuotteiden ja palveluiden käyttäjälähtöisen kehittämisen.

Hankkeen myötä yhdeksi yhteistyökumppaniksi Mahdollistavan Kodin osalta on tullut Code-Q: jonka kanssa yhteistyö alkoi keväällä 2016. Yhteistyön aikana yrityksen edustaja on vieraillut Oamkissa kertoen opiskelijoille apuvälinekehityksestä ja hyvinvointiteknologiasta alana tuotekehittäjän sekä yrityksen näkökulmasta.

”Uskomme, että kun nämä opiskelijat pääsevät työelämään, apuvälineiden tarvitsijat saavat heille sopivia apuvälineitä ja ratkaisuja helpommin testattavaksi”.

 Yrityksestä kerrotaan, että opiskelijoiden palautetta ja ideoita tuotteesta voidaan hyödyntää tuotekehityksessä. Yritys toivoo erityisesti palautetta opiskelijoilta osana käyttäjäkokemuksia.

Opiskelijapalautteen ja uusien ideoiden myötä yritykset hyötyvät opiskelijoiden verkostoista. ”Tulevina uusina ammattialisina heidän kauttaan tieto ja tietoisuus erilaisista ratkaisuista jalkautuu alalle” kerrotaan SeniorTekistä.

 Mahdollistava Kodissa, RehaSimissä, mahdollistuu yritysyhteistyön kautta monialaisuus ja oppimisympäristönä moniammatillinen oppiminen. Mahdollistavaa Kotia kehitetään edelleen oppimis- ja tuotekehitysympäristönä yritysyhteistyötä lisäämällä. Tulevaisuudessa teknologiaa hyödynnetään entistä enemmän niin opiskelussa kuin kotiympäristöissä mm. etäteknologiaa käyttämällä.

Rentouttavaa ja mukavaa kesää kaikille.

Eliisa Niilekselä ja Marika Tuiskunen

Ihminen ja arvot keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa ja palveluissa - All Together Better Health – ATBH XIII konferenssikokemuksia

Joka toinen vuosi järjestettävät ”All Together Better Health” -konferenssit mahdollistavat maailmanlaajuisen vuoropuhelun eri maanosien maniammatillisten verkostojen ja kehittäjien kanssa sosiaali- ja terveysalan moniammatillisen osaamisen edistämiseksi.  Syyskuussa 2016 konferenssi pidettiin Oxfordin vanhassa koulukaupungissa, missä uusi collegekin perustettiin jo 1300-luvulla. Konferenssin teemana oli ”Values Based Interprofessional Education and Practice”.

Suomessa kuin muissakin maissa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä ollaan uudistamassa vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Ammattilaisten keskinäinen vuoropuhelu ja moniammatillinen tiimityö mahdollistavat parhaiten asiakkaiden ja potilaiden turvallisen ja laadukkaan palvelun. Nykyisen koulutusjärjestelmän haasteena on kehittää moniammatillista osaamista lisäävää opetusta, jotta arvoperusteinen ja potilaskeskeinen palvelu parantuu. 

Potilasturvallinen ja vaikuttava palvelu säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Suomessa potilasvahingoista aiheutuvat kulut pelkästään ovat yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin yksittäinen syy on ammattilaisten huono keskinäinen kommunikointi.  Suomen sote-uudistuksessa päämääränä on turvata ihmisten palvelut myös tulevaisuudessa ja vähentää koko ajan kasvavia sosiaali- ja terveyskuluja jopa kolmella biljoonalla. Hyvin toimivan ja kommunikoivan moniammatillisen tiimiosaamisen lisäksi kustannustehokkuutta on arveltu saatavan esim. digitalisaation ja itsehoitopalvelujen avulla.

Oulu SoteLabs -projektissa tavoitteena on ollut moniammatillisen tutkinto-ohjelmien rajat ylittävän opetuksen kehittäminen. Tavoitteena on ollut myös yhteistyö yritysten kanssa uusien asiakaslähtöisten innovaatioiden kehittämisessä ja testaamisessa. Eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden harjoitteluympäristöjä perusterveydenhuollossa on kehitetty yhteistyössä Oamk:n, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin Kontinkankaan moniammatillisen hyvinvointikeskuksen kanssa.     

Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ovat kehittäneet yhteistyötä ja moniammatillista koulutusta jo vuodesta 2005 lähtien. Verkostoituminen sekä Pohjoismaiden (NIPNET.org) että (EIPEN.eu) korkeakoulujen kanssa on antanut mallia, tukea ja ideoita moniammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Oulu SoteLabs projektin kehittämistyötä esitettiin Oxfordissa ATBH konferenssissa. Projektin keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä työelämän, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi. Oulun yliopistollisen sairaalan koordinoimassa projektissa partnereina ovat Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk). Oamk:n yhtenä tavoitteena projektissa on ollut kehittää moniammatillista osaamista palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi.  

ATBH konferenssiin osallistui Oamk:sta ja Oulun yliopistosta yhteensä neljä henkilöä. Suullisessa esityksessä ” Interprofessional training in outpatient primary health care” kerrottiin kokemuksia perusterveydenhuollossa toteutetuista moniammatillista harjoitteluista, joissa lääketieteen- ja hoitotyön opiskelijat työpareina ottivat vastaan potilaita Oulun Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Työparit suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä terveyskeskusasiakkaiden vastaanoton, jossa potilaat olivat tyypin 2 diabeetikkoja, raskaana olevia naisia ja lapsipotilaita. Opiskelijat toteuttivat myös pientoimenpide vastaanottoa, jossa poistettiin esimerkiksi luomia ja patteja. Posteriesityksissä esiteltiin mm. optometristi opiskelijoiden selvitystä moniammatillisen silmäterveyden opetuksen kehittämiseksi, pilottitutkimusta moniammatillisesta syöpäpotilaan hoidosta Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja kansainvälistä verkostoitumista moniammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.

Konferenssin esitykset ja vuorovaikutteiset moniammatilliset työpajat ja kohtaamiset olivat ajatuksia herättäviä. Ihmiskeskeinen hoito- ja palvelu tuli esiin monesta näkökulmasta ja yhdistyivät tulevaan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden reformin keskeisiin tavoitteisiin.

Pirjo Orell ja Tiina Tervaskanto-Mäentausta 

Moniammatillista oppimista Oulu Sote Labs-hankkeessa

On ollut mielenkiintoista olla mukana Oulu Sote Labs-hankkeessa (2015-2016) kehittämässä moniammatillisia toimintamalleja Oulun kaupungin, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöllä. Yhtenä hankkeen osatavoitteena on ollut synnyttää uusia innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä matalan kynnyksen palveluja sekä tuotteita. Erityisesti on pyritty kehittämään moniammatillisia työpari- ja tiimityötaitoja eri korkeakouluopiskelijoiden ja ammattilaisten välisessä yhteistyössä. Näitä tavoitteita kohti ollaan edetty nyt jo siis parin vuoden ajan.

Itse olen ollut mukana kehittämässä moniammatillista, alle kouluikäisten lasten sosiaalisten- ja leikkitaitojen ryhmätoimintaa Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen kuntoutuksen toimijoiden ja Tuulikellon päiväkodin työntekijöiden kanssa. Taustalla on ollut ammattilaisten konkreettinen huoli alle kouluikäisten lasten varhaisen tuen riittämättömyydestä. Erityisesti tarvetta on ollut ns. matalan kynnyksen palvelulle, joka ei vielä edellytä raskaiden erityispalveluiden aktivoitumista.

Hankkeen tuella käynnistettiin pilottitoiminnan suunnittelu keväällä 2015. Pilottivaihe jatkui kevään 2016. Parhaillaan meneillään on mallinnustyö, jossa hyödynnetään lapsilta ja vanhemmilta sekä työntekijöiltä ja opiskelijoilta kerättyä palautetta. Moniammatillisessa pilottiryhmässä on ollut toimijoita Oulun kaupungin lasten ja nuorten kuntoutuksesta, Oulun kaupungin Tuulikellon päiväkodista, Oulun yliopiston logopedian ja Oamk:n toimintaterapian, fysioterapian ja sosiaalialan opettajia sekä molempien korkeakoulujen opiskelijoita (logopedia, fysioterapia, toimintaterapia, sosionomi). Pilottivaihe toteutettiin moniammatillisen työryhmän koordinoimana ja tukemana.

Mitä sitten saatiin aikaan? Opiskelijoista muodostettiin moniammatillisia tiimejä, jotka suunnittelivat ja toteuttivat esikouluikäisille lapsille suunnattuja sosiaalisia- ja leikkitaitoja kehittäviä ryhmämuotisia toimintoja sekä Kontinkankaalla että Tuulikellon päiväkodissa. Leikkiryhmiin valittiin lapset yhteistyössä vanhempien ja työntekijöiden kanssa. Kaikkiaan kevään aikana toimintaa toteutettiin kolmessa lapsiryhmässä. Opiskelijat ottivat käyttöön uusia toimintamenetelmiä mm. satuhieronta. Lisäksi lasten leikki- ja vuorovaikutustaitoja havainnoitiin mm. RALLA-leikinarviointimenetelmällä (www.ralla.fi). Opiskelijat saivat olla mukana sen mobiiliversion tuotetestauksessa.

Hankkeen loppuvaiheen ollessa käsillä tavoitteena on juurruttaa kehitetty moniammatillisen oppimisen malli osaksi sosiaalialan ja kuntoutuksen opiskelijoiden korkeakouluopintoja. Oulun kaupungin kanssa suunnitelmissa on kehittää toimintamalli, jossa lasten varhaisen tuen ryhmämuotioista toimintaa voidaan toteuttaa opiskelijoiden toimesta vuorotteluperiaatteella eri päiväkodeissa.

Pilottivaiheen arviointi oli todella rohkaisevaa niin opiskelijoiden kuin asiakkaidenkin puolelta. Tästä on hyvä jatkaa.

”Opin toimimaan moniammatillisen ryhmän jäsenenä oman alani edustajana. Kynnys yhteistyöhön madaltui tulevaisuudessa. Tiedän milloin lapselle olisi hyötyä esim. puheterapiasta tai toimintaterapiasta.”

”Moniammatillisissa tiimeissä eri osaamisalueet yhdistyvät. Asiakas saa laaja-alaisempaa kuntoutusta ja asiakas huomioidaan kokonaisvaltaisemmin.”

Aira Vähärautio
Lehtori
Oamk, Sosiaalialan ja kuntoutuksen osasto

 

Ekosysteemi ei synny hetkessä


Keskiviikkona 19.10. pidetyssä OuluHealth ekosysteemipäivässä oli yli sata osallistujaa pohtimassa tietoturvaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä sekä vaihtamassa aktiivisesti ajatuksia OysTest labissa päivän päätteeksi järjestetyssä DemoDate tapahtumassa. Päivä oli inspiroiva ja onnistunut. Tilaisuuden aikana mietin hiljaa mielessäni, että Oulu on mennyt jälleen askeleen eteenpäin terveysteknologian yhteiskehittämisen edistämisessä. Erityisenä huomiona havaitsin kuitenkin, että terveysalan ammattilaisia tilaisuuteen oli ehtinyt muilta kiireiltään varsin vähän.

Tätä kirjoittaessani katse suuntautuu työpöydän reunalla olevaan, kalusteisiin jo aikaa sitten sulautuneeseen ja ajan patinoimaan pahvilaatikkoon, jonka kyljessä lukee "älä heitä roskikseen". Siinä se on ollut, hämmästyttävät lähes 20 vuotta . Laatikko on vuosien aikana hotkaissut sisäänsä ison palasen Oulun seudun Terveysteknologian toimialan historiaa - lehtiartikkeleita, hankekuvauksia ja yritysten esitteitä.

Sieltä löytyy tietoa muunmuassa Oulun seudun hyvinvointiklusteri hankkeesta, jota toteutettiin yhteistyössä silloisen Stakesin kanssa 1990 luvun loppupuolella. Siinä nähtiin tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulisi oppia tilaamaan tavoitteiden mukaisia tutkimuksellisia ja teknologisia ratkaisuja sekä oppia ottamaan olemassa olevan teknologian hyödyt tehokkaasti käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologisia ratkaisuja tuottavan teollisuuden tuli hankkeen mukaan taas oppia käyttämään suomalaista järjestelmää hyväkseen kehittäessään tuotteita maailmanmarkkinoille. Teknologian yhteiskunnallista laatua pidettiin tärkeänä.

Oulun seudun osaamiskeskuksen toimesta perustettu Center for Wellness Technology 1996 esite pisti silmään seuraavaksi. CWT:n painopisteenä oli terveydenhuoltoon liittyvien uusimpien menetelmien ja sovellusten tieteellinen tutkimus, kehitys ja arviointi sekä saavutetun asiantuntemuksen ja osaamisen siirtäminen suomalaisen teollisuuden käyttöön, tavoitteena nopeuttaa tuotteiden kaupallistamista. Oulun seudun osaamiskeskusohjelman Wellness Forumin tavoitteena oli tuolloin vastaavasti edistää alueen hyvinvointiliiketoimintaa.

Oululaisvetoisesta iWell Hyvinvointi- ja terveysteknologiaohjelmasta vuosina 2000-2003 löytyy myös tietoa tuosta laatikosta. Ohjelma oli Tekesin ensimmäinen erityinen panostus terveys- ja hyvinvointialan teknologioiden kehittämiseen. Ohjelman painopiste oli erityisesti itsenäisen suoriutumisen ja omaehtoisen terveydenhoidon teemoissa.

Oulun Kasvusopimus 2002-2006, kvanttihypyksikin kutsuttua suurta ohjelmakokonaisuutta koskettava raportti tarttui käsiini myös. Hyvinvointiklusteri oli yhtenä huipputekniikan alana tässä mukana. Suurena haasteena nähtiin teknologian ja osaamisen joustava, nopea siirtäminen tietoteollisuudesta hyvinvointiteollisuuteen. Ohjelmistojen kehittäminen nähtiin merkittävänä painoalana jo tuolloin. Kontinkangas edelleen nostettiin esille ainutlaatuisena tutkimuksen, koulutuksen, palveluiden ja yritysten keskittymänä. Yhtenä toimenpiteenä hyvinvointiklusteri osiossa oli Wellness-Instituutin perustaminen 2006 mennessä, johon Wellness Forumin aktiviteetit sittemmin  sulautuivat.

Laatikossa on myös lukuisia kellastuneita lehtileikkeitä innovaatioista, yhteiskehittämisen haasteista, lehtijuttuja yrityksistä ja toimialan työpaikka sekä koulutusilmoituksia. Oulussa oli innovatiivisia edelläkävijä yrityksiä pohtimassa mobiileja telelääketieteen ratkaisuja jo 2000 luvun taitteessa. Kuvapuhelimia ikääntyneiden itsenäisen elämän mahdollistamiseksi, omatoimisia verenpaineen hallintajärjestelmiä, hyvinvointirannekkeita ja biosignaalien mittalaitteita. Oulu on aina jaksanut kantaa vastuuta terveysteknologian innovaatiotoiminnasta omalta osaltaan. Siitä tuo historiamme kertoo.

On ollut hienoa olla mukana OuluHealth konseptia kehittämässä yhdessä eri osapuolten kanssa. Mukava on ollut huomata, että Oulu on pystynyt hyödyntämään jo pitkään ja asteittain kehittynyttä potentiaaliaan tämän tärkeän toimialan edistämiseksi. Viime vuosina toimialalle tulleet saattavat kuitenkin helposti ajatella, että olemme ihan uusien asioiden kanssa tekemisissä täällä Oulussa OuluHealth konseptimme kanssa. On hyvä kuitenkin muistaa, että taustalla nykyisyydelle on pitkä historia ja lukuisten osaavien henkilöiden arvokas työpanos vuosien varrella. Roomaa ei päivässä rakennettu eivätkä tällaiset ekosysteemitkään synny hetkessä. Terveysalan ammattilaisten mukana olemista tulisi vahvistaa ekosysteemeissä, joten kehittämistä riittää jatkossakin muun muassa tämän asian edistämiseksi.

Terhi Holappa, FM, TtM

Terveysteknologian lehtori

Oamk Informaatioteknologia

Kuhinaa Oamk SimLabissa

Oulu SoteLabs hankkeen puitteissa olemme muodostaneet OuluHealth Labs kokonaisuuteen kuuluvan Oamk SimLabin, jossa on seitsemän erilaista ympäristöä http://www.oamk.fi/simlab . Oamk SimLab tarjoaa myös yritys- ja yhteistyökumppaneillemme upeat puitteet tuote- ja palvelukehitykseen. Oppimisen lisäksi ympäristöissä kehitetään ja testataan uusia terveysteknologian tuotteita ja hyvinvointipalveluja. Oamkilaiset ovatkin laittaneet propellihatut päähänsä innovaatioiden edistämiseksi.

Oamk SimLabin toiminnasta on tiedotettu kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja monialaisissa esitteissä. Kannattaa silmäillä esim. Norwegianin asiakaslehteä, jossa on kuvaus OuluHealth Labseista. Markkinointi onkin tuottanut tulosta, yritykset ovat löytäneet meidät yhteistyökumppaneiksi ja tehneet mukavasti ehdotuksia yhteiskehittämiseen.

Olemme järjestäneet startup- yrityksille palavereita, joissa asiantuntijat ovat tuoneet näkemyksensä yrityksen innovaation jatkokehittämiseen. Myös  matchmaking-tilaisuutemme mahdollisti yritysten ja asiantuntijoiden vuoropuhelun. Tuotetestaustakin on ollut eri ympäristöissä, näin opiskelijatkin pääsivät mukaan tuotekehitykseen. Yritykset ovat olleet kiinnostuneita myös monipuolistamaan simulaatioympäristöjämme tarjoten uusia tuotteita opiskelijoiden, opettajien ja käyttäjien arvioitavaksi. Uudenlainen yhteistyömme on tuonut konkreettista lisäarvoa yritysten jatkotyöskentelylle parempien tuotteiden aikaansaamiseksi.

Oamk SimLab profiloituu myös palvelujen kehittämisessä, jota tehdään aidoissa toimintaympäristöissäkin.  Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa ja Tuulikellon päiväkodissa sosionomi-, logopedia-, toiminta- ja fysioterapiaopiskelijat järjestivät lasten sosiaalisten ja leikkitaitojen ryhmätoimintaa ammattilaisten ja opettajien kanssa. Yritysyhteistyötäkin tehtiin leikinarviointimenetelmän ja Satuhieronnan merkeissä. Varhaiskasvatukseen rantautunut Satuhieronta on menetelmä, joka johdattelee myönteisen kosketuksen ja voimaannuttavien satujen maailmaan. Kokeilut saivat erinomaisen palautteen niin lapsilta, opiskelijoilta kuin ammattilaisiltakin.

Palvelujen kehittämiseen liittyen lääketieteen- ja hoitotyön opiskelijat ovat harjoitelleet parityöskentelyä Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa tiimityön ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Hammaslääketieteen ja suuhygienistiopiskelijoiden uudenlainen yhteistyö mahdollistuu vuoden 2017 alussa uudessa Aapistien rakennuksessa. Odotammekin innolla uutta toimintaympäristöä OralSimille.

Touhukkaan lukuvuoden jälkeen laitamme propellihatut hyllylle, keräämme voimia kesällä ja jatkamme syksyllä uusin voimin ja ideoin.

Helena Heikka

Yliopettaja
Oulu SoteLabs-
osahankkeen projektipäällikkö