Opiskelijakyselystä kerrottiin kampuksilla

Oamkin opiskelijakysely järjestetään 9.2. - 20.2. Oamkin ja OSAKOn  organisoima laatukiertue kiersi kaikki kampukset ja kertoi opiskelijoille, miksi kyselyyn on tärkeä vastata ja miten tuloksia käsitellään tutkinto-ohjelmatiimeissä.
 
 
Mandariinit maistuivat, ja laatuleipuri-haalarimerkit olivat suosittuja myös.
 
 
"Opiskelijakysely löytyy Oivan ylänurkasta", neuvoivat OSAKOn Tuure Vairio ja Sanna Väisänen Teuvo Pakkalan kadun kampuksella.
 

 

 
Professorintien kampuksella moni opiskelija oli jo vastannut kyselyyn. Kyselyä kehuttiin selkeäksi, mutta vastaamisaikaa pidettiin aika pitkänä (n. 20 minuuttia).
 
 
Kotkantien kampuksella mukana oli OSAKOlaisten lisäksi myös Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikön laatukoordinaattori Paula Syri. Saatuaan kupillisen kahvia monet opiskelijat lupasivat auliisti vastata kyselyyn.
 
 

Helppoahan se on kysyä vai onko sittenkään?

Oamkin opiskelijakysely järjestetään helmikuussa. Nyt toteutettavassa kyselyssä opiskelijat antavat palautetta koulutusteemasta. Mikä koulutuksessa toimii hyvin, mikä taas kaipaa kehittämistä? Kysely koostuu osiosta, joissa käsitellään ohjausta, opetusta, opiskelua, arviointia, oman osaamisen kehittymistä sekä tyytyväisyyttä opintojen kokonaisuuteen.

Opiskelijoiden palaute ammattikorkeakoulun toiminnasta on arvokasta. Kyselyn tuloksia käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan parantamiseen sekä koulutuksen kehittämiseen. Mutta mitä ajatella kysymisestä, tarkemmin ottaen kyselytutkimusten kysymyksistä? Onko kysyminen vaikeaa vai helppoa? Kyselyn ja kysymysten hyvä suunnittelu säästää varmasti paljon vaivaa ja aikaa, mutta tämä suunnittelutyö ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Kysymyksen laatimisen tavoite on saada aikaan kysymys vastausvaihtoehtoineen, jonka vastaaja ja kysymyksen tekijä tulkitsevat samalla tavoin, ja johon vastaaja kykenee vastaamaan, ja johon vastaaja haluaa vastata. Jos vastaajan ymmärtämis- tai kohtaamiskynnys kysymyksestä kasvaa kohtuuttoman suureksi, vastaaja lopettaa yhteistyön. Suhteellisen harvoin vastaaja tietoisesti ryhtyy muuntamaan vastauksiaan pelleilymielessä.

Vastaajat voivat tulkita yksinkertaiseltakin näyttävän kysymyksen eri tavoin. Kysymyksen sanamuoto on siis äärimmäisen tärkeää. Jopa yhden sanan, joka ei vaihda lauseen loogista merkitystä, muuttaminen näkyy yllättävän selkeästi tuloksissa. Sanamuoto yleensä joko vahvistaa tai heikentää vallitsevaa suuntaa, mutta mielipiteiden suuntaa on jo vaikeampi muuttaa.

Kysymisen ja ylipäätään mittaamisen avulla halutaan saada tehtyä jotain, ei pelkästään tietää jotain. Tässä kohtaa usein langetaan niin sanottuun ”so what” tai nice to know” -ongelmaan, jossa isollakin kysymyspatteristolla selvitetään aihetta laajasti ja näennäisen syvällisesti, mutta jossa lopputulos on kuitenkin yleisluontoinen tai vain ajatuksia herättävä.

Kyselyn kysymysten tekemisessä onnistuu, jos on tiukka ote siihen, että kyselyn jokaiselle kysymykselle löytyy kunnon perustelu, tieto siitä mitä kysymykset oikein mittaavat, ja että ilman ”seuraamuksia” saadulla palautteella ei ole merkitystä. Hyvä kysymys avaa helposti ovia kehittämiseen taikka toiminnan uudistamiseen, ja hyvään kyselylomakkeeseenhan tarvitaan vain hyviä kysymyksiä.

Stanley Payne toteaakin teoksessaan The Art of Asking Questions, että "tilastollisilla menetelmillä tuloksia voidaan parantaa prosentin kymmenyksiä, mutta virheellisesti suunnitellut kysymykset voivat viedä harhaan kymmeniä prosenttiyksikköjä."

Ismo Kinnunen
Kehityspäällikkö 

Pysäköi aina alamäkeen

Jos autossa on käynnistysvaikeuksia, se kannattaa pysäköidä alamäkeen. Näin voi lähtiessään aina turvautua mäkistarttiin.

Nämä Gradutakuu.fi-sivulta poimitut lauseet sopivat mielestäni hyvin näin lukuvuoden alkajaisiksi ja miksei vaikka perjantaipäiviinkin. Jos sinulla on käynnistysvaikeuksia – loman jälkeen, maanantaisin - niin et ole todennäköisesti osannut lopettaa työskentelyä kohtaan, josta on helppo jatkaa. Itse lähdin vapaajaksolle joulukuussa siten etten enää muistanut tammikuussa, että mitä jäi tekemättä ja mistä pitäisi aloittaa. Erinäisiä muistilappuja olin jättänyt työpöydälle ja kalenteriin. Käsialastakaan ei saanut selvää. Lomailu Marokon auringon alla vei viimeisetkin muistinrippeet.

Jostain luin, että töihin paluu loman jälkeen olisi aamuheräämisen vuoksi hankalaa. Onhan se toki mukavampi herätä ilman kännykän soittoääntä. Soittoäänen voisin kyllä muuttaa vähemmän ärsyttäväksi. Lomalla asiat tehdään omaan tahtiin – harvoin asiat on kalenteroitu. Toisaalta kylläpä ne lomapäivätkin jonkinlaista rutiinia noudattavat.

Työ – aikataulutus - Outlook-kalenteri täyttyy opetuksista, kokouksista, tapaamisista jne. Kalenterin avulla arki jaksottuu ja arjen hallinta paranee. Alkuvuodesta tuntuu, että kaikki on yhtä kaaosta ja moni asia pitäisi saada valmiiksi heti ensimmäisen työviikon aikana. Kannattaa priorisoida – asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Löytää työn tekemiseen omaa tahtia. Aivan varmasti tulee yllättäviä työtehtäviä ja suunnitelmia pitää muuttaa. Tärkeysjärjestyskin muuttuu. Kahden työviikon jälkeen tuntuu ettei työpaikalta ole ollutkaan pois ja olihan siinä ensimmäisellä työviikolla jo vuoden ensimmäinen arkivapaakin!

Lomalta paluu voi antaa uusia näkökulmia työhön. Mieti syksyn kokemuksiasi. Peilaa niitä tämän kevään suunnitteluun. Mieti työkäytäntöjäsi ja järjestä työtäsi uudella tavalla, jos mahdollista. Jos vaikka yhden muutoksen tekisi.

Zef.fi-sivuston – 10 vinkkiä joilla töihin paluu elämän parasta aikaa - bonusohjeena lopuksi: Nyt. Mene ja nauti työstäsi! Raivostuta työkaveria innostuksellasi! Jaa hyvää mieltä säästelemättä kanssaeläjillesi! Kesälomamatka on ainakin jo varattu, sillä voisin raivostuttaa ;-)

Hyvää alkanutta lukuvuotta kaikille ja ei muuta kuin parkkeeraamaan autoa vaan joka perjantai alamäkeen! Alamäen löytäminen saattaa toki olla haasteena täällä Oulussa ;-)

Paulina Melakari-Mustonen
Kulttuurialan yksikön lehtori ja laatukoordinaattori

Uudelleenorganisointia kirjastossa

Oamkin kirjasto otti osaa uudistautumistalkoisiin. Kirjastossa osapuolina tässä vaiheessa olivat Kulttuurialan, Tekniikan ja Sosiaali- ja terveysalan kirjastot. Organisaatiomuutoksessa kirjastot vähenivät yhdellä ja neljä kirjastoa sai uuden nimen. Nyt Oamkissa toimivat Oulaisten ja Amokin kirjastojen lisäksi Kotkantien kirjasto, jossa ovat yhdistyneet Kulttuurialan ja Tekniikan kirjastot, Professorintien kirjasto ja Teuvo Pakkalan kadun kirjasto.

Myös kirjastojen aineistojen sijainti muuttui. Yleiskokoelmien osalta muutos oli huomattavin, kun ne siirrettiin Kotkantieltä Professorintielle. Kirjastoista Kulttuurialan kirjaston sijainti muuttui, kun se muutti Tekniikan kirjaston tiloihin. Näin syntyi tekniikan aloja, luonnonvara-alaa ja kulttuurialaa edustava Kotkantien kirjasto sekä Professorintien kirjasto, jonka yleiskokoelma laajeni sosiaali- ja terveysalasta edellä mainittuihin muihin aloihin.

Entä miten henkilökunnalle muutoksessa kävi

Professorintien kirjastoon järjestettiin Kotkantiellä työskenneelle henkilökunnalle vakituinen työpiste - siis niin vakituinen kuin sen kukanenkin työntekijä vakituiseksi nykyisessä toimintamallissa mieltää. Kahta lähiesimiestä ja yhtä opetukseen keskittynyttä informaatikkoa lukuun ottamatta Kotkantien ja Professorintien henkilökunta kiertää, siis työskentelee epäsäännöllisen säännöllisesti viikoittain eri kirjastossa.

Kiertäminen sopii mainiosti niille työntekijöille, jotka tykkäävät vaihtelusta ja haasteista eivätkä työtehtävätkään ole paikkasidonnaisia. Vähemmän vaihtelua kaipaavat varmastikin tottuvat hekin siihen ajan kanssa, kun kiertämisestä tulee rutiinia. Iloista asiassa kaikkien kannalta on se, että olemme tutustumassa työkavereihimme eri tavalla kuin ennen. Siis tutustumme arjessa emmekä vain kokouksissa. Asian kääntöpuoli tosin on se, että tutuimpia työkavereita emme näekään välttämättä enää ollenkaan, kun vuorottelemme substanssiosaamisemme mukaan alkuperäisessä kirjastossamme. Tai siis näemme vain kokouksissa.

Kirjaston henkilökunta on ottanut muutoksen vastaan hämmentyneinä. Työntekijät eivät saaneet aitoa mahdollisuutta vaikuttaa muutokseen, kun aikaa ei ollut. Uuden organisoinnin suunnitteli pieni ryhmä ja henkilökunnan työpisteiden ja aineiston muutto sekä aineistojen uudelleenjärjestäminen toteutettiin hetkessä. Yhdessä suunnittelu ja keskustelu jätettiin kiireessä toissijaiseksi asiaksi ja niin se jäi tekemättä kokonaan. Aloitimme kiertämisen ja nyt kun olemme kiertäneet noin kahdeksan viikkoa, olemme päässeet suurimmasta hämmennyksestä.

Suurimpana haasteena oppiminen

Nyt henkilökunnalle haastavinta on oppia uusista aloista niin paljon, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme yhtä asiantuntevasti kuin tähän asti olemme palvelleet. Henkilökunnan substanssiosaamisen lasku asiakaspalvelussa on tässä muutoksessa väistämätöntä. En tiedä kauanko itselläni menee Kotkantieltä Professorintielle siirtyneenä, että pystyn auttamaan sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelijoita tiedonhaussa kiitettävästi, kun alan termistö on molemmille uutta.

Toinen haastava asia on saada Kotkantien asiakkaat vakuuttuneeksi, että jotain hyvää hekin tässä muutoksessa saivat. Tosin sitä asiakkaiden kannalta hyvää haemme vielä itsekin. Tällä hetkellä asiakkaiden palautetta Kotkantiellä on raskasta ottaa vastaan. Professorintiellä asiakkaiden palaute luonnollisestikin on positiivisempaa, koska heidän käsiensä ulottuvilla oleva kokoelma laajeni.

Henkilökunnan näkökulmasta edellä mainittujen positiivisten puolien lisäksi muutoksessa hyvää on se, että parhaimpien käytäntöjen siirtyminen on nyt todella mahdollista ja todennäköistä, kun lähes kaikki saavat konkreettisen kokemuksen toisen kirjaston käytännöistä. Vaikka kirjastojärjestelmä ja käyttösäännöt ovat samat kaikissa kirjastoissamme, asiakkaat ja tilat ovat erilaisia. Näin ollen myös asioita tehdään jossain määrin eri tavalla.

Uudelleen organisointi selvästikin kiteytyy uuden oppimiseen. Uuden oppiminen on haastavaa, mutta myös palkitsevaa, kun huomaat oman osaamisesi lisääntyneen. Siihen kannattaa siis panostaa, vaikka siitä ei aina heti innostuisikaan.

Teija Harju, kirjasto

Opiskelijoissa se tulevaisuuden laatu kytee

Korkeakouluyhteisön kehitystyössä opiskelijat jäävät helposti paitsioasemaan. Vaikuttamisessa tuo Oamk-yhteisömme suurin viiteryhmä jää usein turhan ulkopuoliseksi päätöksenteossa suuren vaikuttamiskynnyksen vuoksi. Vai onko tämä vaikuttamiskynnys sittenkään niin korkea?

Totta on, että opiskelijat ovat aliedustettuina korkeakoulumme päätöksenteossa. Totta on myös se, että kynnys vaikuttamistyöhön lähtemiseen on monesti todella suuri. Osaan vain kuvitella kuinka häkellyttävää ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijalle on lähteä keskustelemaan hallinnollisista asioista jargonia jauhavan ammattihenkilöstön kanssa, vaikka kuinka olisi asiaa ja mielenkiintoista mielipidettä tarjota keskusteluun.

Miten me opiskelijat voisimme lähestyä asiaa positiivisemmin ja madaltaa vaikuttamisen rimaa osaltamme?  Meidän tulee ensiksi tiedostaa ne helpoimmat osallistumisen mahdollisuutemme. Yksinkertaisin kaikista on palautteen antaminen. Palautetta voi antaa niin opintojaksokohtaisesti kuin kasvotustenkin. Oleellista palautteen antamisessa on asiallinen kehittävä ulosanti sekä tahto sitä vastaanottaa. Helppo ja luonteva paikka antaa palautetta koulutuksen kehittämisestä on myös opiskelijakunta ja tutkinto-ohjelmatiimit. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat säännöllisesti kokoontuvia keskustelufoorumeita, jotka toimivat rehtoraatin päätöksellä. Tutkinto-ohjelmatiimeissä henkilökunta ja opiskelijat tutkintokohtaisesti keskustelevat vuorovaikutteisesti siitä, mitä on tulevaisuudessa kehitettävä.

Yhteisömme tulee jatkossa suoda opiskelijoille entistä helpommin lähestyttäviä matalan kynnyksen keinoja osallistumiseen, koska tällaiset keinot mahdollistavat useampien opiskelijoiden osallistumisen. Positiiviset tuntemukset alhaisemman kynnyksen vaikuttamisesta voivat myös kannustaa opiskelijoita entistä aktiivisempaan kansalaisaktiivisuuteen. Sillä kenellä muulla on loppupeleissä yhtä isot valmiudet luoda laatua korkeakouluumme, kuin sillä suurimmalla viiteryhmällä, opiskelijoilla.

PS. Opiskelija, jos olet kiinnostunut tekemään yhdessä parempaa ammattikorkeakoulua, ole rohkeasti yhteydessä opiskelijakuntaasi.

Anssi Ketopaikka
Koulutuspoliittinen vastaava
Opiskelijakunta OSAKO