Ulkoinen auditointi lähestyy - oletko valmis?

Vuoden päästä tähän aikaan tehdään viimeisiä valmisteluja ulkoista auditointivierailua varten. Otsikko on tosin hiukan provosoiva, mitään erityisiä temppuja ei tarvitse tehdä, kun perusasiat hoidetaan normaalissa työssä kunnolla. Toisaalta laakereillekaan ei auta jäädä lepäilemään. Meillä on talon sisällä tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia eikä tämäkään syksy ole poikkeus. Koulutuksesta on hallitus tehnyt lakkautuspäätöksen säästöjen vuoksi. Tilakysymys on ollut jokaisen mielessä enemmän tai vähemmän koko vuoden ajan.

Kehittämistyötä tehdään kuitenkin tällä hetkellä ahkerasti. Henkilöstö- ja opiskelijaintran uudistaminen on parhaillaan menossa ja prosesseja kuvataan, koska strategia on uudistunut, samoin organisaatio ja esimerkiksi roolit ja vastuut ovat muuttuneet. Toimintaympäristössäkin on tapahtunut muutoksia viime vuosina.

Palautejärjestelmät ovat erityisesti huolen aiheena. Opiskelijapalautejärjestelmä on kokonaisuutenaan melko hyvä ja kattava. Henkilöstö- ja sidosryhmäpalautejärjestelmät tarvitsevat tehostamista, jotta ne toimivat riittävän hyvin ja palvelevat tarkoituksenmukaisesti. Niiden kehittämistä pohditaan parhaillaan pyrkimyksenä saada vuorovaikutusta tukeva järjestelmä. Mutta vaikka kuinka kehittäisimme järjestelmiä, niitä kuitenkin käyttävät ihmiset. Siksi on tärkeää, että me jokainen muistamme oman roolimme, välitämme tarvittaessa tietoa ja ohjaamme eteenpäin. Huolehdimme, että palaute tulee kuulluksi ja sen antajalle vastataan.

Ulkoisessa auditoinnissa arvioidaan osin samoja asioita kuin edelliselläkin kierroksella vuonna 2011, mutta uudistuksiakin on tullut. Toimitamme Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle (Karvi) perusmateriaalin lisäksi itsearviointiraportin laatujärjestelmästämme. Esimerkiksi arvioimme itse laatujärjestelmän kytkeytymistä strategiseen johtamiseen ja kolmen tutkinto-ohjelman koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja laadunhallintaa. Karvin sivuilla on kerrottu kattavasti auditoinnin kulusta ja sisällöistä.

Itsearviointia olemme harjoitelleet osana sisäistä auditointia jo pariin otteeseen. Tänä syksynä tutkinto-ohjelmat tekevät itsearviointiraportit. Raporttien ja tunnuslukujen pohjalta valitaan sitten ulkoiseen auditointiin lähtevät tutkinto-ohjelmat.

Tuttu toimintatapa on, että ulkopuolinen arviointiryhmä tulee Oamkiin 3–5 päivän vierailulle ja haastattelee opiskelijoita, henkilöstöä ja ulkoisten sidosryhmien edustajia. Haastattelut suunnataan jokaisen oman roolin mukaan, joten niihin ei tarvitse erityisesti valmistautua.

Ulkoista auditointia varten nimettiin syyskuussa ohjausryhmä, jotta työhön saadaan näkemys sekä johdolta, henkilöstöltä että opiskelijoilta. Esitysten pohjalta ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:

  • Jyrki Laitinen, vararehtori
  • Marja Sarajärvi, hallintojohtaja
  • Valtteri Törmänen, opiskelijajäsen, OSAKO
  • Hannu Pietiläinen, KTKI-johtaja, sosiaaliala
  • Asko Karjalainen, KTKI-johtaja, ammatillinen opettajakoulutus
  • Matti Toppi, lehtori, rakennustekniikka
  • Riikka Kaskenviita, tutkintovastaava, viestintä

Varajäseninä ovat Riitta Tötterström KTKI-johtaja, kulttuurialalta, Kirsi Koivunen, tutkintovastaava, ensihoito ja hoitoaloilta sekä Eija Svanberg, lehtori/ hanketyöntekijä, liiketaloudesta. Esittelijöinä toimin minä ja toinen laatukoordinaattorimme Marianne Isola. Lisäksi viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala pidetään kuulolla käydystä keskustelusta.

Olemme tosi tyytyväisiä siitä, että yhteiseen työhön saadaan nyt mukaan ryhmä, jolta saamme arvokasta näkemystä kehittämisasioita pohdittaessa. Jos haluat vaikuttaa ja sinulla on ideoita, voit aina olla yhteydessä minuun tai Marianneen tai välittää näkemyksesi kokouksiin ohjausryhmän kautta. Ensimmäinen kokous on marraskuussa ja siinä ideoidaan muun muassa Oamkin valinnaista auditointikohdetta. Se voi olla jotain, mitä haluamme tuoda Oamkista esille ja kehittää. Valinnainen auditointikohde ei vaikuta auditoinnin tulokseen. Jos sinulla on ideoita, laita kommenttia tai viestiä, niin viemme sen eteenpäin.

 Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

”Parasta laatua yhdessä”

Kun kysytään kaikkitietävältä Google-hakukoneelta, mitä sille tulee mieleen sanoista ”Parasta laatua yhdessä”, tulee yhdeksän osumaa.  Otsikon sanathan tulevat viime keväänä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssä (Oamk) käyttöön otetusta laatusloganista, jolla pyrittiin kiteyttämään lyhyesti Oamkin laadukas laatutyö.

Noista Googlen yhdeksästä osumasta kolme osui ja upposi eli viittasi Oamkin uuteen laatusloganiin. Yksi osuma viittasi ruokakermaan. Voisikohan Oamkin laatusloganin muuttaa seuraavaan muotoon: Laatu on parasta kermaa tai Laatu kuorii kermat päältä. Vastaavasti yksi osuma meni matkapuhelinfoorumi.fi-sivulle, yksi pelikauppaan ja yksi tieteellisten artikkelien sivustolle. Google löytää myös kaksi englanninkielistä sivua, jotka molemmat ovat www-sivujen analysointisivuja.

Toisen analysointisivun kautta tulee mielenkiintoisia tilastotietoja, kun hakusanaksi annetaan Oamkin verkkotunnus (domain) oamk.fi. Kyseisen analysointityökalun mukaan esimerkiksi päivittäisiä kävijöitä oli 2321, päivittäisiä www-sivujen aukaisuja 15086 ja Oamkin www-sivujen kaupallinen potentiaali oli kuusi dollaria päivässä, mikä tekee 2190 dollaria (noin 1950 euroa) vuodessa. Noista mahdollisista mainostuloista voidaan päätellä, että mainoksien myyminen Oamkin www-sivuille ei merkittävästi helpottaisi Oamkin tiukkaa taloustilannetta.

Ovatko Oamkin www-sivut sitten laadukkaita, kun niitä peilataan kävijämäärillä tai vaikkapa kaupallisella mainospotentiaalilla? Tähän kysymykseen vastaamisen jätän sinulle arvoisa lukijani.

Oamkin laatuslogan on ainutlaatuinen suomalaisessa korkeakouluyhteisössä: toista samanlaista ei ole, joten sekoittumisen vaaraa johonkin toiseen korkeakouluun ei ole. Eikä tosin muuhunkaan suomalaiseen organisaatioon. Ainutlaatuisuus tekee siitä jo sinällään arvokkaan. Toisaalta ainutkertaisuudessa piilee vaara kuolla sukupuuttoon. 

Iskulauserekisterin mukaan hyvän iskulauseen (sloganin) kriteerejä ovat omaperäisyys ja erottautumiskyky. Lisäksi se on ytimekäs lause, johon kiteytyy tuotteen/ palvelun/yrityksen keskeinen lupaus tai kuluttajaetu. Mikäli haluaa rekisteröidä hyvän iskulauseen, voi sen tehdä iskulauserekisterin kautta – maksusta tietenkin. Rekisteröityjä iskulauseita on syyskuun 2016 puolessa välissä noin 2500.

Muuten iskulauseen numero 2423 (Action for the Future) on rekisteröinyt SeAMK – Seinäjoen ammattikorkeakoulu vuoden 2016 helmikuussa. Testasin Googlessa iskulauseen omaperäisyyttä ja erottautumiskykyä. Google löysi vain noin 3,4 miljoonaa vastaavaa lausetta netistä.

Koska lainausmerkeillä voidaan joskus osoittaa kirjoittajan asennetta, esimerkiksi ironista tai kriittistä suhtautumista johonkin ilmiöön, ei otsikossa olevien lainausmerkkien tarkoituksena ole suinkaan suhtautua kriittisesti Oamkin laatusloganin, vaan lainausmerkkejähän tarvitaan lauseen alussa ja lopussa, mikäli halutaan etsiä esimerkiksi Googlella sanajonoja, jossa sanat ovat täsmälleen tietyssä järjestyksessä.

Parasta laatua yhdessä –iskulause mielestäni kiteyttää hyvin, mitä laatutyö on Oamkissa: tehdään yhdessä asioita – laadusta ei ole niin väliä, sillä se tulee siinä sivussa automaattisesti yhdessä tekemällä. Laatu on tärkein sivutuote hyvin tehdystä työstä.

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietotuotantotiimi

Yhteisöllisyys on voimavara

Keskustelu Oulun ammattikorkeakoulusta ja mahdollisista tutkinto-ohjelmien lakkautuksista käy tällä hetkellä vilkkaana – hyvä niin.

Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen Kalevan esittämiin väitteisiin lakkautusuhan alla olevista koulutuksista tai ammattikorkeakoulun mahdollisiin säästökohteisiin, on joka tapauksessa hienoa nähdä aktiivisuutta asian suhteen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön puolelta. Korkeakouluyhteisön tuleekin keskustella asioista avoimesti, faktapohjaisesti ja ennen kaikkea yhdessä.

Yhdessä tehdyt päätökset ovat kestävämpiä, silloin yhteiseen päämäärän on helpompi kaikkien sitoutua. Mikäli koko yhteisö ei ole hankkeiden takana, tulee se näkymään tuloksessa. Tämän voi yleistää ohjenuoraksi kaikkiin yhteisöihin. Läpinäkyvä ja osallistava valmistelu, julkiset esitykset ja julkinen keskustelu voivat hidastuttaa toimintaa, tehdä päätöksenteosta jäykkää ja luoda haasteita mm. viestinnälle. Ne kuitenkin takaavat sen, että kaikki toimet ovat varmasti perusteltuja ja viestintä hyvää ja suunniteltua – muuten asiasta tullaan keskustelemaan vielä kriittisemmin julkisuudessa. Keskeneräisyys on laiska salailunverho, koska juuri silloinhan asioihin voi vielä vaikuttaa ja sitähän se sana tarkoittaa: asia on kesken, ei valmis. Perustelut yhteisön jättämiselle ulos heitä koskevista päätöksistä on löydettävä muualta.

Oamkin yksi arvoista on yhteisöllisyys. Se on arvo, mitä jaksan aina puolustaa kaikissa tilanteissa ja tehtävissäni. Mielestäni opiskelijoiden ja henkilöstön reaktiot julkisuudessa ja käytävillä toteuttavat tätä arvoa. Yhteisöllisyydestä on mahdollista saada voimaa ja lisäarvoa, oli kyseessä yhdistys, yhtiö tai vaikka ammattikorkeakoulu. Yhteisöllisyys on kuitenkin asia, jonka eteen tarvitsee tehdä tietoisia päätöksiä ja valintoja, se ei tapahdu itsestään. Sille pitää aktiivisesti luoda mahdollisuuksia syntyä ja siinä kohtaa ei riitä, että niitä on luomassa vain opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt. Yhteisöllisyys on koko yhteisön jokaisen jäsenen yhteinen asia. Jokaisen ammattikorkeakoulussamme tulisi aina peilata toimiaan sen sekä kolmen muun arvomme kautta.

Nyt nähtävissä oleva ilmiö, jossa korkeakouluyhteisö osoittaa halunsa keskustella julkisuudessa, on hyvää kehitystä. Meidän pitää mielestäni ottaa arvokas oppi tästä, vastata yhteisömme tahtotilaan tehdä päätökset yhdessä ja kehittyä entistä paremmaksi korkeakouluksi. Sellaiseksi, jossa meillä on aidosti yhteinen päämäärä, jonka eteen kaikki teemme yhdessä töitä.
 
Valtteri Törmänen

Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO)
Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulu Oy 
 

Opiskelijakeskeisyys edellyttää yhteisöllisyyttä

 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjesti pohjoismaisen konferenssin opiskelijakeskeisestä oppimisesta 14.6.2016. Finlandia-talolle kerääntyi yli 200 osallistujaa keskustelemaan oppimisen ja opetuksen kehittämisestä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan muuttuvista rooleista korkeakoulutuksessa. Tapahtuma toimi osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmaa.
 

Tilaisuuden avasi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän kiitteli puheessaan yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, mutta nosti esille myös korkeakoulutuksen eroja. Suomessa tiedollinen puoli on hänen mukaansa hyvällä mallilla, mutta työelämä vaatii yhä enemmän nk. siirrettäviä taitoja, eli viestintää, ryhmätyökykyä, ongelmanratkaisutaitoa, luovuutta ja kriittistä ajattelua. Miten nämä integroidaan entistä paremmin tutkinto-ohjelmiin? Lehikoinen korosti opiskelijoiden tarpeiden huomiointia, se tuo aidon opiskelijakeskeisyyden koulutukseen. Korkeakoulujen opiskelijat eivät ole homogeeninen joukko, vaan kyseessä on monialainen, -ikäinen ja -taitoinen ryhmä.

 

Konferenssin pääpuhujana toimi professori Bjørn Stensaker Oslon yliopistosta. Hän haastoi osallistujat pohtimaan, miten laatuauditoinnit saadaan lähemmäksi oppimista järjestelmien tarkastelun sijaan. Laadunhallinnanhan pitäisi tarkoittaa samaa kuin oppimistavoitteiden asettaminen ja seuranta. Stensaker puhui ”avointen” oppimistavoitteiden puolesta; hänen mukaansa liian yksityiskohtaiset tavoitteet rajaavat oppimistilanteita liikaa.  Oppimistavoitteiden tulisi pikemminkin luoda yhteisöihin vuorovaikutusta. Hän väitti myös, että korkeakouluilla on tendenssi mitata helposti mitattavia asioita (opintopisteet, tenttitulokset, alkupalkat) ja unohtaa kokonaan tärkeämpien asioiden eli arvojen, asenteiden ja toimintatapojen arviointi. 

Opiskelijoiden ja henkilökunnan roolit ovat muuttuneet korkeakouluissa ja ne muuttuvat edelleen. Yhteisessä keskustelussa tuotiin esille, että tämä murros tuo vastuuta molemmille osapuolille: opiskelijoiden oletetaan huolehtivan omasta oppimisestaan ja suunnittelevan ajankäyttöään entistä laajemmin. Opettajat ja palveluhenkilökunta tekevät kaikkensa sujuvoittaakseen oppimisprosessia. He varmistavat, että korkeakoulun ohjaus ja tuki vastaavat erilaisten opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Laatua on korkeakoulu, joka on olemassa opiskelijoitaan varten.

Konferenssin esitykset sekä nauhoite käytetyistä puheenvuoroista löytyvät Karvin nettisivuilta: http://karvi.fi/2016/karvin-jarjestama-pohjoismainen-student-centred-approach-and-the-quality-of-degree-education-konferenssi-kerasi-finlandia-talolle-kaksisataa-osallistujaa/


Marianne Isola
Laatukoordinaattori

 

Kesätyöntekijän vinkkilista kesälomaa odottaville

Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa.  Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina. 

Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.  

Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan. 

Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua.  Mielestäni jokainen huomio "laatupoikkeamasta" tai laatukulttuurin tietystä - hyvästä tai haasteellisesta - piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta. 

Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään: 

  • Säilytä utelias ja tutkiva asenne niin usein kuin mahdollista 
    • Mikäköhän kukkalaji tämä on? Tarkistanpa! 
  • Kerro lähellä olevalle, jos tarvitset apua tai jokin asia vaivaa 
    • Excusez-moi , est-ce métro aller à Effeil tour? 
  • Päätä ainakin yksi tärkeä projekti loppuun asti, mutta älä yritä saada tehtyä kaikkea kerralla 
    •  Tänä kesänä luen sen kirjan loppuun. 
  • Kirjoita tärkeät huomiot ylös jatkotyöstöä varten 
    • Nyt otan kunnon yöunet, jotta jaksan koko vaelluksen hyvillä mielin. 
  • Päätä oppia ainakin yksi uusi asia ja yritä oppia se positiivisen ajattelun kautta 
    • Tänä kesänä opettelen soutamaan, jotta pääsen käymään naapurisaaressa kylässä! 
  • Murheita ja huonoja hetkiä sattuu kaikille, mutta niitä lievittää ystävällinen hymy  
    • Ai auto hajosi ja vesisade yllätti piknikkipäivän? Vesisadepäivän teehetki pelastaa! :) 

Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa