Virta vie Oamkkia

Virralla tarkoitetaan korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa, jonne korkeakoulut vievät tietojaan opiskelijoista, tutkinnoista, opintosuorituksista, arvosanoista, opiskeluoikeuksista sekä läsnä- ja poissaolotiedoista. OKM:n valtakunnallisen tietovarannon asettamiskirjeen mukaisesti korkeakoulujen on pidettävä ajantasalla oma tietosisältönsä vähintään kuukausittain, mutta suositeltava päivitystiheys on kerran vuorokaudessa, jonka mukaisesti Oamk siirtää tietojaan.
 
Virta tietovarantoon vietävien tietojen laatu on kuitenkin oltava yhdessä sovittujen vaatimuksien mukaista tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi. Käytännössä vaatimukset ovat aiheuttaneet useissa korkeakouissa lisätöitä, koska tietojen tallennustavat poikkeavat toisistaan. Tietojen saamiseksi Virtaan opintotietoja on joiltakin osin korjattava. Oamkissa haasteita asettavat mm. puutteelliset osasuoritusmerkinnät sekä tutkintoihin tehdyt "könttä" hyväksilukemiset.
 
Osasuoritusten tallentamisessa tulee huomioida Oamkin arviointisäännön noudattaminen, jonka mukaisesti suorituksesta tallennetaan nimi, laajuus, arvosana, arvioijan nimi sekä suorituspäivämäärä. Arviointisääntöä noudattamalla tuotetaan siis Virran vaatimusten mukaista tietoa. Oamkissa käytössä olevasta vanhemmasta osasuoritusohjelman käytöstä on luovuttava kuluvan lukuvuoden jälkeen, koska sen avulla tuotettu tieto aiheuttaa paljon korjaustarpeita. Käytössä olevaa uutta osasuoritusohjelmaa parannetaan koko ajan, jotta siinä olisi samoja hyviä ominaisuuksia kuin vanhassakin ohjelmassa on, kuten osasuoritusarvosanan antaminen kerralla useammalle opiskelijalle.
 
Tutkintojen tallentamisessa on huomioitava, että opiskelijan tutkinnon opintopisteiden on vastattava tutkinnon laajuutta. Opintojaksojen hyväksyminen alaviitemerkinnällä (esim. hyväksiluettu 80 op. aikaisemmista opinnoista) ei saisi olla enää sallittua, vaan vaatii ohjeistuksen muuttamisen ja tietenkin myös niiden noudattamisen.
 
Tiedon laadun pitäminen Virran vaatimusten tasolla on tärkeää, koska Virrasta poimitulla tiedolla (esim. tutkinnot sekä opintopisteet) on vaikutusta ammattikorkeakoulumme rahoitukseen.
 
Tulevaisuudessa Virran käyttö tulee laajenemaan, sillä Virtaan viedään tiedot myös kansainvälisestä  liikkuvuudesta sekä pätevyyksistä. Oamk on tehnyt päätökset muiden korkeakoulujen tapaan tietojen luovuttamisesta Virran kautta valtakunnalliseen opiskelijaksi ilmoittatumispalveluun (OILI) sekä Valviran käyttöön. Viranomaistiedonkeruun lisäksi Virtaa saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi palveluväylässä, josta henkilö voisi muiden palveluiden lisäksi katsella omia opiskelutietojaan. Myös Kela on kiinnostunut Virrasta opintojen edistymisen seurannan näkökulmasta. Virran tietosisällön laajetessa syntyisi mahdollisuuksia myös nykyistä laajempien korkeakoulujen yhteisten sähköisten palveluiden kehittämiselle (esim. Ahot-palvelu).  
 
Visioita tulevaisuuden palveluista löytyy TIPTOP-hankkeen sivuilta kohdasta esittelyvideot.

Juha-Pekka Pihlajakoski, tietotuotantopäällikkö

Laadukkaasti syksyä kohti

Takanamme on lämmin, aurinkoinen kesä ja edessämme työntäyteinen syksy. Kesätauko oli opiskelijoille ja henkilöstölle voimaannuttava tilaisuus pysähtymiseen ja sen jälkeen on taas ollut mukava aloittaa arjen työt.

Kuluva syyslukukausi on ainakin sotelaisille pirstaleinen johtuen lomautus- ja syyslomaviikkojen aiheuttamista tauoista opetuksessa ja työskentelyssä. Voimien jakaminen syksylle tulee olemaan haaste, jotta jaksamme tehdä työtämme laadukkaasti siinä ajassa ja niillä resursseilla mitä syyslukukaudelle on tulossa.

Lukuvuoden aikana merkittävimpiä ponnistuksia ovat ainakin Peppi-järjestelmän käyttöönotto, opintosuunnitelmien uudistaminen sekä panostus opintopisteiden kertymiseen ja tutkintotavoitteiden saavuttamiseen, taloudellisia haasteita ja toimintaympäristön muutoksia unohtamatta.

Työhyvinvointiin voimme jokainen vaikuttaa omalla toiminnallamme, mutta myös työnantajan ja työyhteisön toimesta järjestetään erilaisia työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia ja harrastuksia. Soten henkilökunnan jaksamisen tueksi ja virkistykseksi on jo toimia käynnistetty. Kuntosalin käyttöä voimme edelleen jatkaa, kuntokorttikisa ja tiistaijumpat ovat käynnistyneet, Pilatesta on tulossa ja ehkäpä saamme aikaiseksi konserttimatkankin Oulaisten musiikkiviikoille.

Toivotamme kaikille Oamkissa toimiville, niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin, työniloa ja lämpimiä syyspäiviä !

Kirsi Jokinen ja Annikki Savolainen
Sosiaali- ja terveysalan yksikön laatukoordinaattorit

Laatukoulutuksessa pohdittiin kansainvälisyyden ja oppimisen laadun yhteyttä

Vuoden ensimmäinen laatukoulutus pidettiin torstaina Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tällä kertaa teemaksi oli valittu ”kansainvälisyydellä laatua oppimiseen”. Kiinnostavien alustusten jälkeen tilaisuudessa jaettiin kansainvälisistä yhteyksistä mukaan tarttuneita hyviä käytänteitä.

Kansainvälisten asioiden johtaja Sir Allan Perttunen muistutti avauspuheenvuorossaan, että kansainvälisyys ei tarkoita korulauseita strategiassa. Se ei myöskään tarkoita pelkästään opiskelija- ja opettajavaihtoja, vaan opetussuunnitelmien kansainvälisyyden täytyy olla yksi laadun mittari.

Sir Allan rohkaisi osallistujia kansainväliseen aktiivisuuteen ja kehotti myös kannustamaan kollegoitaan samaan. Samaan hengenvetoon hän vaati vaihtoihin ja tutustumiskäynteihin tiukempia ja vaativampia ohjelmia (herätys kaikki esimiehet!), jotta vaihdoista saisi riittävästi eväitä sekä omaan ammatilliseen kasvuun että hyötyä omalle osastolle. ”Ei saa tyytyä ihastelemaan muiden käytänteitä, vaan pyrkiä soveltamaan niitä!”, hän ohjeisti.

Kansainvälisten asioiden suunnittelija Dame Marjo Pääskylä kertoi kaksois- ja yhteistutkinnoista ja esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat suositukset yhteistutkintojen kehittämistä varten. Oamkissa opiskelijat valitaan siirto-opiskelijavalintana, eli heidän ei tarvitse osallistua yhteisvalintaan. (Opiskelijoiden on saatava tutkinto-opiskelijan status, jotta heille voidaan myöntää kaksoistutkinto.) Lopuksi keskusteluun nostettiin yhteistutkintojen laajuudet ja opiskelijamäärät, opetussuunnitelmien osaamisperustaisuus, harjoittelun ja opinnäytetyön järjestäminen sekä kielitaitovaatimukset.

Koulutusohjelmavastaava, lehtori Sir Jyrki Holappa kertoi käytännön kokemuksista kaksoistutkinnon rakentamisessa. Yhteinen tahtotila on aina se, josta lähdetään liikkeelle. Hyvä partnerisuhde pohjustaa laadukkaan yhteisen tutkinnon rakentamista. Tutkinnon sisältö ja rakenne ovat yleensä sovittavissa, mutta joskus haasteita aiheuttavat tutkintojen erilaiset laajuudet, kansalliset lainsäädännöt ja korkeakoulukohtaiset käytänteet. Sir Jyrki muistutti, että neuvotteluissa on oltava mukana joustavalla asenteella ja ”pilke silmäkulmassa”. Partnereilta voi aina oppia uutta, mutta omista opetussuunnitelmista on osattava myös olla ylpeä.

Liiketalouden yksikössä on parhaillaan kolme opiskelijaa Neu-Ulmista. Opiskelijat Dame Katharina Ortner, Dame Julia Wachsmann ja Sir Philipp Rehm kertoivat omasta opiskelustaan kaksoistutkinnossa. He olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opintoihinsa Oamkissa ja kokivat, että saavat tutkintotodistuksellaan merkittävää etua työmarkkinoilla. He olivat sitä mieltä, että kaksoistutkinto-opiskelijana Suomeen pääsee tutustumaan paljon paremmin kuin pelkästään vaihto-opiskelijana. Heidän mielestään Oamkin opetus on ollut yllättävän käytännönläheistä ja projektiorientoitunutta. Ryhmät ovat pienempiä kuin Neu-Ulmissa ja opetus on henkilökohtaisempaa. Haasteellisena he kokivat opintojaksojen suorittamisen usean ryhmän kanssa yhdessä sekä suuren ryhmätöiden määrän.

Hyvien käytäntöjen osuudessa tuntiopettaja Dame Eija Svanberg ja opiskelija Dame Hanna Lahtinen Liiketalouden yksiköstä esittelivät Fontys Hogescholenin yrittäjyysopintoja. Toisena opiskeluvuonna liiketalouden alan opiskelijoista kootaan 10-15 henkilön ryhmiä, jotka perustavat oman yrityksen ja pyörittävät sitä yhden lukuvuoden ajan. Kehutussa mallissa lukuvuoden muut opinnot nivotaan yrityksen toimintaan.

Laatukoordinaattori Sir Matti Alila Tekniikan yksiköstä esitteli vaikutelmia Korkeakoulujen arviointineuvoston tutustumismatkalta Sveitsiin ja Saksaan. Keski-Euroopassa laatukulttuuriin panostetaan niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Koulutusohjelmakohtaisten akkreditointien lisäksi maissa tehdään nykyisin myös Suomen mallin mukaisia korkeakoulukohtaisia auditointeja.

Yksikönjohtaja Sir Tuomo Pesola Luonnonvara-alan yksiköstä kertoi perusteilla olevasta uudenlaisesta opetus- ja oppimisympäristöstä: Energia, ympäristö ja luonnonvarat -palvelukeskuksesta (EYL-keskuksesta). Living Lab -toiminnan kautta pystytään benchmarkkaamaan muita ja kytkemään projektit kiinteästi opetussuunnitelmiin.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Laadukasta työaikaa!

Aloitimme tammikuun alusta Kulttuurialan yksikössä koko henkilökunnan osalta kuukausittaisen työajan raportoinnin työhyvinvoinnin ja työn kehittämisen näkökulmasta. Aiemmin virallista raportointia Repotronicin kautta olivat tehneet lähinnä hanketoimijat. Tammi-helmikuun ajan käytimme työajan raportoinnissa Excel-taulukkoa, jossa työaika jaettiin työaikasuunnitelman mukaisiin osioihin. Esimerkiksi opetustyö koostuu varsinaisesta opetuksesta, opetuksen suunnittelusta ja arvioinnista muusta opetukseen liittyvästä työstä sekä opetuksen kehittämisestä. Toinen suurempi kokonaisuus on TK-työ, joka koostuu hanke-/projektityöstä, omasta taiteellisesta tai tutkimustyöstä, hankevalmistelusta ja muusta tk-työstä. Yksikön hallinnointi -osio sisältää omalta osaltani laatukoordinaattorin tehtävät sekä koko yksikön Optima-yhteyshenkilön tehtävät sekä mahdolliset työryhmien kokoukset. Muihin työnantajan määräämiin tehtäviin lukeutuvat työelämäyhteydet, seminaarit, sidosryhmätapaamiset, kv-toiminta, koulutukset, ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen sekä erilaiset kokoukset ja työajanseuranta.

Maaliskuun alusta siirryimme käyttämään Repotronicia, joka räätälöitiin vastaamaan edellä mainittuja osioita. Katsottiin, että ei ollut järkevää käyttää päällekkäisiä välineitä työajanseurantaan kun osa joka tapauksessa raportoi työaikansa Repoon. Saimme pikaperehdytyksen Repotronic-järjestelmän käyttöön helmikuun työpaikkakokouksen yhteydessä. Mietittiinhän me sitäkin, että Outlook-kalenterikin voisi toimia työajanseurannan välineenä.

Omalta osaltani olen tehnyt työajanseurantaa Excel-taulukkoon vuoden 2009 alusta lähtien kun otin laatukoordinaattorin pestin vastaan. Taulukkoon keräämääni tietoa olen voinut hyödyntää työaikasuunnittelun tukena. Olen voinut perustella esimerkiksi laatutyöhön resurssoitavia tunteja sekä ylipäätään saanut tietoa siitä miten paljon työajasta menee mihinkin työtehtävään. Excel-taulukon sisältämästä datasta on ollut helppo tehdä graafisia kuvaajia, joista pari esimerkkiä tämänkin artikkelin yhteydessä.


Kuva 1. Kevään 2014 760 työtunnin jakautuminen eri osioihin.

Esimerkkinä työajan jakautumisesta laitan tähän Excel-kaavion tiistain työpäivän osalta. Opetus -osioon  sisältyi kontaktiopetuksen lisäksi viikottainen päivystysaika, jolloin ohjasin opiskelijoita sähköpostin ja Optiman välityksellä mm. opinnäytteeseen liittyvissä word-asetuksissa ja portfolioissa. Lisäksi lisäsin muutaman suoritusmerkinnän Asioon. Ennen lounasta suunnittelin opettajakollegan kanssa ensi syksyn opetuskuvioita. Muihin työnantajan määräämiin tehtäviin lukeutui osastonkokous. Tein myös ylläpidollisia töitä yksikön Optima-ympäristöissä. Yksikön hallinnointiin liittyen aloitin tämän laatuleipuri-blogin artikkelin kirjoittamisen, joka oli jäänyt ikävästi rästiin ;-)

Kuva 2. Työajan jakautuminen 8.4 työpäivän osalta.

 Aika näyttää lisääntyykö työhyvinvointi ja kehittyykö työ työajanseurannan myötä. Näkisin, että tietoisuus ainakin lisääntyy siitä mihin ne työtunnit oikeastaan menevät. Työaikasuunnittelun apuna ja kehityskeskustelun tukena toki oiva keino. Aiheeseen liittyviä kommenttejahan voi kirjoitella vaikka tänne Laatuleipuri –blogiin.

Paulina Melakari-Mustonen, Kulttuurialan yksikön laatukoordinaattori ja päätoiminen tuntiopettaja

 

Vaan kuinkas sitten kävikään – korkeakoulujen kehittämisessä

Olin KKA:n järjestämässä korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa 20.3.2014. Siellä kolme vuotta sitten auditoidut korkeakoulut kertovat, mitä asioita ovat tehneet ja kehittäneet ulkoisen arvioinnin jälkeen saatujen kehittämissuositusten pohjalta. Oamkilta väliraporttia odotetaan ensi talvena ja oamkilaiset ovat esiintymisvuorossa keväällä 2015.

Olin kuuntelemassa Karelian, Maanpuolutuskorkeakoulun, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Metropolian esityksiä ja kommenttipuheenvuoroja. Sisällöt olivat mielenkiintoisia ja vahvistivat omia näkemyksiä siitä, mitkä asiat tällä hetkellä korkeakoulukentällä koetaan merkittäviksi. Esimerkiksi kumppanuuksien hallinta ja sen kehittäminen vaikuttaa olevan keskeistä -  yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö oli Oamkillakin yksi merkittävistä kehittämisehdotuksista.

Palauteasiat ovat selkeästi olleet korkeakouluissa parannusten alla ja niiden kehittäminen erityisesti henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteen osalta on tarpeellista Oamkissakin. MPKK:ssa myös opettaja tekee itsearvioinnin opintojaksosta opiskelijapalautteiden lisäksi. Molemmat menevät tietokantaan. Näin saadaan kattavampi kuva toteutetusta opintojaksosta kuin pelkästään opiskelijapalautteen kautta.

Kokonaisarkkitehtuurityön sitominen laatuun tuntuu olevan myös varsin yleinen trendi. Meillä tästä ei ole tehty vielä linjauksia. Asia on kuitenkin sellainen, jonka ei pitäisi olla irrallinen johtamisesta tai laadusta – itse puhuisinkin mieluummin laadun sijaan toiminnan kehittämisestä ja siitä että mietitään mitkä asiat meillä on hyvin ja mitä on kehitettävä, jotta ne olisivat vielä paremmin. Laatuasioiden ei pitäisi olla irrallisia juttuja, vaan arjen toimivuutta. Tähän on meilläkin pyritty alusta lähtien, mutta silti on edelleen vielä tekemistä, jotta kaikki ymmärtäisimme tämän samalla tavalla – yhteisenä arkisena työnä, ei erillisinä temppuina tai kilven kiillotuksena auditointia varten.

Erityisesti laatukulttuurin kehittäminen on yksi merkittävä asia. Laatukulttuuri tarkoittaa käytännössä siis korkeakoulun toimintakulttuuria. Viime marraskuussa Göteborgissa kansainvälisessä laatuseminaarissa hyvää laatukulttuuria, sen kehittämistä ja ihmisten sitouttamista pohdittiin myös laajasti. KKA:n seminaarissa oli esillä samoja asioita, mitä tuolloinkin tuotiin esille hyvinä esimerkkeinä. Laatua tai laatukulttuuria ei voi erottaa johtamisesta ja hyvistä työyhteisötaidoista. Sen luomisessa keskeistä on avoin ja vuorovaikutteinen johtajuus, viestintä ja ihmisten osallistaminen omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Hieno esimerkki tästä on Metropolian toimintatavoissa: hallituksen työtilat ovat avoimet koko henkilöstölle ja kun sinne laitetaan kokousmateriaalit, voi henkilöstö kommentoida niitä jo ennen hallituksen käsittelyä. Sama periaate on johtoryhmän asiasisällöillä.  Kommentteja annetaankin Metropoliassa runsaasti. Lisäksi jokaisen hallituksen tai johtoryhmän jälkeen kirjoitetaan intraan, mitä asioita on päätetty ja miksi. Johtoryhmä on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti kommentteihin ja kysymyksiin ja antamaan perustelut päätöksille. Tämä on toimintatapa joka osallistamalla sitouttaa henkilöstöä ja kaikki tietävät koko ajan missä mennään.

Oamkissa on organisaatio muuttunut ja monet toimintatavat vaativat kehittämistä, jotta ne vastaavat nykytilannetta. Edessä onkin varsin paljon tehtävää. Toivotan kaikille voimia ja intoa kehittämistyöhön, sitä tarvitaan, vaikka tilanne onkin haastava. Yhteistoimintaneuvottelut ovat menossa ja selvää on, että osa nykyisestä henkilöstöstä ei tule jatkamaan tehtävissään. Minäkin siirryn toisenlaisiin elämänhaasteisiin toukokuun alusta ja keskityn seuraavaksi uuden sukupolven kasvattamiseen. Toivottavasti aikanaan lähtenyt hyvä kehittämisvire, josta saimme ulkoisessakin auditoinnissa kiitosta, jaksaa nousta vielä ja täällä kehittyy uusi, hieman erilainen mutta toimiva ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö sujuvine toimintatapoineen.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori