Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa

Kesäkuussa Karvi järjesti korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarin, jossa esiteltiin toisen auditointikierroksen tuloksia ja keskusteltiin uudesta auditointimallista. Vuosina 2012 – 2014 auditoidut korkeakoulut esittelivät siellä myös laatujärjestelmiensä kehittämistyötä.

Toisen auditointikierroksen yhteenvetoa oli mielenkiintoista kuunnella, kun olimme juuri kevään työstäneet Oamkin itsearviointiraporttia. Meillähän auditointivierailu on nyt loppusyksystä 14.–16.11. ja tällä hetkellä auditointimateriaali on juuri tullut painosta.

Korkeakouluja on tällä hetkellä auditoitu 30, joista noin puolet kansainvälisiä. Näistä neljä korkeakoulua on mennyt uusinta-auditointiin. Yhteenvedossa vahvuuksiksi nostettiin muun muassa strategian ja laadunhallinnan vahva kytkös ja laatukulttuurin vahvistuminen, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on TKI-kahvila, jossa henkilökunta voi esitellä vapaamuotoisesti projektin tuloksia sekä projektien toteuttamiseen liittyviä hyviä käytänteitä. TKI-kahvilan toiminnan nähdään edistävän osaamisalueiden ja yksiköiden rajat ylittävien strategialähtöisten hankkeiden syntyä.

Vapaamuotoisia eri teemoista sovittuja tapaamisia voisi ajatella meilläkin ideointia ja hyvien käytänteiden jakamista varten. Näin saisimme koulutusosastoille yhteistä keskustelua Oamkin yleisten koulutusten tai hyvien käytänteiden kierrätysaamujen lisäksi.

Erityisen kiinnostava oli mielestäni korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta. Toisen kierroksen auditointiraporttien tuloksia on peilattu ensimmäisen auditointikierroksen yhteenvetoihin ja muihin aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hannele Seppälän mukaan vaikuttavuuden lähtökohtana toimivat organisaation sisäiset rakenteet eli toimintaa ohjaavat tavoitteet, toimintamallit ja prosessit, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö on arvioitu edistyneeksi ainoastaan kahdelle ammattikorkeakoululle, suurin osa auditoiduista on arvioitu kehittyneeksi ja jokunen korkeakoulu on saanut arvion alkava.

Edistyneessä laadunhallinnassa on näkyvillä seuraavia asioita: yhteys strategiaan ja painoaloihin, läpileikkaavuus toiminnassa, rohkeus ja joustavuus tavoitteiden asettamisessa, ympäröivän yhteiskunnan korkeat odotukset (ja niihin vastaaminen), luottamus ja dialogin arvostaminen sekä yhteistyön ja verkoston hyödyntäminen, osallisuus ja sitoutuneisiin tavoitteisiin sekä arvioinnin ja seurannan monet kanavat.  

Oamkin yhteiskunnallista vuorovaikutusta erityisesti sidosryhmäyhteistyön systematisoinnin ja vaikuttavuuden seurannan suhteen on kehitetty viime lukuvuoden aikana. Sidosryhmäsuunnitelma on uudistettu ja sidosryhmät on luokiteltu asiakkaisiin, rahoittajiin sekä koulutus- ja tutkimuskumppaneihin. Oamkin alueellisesta vaikuttavuudesta on Taloustutkimus tehnyt kesällä kyselyn, jonka tulokset saamme nyt syksyllä käyttöön.

Kolmannella auditointikierroksella yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei ole erillinen alue, vaan sillä on vahva linkki tutkimukseen, koulutukseen ja strategiaan. Mafi Saarilammen mukaan strategiset kumppanit ovat mukana yhteiskehittämisen näkökulmasta: yhdessä rakennetaan toimintaa ja hyödynnetään erilaisia verkostoja. Johto on avainasemassa luomassa toimintakulttuuria, joka tukee kokeilukulttuuria ja uusia innovaatioita.

Kolmas auditointimalli on valmis ja siitä on ilmestynyt auditointikäsikirja. Uutta mallissa on vertaisoppiminen. Tavoitteena on saada vertaispalautetta omasta organisaatiosta ja rakentaa sosiaalisia verkostoja. Kumppani voi olla korkeakoulu tai muu yhteistyöorganisaatio, mutta Karvi suosittelee, että se on kansainvälinen. Tavoitteena muutenkin on lisätä kansainvälisiä auditointeja tulevaisuudessa. Itsearviointi tulee jatkossa olemaan julkinen ja se kirjoitetaan digitaaliselle alustalle, jonne myös arviointiraportti aikanaan tulee. Arvioinnissa käytetään kehitystasoja erinomainen, hyvä ja riittämätön. Läpäisyyn vaaditaan tasoa hyvä jokaisella arviointialueella. Jos kehittämistoimet ovat erityisen onnistuneita, voidaan korkeakoululle myöntää Excellence-laatuleima. Siinäpä tavoitetta meillekin. Sitä ennen on kuitenkin auditointi toisen kierroksen mallilla. Siihen menemme hyvillä mielin: paljon olemme tehneet viime vuosina ja auditoinnissa saamme palautetta siitä, miten voisimme kehittää asioita vielä paremmaksi.

Tutustu seminaarin materiaaleihin: https://karvi.fi/2017/06/21/korkeakoulujen-laatujarjestelmien-seuranta-ja-kehittamisseminaarissa-monipuolisia-esityksia-tutustu-esityksiin/

Kuvassa Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän vahvuudet. Strategisen johtamisen ja laatujärjestelmän yhteys nähtiin vahvaksi, aivan kuten toisen kierroksen yhteenvedossakin todettiin.

Lue lisää

Ktrr kun ottaa päähän!

Organisaation laatujärjestelmän taustalla on organisaation strategia. Monien organisaatioiden strategiat pyrkivät olemaan ajan hermoilla. Jotta niiden kieli olisi mahdollisimman dynaamista, visionääristä, tulevaisuutta haistelevaa, jne., on niiden sisällöissä usein niin sanottuja muotisanoja, jotka antavat lukijalle sen tunteen, että organisaatio on kehityksen virrassa hyvin mukana.

Ketterä-sana on tällainen muotisana, mikä esiintyy monien organisaatioiden strategioissa. Se esiintyy yhden kerran Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) strategiassa 2017-2020. Se mainitaan kohdassa Profiili: Toiminnallemme on luonteenomaista työ- ja elinkeinoelämää uudistava ketterä kokeilukulttuuri sekä tarkoituksenmukaisesti hyödynnetty digitalisaatio.

Ketterä-sanan alkuperä kiinnosti, joten kokeilin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelua. Sain sitä kautta seuraavan vastauksen: Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.

Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.

Ketterä-sanan käyttöä on pohtinut myös Talouslehden toimittaja Pekka Seppänen kirjoituksessaan Sanoilla on merkitystä. Artikkeli on peräisin jo vuodelta 2009! Seppäsen mielestä aikaansa seuraavan organisaation pitäisi käyttää ketterä-sanan englanninkielistä vastinetta agile.  Ketteryys on vastaavasti agility.

Koirien agilitykilpalut ovat suosittuja, Yleensä niissä pärjää pienehkö ketterä koira. Miten eri korkeakoulujen välisessä agilitykilpailussa pärjäävät pienet korkeakoulut verrattuna isoihin korkeakouluihin?

Artikkelissaan Seppänen etsii ketterä-sanalle uutta vastinetta. Hän toteaa: Kaikkein muodikkaimmat yritykset eivät enää puhu ketteryydestä. Eturivin powerpointeissa ei lue agility, vaan serendipity 

Seppänen suomentaa serendipityn haahuiluksi. Hän toteaa, että sanakirjasta ei löydy suomenkielistä vastinetta. Oamkissakin käytössä oleva MOT-kielikone kääntää sen sattumaksi.  Serendipity kuvaa sitä, että aktiivisesti jotain tiettyä etsiessä löytääkin jotakin aivan muuta. Kyse ei ollut vahingoista, vaan aktiivisen työskentelyn mahdollistamista sattumista. Tällaisten haahuilujen seurauksena ovat syntyneet esimerkiksi mikroaaltouuni, teflon ja penisilliini.

Onko viime aikoina kansainvälistä mainettakin niittänyt OAMK LABs -oppimismalli syntynyt haahuilun kautta? Ovatko siinä toimivat henkilöt työskennelleet aktiivisesti opetuksen kehittämisen kanssa ja ovat tiettyä juttua etsiessään löytäneetkin joitakin aivan muuta, mitä ovat etsineet?

Tukeeko Oamk toiminnassaan työntekijöidensä haahuilua? Heijastuisiko haahuilun lisääminen tuloksellisuuden paranemiseen, josta nyt paljon puhutaan taloudellisten resurssien vähentyessä koko ajan?

Olemme tietotuotantotiimissä saaneet olla tekemisessä OAMK LABs –haahuilijoiden tuotosten kanssa, kun olemme miettineet, miten OAMK LABs –opinnot saadaan sijoitettua oikeaan kohtaan opiskelijoiden opintosuoritusotteelle ja minkä ohjauksen alan alle kukin suoritettu opintopiste laitetaan, sillä OAMK LABs –opinnot ovat monialaisia. Pitäisikö kaikkiin osaamisperusteisiin opetussuunnitelmiin lisätä Haahuilu-moduuli, jotta OAMK LAbs –opinnot saataisiin helpommin sijoitettua oikeaan kohtaan?

OAMK LABs –koulutus sijaitsee Kotkantien kampuksen 1. kerroksen C-siivessä. Tervetuloa tutustumaan!

OAMK LABs –opiskelijoista on noin 40% ulkomaalaisia, mikä on huomattava osuus, sillä kaikista Oamkin opiskelijoista heitä on vain noin 3%. Herää kysymys: mikä Oamkin käytävillä haahuilevia ulkomaalaisia opiskelijoita viehättää haahuiluopinnoissa? Vastaavasti voidaan kysyä, miksi suomalaisia opiskelijoita eivät haahuiluopinnot kiinnosta?

Työhuoneeni sijaitsee Kotkantien käytävällä, jonka varrella ovat OAMK LABs- toiminnot. Tämä näkyy ja kuuluu jokapäiväisessä työssäni. Suurin osa käytävällä vastaantulevista on ulkomaalaisia. Lisäksi työhuoneeni seinän läpi kuuluu ääniä, jotka ovat usein tunnistettavissa nauruksi. Kttr! Heillähän on hauskaa. Synkkänä suomalaisena kuuntelen ja ajattelen, että se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.

Suomalainen luterilainen kansanperinnehän on aina arvostanut kärsimystä.  Menestyminen tai terve itsetunto ovat halveksuttavia asioita. Suomessa on monia sanontoja, mitkä viittaavat synkkään sielunmaisemaamme: Tradenomistakin tulee mies, muttei tyhjän naurajasta. Kenen laatuleipää syöt, sen lauluja laulat. Otsasi hiellä pitää sinun opintopisteitä ansaitsevan. Mikä laulaen tulee, se lakkautuksien kautta menee. Parempi pii pivot-taulussa kuin kymmenen potenssiin nolla. Kuolema kuittaa univelan.

Lopuksi palaan vielä kirjoitukseni otsikkoon Ktrr kun ottaa päähän! Joitakin ketterä-sanan liiallinen käyttö ärsyttää. Siitä on voinut tulla kirosana. Toisaalta se sopiikin hyvin kirosanaksi. Siinä on monta kovaa konsonanttia. Sen toinen tunnetumpi vastine on prkl. Jos haluamme vastaisuudessa kiroilla laadukkaasti, välttäkäämme prkl:n käyttöä ja käyttäkäämme ketterää ja tai sen lyhennettä ktrr esimerkiksi tähän tapaan: Ktrr että osaa olla hyvää laatuleipää!

Seppo Pakanen
ketterästi omia tehtäviä väistelevä laatukoordinaattori
Tietotuotantotiimi

”Kehittämisestä ei voida tinkiä”

Oamkin viides sisäinen auditointi järjestettiin tammi-helmikuussa 2017, ja nyt on aika käsitellä tuloksia. Palauteseminaarissa Kotkantien kampuksella keskityttiin erityisesti sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseen.

Hallintojohtaja Marja Sarajärvi avasi tilaisuuden. Hän kertoi, että auditointiin oli helppo saada mukaan auditoijia – hän oli itsekin ensimmäistä kertaa mukana. Auditointi vahvisti hänen omaa käsitystään siitä, että Oamkissa sitoudutaan asioihin ja halutaan tehdä niitä mahdollisimman hyvin. Ihmiset olivat haastatteluissa avoimia ja kertovat missä mennään: ”yhteistyöstä jäi erittäin hyvä tuntuma”.  Marja kertoi myös, että ulkoinen auditointi on lähestymässä. Kenenkään ei tarvitse ”päntätä”, vaan riittää että tuntee oman työnsä ja välineet sen kehittämisen. Oamkissa on viime aikoina panostettu laatujärjestelmän näkyvyyteen ja arkiseen sovellettavuuteen Heimossa, näin varmistetaan yhtenäiset käytännöt.

Seuraavaksi auditointiryhmien puheenjohtajat nostivat lyhyesti esille huomioitaan sisäisen auditoinnin toteuttamisesta. Kari Kiviniemi kertoi, miten työ organisoitiin ja toteutettiin tehokkaasti pareittain. Myös Inkeri Hedemäki kehui hyvin valmistautunutta ryhmäänsä. Raija Rajala kertoi, miten aivan uudenlaiseen tutkinto-ohjelmaan tutustuminen avasi silmiä, mutta hyödynnettäviä käytäntöjä löytyi silti. Raili Hokajärvi avasi yamk-tutkintojen sidosryhmäyhteistyön olevan erilaista kuin muualla, sillä opiskelijat ovat samalla myös sidosryhmien edustajia.  Sami Niemelä hoksautti, että aktiivisia opiskelijoita pitäisi saada koulutuksen suunnitteluun mukaan entistä enemmän, innokkuutta kehittää yhdessä kuulemma löytyy. Paula Syri nosti esille monialaisen ryhmän edut; mielenkiintoisia keskusteluja eri alojen käytänteistä käytiin jo valmisteluvaiheessa.

 

Laatukoordinaattorit Sari Ahvenlampi ja Marianne Isola kävivät läpi tutkinto-ohjelmien itsearviointien ja sisäisten auditointien pohjalta määriteltyjä, koko Oamkia koskevia kehittämiskohteita. Osa asioista on havaittu itse jo aiemmin, ja kehittämistyö on aloitettu. Esimerkiksi Sari kertoi, että henkilöstön osallisuutta on lisätty usean asian suunnittelun kohdalla, ja tilojen ja välineiden kehitystyö on meneillään. Osaan asioista paneudutaan kunnolla tulevana lukukautena. Marianne nosti esille mm. Oivan oppimispalautteen kehittämisen, viestinnän monikanavaistamisen, ops-uudistukset sekä AHOT-linjausten päivityksen.

Seuraavaksi ääneen pääsivät auditoidut tutkinto-ohjelmat. Raija Rajala kertoi, että kätilökoulutus on parhaillaan muutoksessa mm. uuden henkilöstön, sote-uudistuksen, määräaikaisten synnytyssairaalalupien, digitalisaatiokehityksen ja EU-direktiivien takia. Yhteistyötä kuitenkin tehdään tiiviisti sidosryhmien kanssa erityisesti harjoittelujen osalta. Opiskelijakoordinaattorijärjestelmä edistää yhden luukun periaatetta ja koordinaattori toimii opiskelijalle tukena ja turvana harjoittelun aikana. Yhteistyöhön halutaan uusia toimintatapoja, haasteena on saada sidosryhmät mukaan muun opintojen suunnitteluun ja toteutukseen, kuten tutkinto-ohjelmalle ehdotettiin. Seminaaripäivä osui kohdalleen, sillä 5.5. vietettiin teemapäivää ”International Day of the Midwife”!

Erkki Nuottila valaisi musiikin tutkinto-ohjelman sidosryhmäyhteistyötä. Yhteistyöverkosto on laaja ja monipuolinen, ja resurssien vähetessä on tarkoitus laittaa ”hynttyyt yhteen” useamman tapahtuman suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Myös työyhteisöverkostoa ollaan laajentamassa ja opiskelijoita lähetetään entistä enemmän päiväkoteihin, päiväkeskuksiin ja hoitokoteihin. Auditointiryhmän palaute oli tutkinto-ohjelmalle positiivinen yllätys, Erkin mukaan itse huomaa omasta toiminnastaan lähinnä kehittämiskohteet. Sisäinen auditointi pysäytti miettimään, ja tutkinto-ohjelmassa kehittämiskohteeksi valittiin erityisesti tuutorointi sekä arvioinnin läpinäkyvyys, oikeidenmukaisuus ja kannustavuus.

Lopuksi KTKI-johtaja Päivi Vesala kertoi auditoinnin merkityksestä. Hänen mukaansa sisäiset auditoinnit tuottavat arvokasta tietoa, joka yleensä täydentää hyvin tutkinto-ohjelmien omia näkemyksiä kehittämisestä. Päivin mukaan kehittämisestä ei voida tinkiä vaikka resurssit pienenevät.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori 

Jos ”maritit” jo kotisi ja elämäsi, olisiko nyt aika kokeilla ”kaizenia”?

Sanomalehti Kalevassa (27.4.2017) oli hiljattain mielenkiintoinen kirjoitus kaizen-filosofiasta. Kirjoituksen otsikko, Sushia ja maanjäristyksiä, viittasi syihin, jotka selittävät japanilaisten erilaista, länsimaista poikkeavaa suhtautumista laatuun. Maanjäristysten uhka on vaatinut koko yhteiskuntaa varautumaan ja harjoittelemaan toimintaa poikkeusoloissa. Raan kalan syöminen jo ennen jääkaappien aikaa on puolestaan pakottanut huolehtimaan siitä, että kalan käsittelyprosessi on kunnossa. Kalevan artikkelissa kerrottiin, kuinka japanilainen Kenichi Komatsu on ollut tuomassa Nokian tukiasematehtaalle Ouluun japanilaista laatufilosofiaa; jatkuvaa toiminnan parantamista ja kokonaisvaltaista laatukulttuuria, johon kaikki työpaikalla osallistuvat.

Kuten KonMari myös Kaizen siis juontaa juurensa Japaniin. Jos ”maritit” jo kotisi ja elämäsi japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon oppien mukaan, olisiko nyt aika kokeilla ”kaizenia”? Vai toteutatko sitä jo kenties omassa työssäsi, opiskelussasi tai muussa elämässäsi? Kaizen tarkoittaa jatkuvaa kehittymistä, ratkaisujen etsimistä ongelmiin ja etenemistä pienin askelin (Kai, suomeksi ’muutos’ ja Zen, suomeksi ’hyvä’). Kaizenissa paras viisaus ongelmien ratkaisuun löytyy ruohonjuuritasolta, sieltä missä työtä tehdään. Pelkät kehitysideat eivät riitä, vaan asioille pitää tehdä jotain.

Tätä päivää ja myös tulevaisuutta leimaavat jatkuvaa muutos ja muutosten yhä kiihtyvä tahti. Muutos vie asioita eteenpäin ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Organisaatioiden on jatkuvasti kehityttävä, jotta ne pysyisivät mukana muutosten junassa.  Asiakkaat ovat vaativia: tuotteiden on oltava hyvälaatuisia ja palvelun on pelattava.

Joskus muutos heikentää organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Johdon on tällöin sopeutettava toimintaa esimerkiksi tilasäästöin ja henkilöstömenoja pienentämällä. Tämä raskas prosessi on ollut Oamkissa läsnä kuluvan kevään ajan, ja toivon voimia jokaiselle, jonka työsuhteeseen tällä on vaikutusta.

Meillä Oamkissa henkilökunta, opiskelijat ja ulkoisten sidosryhmien edustajat osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Pääsemme tavoitteisiimme, kun suunnittelemme, toteutamme, arvioimme ja kehitämme toimintaamme järjestelmällisesti ja jatkuvasti. Meillä laadukas toiminta on hyvin tehtyä arkista työtä.

Valmistaudumme parhaillaan laatujärjestelmämme ulkoiseen auditointiin, jossa ulkopuolinen arvioija tarkastelee laatujärjestelmäämme ja sen toimivuutta koko organisaatiossa. Itsearvioinnit, vertaisarviointi ja muun muassa vuosittainen opiskelijakysely ovat välineitä, joilla kehitämme toimintaamme. Jatkuva kehittyminen on läsnä jokapäiväisessä arjen työssä, ei yksistään kehittämispäivissä.

Organisaatiomme tavassa toimia löytyy yhtäläisyyksiä kaizen-filosofiaan. Menetelmän toimivuuden voi omakohtaisesti todeta myös yksilötasolla: omaan työhön liittyvien uusien taitojen opettelussa, opiskelijana ammattiosaamista hankkiessaan tai isompaa elämänmuutosta toteuttaessaan.

Omassa toiminnassani olen tiedostamattani harjoittanut kaizen-oppeja kampuksemme kuntosalilla. Yksittäisillä harjoituskerroilla ja edelleen lukemattomilla yksittäisten liikkeiden toistoilla olen kehittänyt lihaskuntoani ja samalla saanut uutta energiaa ja voimaa arjen työhön.

Opiskelija toteuttaa ”kaizenia” kehittämällä jatkuvasti ja asteittain omaa osaamistaan opintojakso kerrallaan, mikä takaa opintopisteiden kertymisen ja lopulta valmistumisen aikataulussa. Toimiva opiskeluprosessi puolestaan takaa hyvät oppimistulokset.

Työntekijän ”kaizenissa” asenne työntekoon ja laadun parantamiseen on keskeistä: jos on ongelmia, selvitetään mistä ne johtuvat ja miten ne voidaan ratkaista. Oman työn kehittäminen ja työssä tarvittavien uusien taitojen omaksuminen tapahtuvat pienten, toistuvien ponnistelujen kautta.

Koko organisaation menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä, ”kaizenia”, kaikilla osa-alueilla: prosessien toimivuus, kustannustehokkuus, toimitusluotettavuus, työturvallisuus sekä tuotteiden ja palveluiden laatu. Kaikki lähtee siitä, että kehittämiselle on olemassa vahva johdon sitoutuminen ja tuki. Korkeakoulun menestyksen paras tae on se, että kaikki korkeakouluyhteisössä toimivat ovat motivoituneita parantamaan toimintaa ja osallistumaan kehittämiseen.

Japanilaisittain tarkasteltuna me Oamkissa teemme ”kaizenia”, jatkuvaa parantamista, pienin askelin, arjen työssä, yhdessä, joka päivä.

Kirsi Jokinen
lehtori
laatukoordinaattori
Kontinkankaan kampus, Sosiaaliala ja kuntoutus

Opiskelijat palautteen keräämisestä: ”Hyvä että kysytään”

Maanantaina 24.4. Kotkantien kampuksella jaettiin hyviä käytäntöjä opiskelijapalautteen käsittelemiseksi ja hyödyntämiseksi. Toimivia esimerkkejä saatiin niin sähkö- ja automaatiotekniikasta kuin tanssin tutkinto-ohjelmastakin. Hyvien käytäntöjen kierrätysaamuja järjestetään Oamkissa säännöllisesti kerran lukukaudessa.

Aluksi kehityspäällikkö Ismo Kinnunen ja laatukoordinaattori Marianne Isola nostivat esille keväällä 2017 pidetyn opiskelijakyselyn mielenkiintoisimpia tuloksia. Kysely oli tällä kertaa rakennettu Oamkin arvojen mukaisesti, ja niistä työelämäkumppanuus arvioitiin heikoimmaksi. Miksi työelämän tarpeisiin vastaamaan rakennettu ammattikorkeakoulu saa huonoimmat arvosanansa nimenomaan työelämäläheisyydestä? Tosin asian kehittämisessä on menty parempaa kohti, sillä arvio oli parantunut edelliseen kyselyyn (2015) verrattuna. Ohjaus työllistymiseen -kohdassa tyytyväisten osuus oli kasvanut 48 prosentista 62 prosenttiin. Koonti kyselyn tuloksista löytyy Heimosta: https://heimo2.oamk.fi/nain-toimimme/toiminnan-kehittaminen/palautejarjestelmat/opiskelijapalaute/

Hyvänä käytänteenä esiteltiin sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelman ”puolikurssipalaute”. Koulutus- ja tki-johtaja Jouni Kääriäinen kertoi, että puolivälissä lukukautta tutkinto-ohjelman opiskelijat saavat sähköpostiinsa palautelomakkeen, jossa heiltä kysytään mielipiteitä meneillään olevista opintojaksoista. Tavoitteena on puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin välittömästi, niin että opiskelijat huomaavat vaikutukset heti. Ktki-johtaja kokoaa saamansa palautteet ja käy niiden perusteella keskusteluja opettajien ja lähiesimiesten kanssa. Palautetta hyödynnetään myös kehityskeskusteluissa.

 Opiskelijoiden kanssa palautetta käydään läpi ryhmittäin, varsinkin jos joillakin ryhmillä on paljon sanottavaa samasta asiasta. Olennaista on saada opiskelijoille tunne, että voivat omalla panoksellaan oikeasti vaikuttaa asioihin. Puolikurssipalautetta käytetään Oivan oppimispalautteen rinnalla, ja palautteista keskustellaan myös tutkinto-ohjelmatiimin tapaamisissa.

Lehtori, tutkintovastaava Niina Vahtola kertoi, millä tavalla tanssin tutkinto-ohjelmassa opiskelijat on saatu vastaamaan valmistumisvaiheen kyselyyn. Niinan mukaan selkeät ohjeet ja aktiiviset opiskelijat ovat hyvä yhdistelmä. Tanssin tutkinto-ohjelmassa valmistuville opiskelijoille on laadittu ”Valmistumisen tarkistuslista”; se löytyy Facebookista. Lyhyestä pdf:stä opiskelija voi tarkistaa missä järjestyksessä asiat etenevät, kun valmistuminen lähestyy. Tutkinto-ohjelmassa on huomattu, että esim. valmistumisvaiheen kyselyssä työllistyminen on hankala määritellä, niinpä asiaa on aukaistu tekstissä. Jotta valmistuminen olisi mahdollisimman vaivatonta, opiskelijoiden tueksi on laadittu myös kolme lyhyttä videota, joissa valmistumisvaiheen asioita käydään läpi.

Uuteen Oivaan toivottiin yhtenäistä, kaikille suunnattua ”elämänmakuista” ohjetta asiasta, sillä jokainen tutkinto-ohjelman ei ole järkevää tehdä omia listojaan. 

Kierrätysaamussa keskusteltiin myös Oivan oppimispalautteen kehittämisestä. Nykyisellään järjestelmä ei palvele tutkinto-ohjelmia parhaalla mahdollisella tavalla, tämä on käynyt ilmi myös Oamkin sisäisten auditointien kautta. Keskeisiä ongelmakohtia on kaksi; palautejärjestelmä ei ole aina auki, ja palautteen käsittelyä ei ole systemaattisesti linjattu. Hyvän käytäntöjen kierrätysaamuun osallistuneet oamkilaiset halusivat käyttöön avoimen palautejärjestelmän, johon opiskelijat voisivat vastata milloin vain ja millä laitteella vaan. ”Mahdollisimman helposti tehtävä asia”, tiivisti eräs osallistuja. Siinäpäs onkin meille tehtävää! Myös palautteen käsittely vaatii systemaattisemman lähestymistavan.

Oivan oppimispalautteen kehittämiseen voi edelleen antaa ideoita Heimon kautta: https://heimo2.oamk.fi/ajankohtaista/uutiset/?kieli=fi&kid=6&id=54793

Oivan käyttö huolestutti kaikkia läsnä olevia. Opiskelijat tuntuvat käyttävän järjestelmää vaihtelevasti ja luottavan enemmän toisen käden tietoon. Oiva on kuitenkin paikka, josta kaikki opiskelijaa koskevat asiat löytyvät kattavasti. Viestintäkäytänteet ehdotettiin kirjattavaksi esim. järjestyssääntöihin opiskelijan velvollisuuksiin ja oikeuksiin.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori