Cormac McCarthy: Menetetty maa (2005)

Metsästys retkellä Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla Llewelyn Moss osuu huumekauppiaiden välienselvittelyn jälkeiselle rikospaikalle. Moss ottaa rikospaikalta rahalaukun, mutta näkee kuolevan miehen jonka luo hän myöhemmin erehtyy palaamaan viemään vettä. Moss saa peräänsä paikalle tulleet  huumekauppiaat, jotka pääsevät nopeasti hänen jäljilleen.

Kartelli määrää psykoottisen palkkatappajan etsimään Mossin ja hakemaan tältä rahat. Palkkatappajan epätavanomaiset metodit ovat kuitenkin tehokkaita saalistuskäytäntöjä pehmeässä yhteiskunnassa, joka ei ymmärrä, eikä osaa varautua psykopaatin raakaan ja suoraviivaiseen lähestymis tapaan, jossa kolikon heitto määrää asioiden oikeellisuuden.

 Psykopaatin jälkeen jättämä ruumisvana johdattaa vanhan sheriffin sekä Mossin, että tappajan jäljille. Eläköityvälle veteraani poliisille huumerahoista käytävä järjetön verilöyly tuntuu olevan vain uuden ruman ajan tulevaa alkusoittoa. Moss voi olla vielä pelastettavissa..

Cormac McCarthyn kirja on karu kuvaus huumekartellien soltkuisesta taistelusta normaalissa yhteiskunnassa, sekä valmiudesta käyttää rumia otteita rahan haalimiseen.

Kirja on mielestäni yhtä hyvä kuin siitä tehty elokuva. Tarinat poikkeavat tosin hieman toisistaan.

Matti Leppälä

Dennis Lehane: Suljettu saari (2003)

Kesällä 1954 kaksi liittovaltion poliisia, Teddy Daniels ja Chuck Aule saapuvat Shutter Islandille tutkimaan erästä tapausta. Murhasta tuomittu Rachel Solando on karannut saarella sijaitsevasta Ashecliffen vankimielisairaalasta, josta pitäisi olla mahdotonta karata. Saarella kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Mikä onkaan todellinen syy Teddyn saarelle saapumiseen. Onko hän tullut tosiaankin etsimään karannutta potilasta? Vai onko hän tutkimassa vankimielisairaalan radikaaleja hoitomenetelmiä? Vai onko Teddyn saarella oloon henkilökohtainen motiivi, sillä paljastuu että potilaiden joukossa on hänen vaimonsa tappanut pyromaani. Tutkimusten edetessä kysymykset vain lisääntyvät ja tunnelmaa kiristää myös myrsky, joka sulkee heidät saarelle. Mitä lähemmäksi totuutta Teddy ja Chuck pääsevät sitä varmemmalta heistä alkaa tuntua etteivät he koskaan pääse saarelta pois.

Dennis Lehanen taitavasti kirjoitettu jännityskirja pitää lukijan otteessa loppuun asti. Kirjasta on myös tehty Leonardo DiCaprio tähdittämä ja Martin Scorsesen ohjaama elokuva.

-Johanna-

Liza Marklund: Uhatut (2002)

Uhatut on tositarinaan perustuva romaani. Kirjan päähenkilö Maria (Mia) Eriksson kertoi tarinansa Liza Marklundille, joka kirjoitti tarinasta Ruotsin valtiopäiviäkin kohauttaneen esikoisteoksensa Gömdan vuonna 1995. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Liza Marklund tunnetaan dekkareista, joiden päähenkilö on toimittaja Annika Bengtzon. Uhatut (1995 Gömda) ei ole dekkari, vaan karmaiseva tarina vuosikausia kestäneestä perheväkivallasta ja vainosta. Romaanin itsenäiset jatko-osat ovat Turvapaikka (2004) sekä Mian salaisuus (2006).

Kirja kertoo Mia Erikssonista, tavallisesta ruotsalaisesta naisesta, joka rakastuu väärään mieheen. Aluksi maahanmuuttajataustainen mies on ihana, kohtelias ja rakastava. Pikku hiljaa suhteeseen hiipii viha, vallanhimo ja väkivaltaisuus. Mies alkaa puuttua Mian tekemisiin ja pian hän huomaa elävänsä keskellä sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta muodostuvaa helvettiä. Pariskunnalle syntyy lapsi, mutta perhe-elämä ei ole onnellista. He eroavat ja ex-mies alkaa vainota Miaa.

Vaino pahenee, kun Mia tapaa uuden miehen, menee naimisiin ja saa toisen lapsen. Vainooja uhkaa jatkuvasti perheen henkeä. Vaino ulottuu myös Mian lähiomaisiin.  Viranomaiset ovat voimattomia yrittäessään suojella Mia ja hänen perhettään. Lopulta Mian perhe joutuu lähtemään kodistaan ja piilottelemaan eri paikoissa, mutta aina ex-mies löytää heidät. Lopulta perheen on kadottava maan alle suojellakseen omaa henkeään. Perhe joutuu kierteeseen, jossa asuinpaikka vaihtuu jatkuvasti. Ainainen pelko ja epävarmuus elämässä vaarantavat lasten kehityksen. Vaikean elämäntilanteen seurauksena Mian Emma-tytär sairastuu fyysisesti ja psyykkisesti sekä Mian mielenterveys järkkyy.

Kirja on järkyttävä kuvaus perheväkivallasta ja vainosta, mutta kuitenkin tarina on kauheudestaan huolimatta selviytymistarina. Kirjaa lukiessani mietin - miksi yhdellä vallanhaluisella ja väkivaltaisella miehellä on oikeus tuhota monen ihmisen elämä? Tarina kertoo myös siitä, miten huonosti yhteiskunta ja viranomaiset pystyvät suojelemaan vainon ja väkivallan uhria. Kirja on ajatuksia herättävä.

Jaana Rusanen

Tuija Lehtinen: Siskokullat

 

Tuija Lehtisen nuorille aikuisille suunnattu teos Siskokullat on julkaistu jo vuonna 1995, mutta päätin esitellä sen, sillä kirja kertoo oululaisesta opiskelijaelämästä.  Päähenkilönä on 18-vuotias Jukka, joka opiskelee kotiväen ja kavereidensa kummastukseksi lastentarhanopettajaksi, asuu kolmen naispuolisen kämppiksen kanssa Välivainiolla vanhassa omakotitalossa ja etsii itseänsä ja sitä oikeaa.

Kirja kuvaa mielestäni hyvin vasta omilleen muuttaneen nuoren sielunelämää: taloudellisia vaikeuksia, sosiaalista elämää kavereineen ja yhden illan juttuineen, opiskelupaineita, identiteetin etsintää ja lapsuudenkodista eriytymistä. Tuija Lehtisen tyyliin kirja sisältää hurttia huumoria ja nasevia sutkautuksia. Varsinaista juonta ei teoksessa ole, vaan se on kirjoitettu enemmän päiväkirjan omaiseksi, mitä en koe kuitenkaan häiritseväksi.

Huomaan palaavani kirjaan tasaisin väliajoin, vaikka en enää varsinaista kohderyhmää olekaan. Suosittelen teosta Tuija Lehtisen nuortenkirjoista tykkääville, tämä on taattua laatua.  

Elina Ka

Lehtinen Lasse (Arto Paasilinna): Nätti-Jussi

Nätti-Jussi oli varsinanen legenda, josta kerrotaan kaskuja yhä edelleen varsinkin Pohjois-Suomessa. Nätti oli kuitenkin muutakin kuin legenda: hän syntyi vuonna 1890 ja kuoli 1964.

Tämä suomalainen seikkailija on virallisesti lähtöisin Karstulasta, mutta sinne, kunnanesimiehen pihaan, hänet jätti tuntematon nainen ja Nätti sai vasta n. 30-vuotiaana tietää olevansa vaihdokas, jonka oikea koti olisi ollut iso talo Mäntässä. Karstulassa tämä kampurajalkainen, hylätty vauva annettiin kasvatiksi Äijä ja Maija Nätin perheeseen ja poika sai nimekseen Johan Viktor Nätti,  Nätti-Jussi aloitti seikkalijan matkansa. Myöhemmin Jussi huutokaupattiin Poikosten perheeseen.

Jo 5-vuotiaana Jussi pantiin paimentamaan lehmiä laidunkausiksi metsään, kunnes hänet huutokaupattiin uudelleen 7-vuotiaana  seppä Räihälle ja hänen vaimolleen. Sepän apupoikana  Jussi oppi tekemään sepän töitä. Jussi oli harva puheissaan, mutta tarkka kuuntelija ja näppärä oppimaan eri asioita koko ikänsä, joten hän oppi jo pienenä selviytymään itsenäisesti erilaisissa tilanteissa ja suoriutumaan hyvin monipuolisista askareista. Samalla sinnikkyydellä hän oppi puhumaan ruotsia ja englantia.

Nätti-Jussi kiersi maailmaa Afrikan kulta- ja timanttikaivoksilta Pohjois-Amerikan intiaanikyliin ja  Liverpoolin satamakorttelehin. tulivatpa matkoilla tutuiksi myös Brysselin timanttikauppiaat ja Wienin kahvilat,  puhumattakaan Lapin metsätyömaista. Nimekkäitä tuttavuuksia Nätillä oli Al Caponesta Joe ("John F:n isä") Kennedyyn, Kekkosesta Haile Selassieen.

Kirja on hulppean hilpeä selostus Nätin uskomattomista matkoista ja tuttavuuksista. Kuinka paljon kirjassa on fiktiota,  minkä verran faktaa - sitä saa lukija ihmetellä. Kirjan esipuheessa Paasilinna, kiitellessään Lehtistä tämän suostuttua viimeistelemään kirjan, mainitsee tämän olevan historiantutkija, jolla on ollut "pätevyys tarkistaa päähenkilöä koskevat asiatiedot monista Suomen ja ulkomaiden arkistoista" (Lehtinen, Nätti-Jussi, 8).

Kenelle kirjaa voi suositella? Ihan kenelle tahansa, joka ei ota kaikkea ihan tosissaan ja osaa nauttia kunnon seikkailusta.

Heli Puustinen