Michael Cunningham: Tunnit

Michael Cunningham: Tunnit
 

Tunnit on Virginia Woolfin teoksen Mrs. Dallowayn pohjalta kirjoitettu romaani. Kirja kuvaa kolmen eri aikakauden naisen tarinan yhden päivän ajalta. Naisia yhdistää yksi kirja: Virginia Woolfin kirjoittama Mrs. Dalloway, työnimeltään Tunnit.

Cunninghamin vuonna 1998 luomassa tarinassa seurataan 1990-luvun New Yorkissa elävää Clarissaa, joka on järjestämässä isoja juhlia AIDSia sairastavalle ystävälleen Richardille, joka on voittanut arvostetun runopalkinnon. Richard kutsuu ystäväänsä Mrs. Dallowayksi, koska naiset jakavat saman etunimen.

Laura Brown puolestaan elää 1940-luvun lopun Los Angelesissa. Hän odottaa toista lastaan ja viettää päivät kotonaan pienen Richie-poikansa kanssa. Lauran päivät ovat samanlaisia ja hän haluaakin paeta tukahduttavia arjen rutiineja ja muottiin valettua lähiöelämää lukemalla Virginia Woolfin Mrs. Dalloway-teosta. Laura päättää mullistaa elämäänsä ja karkaa hotellihuoneeseen lukemaan kirjaansa.

Kolmas nainen kirjassa on Mrs. Dallowayn kirjoittanut Virginia Woolf. On vuosi 1923 ja hän viimeistelee teostaan kesäasunnossaan, jossa viettää kesäkuista päivää kirjailijamiehensä kanssa. Virginian elämää varjostavat jatkuvat ”päänsäryt” ja masennuskaudet. Sisko ja tämän lapset tuovat piristystä eloon, samoin odotus paremmasta huomisesta Lontoossa. Kirjan viimeinen luku paljastaa ja kietoo lopullisesti yhteen näiden henkilöhahmojen tarinat.

Teos on taitavasti ja kauniisti rakenneltu. Kirja oli paikoitellen hieman raskasta luettavaa, mutta samaan aikaan se vetää puoleensa. Naisten ajatukset ovat harmaansävyisiä ja suru paistaa jokaisesta naisesta kaiken aikaa esille. Kirjan tunnelma surumielisyydessäkin on loistava. Tämän kirjan lukeminen sai minut kiinnostumaan Virginia Woolfin kiehtovasta ja traagisesta elämästä. Ehdottomasti lukemisen arvoinen!

 

-Jonna Koivunen-Pennilä Kir2sn-

 

 

Juha Hurme: Radiopuhelimet

"It's some kind of aarkhi realism"
- Juopunut Jyrki Raatikainen kuvailee Radiopuhelimien musiikkia

Juha Hurme: Radiopuhelimet

 

Oulun legendaarisin undergroundsekametelibändi Radiopuhelimet sai vuonna 2006 tehtyä itsestään omaelämäkerran Juha Hurmeen avustuksella. Kirja koostuu bändin jäsenten, sekä sen ympärillä olevien tuttujen lyhyistä kirjoituksista. Nämä kirjoitukset muodostavat jonkinlaisen elämäntarinan, joka alkaa bändin jäsenten syntymästä ja päättyy kirjan ilmestymishetkeen. Näiden lisäksi bändin jäsenten mielenmaisema aukeaa erilaisten tarinoiden kautta. Nämä tarinat saattavat käsitellä mm. nähtyjä unia, lempikappaleita tai yleisiä erikoisia tapahtumia Oulusta. Kaikkein parhaita hetkiä ovat absurdin humoristiset keikkakertomukset, jotka voisivat mennä läpi Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirjoissakin. Kirjoitukset saattavat vaikuttaa hieman toisistaan irrallisilta, mutta ne muodostavat kuitenkin eheän kokonaisuuden. Kirjan lopussa asiallisena lisänä on lyhyt lista bändin sanoituksista, jotka tuntuvat tiivistävän koko kirjassa käsiteltävät teemat jonkinlaisena rujona runoutena.

Kirja on itsessään loistava teos, mutta bändielämänkertojen saralla lajityyppinsä kermaa. Kirjasta puuttuu useille elämänkerroille tyypillinen ylianalyyttinen, selkääntaputteleva ja lineaarinen kerronta bändin historiasta ja merkityksestä. Sen tilalla on joukko tapahtumia, jotka ovat usein hämmentäviä, välillä synkkiä mutta kuitenkin lähes aina lämminhenkisiä. 

- Antti Kurki KIR2SN 

Alistair MacLean: Kotkat kuuntelevat


Alistair MacLeanin Kotkat kuuntelevat sijoittuu toiseen maailmansotaan ja kertoo erikoisjoukkojen majurista John Smithistä joukkoineen. Smithillä on haastava ja vaarallinen tehtävä: hänen täytyy joukkojensa kanssa siepata takaisin natsi-Saksan vangiksi joutunut amerikkalainen kenraaliluutnantti. Tehtävästä ei tee yhtään helpompaa se, että kenraali on vangittuna natsien salaisen palvelun päämajassa Schloss Adlerissa, minne vain "kotkat pääsevät". Kirja on täynnä loistavasti rakennettua jännitystä ja räväkkää toimintaa, yllättäviä juonenkäänteitä unohtamatta. Teksti on hyvin suoraviivaista ja mukaansatempaavaa. Suosittelen lämpimästi kaikille toiminta- tai sotakirjoista pitäville.

- Juuso Pitkänen

Dan Simmons: Hyperion

src="http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/7/73/Hyperion_cover.jpg/200px-Hyperion_cover.jpg" alt="Hyperion cover.jpg"

Kirjan on kirjoittanut Dan Simmons ja sen ensimmäinen painos ilmestyi v. 1989. Kirja on ns. kovaa scifiä, mutta yhdistelee runsaasti myös muita tyylejä ja teemoja. Saagan muita kirjoja ovat Hyperionin tuho, Endymion ja Endymionin nousu ja teokset ovat ovat olleet menestyksiä ympäri maailmaa. Hyperionista on myös suunnitteilla elokuva, mutta projektin etenemisestä on tällä hetkellä tarjolla varsin vähän tietoa. Elokuvan kuvauksia ei kuitenkaan ole vielä aloitettu.

Hyperion on sci-fi osastolta lempikirjani ja kirjan ystäviksi ovat tunnustautuneet myös Esko Valtaoja sekä A.W Yrjänä. Yleisesti kirja on on erittäin arvostettu alan piireissä ja voittanut useita palkintoja. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka malttavat lukea myös vähän paksumpia romaaneja. Se on kerrassaan loistava teos, joka pohdiskelee elämän suuria mysteerejä jännittävästi.

Taustaa:

Hyperion kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan taipaleesta Hyperion planeetalle kohti mystisiä Aikahautoja. Pyhiinvaeltajilla on aikaisempia kokemuksia Hyperionista ja he kertovat kukin vuorollaan matkakumppaneilleen oman tarinansa ja syynsä palata takaisin planeetalle. Jokainen tarina on hyvin erilainen tyyliltään ja tapahtumiltaan, mutta tarinoissa on yhteisiä tekijöitä. Yhdistävä päätekijä on mystinen hirviö, Lepinkäinen (shrike). Lepinkäinen on kuolettavan legendaarinen olento, puoliksi tappokone ja puoliksi jumala. Sen voimat pystyvät muuttamaan ajan ja avaruuden lakeja.

  -Olli Tähtinen Kir3sa

Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti




Onnen tunti on Anna-Leena Härkösen vuonna 2011 ilmestynyt teos. Kirjan päähenkilöitä ovat Tuula, Tuulan 10 - vuotias poika Roope ja Tuulan mies Harri. Kirja kertoo uusperheen ryhtymisestä sijaisperheeksi ja heidän haasteellisesta arjestaan, johon lisämausteensa tuo sijoitettujen lasten moniongelmaiset biologiset vanhemmat. Myös Tuulan omissa lapsuuskokemuksissa riittää käsiteltävää, ja niitä kirjassa myöskin valotetaan Tuulan omasta näkökulmasta.

Kirja on hyvin uskottava ja realistinen. Härkönen uskaltaa kirjoittaa vaietuista aiheista niitä ajoittain huumorilla keventäen. Kirja on hyvin kirjoitettu ja nopeasti luettava. Itse valitsin tämän kirjan luettavaksi, koska myös Härkösen aiemmat teokset ovat olleet mielestäni hyviä ja pidän hänen kirjojensa realistisuudesta huumorilla höystettynä. Voin suositella kirjaa kaikille aiheesta kiinnostuneille ja niille, jotka ovat pitäneet Härkösen aiemmista teoksista.


- Marjut KIR2SN