Onervan ja Finnan tarina 3/3: Meet me in the half way

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onervan ja Finnan tarina 2/3: On world dominion

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue miten tarina päättyy ensi perjantaina ...

Onervan ja Finnan tarina osa 1/3

Kirjaston henkilökunta oli viime vuonna melko innostunut Bitstrips-ilmiöstä, minkä seurauksena kehittelimme kirjastolle oman Onerva-maskotin. Onerva ei perustu yhteen tiettyyn henkilöön, mutta kiteyttää monia kirjaston henkilökunnalle yhteisiä ominaisuuksia.

Viime vuonna ajankohtaista oli myös Leevi kokoelmatietokannan uuden käyttöliittymän käyttöönottaminen. Tiivis työskentely Leevi-Finnan parissa aiheutti sen, ettei aiheesta päässyt eroon Facebookissakaan, vaan kehitystyön patoutumat purkautuivat melkein itsestään Bitstrips-ruutuihin.

Näistä ruuduista on nyt koottu pieni sarjakuva, joka kertoo Finna-järjestelmään liittyvistä odotuksistamme, sen parissa kohdatuista haasteista sekä niiden ratkaisemisesta. Olkaapa hyvä!

 

Osa 1: Love is in the air

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatkoa seuraa ensi perjantaina ...

23. luukku: Uusinta

Lainojen uusiminen on yksi kirjaston käytetyimmistä palveluista. Ei ihme, sillä keinot ovat moninaiset: lainat voi uusia netissä (myös mobiilisti), sähköpostitse, puhelimitse ja asioimalla paikan päällä

Päivän teeman mukaisesti uusitaan seuraavaksi Tiinan ihana Lumiukko-luukku vuoden 2012 joulukalenterista.

Walking in the air

Eräs mieleenpainuvimmista joulumuistoistani on kaukaa 1970-luvulta. Olin tuolloin Teuvo Pakkalan ala-asteella musiikkiluokalla ja meidän jouluperinteisiin kuului laulukeikka aattoaamuna klo 7.00 Sokos-tavaratalon henkilökunnalle. Aika ankeaa oli hartaasti odotetulla joululomalla vielä pistää herätyskello soimaan aamukuudelta jotta ehti keikalle. Onneksi aamuheräämisellä oli hyvä motivaattori, suklaarasia, jonka jokainen laulaja kotiin lähtiessään sai.

Tänä kyseisenä aattoaamuna eräs kuorolaisistamme oli lähtenyt keikalle ilmeisesti huonon aamupalan turvin, vai liekö muuten heikottanut, sillä kesken esityksen (olisikohan vuorossa ollut Heinillä härkien kaukalon) hän pyörtyi. Seisoimme silloisen pääsisäänkäynnin portailla, joilta nuori laulajatar kupsahti suoraa kosmetiikkaosastolle. Sokoksen myyjättäret olivat välittömästi ajan tasalla, nostivat pyörtyneen jalat kohti taivasta ja joku juoksi tavaratalon toiseen kerrokseen kahvioon hakemaan kinkkuviipaletta, joka sitten työnnettiin pyörtyneen huulien väliin, suolaa piti kuulemma saada.

Rutinoituneina laulajina veimme kuitenkin keikan loppuun, tosin ahkerasti kaupan kelloa tuijottaen. Meillä kaikilla luultavimmin mielessä pyöri jo kohta televisiossa alkamassa olleet aattoaamun piirretyt, joita katsomaan minäkin juoksin suklaarasia kainalossa. Se oli tietysti myös leuhkimisen aihe pikkuveljelle, jolla ei omaa suklaarasiaa ollut, kuten ei monella muullakaan pimeällä 1970-luvulla.

Enää ei tarvitse aattoaamuisin juosta keikalle, mutta Joulupukin Kuumalinja kuuluu perinteisiin lasten kanssa. Tänä jouluna on mukana jo ensimmäinen lapsenlapsikin. Monessa perheessä joulun perinteisiin kuuluu tuon ohjelman ehkä kuuluisin piirretty, englantilainen Lumiukko, jota on esitetty yhtäjaksoisesti jo joulusta 1992 saakka. Kaikki varmaankin tuntevat musiikin, joko heleänä poikasopraanon esityksenä suoraa piirretystä tai Tarja Turusen versiona. Säveltäjä Howard Blake ei urallaan liene saanut yhtä suurta menestystä kuin tuon sävellyksensä myötä, vaikka on säveltänyt musiikkia myös moneen tunnettuun elokuvaan.

Ja tästäpä joulu voikin sitten alkaa, mukavan korvamadon kanssa. =)

Lähdeviite: Lumiukko / director Dianne Jackson, based on the book of Raymond Briggs. Helsinki : Buena Vista Home Entertainment, [2004] Varaa tämä aineisto Leevissä!

Tämän luukun myötä kirjasto hiljentyy jouluviettoon. Toivotamme kaikille asiakkaillemme oikein rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta. Nähdään ensi vuonna!


22. luukku: Jouluinen pinoruno

Joulutonttu intoutui runoilemaan!