3. luukku: Aineiston varaaminen Leevissä

2. luukku: kirjautuminen Leeviin kirjastokortilla

Kirjaston joulukalenterin 1. luukku: Kirjautuminen Leeviin Oamkin sähköpostitunnuksilla

Kirjaston joulukalenterin 1. luukku: Kirjautuminen Leeviin Oamkin sähköpostitunnuksilla

Luulitko, että olimme unohtaneet? Ehei, sillä kirjaston joulukalenteri on täällä taas. Luvassa on 17 luukkua: 1 jokaiselle joulukuun arkipäivälle.

Luukkujen teemaksi valitsimme tällä kertaa videot. Olemme tehtailleet vuoden aikana useita opasvideoita, ja haluamme luonnollisesti mainostaa niiden olemassaoloa. Aihe on itsessään melkoisen kuivasa (*köhköh*), mutta päätimme maustaa videoita lisäämällä niihin hieman joulumusiikkia.

Nyt on siis hyvä tilaisuus päivittää kirjastonkäyttötaitojaan nauttien samalla jouluisista sulosoinnuista. Pysykäähän kuulolla!

Luukku 1:

E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista

E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista

On taas se aika vuodesta, kun uudistamme e-kirja- ja e-lehtipakettien tilauksia. Suuri osa e-aineistohankinnoista on keskitetty korkeakoulukirjastoissa Kansalliskirjaston FinElib-konsortiolle, joka neuvottelee sopimukset koko korkeakoulukirjastokentän puolesta.

Avoimuus tiedeyhteisössä mahdollistaisi uudenlaisia tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia, mutta hidasteena seisovat tällä hetkellä esimerkiksi kaupalliset tiedekustantajat (Ebsco, ProQuest ym.), jotka kilpailun puuttuessa käärivät huomattavat liikevoitot koulutusorganisaatioiden kustannuksella. Tutkimustyön edellytyksiin kohdistetut hallitusohjelman rahoitusleikkaukset vaikuttavat neuvotteluasetelmaan, mikä voi johtaa siihen, ettei sopimuksia saada syntymään kansallisesti hyväksyttävin ehdoin. Jos sopimusta ei synny, voi tutkimuksen kannalta tärkeiden tietoaineistojen saatavuus hankaloitua.

Viime vuonna esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu maksoi e-aineistoistaan yhteensä 145 000 euroa ja ensi vuoden alustava arvio on peräti 35 000 euroa enemmän. Valtakunnan tasolla e-aineistopakettien kokonaiskustannus on kymmeniä miljoonia.

Korkeakoulukirjastojen pitää pystyä muuttumaan digitaalisempaan suuntaan monimuoto-opetuksen lisääntyessä. Ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole, ja sähköiset materiaalit maksavat siinä missä painetut aineistot. Muitakin ongelmia löytyy, sillä esimerkiksi tällä hetkellä niin epämuodikkaita fyysisiä kurssikirjahyllyjä on mahdotonta muuttaa virtuaalisiksi niin kauan kuin kustantajat rajoittavat yhtäaikaisten käyttäjien määrää.

On sanomattakin selvää, että pääsy kansainvälisiin tieteellisiin e-julkaisutietokantoihin on ensiarvoisen tärkeää korkeakouluissa, ja luovumme hyviksi havaituista aineistoista vain pitkin hampain. Ilouutisena kerrottakoon, että ensi vuoden osalta näyttää vahvasti siltä, että saamme taas käyttöömme Elsevierin tiedejulkaisupaketin, jota ilman on jouduttu kärvistelemään jo parikin lukuvuotta.

E-kirjojen tapauksessa kuitenkin niin kauan kuin käyttäjät suosivat analogista vaihtoehtoa digitaalisen yli, on jokainen kirjastosta löytyvä fyysinen hyllymetri perusteltu.

Anu Elsilä
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto 

Lue lisää

Spread the seeds of open science and open access!

Näitä siemeniä kylvettiin Lontoossa 24. – 26.6.2015 LIBERin eli Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) 44.  vuosittaisessa konferenssissa, jonka teemaksi oli tänä vuonna valittu ”Towards Open Science”. Otsikko on peräisin erään saksalaisen tutkijan vertauskuvallisesta esityksestä. Suomalaiset olivat tällä kertaa erittäin kattavasti edustettuina, sillä mukana olivat ensimmäistä kertaa myös ammattikorkeakoulukirjastot Theseus-asiantuntijoiden muodossa. Tiina Tolonen Oamkista, Minna Marjamaa Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä Anna-Liisa Holmström Lahden ammattikorkeakoulusta olivat paikalla esittelemässä posteriaan Suomen ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi avoimuuden keinoin edistää tiedettä ja lisätä sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta parantamalla tutkimuksen tuottaman tiedon hallintaa ja hyödyntämistä. Suomi on tarkoitus nostaa vuoteen 2017 mennessä johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa (ATT-hanke). Työtä on aloitettu joulukuussa 2014 alustavilla kypsyysarvioinneilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa selvittämällä verkossa julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta sitä, kuinka avoimuus näkyy niiden julkistamissa strategioissa, politiikoissa ja periaatteissa. Näitä arviointeja hyödyntämällä voi jokainen tutkittu taho edistää omaa avoimuuttaan ja lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Kypsyystasoja on viisi, joista ylimmälle ei yksikään suomalainen korkeakoulu vielä toistaiseksi ylettänyt. Ammattikorkeakoulut sijoittuvat arvioinnissa kahdelle alimmalle tasolle. Selvitys tullaan toistamaan vuosittain koko ATT-hankkeen ajan eli vuoteen 2017 saakka. Tällöin kaikkien suomalaisten tutkimusjärjestelmien tuottamien julkaisujen tulisi olla avoimesti käytettävissä ja niiden säilyvyyden taattua.

Suomessa on olemassa jo useita avoimen tieteen palveluita, kuten edellä mainittu Theseus, sanasto- ja ontologiapalvelu FINTO sekä tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA. Theseus on palveluna menestystarina, johon tällä hetkellä on tallennettuna jo yli 90 000 julkaisua ja sadantuhannen haamuraja rikkoutunee jo kuluvan vuoden aikana! Theseus tuo esille ammattikorkeakouluissa tehtävää työtä julkaisujen kautta ja parantaa niiden luotettavuutta, läpinäkyvyyttä sekä tuo niille vaikuttavuutta. Julkaisuja ladattiin vuonna 2014 yli 18 miljoonaa kertaa, kasvua edelliseen vuoteen oli lähes viisi miljoonaa. Tällä hetkellä suurin osa amkien opinnäytetöistä tallennetaan Theseukseen, mutta henkilökunnan julkaisujen osalta on työnsarkaa vielä edessä. Vuonna 2009 Arenen rehtorineuvoston antamasta Open Access –julkilausumasta huolimatta rinnakkaistallentaminen on vähäistä tai sitä ei tehdä ollenkaan. ATT-hankkeen myötä ehkä tätäkin saadaan edistettyä avoimuuteen liittyvien koulutusten ja ohjeistusten kautta, avoimen tieteen osaajakoulutus on käynnistymässä syyskuun aikana. Yhteistyö organisaatioiden sisällä on myös tärkeässä roolissa, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa kirjasto hoitaa kustantajaluvan tarkistamisen ja mahdollisen hankkimisen sekä huolehtii muusta julkaisuprosessin hallinnasta.

Ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkisto herätti mielenkiintoa Lontoossa. Toivon mukaan ensi vuonna Helsingissä järjestettävässä LIBERin 45.vuosittaisessa konferenssissa voimme kertoa uutisia rinnakkaistallentamisen edistymisestä Theseuksessa osana suomalaista avointa tiedettä.

Osa osallistujajoukosta yhteiskuvassa, lipun takana keskellä Liberin presidentti Kristiina Hormia-Poutanen. Kirjoittaja löytää kuvasta itse itsensä.

Tiina Tolonen, 
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto