5. luukku - kirjaston joulukalenteri

Kirjaston laina-aineistolla on erityispitkä laina-aika joulunaikaan. Lähes kaiken tällä viikolla lainatun aineiston (ei DVD:t) palautuspäivä on vasta 16.1.2012. Nyt jos koskaan kannattaa käydä hamstraamassa joulunpyhiksi esimerkiksi tentti- tai esseekirjoja. Kokoelmistamme löytyy myös monenlaista jumppa-tai joogakirjaa sekä käsityö- ja leivontakirjoja.

Näin sysimustan maanantaiaamun ratoksi esimerkiksi Kukka Laakson Maanantaisoturit voisi olla paikallaan.

”Ensi maanantai on nyt! Oletko ajatellut muuttaa ruokavaliosi terveellisemmäksi ja vähemmän hiilihydraatteja sisältäväksi? Ehkä haluat laihtua, treenata ja olla hyvässä kunnossa? Oletko tehnyt päätöksen joskus ennenkin? Aloittanut uudestaan maanantaista toiseen? Se loppuu nyt.

Maanantaisoturit on opas kaikille, jotka aloittavat terveellisen elämän ja haluavat jatkaa tästä ikuisuuteen. Kirja antaa käytännölliset ohjeet ruokavaliomuutokseen ja klassiseen kahvakuulaharjoitteluun, mutta sen lisäksi se antaa paljon muutakin.

Maanantaisoturi voi olla kuka tahansa 10-100-vuotias, joka tietää että koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä. Maanantaisoturi aloittaa tänään. Hän valitsee valon, voiman ja terveyden. Huvin ja urheilun vuoksi!” (http://www.bookplus.fi/kirjat/laakso,_kukka/maanantaisoturit-13682520)

Toisaalta ensi maanantaikin voi olla ihan yhtä hyvä... Varaa omasi Leevistä: https://leevi.amkit.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=156720

2. luukku - kirjaston joulukalenteri

Kuva on Ruokaherkkuja -blogista. Kiitos lainasta!

Joulun aikaan on lupa herkutella, eikös? Ja tottahan toki se herkkujen tekeminen pitää aloittaa jo hyvissä ajoin, ehtiipä näitä tehdä uudestaan sitten vielä lähempänä joulua vaikka pieniksi paketeiksi ystäville ja tuttaville. Tai miksipä namujen tekoa ei voisi yhdistää pienimuotoiseen illanviettoon, jossa puuhailtaisiin porukalla karamelleja yhteiseksi iloksi? Tässäpä pari testattua reseptiä, joilla pääsee hyvin alkuun.

Suklaaraksut

125 g maitosuklaata
50 g pieniä vaahtokaramellejä
(tai isompia pieniksi silputtuina)
25 g saksanpähkinöitä hienoksi pilkottuina
(tai muita pähkinöitä)
25 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina
(myös karpalot toimivat)

Peitä uunipelti leivinpaperilla. Sulata suklaa vesihauteessa. Hämmennä vaahtokarkkeja, pähkinöitä ja aprikooseja varovasti suklaassa, kunnes kaikki palat peittyvät suklaakuorrutukseen. Nostele seoksesta kukkurallisia teelusikallisia leivinpaperille. Anna raksujen kovettua jääkaapissa. Irrota valmiit raksut varovasti leivinpaperista. Raksut säilyvät viileässä paikassa tiiviissä rasiassa jopa pari viikkoa.
(alkuperäinen lähde: http://www.savonsanomat.fi/vapaalla/ruoka-ja-juoma/makeat-leivonnaiset/suklaaraksut/574872)

Suklaafudge
(n. 30 kpl)

125 g (tummaa) suklaata
60 g voita
1/2 dl kermaa
1 appelsiinin raastettu kuori tai vaikkapa hieman kuivattuja karpalonpaloja pieniksi silputtuina
6 dl tomusokeria

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Lisää joukkoon kerma ja appelsiininkuoriraaste/karpalopalat ja sekoita hyvin. Lisää joukkoon tomusokeri ja sekoita seos tasaiseksi. Vuoraa 10x30 cm kokoinen vuoka leivinpaperilla ja kaada seos vuokaan. Anna jähmettyä. Irrota levy vuoasta ja leikkaa se sopivankokoisiksi palasiksi. Säilytä suklaafudge jääkaapissa.
(alkuperäinen lähde: Mads Moe: Ihana joulunaika, 2004.)

1. luukku - kirjaston joulukalenteri

Kirjastossa odotellaan jo joulua kovasti. Sen innoittamana rykäisimme pystyyn joulukalenterin, ja luukkuja on luvassa jokaiselle arkipäivälle aina aatonaattoon saakka. Luukkujen sisällöksi luvataan hyödyllisiä, ei-hyödyllisiä, hauskoja ja enemmän tai vähemmän kirjastoon ja jouluun liittyviä tai liittymättömiä  linkkejä, vinkkejä ja pieni kilpailukin.

1.luukku

Ei kovin jouluisa, mutta uskomattoman superhauska video. Itse olen katsonut videon ainakin kymmenkunta kertaa ja vieläkin se naurattaa niin, että työskentelystä ei tahdo tulla mitään. =D Voisihan tämän kautta rantain yhdistää vielä hetken jylläävään pikkujoulukauteen? Ehkä? :)

Kirjastoharjoittelijoiden kirjastoarki

Marko Tekniikan kirjastossa, Antti Liiketalouden kirjastossa ja Hanne Luonnonvara-alan kirjastossa. Kolme ahkeraa harjoittelijaa erilaisilla taustoilla. Olemme kolmannen vuoden kirjasto-opiskelijoita Oamkista. Haimme Oamkin kirjastoon harjoittelemaan, koska halusimme harjoitella yleisen kirjaston lisäksi myös tieteellisessä kirjastossa. Myös kirjastoyksiköiden sijainti vaikutti Markon ja Antin valintaan. Antin harjoittelupaikka on kirjaimellisesti oman koulun alakerrassa.

Eräänä syksyisen harmaana päivänä kokoonnuimme Liiketalouden yksikön tuttuun ja turvalliseen Kiriacammioon pohtimaan kokemuksiamme Oamkin kirjastosta harjoittelupaikkana...

Luonnonvara-alan kirjasto

Luonnonvara-alan kirjasto

Asiakkaat

Marko: Tekniikan kirjaston asiakkaana on enimmäkseen nuoria miehiä, joka on kivaa vaihtelua, koska yleensä kirjaston asiakkaat ovat naisia. On mukaan mahtunut myös muutama tyttökin :) Kävin tekemässä päivystyksen Kulttuurialan kirjastossa, jonka asiakkaat olivat hieman erilaisia: kaikki eivät käyneet kirjastossa kengät jalassa.

Antti: Olin aiemmassa harjoittelussani yleisessä kirjastosta ja liiketalouden asiakaskunta poikkeaa kovasti edellisestä paikasta. Liiketalouden kirjastossa on asiakkaina paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, joten olen saanut porista englantia :-)

Hanne: Minäkin olen ollut kesätöissä yleisessä kirjastossa ja luonnonvara-alan kirjaston asiakaskunta on tosi erilaista. Ns. hankaliin asiakkaisiin en ole harjoittelun aikana törmännyt kertaakaan!

Tekniikan kirjasto

Aineistot

Marko: Ennen harjoittelun alkamista mietin, miten selviän Tekniikan kirjaston haastavasta matemaattisesta aineistosta. Onnekseni kirjastoalan koulutus oli valmistanut minut hyvin syksyn koitokseen. Suosituimpia kirjoja ovat kurssikirjat, mutta esimerkiksi standardit löytyvät helpoiten Internetistä. Poistojen teko on työllistänyt minua paljon. Tulkaa hakemaan täältä kirjoja ilmaiseksi, meillä niitä riittää!

Antti: Liiketalouden kirjaston aineisto on minulle hieman kaksijakoinen. Minulle ovat monet tekniikan kirjat kovasti tuttuja, toisaalta liiketaloutta käsittelevä aineisto on pääosin täysin outoa. On ollut hyvin mielenkiintoista tutustua tähän aineistoon. Olen saanut tehdä muutaman hankintapäätöksen ja uuden materiaalin valinta on ollut haastavaa ja kehittävää. Kirjastoalan aineisto on ollut hirvittävää hyllytyksen kannalta. Pieniä lippulappuja löytyy pilvin pimein hyllytettäväksi.

Hanne: Luovan aineisto on mielestäni yllättävänkin monipuolista. Kurssikirjojen lisäksi kirjastossa on paljon esimerkiksi ruoka-, askartelu- ja eläinkirjoja. Töiden ohessa olen löytänyt paljon myös itseäni kiinnostavaa lukemista.

Liiketalouden kirjasto

Työtehtävät

Marko: Olen nauttinut liukuvasta työajasta. Pyrin tulemaan aikaisin työhön, jotta loppupäivästä minulle jää enemmän vapaa-aikaa. Päiväni kuluvat kirjaston perusaskareiden parissa. Asiakaspalvelu sijoittuu enimmäkseen päivystysvuoroille, muulla ajalla teen itsenäisempiä tehtäviä.

Antti: Harjoittelun aluksi tein työvuoroja aina yhden vakituisen työntekijän vuorojen mukaan, mutta kaikenlaisten projektien myötä työajat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Jostain ihmeellisestä syystä olen tykännyt kovasti luetteloinnista :-) Myös asiakaspalvelu on mukavaa, koska uusia tilanteita tulee edelleen päivittäin vastaan.

Hanne: Olen saanut alusta asti olla mukana melkeinpä kaikissa kirjaston töissä. Aika kuluu nopeasti, kun on paljon tekemistä ja työtehtävät ovat monipuolisia.

Projektitehtävä

Marko: Työharjoitteluun kuuluu osana vapaavalintainen projektitehtävä. Olen tehnyt Hannen ja Opetuksen kehittämisen tiimin kanssa opastusvideoita Oamkin internetsivuille. Eri ryhmien kanssa työskentely asettaa mielenkiintoisen haasteen tehtävälle.

Antti: Minun projektitehtäväni oli Oamkin ympäristöpäivään liittyvä kirjastonäyttely. Sain suunnitella näyttelyn, hankkia materiaalin, sommitella ja tietenkin lopuksi purkaa koko homman :-D

Hanne: Minä olen tehnyt useampia pieniä (ja vähän isompiakin) projekteja. Mielenkiintoisimpia niistä ovat olleet lehtien lukusalikäytön seuranta, energiansäästöviikon hyväntekeväisyystempaus ja tuo Markon jo mainitsema videoprojekti, jossa olen ollut mukana auttelemassa.

Mitä olet oppinut?

Marko: Suurin hyöty on harjoittelusta on ollut se, että työhön liittyvä itsetunto on parantunut. Työn tuomia haasteita ei pelkää, vaan uudet tehtävät virkistävät. Lisäksi perustaidot ovat vahvistuneet.

Antti: Olen tutustunut harjoitteluni aikana jonkun verran kirjastojärjestelmä Voyagerin toimintaan mobiilikäyttöliittymä-projektin myötä. Tämä on valaissut monia kirjastojen käytäntöihin liittyviä asioita, joita on tässä opiskelun aikana ihmetellyt, että miksi jotkin asiat tehdään niinkuin ne tehdään.

Hanne: Asiakaspalveluun on tullut lisää itseluottamusta ja kirjaston eri työtehtävien merkitys ja yhteys toisiinsa hahmottuu nyt paremmin. On myös ollut kiinnostavaa seurata oppilaitoksen toimintaa "kulissien takana", henkilökunnan näkökulmasta.

Oamk on ollut koko harjoittelumme ajan muutosten kourissa. Tämä on vaikuttanut harjoitteluaikaankin monella eri tavalla. Kriiseistä voi kuitenkin aina oppia jotakin. Se on vain ajan henki. Tuleville harjoittelijoille yhteinen neuvomme on selvä: kannattaa olla aktiivinen ja hakeutua rohkeasti erilaisiin työtehtäviin harjoittelupaikassa. Suosittelemme tutustumista tieteellisten kirjastojen maailmaan.

Kielikurssilla Erasmus-apurahalla

Henkilökunnalle suunnattujen Erasmus-apurahojen tullessa hakuun lukukaudelle 2010-2011 päätin kokeilla onneani ja hakea apurahaa kielikurssia varten. Liiketalouden kirjastossa asiakkaista suuri osa on englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoita, joten myös henkilökunta joutuu käyttämään englantia enemmän tai vähemmän päivittäin. Oma osaamiseni lienee tasoa ”ihan hyvä”, mutta ainahan sitä haluaisi suoriutua työstään paremmin.

Apuraha myönnettiinkin, ja koska tarkoitus oli kohentaa englannin osaamista, oli kohdemaaksi helppo valita Iso-Britannia. Kurssin ja kaupungin valinta olikin jo vaikeampaa. Kielikouluja sijaitsi kyllä ympäri maata, mutta kirjastoenglannin kursseja ei käytännössä ole tarjolla, eikä liike-elämän englantikaan oikein vastannut tarvetta. Aikaakin oli käytettävissä vain viikko, kun kurssien minimipituus puolestaan oli useimmiten kaksi. Lopulta päädyin viikon yleiskurssiin Skotlannin pääkaupungissa Edinburghissa. Kirjastoyksiköllä ei ole omaa kv-koordinaattoria, ja vaikka apua sai aina pyydettäessä, oli paperisodan keskellä välillä vaikeuksia uskoa siihen, että matkaan vielä joskus pääsisi. Viimein lähtö kuitenkin koitti juhannuksena.

Kielikoulussa opiskeltiin pienryhmissä, ja ryhmääni kuului mm. lääkäri, yliopisto-opiskelija, lukiolaisia ja omia taitojaan kertaamassa ollut englannin opettajakin. Monipuolisia harjoituksia tehtiin pareittain tai muutaman hengen ryhmissä. Opettaja jakoi istumisjärjestyksen uusiksi useita kertoja päivässä, varmistaakseen, että kaikille löytyisi pari ja että töitä ei tehtäisi koko ajan saman kaverin kanssa. Tämä tuntui tehokkaalta käytännöltä, verrattuna siihen miten suomalaisissa luokissa välillä tuhlataan aikaa paikanvaihtoon, kun kukaan ei vapaaehtoisesti liikahtaisi eikä ainakaan vieraan ihmisen viereen!

Kurssiviikon aamupäivät opiskelin kielikoululla, ja iltapäivistä kului osa läksyjen tekoon ja esitelmien valmisteluun, mutta totta kai Edinburghin nähtävyyksiinkin täytyi tutustua. Vierailin mm. Edinburghin keskiaikaisessa linnassa, Georgian House -kotimuseossa, kuninkaallisella Britannia-aluksella, Forthin salmen risteilyllä ja Mary King’s Close -kadulla, joka aikoinaan on jätetty yläpuolelle pystytetyn rakennuksen perustuksiksi, ja joka nykyisin toimii historiallisena turistinähtävyytenä.

Skotlannin kansallismuseossa vietin aikaa useana päivänä. Kokoelma oli laaja ja sisäänpääsy ilmainen. Käväisin myös Skotlannin kansalliskirjastossa ohi kulkiessani. Kirjaston näyttelytilaan oli koottu edustava otos eri syistä aikoinaan kiellettyjä kirjoja. Näytteillä oli kirjojen lisäksi myös lista nimekkeistä joita yhdysvaltalaisia kirjastoja on pyydetty poistamaan kokoelmistaan. Yllätyksekseni olin sadan kirjan luettelosta lukenut lähes viidesosan, joista suurin osa oli lasten- ja nuortenkirjoja. Pari kansalliskirjastossa näytillä ollutta kuvakirjaa lukaisin vielä paikan päällä.

Edinburghin keskustassa ei voi olla huomaamatta kirjailija Sir Walter Scottin muistomerkkiä. 61 metriä korkea torni on maailman suurin kirjailijan muistoksi pystytetty monumentti. Ylimmälle näköalatasanteelle kiipeämisestä sai jopa kunniakirjan, tosin jo alhaalla olevasta lippukioskista! Kiipesin kuitenkin portaat - 287 kappaletta - huipulle asti, vaikka ehkä yksi alemmistakin tasanteista olisi riittänyt. Tornin korkeus ei vielä päätä huimannut, mutta portaikon kapeus sai jalat vapisemaan. Paikoitellen vastaantulijoiden ohittaminen onnistui vain peruuttamalla edelliselle tasanteelle. Näköalat olivat komeat kaikista kerroksista.

Kielikurssiin olin tyytyväinen. Viikon aikana ei ehkä juuri uutta ehtinyt oppia, mutta harjoittelu teki hyvää. Uskaltaisin ainakin arvella, että tänä syksynä on englantia puhuttu hieman vähemmän kieli solmussa. Kaupunkivalintaan vasta tyytyväinen olinkin!

Saija Toppila
Liiketalouden kirjasto