Historian lehtien havinaa Tekun kirjastossa

Historian lehtien havinaa kuuluu Tekniikan kirjaston perällä olevasta vitriinirivistä, missä on meidän vanhojen kirjojen kokoelmamme. Kuvassa näkyy siitä osa.

Nyt kun luonnonvara-alan yksikkö muuttaa tänne Kaukovainion kampukselle, niin sen kirjasto myös. Siis Luonnonvara-alan kirjaston kokoelma siirtyy osaksi Tekniikan kirjaston kokoelmaa.

Äkkipäätä tämä tuntuu haikealta. Tekun kirjasto ei enää olekaan pelkkää tekniikkaa, tänne tulee jotain uutta ja erilaista. Mutta hetkinen! Tarkemmin ajateltuna niin luonnonvara-ala taitaa olla melko teknistä nykyään. Ei kai monessa navetassakaan enää käsin lypsetä! Bioenergiakirjat sopivat hyvin tänne meidän energiatekniikan kirjojen joukkoon. Eikä viherrakentamistakaan ihan lapiolla ja haravalla tänä päivänä tehdä. Eli kirjastomme kirjakokoelma vain laajenee ja monipuolistuu tekniikan osalta. Katsokaapa muuten tarkkaan mitä alla olevassa kuvassa näkyy (voit klikata kuvan suuremmaksi). Eipä tämä luonnonvara-ala meille taida uutta ollakaan. Ja onhan se kiva, että näiden teknillisten kirjojen joukkoon saamme myös kasvioppaita ja muuta vähän maanläheisempää kirjallisuutta.

Tekniikan kirjaston  juurethan ovat 1894 alkaneessa Teollisuuskoulussa. Teollisuuskoulusta tuli Oulun teknillinen koulu vuonna 1940 ja siitä Oulun teknillinen oppilaitos  1960 ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö 1996. Tuntuu hienolta olla näin pitkän oppilaitoshistorian jatkumossa. (Stenius 2002, 196-201.)

Nyt kesällä siirrämme kirjat Sanginsuusta tänne Kotkantielle. Eihän tässä mitään hätää olisi, mutta kun Tekniikan kirjaston kattoremontti sattui myös tälle kesälle. Kysäisimme varovaisesti, voisiko jostain remonttialueen nurkasta päästä käymään kirjaston tiloissa tekemässä uudelle kokoelmalle tilaa. No eikö mitä, urakoitsija ilmoitti että rakennetaan väliaikaiset seinät remonttialueen ympärille, niin kirjastoa voi käyttää ihan hyvin. Metelistä voi tietysti olla vähän haittaa ainakin herkimmille.

Miten saamme kaikki kirjat sopimaan?  Onneksi meillä onkin ollut hyvin tilaa täällä ja vapaita hyllymetrejä löytyy.  Lisäksi kellarista löytyi muutama hylly lisää, jotka on joskus poistettu, että on saatu lisätilaa ryhmätyön tekijöille. Nyt saimme sovitettua nämä hyllyt siten, että ryhmätyötila ei vähene, vaan välissä olevat hyllyt saattavat jopa rauhoittaa tilaa.

Siis tervetuloa uudet tuulet, kirjat ja asiakkaat tänne Tekniikan kirjastoon elokuussa! Katto ei enää vuoda ja kirjaston kokoelma on entistä laajempi ja mielenkiintoisempi!

Kirjoittaneet,
Elise ja Riitta
Tekniikan kirjasto


Lähteet:

Stenius, A. 2002. Oulun teknillisen oppilaitoksen/OAMK teknillisen osaston koulutus. Teoksessa M. Kähkönen (toim.) Pohjoinen urakka. [Helsinki]: Rakennusteollisuuden keskusliitto, 196-203.

Kähkönen, Martti.
Pohjoinen urakka : Rakennusteollisuus RT Pohjois-Suomen piiri ry 1972-2002 / Toimittaja Martti Kähkönen. [Helsinki] : Rakennusteollisuuden keskusliitto, 2002.
ISBN 952-9831-96-X (sid.).

Superlatiiveja CINiBA-keskuksessa

Muistatteko sen viikon huhtikuussa, kun Oulussa satoi vettä kaatamalla? Itsehän jäin paitsi tästä keväisestä ilosta, sillä vierailin kyseisellä viikolla Erasmus henkilöstövaihdon merkeissä aurinkoisessa ja lämpimässä Etelä-Puolassa.

Matka oli oikein onnistunut, ja reissun kruunasi vierailu Euroopan uusimpaan, kauneimpaan ja moderneimpaan korkeakoulukirjastoon CINiBA-keskukseen. CINiBA on Sleesian yliopiston ja Katowicen kauppatieteellisen yliopiston yhteinen kirjastokeskus, joka avattiin viime lokakuussa (2012) täysin uusissa tiloissa. Uudisrakennusta varten järjestettiin suunnittelukilpailu, ja lopputulos on odotetusti voittanut useimmat paikalliset arkkitehtuuripalkinnot, mitä sen käyttöönoton jälkeen on jaettu.

Massiivinen kirjastokeskus on avoin kaikille vauvasta vaariin ja palvelee maanantaista lauantaihin aamusta iltaan (8-20). Pelkästään asiakaspalvelu työllistää vähintään 20 henkilöä joka päivä.

Loppujen lopuksi mitään superinnovatiivistahan palvelujen toteutuksen suhteen tässä eurooppalaisen korkeakoulukirjastojen uusimmassa helmessä ei ole. Vaikka palvelut ja työskentelytilat ovat perinteisen korkeakoulukirjaston palvelumallin mukaiset, niiden toteutukseen toki on panostettu, mikä kyllä näkyy ja tuntuu. CINiBA-keskusta taivastellessa ei tullut ainakaan ensimmäisenä mieleen, että Puolassa kärsittäisiin samanlaisista säästöpaineista kuin täällä meillä päin.

Lue lisää

Yksityiskohtia kirjastotiloista. KATSO KUVAT!

Huhtikuun aurinko paljasti ihania yksityiskohtia jokaisesta kirjastosta. Tiedätkö mistä kirjastosta mikin on? Vastaa kommentissa!

Lue lisää

Mielipiteesi vaikuttaa

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely on käynnistynyt. Kyselyllä kerätään palautetta kirjaston palveluista suoraan asiakkailta.

Oamkin kirjastossa kyselyn tulokset analysoidaan tarkasti ja niiden ansiosta tehdään oikeita kehittämistoimenpiteitä, jotka näkyvät ja tuntuvat asiakkaiden arjessa. Käyttäjäkyselyllä on myös suuri merkitys kirjaston toiminnan seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Vertaamme tuloksia edellisten kyselyjen tuloksiin sekä muihin amk-kirjastoihin.

Alla listattuna on muutamia parannuksia kirjaston palveluissa ja toiminnassa, jotka ovat suoraan seurausta Käyttäjäkyselyissä saamastamme palautteesta.

  • ilta-aukioloaikojen käyttöönotto
  • kurssikirjakokoelman muodostaminen nopeuttamaan kirjojen kiertoa
  • hiljaisten lukutilojen järjestäminen
  • lukusalin kalusteiden jalkojen huopatarrat edistämään hiljaisuutta ja lukurauhaa
  • parannukset hyllyjärjestyksessä
  • kannettavien tietokoneiden hankinta asiakkaiden käyttöön
  • palveluista tiedottamisen kehittäminen

Nämä voivat tuntua äkkiseltään itsestäänselvyyksiltä, mutta vakuutan, että näin ei ole, vaan asiakkaamme ovat nimenomaan pyytäneet näitä parannuksia. Kirjasto puolestaan on toteuttanut ne mahdollisuuksiensa mukaan.

Vastaa siis kyselyyn, ja anna kirjastollesi mahdollisuus olla taas hieman parempi kuin aiemmin. Jollei parannukset palvelutasossa riitä porkkanaksi, vastaamalla on myös mahdollista voittaa kirjapalkintoja ja elokuvalippuja. Ainakin nämä kirjat arvotaan vastaajien kesken kyselykampanjan päätteeksi:

  • Heidi Köngäs: Dora, Dora. Otava 2012.
  • Juha Itkonen: Hetken hohtava valo. Otava 2012.
  • Annabel Lyon: Aleksanterin opettaja. Avain 2011.
  • Laura Gustafsson: Huorasatu. Into kustannus 2011.
  • Maria Amelie: Luvaton norjalainen. Into kustannus 2011.
  • Jan Löfström (toim.): Voiko historiaa hyvittää? Gaudeamus 2012.
  • Tuija Mononen & Tiina Silvasti (toim.): Hyvä ja paha ruoka. Gaudeamus 2012.

Vastaa täällä >>

Opintomatkalla Reykjavikissa – Nordill2012

Kaksi Oamkin kirjaston informaatikkoa matkasi syksyiseen Islantiin kuuntelemaan kansainvälisiä kirjastoalan asiantuntijoita, jotka antoivat esityksissään ideoita miten vastata kirjastojen nykyisin kohtaamiin haasteisiin, ja millä tavalla kirjastojen vanhoista toimintamalleista ollaan luopumassa.

Kyseessä oli Reykjavikissa lokakuussa 2012 järjestetty kansainvälinen kirjastoalan Nordill2012 –konferenssi. Kymmenettä kertaa järjestetyn “Nordic Resource Sharing, Reference and Collection management” –konferenssin teemana oli tällä kertaa “Rethinking Library Services - New technologies - New opportunities”.

 Yksi suurimmista haasteista, johon kirjastojen tulisi vastata, on asiakkaiden nykyinen tapa hakea tietoa netistä; tätä hakukäyttäytymistä kirjastotietokantojen perinteiset käyttöliittymät eivät enää tue. Asiakkaat odottavat enemmän vuorovaikutteisuutta ja visuaalisuutta hakuja tehdessään, kuten suosituksia samankaltaisiin teoksiin, kirjojen arviointeja, ja mahdollisuutta kirjoittaa niitä itse sekä tagittaa löytämiään teoksia.  Aineiston löydettävyyden, sekä painetun että e-aineiston, pitäisi olla mahdollisimman helppoa; samoin sen käyttöön saaminen. Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät, joissa yhdellä käyttöliittymällä löytyy ”kaikki”, yrittävät vastata tähän haasteeseen.

Varsinkin nuoret asiakkaat, Y-sukupolven edustajat, odottavat myös, että kaikki verkossa oleva materiaali on ilmaiseksi saatavissa ja vapaasti käytettävissä, läpi vuorokauden. Nettielämä on tykkäämistä, kommentoimista, arvioimista, lataamista, ja ennen kaikkea jakamista.  Asiat ovat arvottomia, jos niitä ei voi kokea ja jakaa muiden kanssa. Niinpä, mikäli kirjasto haluaa tavoittaa myös nämä asiakkaansa, on mentävä sinne missä hekin ovat – nettiin ja sosiaaliseen mediaan: Facebookiin, Twitteriin ja YouTubeen.

Mutta onko myös niin, että netti ja erityisesti Google on saanut tiedonhaun näyttämään liiankin helpolta, eivätkä kirjastossa asioivat asiakkaat halua vaikuttaa tietämättömiltä kysymällä tiedonhakemisesta, edes meiltä? Joten kommunikointitaitojen, keskustelun ja kyselyn, merkitys korostuu kirjastotyössä. Ei pitäisi tehdä liikaa omia olettamuksia siitä mitä asiakas tarvitsee, vaan kuunnella loppuun asti asiakkaan ongelmaa, sillä asiakkaan ensimmäinen kysymys harvoin kuvastaa hänen todellista tiedontarvettaan, kun on kyseessä laajempi aihe. Ja kuinka moni meistä varmistaa loppuun asti, että saiko asiakas todella haluamansa ennen kuin hän poistuu kirjastosta? Kirjastoammattilaisten suhde asiakaskuntaansa määrittää aina kirjaston palvelujen laadun, tapahtuu vuorovaikutus sitten asiakaspalvelutilanteessa fyysisessä kirjastotilassa tai virtuaalisesti verkossa.

Asiakkaitahan on aina kuunneltu hankittaessa aineistoa kirjaston kokoelmiin. Mutta asiakkaiden tarpeita on myös ennakoitu ja hankittu aineistoa, jota asiakkaiden on ajateltu tarvitsevan. Puhutaan just-in-time –hankinnasta, asiakkaan sen hetkisen tarpeen perusteella ja just-in-case –hankinnasta, kaiken varalta, jos joku sattuisi tarvitsemaan/kiinnostumaan periaatteella. On huomattu, etteivät nämä ”kaiken varalta” hankitut teokset sitten kierräkään lainassa niin hyvin kuin on ajateltu, vaan jopa yli 30 % tällä tavalla hankituista saattaa jäädä hyllyyn käyttämättömiksi. Etenkin e-kirjahankinnoissa löytyy hyviä kokemuksia just-in-time -hankinnasta eli kirjasto hankkii asiakkaiden käyttöön kokoelman e-kirjoja, joista vain asiakkaiden käyttämät kirjat ostetaan pysyvästi kirjaston e-kirjakokoelmaan.

Mutta entä jos painettuja kirjoja ei olisi ollenkaan kirjastossa? Mikäli kaikki aineisto olisi elektonista, niin miten se vaikuttaisi kirjastohenkilöstön työnkuvaan, miten e-kirjat saataisiin markkinoitua käyttäjille, mitä tapahtuisi hyllyistä tyhjäksi jääneelle kirjastotilalle? Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia parhaillaan Tanskan Royal Libraryn luonnon- ja terveystieteiden tiedekunnan kirjastossa. Siellä on tarkoitus luopua painetuista kirjoista ja siirtyä yksinomaan e-aineiston käyttöön kurssimateriaalina.

Muun muassa tällaisia mielenkiintoisia esityksiä saimme kuulla ja niihin pääsee tutustumaan myös konferenssin kotisivulla http://www.upplysing.is/Default.asp?Page=450

Konferenssin ohjelmaan kuului myös kirjastovierailuja. Tutustumiskohteisiimme kuului University of Icelandin Education Library, joka palvelee kaikkien eri kouluasteiden opettajiksi opiskelevia, sosiaalikasvattajiksi valmistuvia sekä terveys- ja urheilutieteitä opiskelevia. Pienehkö, sokkeloinen kirjasto sijaitsee School of Educationin alakerrassa tarjoten opiskelijoilleen kaikki perinteiset kirjastopalvelut, korostaen käyttäjäkoulutusta toiminnassaan.

Toinen tutustumiskohteemme oli Reykjavik University Library. Reykjavikin yliopiston päärakennus on ympyrän muotoon rakennettu, kuin aurinkokunta. Tilat ovat avarat, ja aurinkokunnan planeettojen mukaan nimetyt rakennuksen osat sijaitsevat useammassa kerroksessa, tarjoten opiskelijoille runsaasti työskentelytiloja itsenäiseen opiskeluun. Kirjasto kokoelmineen, ryhmätyöhuoneineen ja lukusaleineen löytyi Uranuksesta, mutta kirjastohenkilökunta jalkautui opiskelijoiden pariin myös yliopiston muihin tiloihin antamaan ohjausta ja neuvontaa tiedonhankinnassa.

Seminaarin annin lisäksi ehdimme tutustua myös Islannin erikoiseen luontoon Golden circle –kiertoajelulla. Islannin karut, mutta kauniit syysmaisemat vesiputouksineen ja geysireineen jäivät lähtemättömästi mieleen.

 
Leena Liiketalouden kirjastosta ja Tarja Oulun Soten kirjastosta