Kotkantiellä on nyt yksi yhteinen kirjasto!

Tänä kesänä Kotkantien kirjastot tekivät saman, mitä Saksat syksyllä 1990: ne yhdistyivät.

Uudessa Kotkantien kirjastossa yhdistyvät kulttuurialan ja tekniikan kirjastojen parhaat puolet: kulttuurialan, luonnonvara-alan ja tekniikan kurssikirjat, käsikirjasto, tekniikan standardit, rakennusalan ohjeet ja luonnonvara-alan kartat sekä kulttuurialan musiikin nuotti- ja kirjallisuuskokoelma sekä viestinnän audiovisuaalinen aineisto. Myös kulttuurialan kirjaston suosittu pelihuone on edelleen varattavissa opiskelu- tai viihdekäyttöön.

Kurssikirjat on järjestetty aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen tai kirjan nimen mukaan.

Myös lehdet ovat aakkosjärjestyksessä.

Lehtikaappien läheisyydestä löytyy työskentely- ja lukupaikkoja.

Sanomalehdet löytyvät kirjaston etuosasta punaisen sohvan luota.
 
Käsikirjastosta löytyvät kurssikirjojen käsikirjastokappaleet, käsikirjastonuotit ja -cd-levyt sekä rakennusalan ohjeiden käsikirjastokappaleet.

Kirjastossa on 2 musiikinkuuntelupaikkaa, joissa musiikkia voi kuunnella korvakuulokkeilla.
AV-huoneessa musiikinkuuntelu onnistuu myös ilman luureja monikanavaisella äänentoistolaitteistolla.

Kulttuurialan CD-levyt ja tanssin DVD-levyt löytyvät kirjaston pohjoisseinältä.

Standardit, RIL-kirjat ja muut rakennusalan ohjeet sekä luonnonvara-alan aikakauslehtien vanhemmat vuosikerrat löytyvät CD-levyhyllyjä vastapäätä.

Kulttuurialan kirjaston nuotti- ja musiikkikirjakokoelmat siirtyivät sellaisenaan.

AV-kokoelmassa on elokuvia, TV-sarjoja, musiikkidokumentteja sekä konsertti- ja oopperataltiointeja.
 
Kirjastossa on lainaus- ja palautusautomaatti. Lainausautomaatteja on kohta kaksin kappalein.
 
Harjoittelija Hannu testaa AV-huoneen laitteistoja. Hannu otti myös kuvat tätä kirjoitusta varten

Kirjasto palvelee Kotkantiellä entisen tekniikan kirjaston tiloissa:

Ma: 8-18
Ti- to: 8-17
Pe: 8-16
(Perjantaisin klo 8-9 kirjastossa on itsepalvelutunti)

Tervetuloa!

Iloinen Amsterdam… ei kun Antwerpen!

Kansainvälisen musiikkikirjastojen ja arkistojen liiton IAML in vuotuinen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Belgian Antwerpenissä 13. – 18.7. Tälläkin kertaa kirjastoalan ammattilaisia ympäri maailman saapui runsain joukoin kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä sekä verkostoitumaan kollegojen kanssa. Viime mainitusta onkin tullut vuosi vuodelta tärkeämpi syy saapua paikalle, sillä kiristyvä taloudellinen tilanne monessa jopa Euroopan maassa näkyy musiikkikirjastojen jokapäiväisessä elämässä. Selviytymisvinkkejä jaettiin kahvipöytäkeskusteluissa ja kokemusten jakaminen kohtalotovereiden kanssa lukeutui monelle viikon kohokohtien joukkoon.

Oma panokseni tämänvuotiseen konferenssiin oli painava. Olin tällä kertaa Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen lähettämä virallinen edustaja, joka tarkoitti sitä että käytin maamme äänivaltaa IAMLin neuvoston kokouksissa, joita oli konferenssiviikon aikana kaksi. IAMLin organisaatioon kuuluu kaikkiaan 57 jäsenvaltiota, joista 25 maassa, kuten Suomessakin, on kansallinen jaosto. Näiden jäsenmaiden jaostojen edustajat osallistuivat myös ns. pyöreän pöydän keskusteluun IAMLin presidenttinä toimivan Barbara Dobbs MacKenzien kanssa. Pääsyynä osallistumiseeni oli kuitenkin pyyntö, joka tuli marraskuussa 2013 konferenssia järjestävältä taholta. Minua pyydettiin sekä kertomaan kirjastomme monivuotisesta projektista eli digitaalisesta nuottikirjastosta että osallistumaan paneelikeskusteluun, jossa keskusteltiin mm. musiikkikirjastojen tulevaisuudennäkymistä ja erilaisista uusista palveluista esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Esitykseni sai hienon vastaanoton ja heti seuraavana päivänä julkaistiin mm. tällainen blogikirjoitus: http://blogs.bibliotheek.rotterdam.nl/blog/muziek-maken/klassieke-bladmuziek-internet-uit-finse-koker

 

Kuvassa vasemmalta paneelikeskustelun osallistujat: Tiina Tolonen, Birgitta Sparre (Ruotsi), Susanne Hein (Saksa), Patrick Heemstra (Alankomaat) ja Carolyn Dow (USA)  Kuva: Antony Gordon

Taloudellinen ahdinko ja musiikkikirjastojen aseman erilaisuus eri IAMLin jäsenmaiden välillä oli huomattu myös sen johtokunnan piirissä. Tänä vuonna konferenssin yhteydessä perustettiin  Advocacy Committee, jonka tarkoituksena on vahvistaa musiikkikirjastojen roolia ja merkitystä eri maissa sekä dokumentoida niiden tehtäviä. Dokumentointi on erityisen tärkeää kun keskustellaan kustannuksista, esimerkiksi jos joudutaan perustelemaan sitä miksi musiikin luettelointiin voidaan joutua käyttämään jopa neljä kertaa enemmän aikaa kuin tavallisen kirjamateriaalin tai että miksi musiikkikirjastoissa tarvitaan koulutettua henkilökuntaa. Jokaisesta jäsenmaasta on tarkoitus saada asiamies, joka välittää tietoa kunkin maan tilanteesta ja hyvistä käytänteistä komitean toimintaa varten. Suomen asiamiehen tehtävässä tulee toimimaan Tiina Tolonen.

Tiina Tolonen
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto

Voittajan on helppo hymyillä!

Voittajan on helppo hymyillä!

Theseus-asiantuntijat Anna-Liisa Holmström Lahden amkista, Tiina Tolonen Oamkista sekä Minna Marjamaa Laurea amkista.

Kansainvälinen julkaisuarkistoalaan keskittyvä konferenssi Open Repositories 2014 järjestettiin tällä kertaa Suomessa 9. – 13.6. ja se toi Helsinkiin lähes 500 osallistujaa 40 eri maasta. OR2014 on suurin koskaan Suomessa järjestetty tämän alan tapahtuma, joka sisälsi runsaasti avoimeen tutkimusdataan, open access –julkaisuihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin sisältyvää ohjelmaa.

Saimme tammikuussa Kansalliskirjastosta vinkin, että tulevaan tapahtumaan haluttaisiin saada esityksiä ja kokemuksia erilaisista kansallisista näkökulmista avoimeen julkaisemiseen. Ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto Theseus onkin tässä tapauksessa oikein oivallinen esimerkkitapaus, onhan se 24 ammattikorkeakoulun yhteinen. Jätimme ehdotuksemme posterista tapahtuman järjestäjille helmikuussa ja jäimme jännittyneinä odottamaan tietoa mahdollisesta valinnasta tapahtumassa esitettäväksi.

Viimein huhtikuun alussa tuli odotettu viesti järjestelytoimikunnalta. Viestin alussa kerrottiin ensin että tämänvuotiseen tapahtumaan oli tullut ennätysmäärä erilaisia esitysehdotuksia. Varsinainen kohtalomme oli piilotettu viestin loppuosaan, jossa Program Committee ilmoitti, että ehdotuksemme oli hyväksytty. Arviot ehdotuksestamme olivat loistavia, ”overall recommendation”  -arvosana oli täysi kymppi!

Kaikkiaan konferenssissa esiteltiin 68 posteria, ensin ns. Minute Madness –tilaisuudessa, jossa jokaiselle oli annettu minuutti aikaa esitellä oman posterinsa pääkohdat ja lopuksi varsinaisessa posterisessiossa, joka kesti 2,5 tuntia. Posterisessioon liittyi lisäksi äänestys, jossa oli mahdollisuus äänestään parasta posteria esillä olleiden joukosta. Äänestyksen tulos julkistettiin konferenssin päätössessiossa torstaina, ja tänä vuonna oli päädytty tasapeliin kahden posterin välillä. Toinen näistä oli oma Theseus-posterimme.

Jaettu 1. tila on suuri kunnia meille ja erityisesti Suomen ammattikorkeakouluille, jotka ovat yhdessä aikaan saaneet hienon järjestelmän joka herätti kiinnostusta tässä kansainvälisessä tapahtumassa. Toiveenamme onkin että Theseuksen käyttäminen henkilökunnan rinnakkaisjulkaisujen tallennuspaikkana lähtisi samanlaiseen nousuun kuin mitä opinnäytetöiden kohdalla on nähty ja erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien tulokset saataisiin vapaasti käytettäviksi opinnäytetöiden tapaan. Vuonna 2013 Theseukseen tallennettuja julkaisuja ladattiin yli 13 miljoonaa kertaa. Se on vakuuttava luku, jota ihmeteltiin monen osallistujan suulla!

Tekstin kirjoitti Tiina Tolonen.

Alakuvassa voittajien julkistus.

Lue lisää

Kirjasto looks - kengät

Vapun kunniaksi tarjoamme tällä kertaa kuvakokoelman kirjastoväen jalkineista. Kesää kohti!

Lue lisää

Erasmus-viikko Cardiffissa

Erasmus-viikko Cardiffissa

Osallistuin Cardiffin yliopiston kirjaston järjestämään Erasmus Staff Development Programmeen 31.3.- 4.4. 2014. Koulutusviikkoon osallistui 24 korkeakoulukirjastossa työskentelevää kollegaa yhdeksästä eri  Euroopan maasta ja mukana oli sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kirjastojen henkilökuntaa.  Suomesta oli edustus minun lisäkseni lisäksi Lappeenrannan tiedekirjastosta sekä Haaga-Helian kirjastosta.

Viikon aikana kukin osallistuja esitteli vuorollaan oman maansa kirjastojärjestelmää ja omaa kirjastoaan.

Cardiff University kuuluu Britannian parhaimpiin ja on Russell Groupin jäsen. Cardiff University Library on yksi Britannian suurimmista kirjastoista sekä kävijämäärillä että lainausluvuilla mitattuna. Kirjasto on tunnettu erityisesti Information Literacy  ja Systematic reviewing opetuksestaan.

Health Library sijaitsee kauempana kaupungin keskustasta yliopistollisen sairaalan läheisyydessä Cochrane Buildingissa. Rakennus on nimetty lääketieteen tutkija Archie Cochranen mukaan. Cochrane-tietokanta on Terveysportissa, joka löytyy Oamkin kirjaston e-aineistoista.  Systemaattisen kirjallisuuskatsausten tekeminen on tutkimusmenetelmä, jota sovelletaan erityisesti lääke- ja hoitotieteessä.  Support Unit for Research Evidence (SURE) on ryhmä, joka opastaa ja auttaa systemaattisten kirjallisuuskatsausten tekemisessä.

Health Libraryn lisäksi vierailimme muutamassa muussakin yliopiston kirjaston lukuisista toimipisteistä  sekä National Museum of Wales Libraryssa ja Cardiff Central Libraryssa.

Suvi Autio
Informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan kirjasto

 

 

 

 

Lue lisää