"Miten niitä e-kirjoja käytetään?"

Kysymyksen kuulee kirjaston asiakaspalvelussa tämän tästä. Valitettavasti kysymykseen ei ole yhtä, nopeaa vastausta. Kirjaston e-aineistoissa kun on tarjonnassa monilla eri tekniikoilla ja lisenssimalleilla toimivia e-kirjoja.
 
Suurin osa kirjaston e-kirjatarjonnasta muodostuu e-kirjakokoelmista, jotka on ostettu valmiina "paketteina". Nämä toimivat IP-tunnisteisesti Oamkin verkossa, eli käyttäjän ei tarvitse erikseen kirjautua päästäkseen lukemaan kirjoja online-muodossa (muuta kuin tarvittaessa Oamkin verkkoon, etäkäyttöohje). Tällaisia e-kirjakokoelmia ovat esimerkiksi ulkomaisia e-kirjoja tarjoava Ebook Central (entinen Ebrary) ja kotimaiset Alma Talentin Verkkokirjahylly ja Duodecimin Oppiportti. Safarikin on Oamkin verkossa toimiva e-kirjakokoelma,  mutta siinä on kolmen yhtäaikaiskäyttäjän rajoitus kun taas edellä mainituissa ei yhtäaikaisten käyttäjien määrää ole rajoitettu.
 

"Miten niitä e-kirjoja käytetään?"

Kokonaisten e-kirjakokoelmien hankkimisen rinnalla ovat viime aikoina yleistyneet vaihtoehtoiset e-kirjojen hankintatavat. Oamkin kirjastossakin on kokeiltu niin sanottua PDA-hankintaa (Patron Driven Acquisition), jossa e-kirjoja asetetaan tarjolle asiakkaille ja kirjastolle ostautuvat vain ne e-kirjat, joita asiakkaat käyttävät. Kirjaston Ebsco e-books -kokoelma syntyi näin. Ebscon e-kirjatkin toimivat Oamkin verkossa, mutta niiden yhtäaikaisten käyttäjien määrä on rajallinen, useimmiten yksi tai kolme.

E-kirjoja voidaan hankkia kirjastoon myös suoraostoina, eli tilaamalla yksittäisiä e-kirjoja jo olemassa oleviin e-kirjakokoelmiin. Niinpä myös jo mainittuihin Ebook Centraliin ja Ebsco E-booksiin voi ilmestyä uusia, suoraostoina ostettuna e-kirjoja. Oamkin kirjastoon näitä on useimmiten ostettu yhden tai kolmen yhtäaikaiskäyttäjän lisensseillä. Tällaiset suoraostona ostetut e-kirjat erottaakin "pakettikokoelman" kirjoista siitä, että niissä on käyttäjämäärärajoitus, jota pakettiin kuuluvilla e-kirjoilla ei ole. IP-tunnisteisesti suoraostotkin kuitenkin toimivat, eli Oamkin verkossa ilman muuta tunnistautumista.

Oman lisänsä e-kirjaviidakkoon tuovat kotimaiset Ellibsin e-kirjat. Ainakaan toistaiseksi nämä eivät toimi Oamkissa IP-tunnisteisesti, vaan Ellibs-e-kirjoja käytetään tunnistautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja lainaamalla e-kirja joko kahdeksi tai neljäksi tunniksi kerrallaan (ohje). Ellibs-e-kirjoja hankitaan kappaleittain – esimerkiksi jos nimekettä on hankittu kaksi kappaletta, kaksi käyttäjää voi lukea samaa nimekettä yhtä aikaa ja kolmannen täytyy odottaa laina-ajan umpeutumista.

"Miten niitä e-kirjoja käytetään?"

Lisätietoa Oamkin kirjaston e-kirjapalveluista on tarjolla oppaassa E-kirjat

Kirjaston maksujen verkkomaksaminen

Olethan huomannut, että Oamkin kirjaston maksuja voi maksaa myös verkossa. Verkkomaksuja on voinut maksaa Leevissä nyt vuoden verran. Viime vuonna noin 28% kirjaston kassaan maksetuista euroista maksettiin verkon kautta. 

Omat maksut näkyvät Leevissä oman tilin Maksut-välilehdellä. 

Maksut maksetaan Paytrailin verkkomaksupalvelussa, jossa voi maksaa kaikkien kotimaisten pankkien verkkotunnuksilla sekä Mastercard- ja Visa-luottokorteilla. Maksamaan pääsee klikkaamalla 'Siirry maksamaan' -painiketta. 

Muistathan palata maksamisen jälkeen takaisin Leeviin, jotta summa rekisteröityy kirjaston järjestelmään ja poistuu maksuistasi. Maksu poistuu Leevistä välittömästi onnistuneen maksutapahtuman jälkeen.

Verkkomaksujen minimaksu on 0,60 €. Verkossa maksettavaa summaa ei voi itse muuttaa. Myöhästymismaksujen maksukatto on 50 €. Jos sinulla on tätä enemmän maksuja, ota yhteyttä kirjastoon ennen maksamista. 

Verkossa voi maksaa myöhästymismaksut ainoastaan palautetuista tai uusituista lainoista. Jos maksun kohdalla näkyy teksti "Erääntynyt, ei vielä palautettu", sitä ei voi maksaa ennen kuin laina on uusittu tai palautettu.

Tarkempaa tietoa kirjaston maksuista ja niiden kertymisestä löytyy hinnastosta

Maksuja voi maksaa edelleen myös kirjastoissa. Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kirjastot luopuivat käteismaksuista vuoden alussa. Näissä kirjastoissa voi maksaa yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Kontinkankaan kirjastossa ja Oulaisten sosiaali- ja terveysalan kirjastossa otetaan vastaan myös käteismaksuja korttimaksujen lisäksi. 

5000. tallennus Theseukseen – merkkipaalujen vuosi Oamkille ja avoimelle tieteelle

Syksyllä 2010 Oamkissa aloitettu opinnäytetöiden sähköinen tallentaminen on saavuttanut tänä vuonna pari merkkipaalua. Valtakunnallisesti 100 000. Theseukseen eli ammattikorkeakoulujen yhteiseen julkaisuarkistoon tallennettu opinnäytetyö tuli Oamkista ja nyt, vuoden jo lähestyessä loppuaan, tehtiin Oamkin omiin kokoelmiin 5000. tallennus. Onnekas tallennus on Rakentamisen tutkinto-ohjelmassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen Kari Höynälän opinnäytetyö Ammattioppilaitoksen oma rakennustuotanto. Onnittelut tästä sekä tutkinnon suorittamisesta Karille!

Avoimesti verkossa saatavina olevat opinnäytetyöt muodostavat olennaisen osan Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaamasta suunnitelmasta, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Avointa tiedettä tulee tämän mukaan edistää kaikin keinoin. Siksi onkin hienoa, että ammattikorkeakouluissa toteutettiin jo kohta 10 vuotta sitten (2007-2009) yhteinen hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin avoimen julkaisutoiminnan edistäminen ammattikorkeakouluissa. Tämän hankkeen tuloksena on syntynyt mm. edellä mainittu Theseus-julkaisuarkisto.

Kuluneena vuonna tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen on kiinnitetty huomiota Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeen kautta. Sen tarkoituksena on ollut kehittää ja jakaa erilaisia toimintamalleja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen saadaan avattua ja tuotua konkreettisesti kaikkien halukkaiden hyödynnettäviksi. Kaikki Suomen ammattikorkeakoulut ovat olleet sitoutuneita hankkeeseen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n kautta. Oamkissa on myös tartuttu haasteeseen ja tehty oma Julkaisijan opas, josta löytyy monenlaista tietoa avoimeen tieteeseen ja julkaisutoimintaan liittyen.

Yksi avoimen tieteen osa-alue, rinnakkaistallentaminen on vielä lapsenkengissään ammattikorkeakoulujen osalta. Vuosi 2016 on ollut käynnistämisen vuosi, huolimatta siitä että Arene ry:n rinnakkaistallentamista edellyttävä mandaatti annettiin jo vuonna 2009. Rinnakkaistallentaminen on hyvä keino lisätä ammattikorkeakoulujen omien tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä sekä vaikuttavuutta helposti ja kustannustehokkaasti. Tulevana vuonna rinnakkaistallentaminen tulee olemaan entistä enemmän esillä, kun Kansalliskirjaston vetämä Tieteen avoin julkaiseminen eli TAJUA-projekti saadaan päätökseen ja sen myötä syntyviä avoimen julkaisemisen yhteisiä käytänteitä saadaan vakiinnutettua ja tätä kautta aineistojen yhteensopivuus sekä hyvien käytäntöjen mukaisuus lisääntyy.

 Lämmintä joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta toivotellen,

Tiina Tolonen, Theseus-koordinaattori (AMKIT-konsortio)

Kotkantien kirjasto 

Monimuoto-opiskelijan kirjasto

Monimuoto-opiskelija! Luulitko, että kirjasto ei ole sinua varten? Olet väärässä, sillä Oamkin kirjastosta löytyy kattavasti kokoelmia ja palveluja, jotka ovat käytettävissä myös etänä.

Mistä kurssikirjat?

Painettujen kurssikirjojen 2 viikon laina-ajat eivät tietysti riitä alkuunkaan, kun lähipäiviä on joskus ja jouluna, mutta ei hätää, sillä useista kirjoista löytyy jo e-versio, jota voi julkaisijasta riippuen lukea joko selaimella tai ladata sen omalle koneelleen. Kaikki e-kurssikirjamme löydät tietysti Leevistä. Muista ruksia "Verkossa saatavilla"-rajaus hakiessasi, niin painetut versiot jäävät haun ulkopuolelle. Alla muutamia esimerkkejä eri alojen kurssikirjoista:

Ylläolevat listaukset eivät ole absoluuttisia, joten muista tarkistaa tietyn kirjan löytyvyys erikseen hakemalla sitä esimerkiksi nimellä ja käyttämällä "Verkossa saatavilla"-rajausta.
 
Ihan kaikista kurssikirjoista ei ole kuitenkaan e-versioita saatavilla. Näiden osalta monimuoto-opiskelijan kannattaa kääntyä paikallisten kirjastojen puoleen. Kaikki korkeakoulukirjastot niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin ovat kaikille avoimia kirjastoja. Paikanna siis sinua lähin korkeakoulukirjasto ja hanki kortti sinne. Myös yleisistä kirjastoista löytyy usein kurssikirjoina käyttämiämme kirjoja, joten niiden kokoelmat kannattaa tarkistaa myös.
 

Entä muut tiedonlähteet?

Opinnoissa tarvitaan paljon muitakin tiedonlähteitä kuin pelkkiä kurssikirjoja. Esseiden ja muiden kirjallisten tehtävien kirjoittamiseen tarvitset laadukkaita ja luotettavia artikkeleja ja kirjallisuutta. Vaikka Googlettamalla voi päästä hyvin alkuun tiedonhankinnassa, kannattaa homman edetessä painottaa kirjaston tarjoamia tiedonlähteitä juurikin tiedon luotettavuuden varmistamiseksi.

Kirjastostakin nimittäin löytyy. Yksistään lisensoituja (eli maksullisia) tietokantoja on lähemmäs 100, joiden lisäksi olemme koonneet palveluihimme myös parhaat vapaan netin tiedonlähteet. Runsaudenpulan hallitsemiseksi olemme järjestelleet lähteitä alakohtaisiksi tietopaketeiksi, joita kannattaa hyödyntää opinnoissa. Jokaiselle monimuotototeutukselle löytyy omansa:

Elektronisten lähteiden osalta pitää muistaa, että maksulliset dokumentit ja e-kirjat eivät avaudu kotiverkossa. Tällöin on tärkeää, että käytät kirjaston verkkopalveluista (Leevi, tiedonhakuoppaat, kirjaston www-sivut) löytyviä linkkejä, jotka ohjaavat sinut kirjautumaan Oamkin välityspalvelimen kautta koulun sähköpostitunnuksilla.

Ylivoimaisesti helpoin tapa varmistaa aineistojen avautuminen on kuitenkin VPN-yhteyden luominen koulun verkkoon. Tällöin työskentelet automaattisesti koulun IP-alueella, jolloin kaikki etäkäytettävät palvelut avautuvat aivan kuin työskentelisit koulun atk-luokassa.

Alla olevista palveluista löydät apua ja ohjeita eri aineistotyypeille ja palveluille:

Entä, jos tarvitsen lisää apua ja ohjausta? 

Kirjaston verkkopalveluista löytyvän chat-ikkunan kautta voit pyytää apua milloin vain. Vaikka chat olisi Offlinellakin, laita silti kysymys tulemaan, niin vastaamme nopeasti sähköpostitse. Ilta-aikaan esitettyihin kysymyksiin vastataan tietysti vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kirjastojen aukioloaikoina voit myös soittaa kirjastoon, ja ohjaamme puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löydät täältä >>

Voit myös varata henkilökohtaisen ohjausajan, joka voidaan hoitaa esimerkiksi etäneuvotteluna.
Lue lisää täältä >>

Monimuoto-opiskelija älä siis jää yksin! Olemme täällä myös sinua varten.

Asiantuntemusta ja tiedon jakamista Suomenlahden molemmin puolin – puhujavierailu musiikkikirjastoseminaarissa

Helsingissä järjestettiin 26. – 27.5.2016 sarjassaan ensimmäinen Estonian-Finnish Music Library Seminar eli suomalais-virolainen musiikkikirjastoseminaari. Seminaarissa kohtasivat sekä musiikkikirjastot, musiikkiarkistot että musiikkimuseot. Näin saatettiin yhteen erilaisissa musiikkialan muistiorganisaatiossa työskenteleviä henkilöitä ja välitettiin tietoa projekteista ja tapahtumista Suomenlahden molemmin puolin. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Seminaarissa vieraili myös IAML:in eli kansainvälisen musiikkikirjastojen ja –arkistojen liiton pääsihteeri Pia Shekter, joka oli hyvin vaikuttunut kuulemistaan esityksistä ja toivoi lämpimästi, että kuulisi niistä lisää IAML:in vuoden 2017 konferenssissa Riikassa.

Seminaarin ohjelma oli mielenkiintoinen. Ensimmäisenä seminaaripäivänä saimme Helsingin yliopiston kirjaston johtaja Kimmo Tuomisen avauksen jälkeen kuulla molempien maiden musiikkiperinteisiin liittyvistä arkistoista ja museoista sekä erilaisista harvinaisista kokoelmista. Päivän päätteeksi oli järjestetty vierailu Helsingin kaupunginmuseon suosittuun Musiikkia! Kaupungin soivat muistot –näyttelyyn, joka tarjosi osallistujille halutessaan mahdollisuuden vaikka laulaa ja tanssia.

Toisena seminaaripäivänä saimme katsauksen tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetuksesta Taideyliopistossa ja Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella. Tästä kuulijat saivat varmasti hyviä vinkkejä omaankin opetustyöhönsä. Yksi toisen päivän teemoista oli myös musiikkikirjastojen tulevaisuus ja kuinka e-aineistot liittyvät siihen. Viron kansalliskirjastossa oli aloitettu digitoimaan vanhoja virolaisia painettuja nuotteja, tärkeimpinä niistä vanhat koululaulut joilla on vahva perinne heidän kulttuurissaan. Tähän teemaan liittyi myös oma esitykseni, jossa kerroin yhteistyössä e-Concerthousen kanssa syntyneestä digitaalisesta nuottikirjastostamme.

Nuottikirjaston merkitys kasvaa jatkuvasti suuremmaksi kun sekä etä- että monimuoto-opetus lisääntyy ja määrärahat painetun nuottimateriaalin hankkimiseksi ovat laskusuunnassa kaikkialla. Suuri hyöty on myös siitä, että palvelu on ilmainen ja aikaan tai paikkaan sitomaton. Se tuo apua myös silloin, kun lähin musiikkikirjasto on pitkän matkan päässä tai ei ole mahdollisuutta päästä käymään kirjastossa. Vaikka oma nuottikirjastomme on toistaiseksi sisällöltään varsin pieni verrattuna IMSPL:n eli International Music Score Library Projectin kokoelmaan, joka lienee suurin vapaasti verkosta löytyvä yli 350 000 nuottijulkaisullaan, mutta sen käytettävyys on ylivoimainen, kun käyttäjä voi halutessaan myös kuunnella, tulostaa sekä muuttaa nuotin haluttuun sävelkorkeuteen omaa tarvettaan varten. Tämä ominaisuus on tehnyt nuottikirjastostamme hyvin suositun erityisesti laulajien ja heidän säestäjiensä joukossa. Jatkamme Kari Kuosmasen kanssa tätä vapaaehtoispioneerityötä saamamme hyvän palautteen innoittamina ja toivomme että löytäisimme lisää talkooväkeä laajentamaan kokoelmaa.

Tiina Tolonen
Kotkantien kirjasto