Rautoja tulessa

Kuten hallitusvuoden alussa perehdytyksessä sain kuulla, syksy on ehdottomasti hallituskauden kiireisin jakso. Niin uudet kuin vanhatkin opiskelijat tarvitsevat opiskelijakortit ja lukuvuositarroja, eikä tässä vielä kaikki! Allekirjoittanutta työllistää muun muassa koulutusohjelmatiimiläisten sekä suomen- että englanninkielisten koulutusten järjestäminen, kun välillä tuntuu ettei kalenterista mitenkään löydy optimaalista päivää niille. Lisäksi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKin liittokokous lähestyy kovaa kyytiä. Liittariin on valmistauduttu perehtymällä liittokokousmateriaaleihin, ja OSAKOn edustajistokin kokoontui hyvin pikaisella aikataululla. Liittariin mennessä pitäisi myös varmistaa että muutkin opiskelijakunnat ymmärtävät hallituksemme puheenjohtajan Nooran olevan paras valinta SAMOKin hallituksen jäsenten joukkoon ensi vuodelle.

OSAKOn omatkin edustajavalinnat lähestyvät. Edustajistovaalin ehdokasasettelu päättyy ensi maanantaina. Sähköiset vaaliuurnat ovat auki 5. - 11.11. jonka jälkeen saammekin tietää ensivuoden edustajiston kokoonpanon. Tämän jälkeen syyskokous ja uuden OSAKOn hallituksen valinta onkin jo ovella. Hämmentävää kuinka nopeasti viikot vierivät; vastahan sitä palattiin ns. kesälomilta ja nyt hallituskauden loppu häämöttää jo lähellä.

Koulutuksen kehittämisen tiimoilta mielenkiintoisin asia lienee jo käyntiin lähtenyt Oamkin sisäinen auditointi, jossa allekirjoittanutkin on opiskelijajäsenenä mukana. Sisäisessä auditoinnissa auditointiryhmät tutustuvat heille valittuun koulutusohjelmaan ja haastattelevat koulutusohjelman ihmisiä, niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin puolelta. Tarkoituksena on ulkopuolisten henkilöiden avulla löytää mahdollisia kehittämiskohteita mutta ennen kaikkea myös havaita hyviä käytänteitä ja toimintatapoja, joita myös muut koulutusohjelmat voisivat hyödyntää. Auditoitavia koulutusohjelmia on vain seitsemän, mutta tulokset toivottavasti hyödyttävät koko ammattikorkeakoulua.

Kaiken tämän härdellin keskellä saimme kuulla viime perjantaina varsin hyviä uutisia. Oamk Gaalassa palkittujen listoilta löytyi yksi omistamme: Vuoden Oamkilainen on OSAKOn pääsihteeri Tapio Korhonen! Tapio sai tunnustusta tärkeästä työstään opiskelijoiden ja koko Oamkin parhaaksi. Hänen työpanoksestaan "pienenä" poikkileikkauksena voidaan mainita että kutakuinkin jokainen tämän talon opiskelijakortti on ennen omistajalleen päätymistä pyörähtänyt Tapion pöydällä. Tapion palkitseminen voitaneen myös tulkita hatunnostoksi koko opiskelijakuntaa kohtaan. Tässä kellarissa tehdään tärkeää työtä ammattikorkeakouluyhteisön parhaaksi ja sitä myöskin arvostetaan. Tapion Oamkilaisuutta juhlistettiin vielä erikseen Oamk-kakkukahvien merkeissä toimistollamme. Kiitos Noora kakusta!

 

Pääsihteerimme
Vuoden Oamkilainen
Onneksi olkoon!

Rautoja tulessa

Hallituksen jäsen Juho Koskelainen

Oamkia kehittämässä

Kello on 08:30 torstaina 3.10.2013. Kirpeä syysaamu avautuu Rokuan kuntoutuskylpylän opetustilan seinän kokoisista ikkunoista. Luokkatilassa istuvat Oamkin rehtorit, yksikön johtajat sekä muuta hallintoa kolmen opiskelijakunnan edustajan kanssa. Edellisenä iltana istuimme illallisella, pistimme jalalla koreasti ja nauroimme makeasti yhdessä. Olemme Oamkia kehittämässä.

Tavoitteena kehittämispäivillä on rakentaa runko Oamkin uudelle strategialle kehittämissuunnitelma, sekä tarkastella johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää. Hallinnon uudistuksen myötä moni asia on organisaatiossamme muuttunut, ja tulee jatkossakin muuttumaan ympäröivän maailman sitä vaatiessa.

Oamkin uudessa strategiassa nimetään onnistumisen avaintekijöiksi Opiskelijoiden tarpeeseen vastaaminen ja Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Kiitos vararehtori Kimarin, sain kunnian vetää aiheesta ryhmäkeskustelun ja esitellä keskustelun yhteenvedon. Keskustelumme osallistujien kanssa polveili ja tärkeitä pointteja nousi esiin.

Ilmassa on opetuksen ja oppimisen reformin tuntua. Luennoiva lähiopetus on vanhentunut tapa opettaa ja oppia. Nykypäivän opiskelijalla on tieto ja materiaali saatavilla vain muutaman klikkauksen päässä. Itseohjautuva opiskelija ei enää tarvitse opettamista, vaan hän tarvitsee oppimisen ohjaamista. Haastavissa tiedon solmukohdissa opettajan tulisi toimia ohjaajana, joka auttaa opiskelijaa itse avaamaan tuon solmun niin, että hän osaa sen myös solmia uudestaan.

Lähiopetustuntien leikkaamisen myötä opiskelijoiden on pitänyt totutella itsenäiseen työskentelyyn. Tulevaisuuden työelämä muuttuu jatkuvasti liikkuvammaksi sekä joustavammaksi, työelämälähtöisen ammattikorkeakoulun tulisi heijastella opetuksessaan tätä kehitystä. Kehittämispäivillä onkin usein mainittu opetussuunnitelmien joustavuus, e-oppiminen, itseopiskelutilat sekä ryhmässä työskentely.

Lisääntyvän itsenäisen työskentelyn tehokkuus on taattava riittävällä oppimisen ohjauksella sekä ryhmän tuella. Opettajatuutorit, tuutorit, kokemustuutorit sekä studygroup-toiminta ovat avain resursseja ohjauksen ja ryhmän ylläpitämiseksi. Ryhmässä ’itsenäisesti’ opiskeleminen on monesti sanottu ja koettu oppimista tukevaksi tapahtumaksi. Toinen toistaan ohjaava ja opettava opiskelija kokee ahaa-elämyksen useammin kuin luennolla istuva opiskelija.

Opiskelijan tarpeeseen vastaaminen on Oamkin tärkein tehtävä. Me opiskelijat olemme ammattikorkeakoulumme tuloksen tekijä. Kehittämispäivien keskustelua seuranneena luotan Oamkin pyrkimykseen luoda opiskelijalle otolliset ja nykyistä paremmat puitteet suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa.

Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö on myös nimetty onnistumisen avaintekijäksi. Yhteisöllisyyttä Oamkin hallinto haluaa kehittää kampusrakenteen yhtenäistyttyä keskitetyillä palveluilla, tilaratkaisuilla sekä opetuksen suunnittelun yhtenäistämisellä. Opintopolun esteiden poistaminen niin, että kurssien valinta myös muiden alojen opintotarjonnasta lisää opintojen muokattavuutta ja näin ollen myös mielekkyyttä.

Hyvinvointipalvelut yhdessä opiskelijan ohjaamisen kanssa jouduttaa opintoja opiskelijoiden opiskelukyvyn lisääntyessä. Korkeakouluyhteisössä on kuitenkin opiskelijoiden lisäksi avain asemassa myös opetus- ja muu henkilökunta. Opettajien vertaistuki toisilleen sekä ideoiden, hyvien käytänteiden ja opetusmateriaalien jakaminen edesauttaa jokaisen työskentelyä. Oamk kaipaa kipeästi tällaista jakamisen kulttuuria.

Opiskelijakunnalla on vastuu opiskelijoiden ryhmäyttämisestä tuutoroinnin ja vapaa-ajantoiminnan kautta. Kahdeksan tuhannen opiskelijan porukan yhteenkuuluvuuden tunne on kunnianhimoinen tavoite. Siihen, että jokainen voi hyvillä mielin sanoa: ”Olen Oamkilainen”, voimme päästä ainoastaan jokaisen panostuksella, ei ainoastaan vapaa-ajantoiminnassa vaan myös opiskelussa. Monialaisessa ammattikorkeakoulussa jokaisella on mahdollisuus tavata eri alojen tulevia ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tutkinto-ohjelmien rajat ylittävien projektien, ryhmätöiden ja opinnäytetöiden myötä opiskelijat verkostoituvat tulevaa varten.

 

Yhdessä paremmaksi,

Oamkilainen

asuu meissä kaikissa!


Hallituksen puheenjohtaja Noora Nousiainen, innokas kehittäjä ja visionääri

OSM-kisat - kuka, mitä, häh?

Opiskelijoiden SM-kisat eli OSM-kisat. Mikä tämä juttu on? Kuka niihin menee, himourheilijatko? Missä niitä on ja kuka niitä järjestää?

Opiskelijoiden SM-kisat (OSM) on valtakunnallisen Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) huomassa oleva kisakonsepti. OLL avaa kisahaun joka syksy ja valitsee hakemusten perusteella järjestäjät. OLL myös kouluttaa valitut kisajärjestäjät, toimittaa järjestäjille OSM-ilmeellä varustetut markkinointimateriaalit ja tukee järjestäjiä tilanteen mukaan. OLL on myös paikalla jokaisessa OSM-kisassa ja on omalta osaltaan huolehtimassa, että hommat rullaavat ja kisoissa noudatetaan OSM-sääntöjä. OSM-kisat voidaan järjestää erillisenä tapahtumana tai osana valmista liikunta- tai urheilutapahtumaa.

OSM-kisoissa on aina tarjolla kilpasarja ja rentosarja. Kilpasarjoja voi olla erikseen miehille ja naisille, tai joukkuelajeissa se voi olla yhdistelmäjoukkueille. Kilpasarjaan osallistuu usein lajin aktiivisia harrastajia. Palkintona mitalien ja tavarapalkintojen lisäksi OSM-kilpasarjan voittaja pääsee edustamaan Suomea opiskelijoiden EM-kisoissa niissä lajeissa, jotka kuuluvat Europaan opiskelijaurheiluliiton (EUSA) lajivalikoimaan. Esimerkiksi miesten futsalin OSM-kisojen voittaja, Jyväskylän yliopiston Kampuksen Dynamo on yksi Suomen futsal-liigan kovimpia joukkueita. Dynamo sijoittui opiskelijoiden EM-kisoissa kymmenenneksi hävittyään ensin alkulohkossa niukasti yhdellä maalilla tulevalle mestarille, espanjalaiselle Valladolidin yliopistolle.

Rentosarjassa taas ei taistella hampaat irvessä voitosta. Se on tarkoitettu niille, jotka haluavat pitää hauskaa yksin tai porukalla. Lajia ei tarvitse hallita. Yksi hienoimmista OSM-rentosarjan esimerkeistä oli viime viikonloppuna Porissa pelattu pesäpallon OSM. Siellä rentosarjassa oli yhteensä 14 joukkuetta. Rungon sarjalle muodostivat paikalliset Satakunnan ammattikorkeakoulun joukkueet, mutta vierailijoita oli paljon muualtakin, kuten Joensuusta, Mikkelistä, Tampereelta ja Turusta. Oli erittäin hauskaa olla paikan päällä todistamassa tervehenkistä opiskelijoiden hauskanpitoa ja yhdessäoloa, jossa samalla harrastettiin kuin huomaamatta liikuntaa. Sää suosi, ihmiset olivat iloisia ja ilmassa oli jopa festarihenkeä.

Pesäpallon OSM-kisojen rentosarjan voittaja Mikkelin ammattikorkeakoulun joukkue

Mainittujen futsalin ja pesäpallon lisäksi OSM-kisoja on tänä vuonna järjestetty jo golfissa, seikkailu-urheilussa, maratonilla (Helsinki City Marathonin yhteydessä), rantalentiksessä, pöytätenniksessä, squashissa, sulkapallossa, keilailussa, jalkapallossa, ultimatessa, salibandyssa, jääkiekossa, jenkkifutiksessa ja lentopallossa. Tulossa on vielä voimailulajien ja karjalaisen kolmiottelun kisat. Ensi vuoden kisajärjestäjien haku on auki 15.10. asti. Sen jälkeen tiedetään, missä lajeissa kilpaillaan ensi vuonna. Ota lisää selvää OSM-kisoista Opiskelijoiden Liikuntaliiton nettisivuilta, seuraa ensi vuoden tiedotusta ja kokoa porukka tai lähde itse edustamaan Oamkia OSM-kisoihin!

Hauskanpitoa,
yhdessäoloa ja 
Suomen mestaruus 

Vesa-Ville Väänänen
Opiskelijoiden Liikuntaliiton varapuheenjohtaja ja OSAKOn edustajiston jäsen 

96 yötä jouluun on

Niin se vaan on, että vuodet tuntuvat vierivän vuosi vuodelta nopeampaa. Ensi viikon lopulla saa alkaa virittelemään kalenterin sivun vaihtamista jo lokakuun puolelle. Miten tämä syksy on jo ennättänyt näin pitkälle? Vastahan sitä kesälomalta palattiin.

Toissa viikon Tour d´Oulu ja Preludi keräsivät jälleen tänä vuonna valtavat määrät osallistujia. Silmämääräisesti arvioiden Tour d´Ouluun osallistui enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin. Myös Preludin osallistujamäärä hätyytteli ennätystä. Keväällä alkanut suunnittelutyö tuotti tulosta ja nyt molempien tapahtumien onnistumiset ja kehittämisenkohteet on käyty läpi ja dokumentoitu avuksi tulevaisuuden toimijoillemme. Meille on tärkeää, että pystymme vuosi toisen jälkeen tarjoamaan laadukkaita tapahtumia, joita palautteiden perusteella kehitetään entistä paremmiksi.  

Pidimme opiskelijakunnan hallituksen ja henkilöstön  syksyn suunnittelupäivän, eli ”evakon” viime perjantaina. Keskusteltavina aiheina olivat mm. työn alla oleva strategia, talousasiat, kevään kehityskeskusteluissa kehitettäviksi nousseet asiat ja toimijoidemme ajankäytön suunnitteleminen. Jokaisella työyhteisön jäsenellä tulee olla sellainen olo, että tätä kuunnellaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa työympäristönsä asioihin. Muuten palautteen antaminen loppuu siihen tuntemukseen, että tekemisillä ja sanomisilla ei ole mitään merkitystä ja palautteen antaminen ehtyy.

Mitä sinä olet mieltä opiskelijakunnastamme? Onnistummeko tehtävissämme ja tapahtumissamme? Ensi viikolla avautuu OSAKO –kysely nettiin, jolla tiedustelemme mm. näitä asioita. Kannattaa vastata, sillä juuri tuon palautteen perusteella osaamme kehittää toimintaamme haluamaasi suuntaan. Toinen hyvä mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun opiskelijakunnassa on asettua ehdolle edustajiston vaaleissa. Ehdokasasettelu on alkanut.

 

Elämänpyörä

Aluton ja loputon

Tärkein on matka

 

Tapio Korhonen, pääsihteeri

Ollaan ystäviä jookos, niinku ananas ja kookos?

Suomessa on ollut kautta aikain stereotypioihin perustuvia ennakkoluuloja, jotka elävät vahvasti kulttuurissamme – suurimmaksi osaksi ilman mitään tieteellistä pohjaa. Sitten on ihmisiä, jotka uskovat, että huumorin kautta ja sananvapauden varjolla voi sanoa tai tehdä mitä huvittaa välittämättä vastaanottajan suhtautumisesta asiaan. Henkilökohtaisella tasolla asialle on nimikin: häirintä.

Kun kanssaeläjää nimittelee sanalla, jota yleensä käytetään toisen ”heikkouden” alleviivaamiseen, puhutaan häirinnästä.  Kun tarkoituksellisesti pyritään tekemään tietty henkilö tai asia naurunalaiseksi, puhutaan häirinnästä. Niin ikään asiattomat kommentit, jotka kohdistuvat esimerkiksi henkilön sukupuoleen, vammaisuuteen, kieleen tai uskontoon, ovat häirintää. Toisen nöyryyttäminen, halventaminen ja olon tekeminen uhatuksi eivät lievimmissä muodoissaankaan kuulu korkeakoulumaailmaan, saati yhteiskuntaan ylipäätään. Ja tämähän lukee siis laissa.

Valitettavasti tämä ei tarkoita, etteikö muun muassa rasistisia, seksistisiä ja homofobisia letkautuksia esiintyisi myös koulun käytävillä ja jopa opetustiloissa.

Häirintään on helppo syyllistyä huomaamattaan. Monelle omasta elämästä poikkeavalle asialle on helppo naurahtaa - varsinkin, jos sitä ei itse oikein tahdo ymmärtää. On ymmärrettävää, ettei perustallaaja hahmota esimerkiksi sukupuoli-identiteettien ja seksuaalisuuden moninaisuudessa käytettävää termistöä. On paljon sanoja, lauseita ja ilmaisuja, joita ”ei saisi sanoa ääneen”, mutta jotka silti karkaavat suusta tietyissä tilanteissa. Onneksi asioista on helppo ottaa selvää. Seta on laatinut toimittajaoppaan, joka on ytimekäs mutta ymmärrettävä kokonaisuus jokaiselle, joka haluaa kommunikoida loukkaamatta turhaan kanssaeläjiään. Oamkissakin opiskelee ja työskentelee iso joukko seksuaali- ja/tai sukupuolipuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Häirintä on aina subjektiivinen kokemus. Se, mikä toiselle on hauska kommentti sopivassa paikassa, voi toiselle olla jatkoa vuosikausien koulukiusaamiseen. Koska jokaisen kokemus on erilainen, pitäisi asioista pystyä keskustelemaan rakentavasti. Omia ennakkoluulojaan kannattaa ja pitää haastaa. Parhaiten sen tekee tutustumalla ihmiseen, jonka kaltaista ei ole aiemmin tavannut.

Vapauden rinnalla kulkee suuri vastuu. Vastuu välittää kanssaihmisistä ja siitä, miten he ottavat viestimme vastaan. Vastuu olla loukkaamatta ja häiritsemättä. Vastuu puuttua, kun sanojen ja tekojen väärinkäyttöä huomaa.

Opiskelijakunnassa loukkaavia puheita ja tekoja ei hyväksytä. Koska häirintä missään muodossaan ei koulun käytäville eikä opiskelijan arkeen kuulu, on OSAKO kouluttanut häirintäyhdyshenkilöt, joihin voi halutessaan ottaa yhteyttä. Yhdyshenkilöiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti, miten häirintään ja häiritseviksi koettuihin tilanteisiin voidaan puuttua.

Ystävä, kuule
Tiedon väärti ei ole
Ennakkoluulo

Pinja Laukkanen
OSAKOn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava, opiskelijahyvinvoinnin edistäjä ja omien ennakkoluulojensa kanssa painiva.