Paljon puhetta, vähän kysymyksiä

17.3 Lännen Media järjesti Alma-talolla eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalipaneelin. Paneeliin oli kutsuttu Kalevan puolesta myös OSAKOn hallituksen puheenjohtaja. Tarkoituksena oli esittää puheenjohtajille opiskelijoita koskeva kysymys. Valitettavasti aikataulu ei antanut myöten kysymyksen esittämiselle ja myös monet muut ympäri Suomea tulleet eivät ehtineet esittää omaa kysymystään. OSAKOn kysymys olisi kuulunut ”Koska uudelleenkouluttautuminen on nykyisessä tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan ja onneksi viime perjantaina eduskuntapuolueet antoivat tukensa opintotuen rajaamista vastaan, niin oliko tämä viesti siitä että koulutukseen panostamalla voidaan lisätä vientiä ja uusia innovaatioita? Jos näin niin mihin koulutusaloihin aiotte panostaa enemmän tulevalla hallituskaudella, jotta vientiä ja innovaatioita syntyy?” Vaikka kysymys jäi esittämättä julkaisi Kaleva kuitenkin 18.3 lehdessään asiasta jutun, jossa harmiteltiin asiaa. Ensimmäisellä aukeamalla oli iso kuva, jossa pidän käsiäni avoinna todetakseni ”käsin kosketeltavan lähellä, mutta niin kaukana”

Joka tapauksessa paneeli oli antoisa ja puolueet alkoivat ottamaan pikkuhiljaa eroja toisiinsa. Suuri yhtenäisyys puolueilla oli kuitenkin meitä opiskelijoita miellyttävästä asiasta: Koulutuksesta ei enää leikata! Samaa viestiä olemme saaneet Oulun vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkailta joita olemme soitelleet läpi kysyäksemme heiltä kysymyksiä #koulutuslupaus kampanjan neljään kysymykseen, joista yhtenä on juuri yllämainittu. Nämä lupaukset kerätään Exceliin ja yhdistetään koko suomenlaajuiseen koulutuslupaus tiedostoon, josta voi tulevalla kaudella jokainen opiskelija ja mediassa työskentelevä tarkastella pitivätkö ehdokkaat todella lupauksensa.

Onneksi kysymyksiä pääsemme esittämään runsain määrin 30.3 kaupungintalolla järjestettävässä vaalipaneelissa, joka toteutetaan yhdessä OYYn kanssa. Facebook sivuiltamme voit löytää tapahtumasivun: https://www.facebook.com/events/1576072312609940/ johon voi jättää panelisteille kysymyksiä joista OYYn kanssa valikoimme opiskelijoita kiinnostavia kysymyksiä tentattavaksi. Ilmoittauduhan mukaan!

Juha Heikkinen

OSAKOn hallituksen puheenjohtaja

Vaalilupaukset

nämä äänten kerääjät

on pidettävä

OSASTO ry:n vastine varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden kannanottoon varhaiskasvatuslakiehdotuksesta

Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden koulutusalajärjestö OSASTO ry:n vastine yliopistojen varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden kannanottoon varhaiskasvatuslakiehdotuksesta

Lastentarhanopettajaksi opiskelevien ainejärjestöt tekivät uutta varhaiskasvatuslakia koskevan kannanoton (12.1.2015). Ainejärjestöt kritisoivat nykyisen päivähoitolain sallimaa käytäntöä, jonka mukaan lastentarhanopettajan pätevyyden voi saada kahdessa koulutuksessa. Ainejärjestöjen mielestä käytäntö on “yhteiskunnallisesti tehoton”. Kannanotossa todetaan, että koulutukset tuottavat erilaista osaamista ja etteivät ne valmista pätevyydeltään tasavertaisia lastentarhanopettajia. Ainejärjestöjen mukaan vain opettajankoulutuksen saaneet opettajat ovat päteviä lastentarhanopettajan tehtäviin. (Ebe ry, 2015. Viitattu 16.2.2015.)

Me OSASTO ry:ssä olemme samaa mieltä siitä, että korkeakoulut tuottavat erilaista osaamista. Tämä on mielestämme kuitenkin pelkästään myönteinen asia ajatellen lasten muuttuneita kasvuoloja ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista varhaiskasvatuksen areenalla. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat monin eri tavoin lasten ja lapsiperheiden elämään. Perherakenteet ovat monimuotoistuneet, ja työelämän epävakaus asettaa vaatimuksia perhe-elämälle. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden määrä on kasvussa, ja kansainvälistyminen vaatii päiväkodeilta moninaisten kulttuurien huomioon ottamista. Varhaiskasvatustyön toteuttamista perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tarvitaan yhä enemmän. Tämän kaiken monimuotoisuuden keskellä vain yhden työtavan käyttäminen ei ole mahdollista. (Puroila, A. 2004, viitattu 17.2.2015.) Talentian mukaan sosiaalialan koulutustaustaisten ja kasvatusalan koulutustaustaisten varhaiskasvatuksen opettajien tasavertainen työskentely rinnakkain tukee parhaiten varhaiskasvatuslain kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. (Talentia 2014, viitattu 17.2.2015.)

Talentia korostaa varhaiskasvatuksessa lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta eli ns. Educare-mallia, lasten ja perheiden osallisuutta, syrjäytymisen ehkäisemistä sekä vanhempien ja päivähoidon henkilöstön kasvatuskumppanuutta. Näihin tehtäviin sosiaalialan tietoperustasta ammentava varhaiskasvatuskoulutus antaa erinomaiset valmiudet. Varhaiskasvatuksessa tulee olla yhä enemmän osaamista perheen kanssa yhdessä toimimiseen, osallisuuden tukemiseen, varhaiseen tukemiseen ja perheen ohjaamiseen asiantuntijaverkoston palveluihin. Tällöin kasvatuskumppanuuden tärkeyden tunnistaminen ja perhetyön osaaminen korostuvat. (Talentia 2014, viitattu 17.2.2015.)

Yliopistojen varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden mukaan korkeakoulutetun varhaiskasvatushenkilöstön osuus päiväkotien henkilöstöstä täytyy olla suurempi. Heidän väittämänsä mukaan näillä näkymin Suomen päiväkotien henkilöstöstä alle 30 %:lla on korkeakoulututkinto. Talentian mukaan nykyisin kolmasosalla lastentarhanopettajista on sosiaalialan tutkinto, joista yleisin tutkinto on sosionomi (AMK) (32 %). Varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit työskentelevät lastentarhanopettajina rinnakkain kasvatustieteen kandidaatin (16 %) tutkinnon ja kasvatustieteen maisterien (4 %) tutkinnon sekä opistotutkinnon (37 %) suorittaneiden lastentarhanopettajien kanssa. (Talentia 2014, viitattu 17.2.2015.) Näiden lukujen valossa näyttäisi siltä, että sosionomit (AMK) ovat suuri ja tärkeä osa Suomen päiväkotien resursseja. Kannanotossa ollaan huolissaan korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien vähäisestä määrästä, mutta meidän puolellamme ihmetystä herättää se, kuinka tilanteessa auttaisi sosionomien (AMK) lastentarhanopettajan pätevyyden poistaminen.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan vahvaa moniammatillista korkeakoulutettua osaamista. Lastentarhanopettajan titteli sosionomin koulutuksessa on merkittävä houkutin varhaiskasvatukseen suuntautumiseen. Jotta pystytään turvaamaan, että varhaiskasvatuksessa on tulevaisuudessa riittävästi korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, pitäisi sosionomeilla olla ehdottomasti jatkossakin mahdollisuus suorittaa lastentarhanopettajan pätevyys.

Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden koulutusalajärjestö ry

 

LÄHTEET
Ebe ry 2015. Kannanotto varhaiskasvatuslakiehdotukseen. 12.1.2015. Viitattu 16.2.2015.
Puroila. A.-M. 2004. Työ varhaiskasvatuksessa muuttunut yhä vaativammaksi. Lastentarhanopettajaliitto 2004. Viitattu 17.2.2015.
Talentia 2014. Talentian lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä. Viitattu 17.2.2015.
Talentia 2015. Päivähoitolakia uudistetaan. Viitattu 17.2.2015.

Anna äänesi kuulua

Alkuviikko on kulunut Laatukiertue -ständeilyn merkeissä. Maanantaina olimme Kotkantiellä, tiistaina Sosiaali- ja terveysalan yksikössä ja keskiviikkona Liiketalouden yksikössä. Jaoimme mandariineja, jotka olivatkin klementiinejä, haalarimerkkejä ja kahvia (Liiketaloudessa kuumaa mehua). Tärkein tehtävämme oli kuitenkin tiedottaa ja muistuttaa opiskelijoita meneillään olevasta opiskelijakyselystä.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakysely on auki 9.-20.2. Kyselyn teemana on tällä kertaa koulutus. Sillä kerätään palautetta ohjauksesta, opetuksesta, opiskelusta, arvioinnista, oman osaamisesi kehittymisestä sekä tyytyväisyydestä opintojen kokonaisuuteen. Opiskelijakysely antaa opiskelijoille tilaisuuden päästä vaikuttamaan omaan koulutukseensa ja saada äänensä kuuluviin. Kyselyn tuloksia käsitellään tutkinto-ohjelmatiimeissä ja opiskelijoille järjestettävässä palautetilaisuudessa. Tuloksia käytetään koulutuksen kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulun toiminnan parantamiseen.

Miksi palautteen antaminen on niin tärkeää? Miksi turhautumista ei voi vain purkaa kahvipöydässä ja olettaa, että joku tekee asialle jotain? Miksi juuri minun mielipiteelläni on väliä? Jos palaute ei löydä tietään oikeaan osoitteeseen, esimerkiksi tutkintovastaavalle, oletetaan hyvin helposti, että kaikki on hyvin eikä mitään tarvitse muuttaa. Siksi onkin tärkeää, että opiskelijat käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja kertovat, mikä omassa koulutuksessa toimii ja mikä ei. Palautteen ei tietenkään tarvitse olla aina negatiivistä. Joskus on syytä myös kehua opetusta, sillä ihmisiä opettajatkin vain ovat.

Palautetta voi, ja pitää, antaa myös opiskelijakyselyiden välissä. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä on viime aikoina ollut huolta lukujärjestyksistä. Palaute välitettiin ammattikorkeakoulun johdolle sekä yksikönjohtajalle. Lukujärjestysten tekoon saatiinkin lisää resursseja, ja opiskelijoille tiedotettiin lukujärjestyksiä koskevasta aikataulusta sekä Oivassa että sähköpostilla. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten suuri merkitys opiskelijoiden antamalla palautteella on. Anna siis äänesi kuulua!

Kehu tai moiti
avaa suusi, vaikuta
muuta maailmaasi

Sanna Väisänen
OSAKOn hallituksen jäsen, koulutuspoliittiset asiat

Ei enää koskaan

Aloitan aamuni täältä kellarista yksinkertaisella pohdinnalla, mitä on hyvinvointi? Onko hyvinvointi harrastuksia ja hauskanpitoa, vai riittääkö hyvinvointiin päivän lehti, pehmeä nojatuoli ja lihakeitto? Käsittääkö vanha ja nuori hyvinvoinnin eri tavalla? Onko hyvinvointi sitä, että on oma auto, jolla voi liikkua vapaasti (ruuhkien, sään ja muiden autoilijoiden asettamissa puitteissa), vai sitä, että voi kohottaa omaa kuntoaan ja polkea kesät talvet polkupyörällä itsensä uuvuksiin? Lisääkö materia hyvinvointia vai onko askeettisuus avain autuuteen?

Monet sanovat, että ystävät tuovat onnen. Entä ne erakot, jotka lapsuuden saduissa asuivat yksinään ja sanoivat menettäneensä uskon ihmiskuntaan? Menettivätkö nuo ihmiset uskonsa ihmisiin vain muutamien yksilöiden tähden vai näkivätkö he suuren kuvan, jota me harmaat massat emme näe, me, joita liikuttaa näkymätön nukketeatteritaiteilija?

Ihminen voi olla onnellinen, vaikka keho olisi huonossa kunnossa. Ihminen voi olla myös surullinen vaikka keho olisi rautaa. Hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan onnellisuutta. Siihen liittyy myös fyysinen hyvinvointi. Useinhan alkuillasta tanssilattialla on hyvä fiilis, vaikka keho olisi jo valmis heittämään pyyhkeen kehään ja sen se tekeekin viimeistään seuraavana aamuna kun silmät tuijottavat kohti posliinista toivomuskaivoa, ”Ei enää koskaan.”

Miten ihminen voi löytää tämän tarujen tasapainon? Ei ainakaan aihetta käsittelevistä kirjoista, tai televisio-ohjelmista, joissa muutosta tahtovia ihmisiä rääkätään miljoonien silmäparien tuijottaessa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin muutosta. Ihminen haluaa muuttua ja tehdä elämästään paremman, mutta ihminen myös pelkää kurkistaa verhon taakse, ”Entä jos siellä on vain tyhjyys?”

Me odotamme kaikkialta suoraa vastausta, tai ainakin jotain jonka voi etsimällä löytää. Kokeilemme dieettejä ja uskomme, että ne laihduttavat puolestamme, tai menemme psykiatrille ja odotamme, että hän esittää oikeat kysymykset ja PAM, olen valaistunut, tiedän oikeat vastaukset, lapsuuden haavat ovat parantuneet ja näen totuuden, kaikki on toisin, olen oman elämäni Jari Sarasvuo (tuo elämänohjeiden yksinvaltias, haavojen parantaja ja digitaaliyhteiskunnan poppamies).

Niin masentavalta, tai helpottavalta kuin se kuulostaakin, mitään oikeaa ja lopullista vastausta ei taida olla. Ainakaan itse en yritä sitä etsiä. Suurin osa meistä elää täällä vain alle sata vuotta, joten oikean vastauksen etsiminen taitaa olla ajan haaskausta.

Laita silmät kiinni, haista miltä ympärilläsi tuoksuu, kuuntele hetki ilmastointikoneen kolkkoa huminaa ja laita sitten soimaan Damien Rice – I Don’t Want To Change You. Tämän jälkeen haistata kaikille, jotka yrittävät muuttaa sinua. Meissä jokaisessa on toivottavasti ripaus tämän henkilön ajatuksia.

Kuka mä olen
Hetkessä minä elän
Nipistä vaikka

Tuure Vairio
OSAKOn hallituksen jäsen, sosiaalipoliittiset asiat

Kansainvälisyys kuuluu kaikille

Mitä on kansainvälisyys Oamkissa? Tähän monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen vaihto-opiskelijat, englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ja kansainvälinen eli kv-tuutorointi. Ne ovat tietysti iso osa Oamkin kansainvälisyyttä, mutta kansainvälisyys on myös paljon muutakin. Nykypäivänä kansainvälisyyttä on kaikkialla eikä sitä voi erottaa omaksi asiakseen. Parhaimmillaan kansainvälisyys on arjen pieniä asioita kuten sitä, että OSAKOn viestintä on yleensä sekä suomeksi että englanniksi.

Siinäpä oli päivän liipalaapa ja nyt käyn asiaan. Kuinka moni tiesi, että kaikki OSAKOn tapahtumat on tarkoitettu kaikille meidän opiskelijoille, ellei toisin mainita? Se että Facebookissa Kemin lumilinnareissun kuvaus on ensin englanniksi ja vasta sitten suomeksi ei tarkoita sitä, että tapahtuma olisi tarkoitettu pelkästään vaihtareille. Olen kuullut todella monen ihmisen suusta, ettei vaihtareihin pääse tutustumaan missään. Se on totta, että tässä asiassa on kehittämisen varaa, ja aion omalta osaltani keskittyä erityisesti tähän ongelmaan tänä vuonna.  Mutta, kuten otsikkokin sanoo, kansainvälisyys kuuluu kaikille. Sen edistäminen ei ole vain koulun ja järjestöjen tehtävä vaan jokainen voi vaikuttaa asioihin itse. Voit esimerkiksi hakea kv-tuutoriksi. Haku on käynnissä ja tietoa löytyy muun muassa OSAKOn nettisivuilta ja eilen 28.1. kaikille opiskelijoille sähköpostiin lähetetystä opiskelijatiedotteesta.

Kaikilla ei tietysti ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon tai toimia kv-tuutorina, joten myös matalan kynnyksen kansainvälistymismahdollisuuksia tarvitaan. Niitä kehitellään ja parannellaan Oamkissa ja täällä OSAKOn kellarissa kaiken aikaa. Ja ainahan voi kysyä vaikkapa omilta opettajilta, onko omalla alalla tällä hetkellä vaihtareita ja miten heihin saisi yhteyden.


Kansainvälisyys
tulevaisuus arkinen
kuuluu kaikille

Sami Heinonen
OSAKOn hallituksen jäsen, kansainväliset asiat