print
Double Degree! Raus Raus!

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Seuraava »

Kotimatka

k8pani01 Kirjoittanut Niko P√§√§kk√∂nen   blogissa Double Degree! Raus Raus!
Julkaistu 31.8.2012, klo 19:01

Pitk√§ p√§iv√§ takana. Istun kirjoitushetkell√§ Riikan lentokent√§lle ja kello on puoli seits√§m√§n illalla. T√§n√§√§n l√§hdin liikkeelle 13 tuntia takaperin M√ľnchenist√§ Wombats hostellista. Olin Ulmista matkustanut M√ľncheniin jo torstaina, koska airBalticin halvimmat lennot eiv√§t ole mitenk√§√§n ajallisesti sopivaan aikaan. Olenkin t√§n√§√§n odotellut Riikassa jo kahdeksan tuntia jatkolentoa Ouluun. Toisaalta t√§st√§ ei ollut haittaa, koska kerkesin kierrell√§ kuusi tuntia Riikan keskustassa, jota en aiemmin ollut n√§hnyt. Nyt voin kai virallisemmin sanoa, ett√§ olen k√§ynyt Latviassa. Oletettavasti olen Oulun kent√§ll√§ yhdentoista maissa, ja parhaassa tapauksessa Kuhmossa aamu kahden tai kolmen maissa. Huonommalla s√§k√§ll√§ en viel√§ silloinkaan.

Duunista..

Vietin viimeiset työpäivät toimistolla maanantaina ja tiistaina. Sovittiin pomon kanssa, että voin tehdä jatkossa töitä etänä Suomesta. Työt siis jatkuu, ja on aivan itsestäni on kiinni, kuinka paljon niitä haluan tehdä. Sain myös option mennä kuukaudeksi tai pariksi myöhemmin Stuttgartin toimistolle töihin, jos vain haluan.

Sain ensimmäisen kuukauden palkan Baijerin opiskelijapalkkaus systeemillä, joten verojen osuus oli tosi pieni. Jatkossa pitää varmaan perustaa toiminimi ja laskuttaa sillä, koska laskeskelin, että se tulee saman hintaiseksi kuin maksaa HNU:n lukukausimaksu vielä puolelle vuodelle. Tuolla toiminimellä voisin kuitenkin laskuttaa mahdollisesti muitakin freelancer -keikkoja. Kätevämpää.

..muutosta..

Aloitin oikeastaan pakkaamaan jo viime viikonloppuna. Kävin ostamassa jumalattoman ison matkalaukun, ja pakkasin pahvilaatikollisen tavaraa Suomea kohti. Sain pomolta apua lähetykseen DHL:n kautta. Aluksi vaikutti siltä, että saan täyteen vain joko rinkan tai matkalaukun. Keskiviikkona tajusin kuitenkin hakea siivouskomerosta puntarin, ja huomasin, että painoraja sen sijaan on tullut täyteen jo ajat sitten. Jouduin siis lähettämään vielä toisenkin pahvilaatikollisen tavaraa Suomeen, ja karsimaan siitäkin huolimatta tavaraa. Hintaakin tuli kerrytettyä ylimääräisellä painorajalla ja postipaketeilla.

Keskiviikkona täytyi myös siivota. Sain onneksi Tarulta apua, ja oikeastaan se meni suhteellisen kivuttomasti. Varsinkin kun menin Tarun lattialle yöksi viimeiseksi illaksi, niin torstai aamuksi jäi vain avainten luovutus.

..ja stressistä

Oon kaiketi semmonen persoona, että päällisin puolin elän huoletonta elämää enkä stressaa mistään. Jossain vaiheessa se stressi purkautuu sitten alitajuisesti, ja viime viikon ajan onkin ollut tosi sairas ja väsynyt olo. Kuluneen viikon aikana monen viikon työn tulos on julkaistu, olen jo aloittanut tekemään töitä etänä (kyllä, tämän muuton keskellä), olen pakkaillut elämää kasaan kotiin muuttoa varten ja en jaksa edes aloittaa ihmissuhteista.

Toivon tosiaan, että tämä stressi laukeaa kun pääsee koti-Suomeen. Pitäisi nimittäin silloin ainakin nähdä Kaisa ja Lupu-kissani, sekä huomenna perheeni.

PS: Riikan lentokentällä on ilmanen langanton netti (plussa..), joka toimii jos vaihtaa paikkaa kolme kertaa puolen tunnin sisällä ja muistaa yhdistää kymmenen kertaa joka kohdassa (..miinus).

Lähtölaskenta

k8pani01 Kirjoittanut Niko P√§√§kk√∂nen   blogissa Double Degree! Raus Raus!
Julkaistu 26.8.2012, klo 21:03

Enää viikko. Tarkemmin viisi päivää. Perjantaina noin kello 22.30 lento laskeutuu Oulun lentokentälle, ja on taas yksi sivu elämästä käännetty. Vaihtovuosi on takanapäin, on aika vihdoin tehdä se opinnäytetyö ja siirtyä elämässä eteenpäin. Paljon on tämä vuosi antanut. Eikä kyllä ole paljoa ottanut, mitä nyt vähän maksaa ehkä vaurioittanut.

Tämä elokuu on tuonut mieleeni viime vuoden syyskuun. Silloin tosiaan aloitin tämän vaihtovuoteni. Tarkoitan tosin tällä ainoastaan aikakäsitystä, mikä minulla on tästä kuusta ja tuosta syyskuusta. Viime syyskuu oli helvetin paljon hauskempi. Eikä siksi, ettei tämä kuukausi olisi ollut mitenkään huono. Ainoastaan siksi, että viime syyskuu oli mieleenpainuvimpia kuukausia tähän astisessa elämässäni.

Viimeiset pari viikkoa

Toisaalta tuntuu, että tämä elokuu on kestänyt ikuisuuden. Tuntuu, kuin olisin ollut Stuttgartissa töissä jo monta kuukautta. Työstä on tullut jo rutiininomaista, ja alun hypetys on jo alkanut laantumaan. Ehkä yhdeksäntuntisilla työpäivillä on jotain osuutta asiaan, joita viime viikolla sentään tein maanantaista lauantaihin. Ehkä tuo tosiaan on yksi syy siihen, miksi tämä kuukausi on tuntunut pitkältä. Toisaalta kuitenkin tuntuu, että aika on lentänyt. Nyt on jo elokuun loppu, ja vastahan minä menin ensimmäistä päivää toimistolle. Mitä minä nyt kerkesin tuolla loppujen lopuksi tehdä näiden noin 20 työpäivän aikana?

Julkaistiin perjantaina Bachflohkrebse.de:n uusi versio. Entinen oli aika kulahtanut, joten uudistettiin hieman ulkoasua. Alettiin myös parantelemaan sivuston toimintoja lisäämällä päävalikko, uudistamalla sivuston alareunan valikko, siirtämällä kirjautumis -ikkuna erilliselle sivulle turvallisuuden parantamiseksi, parantamalla kategoria sivuilla tuotteiden listautumista, uudistamalla tuotesivut ja niin edelleen. Ehkä parasta on tuo GoogleTranslator, jolla sivuston saa käännettyä kätevästi useille eri kielille. Ei todellakaan täydellisesti, mutta hyvä apu esimerkiksi tanskalaisille asiakkaille, joita yrityksellä on aika paljon. Oisin halunnut tehdä tuosta sivusta vielä hieman näyttävämmän, mutta käytettävyys vei voiton. Anyway, jos vertaatte tuota kuvankaappausta tuohon viime viikkoiseen, niin kyllä siitäkin jo huomaa jotain eroa.

Uusi ja vanha

Mihin käytän työaikani?

Ehkä olisi hyvä tässä välissä kertoa, että miten vitussa tommosiin muutoksiin voi mennä noin pitkään.

Ensinnäkin, mulla ei ole oikeuksia kuin murto-osaan noista tiedostoista, joita mun pitää muokata koodatessa. Tämä tarkoittaa sitä, että johonkin viiden minuutin hommaan mun pitää odotella päivä tai kaksi, että pääkoodari antaa mulle oikeudet tiedostoon. Näillä on tämmöset aika hifit systeemit, joilla oikeuksia jaetaan eri virtuaalikoneille testiympäristöön vain niihin tiedostoihin, joita näitten työntekijöitten uskotaan tarvitsevan. Tässä on vaan semmonen pikku juttu, että tämä systeemi on vasta pari kuukautta vanha, joten olen periaatteessa ensimmäinen, kehen tätä testataan. Olen siis pioneeri. Ja osa työajasta valuu hukkaan, koska tämä halutaan saada toimimaan optimoidusti. Itseasiassa aika iso osa, koska joudun kysymään päivässä ainakin viis kertaa oikeuksia, jotka saan parhaassa tapauksessa heti, pahimmassa viikon päästä. Noh, on mulla muitakin työtehtäviä odotellessa. Tämä on kuitenkin aika iso hidaste, vaikkakin ihan hyödyllinen ominaisuus. Noin esimerkkinä tuo GoogleTranslatorin lisääminen oli 5 minuutin homma, mutta saatiin se toimimaan vasta nyt perjantaina, kun olin viimeset kaks viikkoa odotellut oikeuksia tiedostoihin mihin se piti lisätä. Huoh.

Toisekseen, osa ajasta menee ihan vain opetteluun. Näillä on käytössä xtCommerce niminen verkkokauppaohjelma, joka on saksalaisten koodareitten muokkaama. Dokumentaatio on siis saksaksi. Joka meinaa puolestaan sitä, että joudun opettelemaan kaiken itse. Olen opiskellut ja tehnyt enemmän tähän asti frontend-koodausta (eli enemmän sitä, mitä käyttäjä näkee nettisivulla), mutta joudun nyt ymmärtämään paljon myös backend-koodausta (miten verkkokauppasovelluksen rajapinta käyttäytyy varastonhallinta järjestelmän kanssa jne), josta ei ole oikeastaan yhtään aikaisempaa kokemusta. Noin plussana jos mun pitäisi nyt tehdä jokin muutos tuohon verkkokauppasovellukseen, tekisin sen 90% nopeammin mitä olisin tehnyt sen kolme viikkoa sitten. Tästä on siis ollut apua. Ja tulee olemaan hyötyä myös yritykselle.

Kolmanneksi, se hemmetin käytettävyys. Osa mun työajasta on ihan vain pähkäilyä. Mietin, mikä näyttäisi hienolta. Istun työtuolissani, kieli keskellä suuta värkkäilen Photoshopin kanssa ja kokeillen eri juttuja, analysoin Zooplussan (meidän pahin kilpailija, jolla satojen miljoonien liikevaihto), Zalandon (suuri saksalainen, kansainvälinen nettikauppa) ja Amazonin sivuja miettien miksi he pärjäävät, ja mitä he tekivät oikein, googlettelen hienoja jQuery jippoja ja mietin olisiko ne käytettävyydeltään hyviä meidän verkkokauppaan. Sitten saan jonkun nerokkaan idean, koodaan sen, käyn näyttämässä pomolle, kehitän sitä eteenpäin puolipäivää, ja lopulta päätetään, että hei mites ois jos tehäänkin niin kuin ennen oli. Tai itseasiassa, että tehään kuten Zooplus. Joo, niin me tehään. Oltais julkaistu tuo sivu varmaan jo viikkoa aiemmin, jos oisin vaan copypastennut Zooplussan lähdekoodin meidän järjestelmään. Kaikkihan tietää, että ei se kuitenkaan niin mene. Tai jos menee, niin antakaa mulle potkut. Mielestäni kun esimerkiksi Zooplussan sivut ovat osittain ihan perseestä, eikä meidän pitäisi kopioida heidän virheitään, vaikka monta hyvää juttua voitaisikin kopioida. Eiköhän heidän liikevaihdon perusta ole osittain ihan markkinoinnissakin ja laajemmassa tuotevalikoimassa.

Neljänneksi, on vasta se itse helppous, se että koodaan vaan ilosesti ja vähä photaria näpyttelen siinä sivussa. Ei huolen häivää siitä, että kohta eteen napsahtaa jokin tuntematon muuttuja, jonka toiminnon selvittämiseen pitää kysellä oikeudet viiteen eri tiedostoon. Joita en ikinä saa.

Voishan tässä tarinoida pidempäänkin, mutta harvapa teistä jaksaa lukea näin pitkiä postauksia. Jos jatketaan parin päivän päästä?

Toinen työviikko Stuttgartissa

k8pani01 Kirjoittanut Niko P√§√§kk√∂nen   blogissa Double Degree! Raus Raus!
Julkaistu 13.8.2012, klo 00:45

Eka täysi duuniviikko on pulkassa, vaikka teknisesti tää onkin jo toinen viikko. Tai itseasiassa kolmas, jos laskee ihan ensimmäisen päivänkin mukaan yli pari viikkoa sitten. No lasketaan mieluummin päivissä: 8 työpäivää on nyt pulkassa. Ja meikä tykkää.

Perehdytys on mennyt aika nappiin ja hallitsen jo suht hyvin kaikki uudet softat mitä pitää käyttää koodatessa, dokumentoidessa ja etätyöskentelyssä. Siis oon kyllä Stuttgartin toimistolla ollut joka päivä töissä, mutta teknisesti pystysin tekeen töitä kotoakin käsin. Vakkari koodari käy pääsääntöisesti vaan kerran viikossa toimistolla, ja muuten sumplitaan asiat aina etänä. Tuo voi tulla itselläkin ajankohtaiseksi syyskuussa. Haluisin kuitenkin jatkaa vielä täällä duunissa, mutta mieli vetää liikaa jo koti-Suomea kohti.

Puhuttiin yhdessä vaiheessa pomon kanssa, että voisin tehdä ainakin osittain etänä Suomesta duunia. Nää projektit mihin mut halutaan sitoa kestää kuitenkin vielä muutaman kuukauden niin musta ei kerkee saada kunnolla hyötyä irti mitenkää vielä elokuun aikana. Minut on kuitenkin sen verta hyvin otettu vastaan ja oon saanut ilmasen ylläpidon Stuttgartissa, niin haluisin kovasti antaa takasin yrityksellekin mahdollisimman paljon. Ja onhan tää tottakai minullekin todella tärkeetä kokemusta ja on nimenomaan oman alan hommia. Jos pääsen nyt elokuun aikana hyvin sisälle kaikkiin yrityksen prosesseihin, niin ei pitäisi olla ongelmaa tehdä jatkossa etänä töitä. Olettaen, että mua vielä tarvitaan.

Työpaikka pähkinänkuoressa

Kerroin pomolle tästä blogista ja kysyin luvan, että mitä kaikkea töihin liittyvää saan täällä julkaista. En itseasiassa odottanut läheskään noin avointa lähestymistapaa, että saan käytännössä kirjottaa ihan kaikesta ja ottaa kuvia kanssa. Tuleehan tästä tietty vähän julkisuutta, joka on aina yrityksellä pelkkää plussaa. Pääsen siis nyt avaamaan jo vähän enemmän, että mitä helvettiä mä oikeen teen. Ja kenelle.

Kenelle?

Sain tän työpaikan siis biOrb projektin kautta ja yritys sen takana maahantuo yksinoikeudella Biorb design akvaarioita ja oheistavaraa. Tämä yritys on nimeltään Riba, jolle on tarkoitus luoda oma nettisivu ja -kauppa käyttäen hyödyksi noita kouluprojektissa saatuja ideoita. Riban omistaa Nikola Katic, kuka on siis mun pomo. Itseasiassa käytänkin tästä lähin tuota etunimeä viitatessa, toi pomo kuulostaa aika kornilta. Nikolalla on jo ollut useita vuosia nettikauppa nimeltä Bachflohkrebse.de, joka myy kaikkea akvaarioista terraarioihin, kalanruokiin ja eläviin äyriäisiin. Itseasiassa sana "bachflohkrebse" tarkoittaa jotain ravun näköistä äyriäistä.

BFK myy myös Biorb akvaarioita, mutta tarkoituksena on avata erillinen nettikauppa nimenomaan Biorb tuotteille, jonka kohderyhmänä on kivijalkayritykset (B2B myynti) sekä design tietoiset yksityisasiakkaat (B2C). Nykyinen nettikauppa palvelee vanhempia ja konservatiivisempia asiakkaita, joille kaikki kaikessa on nettikaupan helppo käytettävyys. BFK nykyinen nettisivusto onkin optimoitu nimenomaan heille, ulkoasun houkuttelevuuden kustannuksella. Nikolailla on pöydällä myös muita shop-in-shop ideoita, joita oisi tarkoitus työstää seuraavien kuukausien aikana.

Lisäksi Nikolailla on firma nimeltä 0711 Computer, joka on Stuttgartissa toimiva tietotekniikka-alan yritys, sekä Hostel Adria, jonne saatiin ne ilmaiset yöpymiset Biorb projektista. Näistä ehkä lisää myöhemmin, mutta näitten yritysten toiminnassa en oo varsinaisesti mukana. Ainakaan vielä.

Mitä teen nyt?

Ensimmäiseksi tehtäväksi sain Bachflohkrebse.de sivuston ulkoasun hiomisen toimivammaksi. Ajattelin ensi alkuun homman olevan aika simppeli, mutta viimeisten päivien aikana oon huomannut, että olin väärässä. Itse kun olen tähän asti painottanut lähinnä kahta seikkaa: Sivuston toimivuutta ja sen ulkoasua. Noin tiivistettynä, että sivusto toimii moitteettomasti ja se viehättää silmää. Olen ottanut huomioon käytettävyyden noissa molemmissa vaiheissa, mutta en todellakaan riittävästi. Pitkään toimineella nettikaupalla asiakkaita kun on hemmetinmoinen määrä päivittäin ja nimenomaan pienet yksityiskohdat merkitsevät. Ulkoasu on täysin toissijainen seikka, sillä se ei itsessään tuo ostoksia ja rahaa yritykselle. Tärkeintä on käytettävyys. Toiseksi tärkein on käytettävyys. Kolmanneksi tärkein on käytettävyys. Sen jälkeen tietenkin se, että kaikki toimii moitteettomasti. Sitten tuodaan mukaan ulkoasu. Sille on syynsä, että BFK tämän hetkiset sivut ovat todella yksinkertaistetut ja hieman karun näköiset.

Noh, minun tehtäväni on kuitenkin ollut tehdä niistä. Hmm. Vähemmän karun näköiset. Ja lisätä sivuston käytettävyyttä entisestään. Nimenomaan käytettävyyttä, ihan sama vaikka sivusta tulisi itseasiassa vielä karummat. Sehän ei kuitenkaan passaa, vaan meikä vaikka väki pakolla lisää sekä sivusta hieman paremman näköiset että käyttäjäystävällisemmän. Oon jo testiserverille toteuttanut uuden ulkoasun silmään pistävimmät muutokset, mutta vielä on paljon optimoimista tehtävänä tuotteitten esille panossa.

 
Bachflohkrebse.de nettikauppa, jonka ulkoasun ja koodin parissa työskentelen eka viikot
Näkymä toimiston terassilta. Kelpaa grillailla.
 
Meikän työpiste, samassa huoneessa Irenen (designer), Rainerin (asiakaspalvelu ja hallinto) ja Milanin (asiakaspalvelu ja markkinointi) kanssa.

Ensimmäiset työpäivät Saksassa

k8pani01 Kirjoittanut Niko P√§√§kk√∂nen   blogissa Double Degree! Raus Raus!
Julkaistu 5.8.2012, klo 20:50

Saatiin kurssien arvosanat, ja arvatkaas mitä. Läpäisin kaikki! Kaikki kolme uusintakoetta meni läpi, eikä tältä lukukaudelta tullut yhtään hylsyä. Oli aika makia fiilis, kun pelkäsin jo etten saa koko kaksoistutkintoa. Tarvittava määrä kaksoistutkintoon on 60 opintopistettä, joista 50 on pakko saada läpi jo Saksassa. Tavoitteena oli saada edes tuo 50 kasaan, mutta loppujen lopuksi käteen jäi jopa 65 opintopistettä. Kaikki tarvittavat IMUK-opinnot, sekä 5 op saksankielenkurssista viime vuodelta.

Suomessa tulin jo suorittaneeksi kaikki sieltä päästä tarvittavat kurssit, joten nyt on jäljellä enää se kirottu opinnäytetyö, jonka vuoksi alunperin viivästytin Suomeen palaamista elokuun lopulle (kuten aiemmin kerrottu, saan hyvät lähdekirjat täällä sen tekemiseen). Sen jälkeen olisi paperit kahdesta maasta, jonka luulisi antavan jo etua työmarkkinoilla.

Tai itseasiassa, olenhan jo saanut. Sainhan sentään töitä Stuttgartista tämän kaksoistutkinnon kautta.

Torstai

Kaisa lähti torstai-aamuna takaisin Suomeen, ja suuntasin suoraan juna-asemalta Stuttgartiin. Oli toinen työpäivä toimistolla edessä, ja taas vähän jänskätti. Olihan tämä kuitenkin aika tärkeä tilaisuus. Olin jo kerennyt hetken miettiä, että mitä teen nyt, kun vaihto on ohi ja jäljellä on enää opinnäytetyön kirjoitus. Mihin tämä elämä seuraavaksi johtaa. Ja niin siinä vain kävi, että seuraava askel olikin jäädä töihin ulkomaille.

Mukanani oli todistus oleskeluoikeudesta Saksassa, todistus saksalaisesta vakuutuksesta sekä saksalainen henkilötunnus. Tuon henkilötunnuksen olin saanut viime syyskuussa kirjautuessani Ulmin asukkaaksi, eikä minulla silloin ollut vielä mitään hajua mitä sillä teen. Itseasiassa, en minä silloin osannut kääntää edes koko paperia, vaan laitoin sen vain lipaston laatikkoon "jos sitä joskus tarvitsee". Ja nyt sitä sitten tarvitsi. Kyseistä henkilötunnusta tarvitaan verojen maksamiseen. Saksassa ei ole käytöstä paperista verokorttia, vaan kaikki hoidetaan sähköisesti ja minun tarvitsi vain antaa henkilötunnus työnantajalle.

Saapuessani toimistolle osa työntekijöistä oli jo työn touhussa. Odotellessani pomoa puhelimesta, juttelin erään kollegani kanssa. Hän oli ollut Oulun yliopistolla vaihto-opiskelijana pari vuotta takaperin. Oli opiskellut tietojenhallintaa, ja työtehtävänä oli nyt hoitaa nettikaupan asiakaspalvelua ja tilauksia. Niin se vain maailma on pieni.

Hoidettiin paperihommat alta pois, ja aloin koodaamaan ja työstämään sivustolle grafiikkaa. En halua paljastaa mitään yksityiskohtia, jotten vahingossakaan riko mitään vaitiolovelvollisuutta. Pari asiaa voin kuitenkin mainita: Päivä loppui yhdeksän tuntia myöhemmin iltakahdeksalta, ja sitä ennen oltiin saatu jo muutama kalja vauhdittamaan koodausta.

Lähdettiin yhtä matkaa koodarin ja pomon kanssa toimistolta, ja oltiin kaikki yhtä mieltä siitä, että ruokaa oli saatava. Koitettiin etsiä aluksi korealaista ravintolaa, mutta se oli suljettu. Päädyimme lopulta turkkilaiseen. Ei kuitenkaan mihinkään kebab puljuun, vaan oikeen turkkilaiseen ravintolaan. Koko lasku meni pomon piikkiin. Jäin yöksi Stuttgartiin, koska tein töitä vielä perjantainkin, ennen kuin palasin viikonlopuksi Ulmiin. Kämppä firman puolesta. Tai no, huone. Senkin remppa on itseasiassa valmis vasta ensi viikolla, joten nukuin ensimmäisen yön pomon vierashuoneessa.

Perjantai

Perjantain työpäivä oli toimistolla lyhyt, koska suunnattiin iltapäiväksi varastolle. En mä siellä oikeestaan tehnyt muuta kuin tutustuin varastoon ja parissa pikkujutussa auttelin, joten en mä tiedä tuleeko tosta ajasta edes palkkaa. Mutta oli ihan siistiä nähdä toikin mesta, otan tämän osittain ihan oppimisen kannalta.

Sain illalla kyydin yhdeltä toiselta freelancerilta Ulmin kämpille, jonka kanssa puhuttiin sen yrityksestä ja nettiyrityksistä yleensä. Se myy kaverinsa kanssa kustomoituja akvaarioita omassa nettikaupassaan. Käytännössä ne ensin ostaa akvaarioita ja siihen liittyviä tarvikkeita joltain alihankkijalta (aluksi ostivat ihan eBaysta), jonka jälkeen ne sisustaa / koristaa / kustomoi / rakentaa niihin vedenalaisia maailmoja, ja myyvät sitten eteenpäin verkkokaupassaan. Tienaavat elääkseen, muutaman tuhat euroa kuussa. Kelpaisi itellekin. Jotain tuon tapaista itseasiassa haluisinkin tehdä tulevaisuudessa. Perustaa nettikaupan tai jonkun vetävän sosiaalisen median saitin, mutta katsoo nyt mitä tuleman pitää. Eletään vielä nykyhetkessä, ja tällä hetkellä saan arvokasta kokemusta Saksassa työskennellessä.

Viikonloppu

Lauantai ja sunnuntai pähkinänkuoressa menee seuraavasti: Pyykkäsin ja siivosin, käytiin Tarun kanssa Studentencafessa pari tuntia jonkun random tyypin synttäreillä toteamassa että ei enää kiinnosta bilettää yhtään, nukuin, datailin koneella surffaten, skypettäen ja kattoen leffaa, kävin uimassa Tonavan yli pari kertaa ja takaisin, ja nyt olen tässä.

Itseasiassa koko viikonloppu Ulmissa on ollut todella tylsä. No okei, täällä on ihan helvetin kuuma, hiostava ja painostava ilma, eikä jaksa senkään vuoksi tehdä mitään. Ja Kaisa on palannut Suomeen, joten on vähän ikävä. Ehkä fiksuimmat ovat jo tajunneet, ettei olla vain kavereita. Mutta joka tapauksessa, odotan jo innolla huomista työpäivää ja -viikkoa, ja toivon todellakin, että saan paljon aikaan ja täytän kaikki minulle asetetut tavoitteet ja odotukset.

Tällä hetkellä Internal Communication kurssilla opittu Employee Engagement on kyllä huipussaan, erityisesti motivaatio. Ei voisi nimittäin tällä hetkellä toivoa yhtään parempaa duunipaikkaa, vaikka olenkin edelleen sitä mieltä, että palaan kuukauden kuluttua koti-Suomeen. Arvokasta kokemusta, joka tapauksessa.

Ensimmäinen lomaviikko

k8pani01 Kirjoittanut Niko P√§√§kk√∂nen   blogissa Double Degree! Raus Raus!
Julkaistu 30.7.2012, klo 21:47

Tai no, loma ja loma. Kävin keskiviikkona ensimmäisen työpäivän Stuttgartissa, joka venähti kaksitoista tuntiseksi. Oltiin sovittu, että meen noin siinä ysin ja kympin välillä heidän toimistolle. Olin heti ysin aikaan ovella, jonka tuli avamaan sama rastapäinen kaveri joka oli ollut aiemmin webprojektin viimeisessä esityksessä. Tarinoitiin siinä kymppiin asti, kunnes tuli paikalle itse toimitusjohtaja.

Koodari oli kuulemma tulossa paikalle vasta kahdelta, jotenka ensimmäiset neljä tuntia sain tehtäväkseni tutustua nettikauppaan, jonka parissa työskentelen. Tutustuin myös muihin työkavereihin, joita oli venäläisestä elektroniikka-asentajasta työharjoittelijoihin ja toimitusjohtajan nuorempaan veljeen, joka hoiti juoksevia asioita kuten lounasta työpaikalle.

Kahden aikaan koodarin ilmestyessä hän ilmoitti, että ollaan täällä ilta kahdeksaan asti ja aletaanpa hommiin. Alunperin en edes tiennyt, oliko tarkoitukseni käydä toimistolla vain kääntymässä ja hoitamassa sopimus, mutta loppujen lopuksi kävikin niin, että alettiin heti hommiin ja auttelin jo itse nettikaupan ulkoasun ja koodin kanssa kahdeksaan asti.

Aika intensiivinen sisäänajo, mutta enpähän valita jos palkka juoksi tuostakin ajasta. Loppuillasta otettiinkin jo muutamat kaljat talon piikkiin työn ohessa.

Lomailua

Kaisan vanhemmat tulivat viime perjantaina vierailulle t√§nne Ulmiin, ja sill√§ t√§m√§kin postaus hieman my√∂h√§styi. Ollaan viime p√§iv√§t kierrelty kalastajakorttelia, kiivetty M√ľnchterin, matkustettu junalla Sigmaringenin linnalle ja Blaubeurenin lammelle, lounastettu saksalaisissa ravintoloissa Laaksojoen Raudan piikkiin (Kaisan is√§n firma, tosin v√§√§rink√§sitysten v√§ltt√§miseksi ihan omasta pussista on laskut maksettu), nautittu pehme√§st√§ vehn√§oluesta ja shoppailtu. Huomenna olisi tarkoitus k√§yd√§ viel√§ Dachaun keskitysleirill√§ ennen paluulentoa M√ľnchenist√§.

Ahh, ja se maanantain Nabada!

Meidän 1,5L muovipulloista rakennettu lautta kellui loistavasti, eikä Lassin patja imenyt yhtään vettä sisäänsä. Rakennettiin tosiaan 220 pullosta lautta, teipaten ne toisiinsa kiinni putkiteipillä. Kelmutettiin vielä lopuksi, jotta tulee tukevampi paketti ja väliin jää enemmän ilmaa tuomaan uppoumaa ja nostetta. Kelmutettiin myös Lassin patja, joka jäi ylimääräiseksi paluumuutossa. Ja kelmutettiin se kiinni lauttaan. Lopuksi pedattiin vielä lakana päälle, jotta on pehmeämpi maata ja kelmu ei rikkoonnu kuljetuksessa eikä vedessä. Ja kyllä kannatti, nimittäin lautta ylitti kaikki odotukset.

 
Kokoamisvaihe
Kelmutusvaihe
Kelmutettu & pedattu
Kyllä kelpaa - Lassi, Kaisa ja meikä
Lego Nabada lelukaupan ikkunassa
Lego Nabada otti kantaa pankkikriisiin - Saksa kannattelee kriisimaita
Osallistujia oli tuhansia - yleisöä varmaan kymmeniä tuhansia
Oli muillakin omaperäisiä lauttoja
Nabada 2012
Kalastajakortteli yöllä
Sigmaringenin linna
 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Seuraava »