Kommentti lähettäjä: Riitta Tötterström [Vieras]
Riitta Tötterström

Asiaa!

30.04.2012 @ 13:23
Kommentti lähettäjä: @LB [Vieras]
@LB

Tämä on lainattua: "Yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Vain hyvinvoiva henkilöstö jaksaa pysyä mukana jatkuvassa udistumisprosessissa." Opettaja puolestaan huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista? Lisäksi puhutaan itsensä johtamisesta, jota tekevät niin opettajat, opiskelijat ja johtajat mukaan lukien.

Nämä asiat ovat olleet olemassa varmaankin ikuisuuden, mutta kun nyt puetaan sanoikis... voi-voi.

02.05.2012 @ 15:58
Kommentti lähettäjä: Tuula Sillanpää [Vieras]
Tuula Sillanpää

Hienoja oivalluksia, Asko. Johtajuus on parhaimmillaan sitä, että asetetut yhteiset tavoitteet saavutetaan. Laadunhallinnan menetelmien toimintaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan (vrt. toiminnan ohjaus. Johtajan, opettajan ja muun henkilöstön on mahdollistettava se, että tavoitteisiin päästään. Olen ollut joskus huolissani siitä, että sisäistä asiakkuutta ei edelleenkään mielletä tärkeäksi.

On yhteinen etu, että oppimista oikeasti tapahtuu. Kun opettaja mahdollistaa omilla toimillaan sen, että erilaisten yksilöiden kohdalla oppimista voi tapahtua niin se edellyttää moniosaamista, joka näkyy työssäjaksamisessa. Ennen opetus oli opetusta: se oli suhteellisen selkeästi miellettävä tehtävä, joka suoritettiin opetustilassa. Nykyään kuulee yhä useammin puhuttavan siitä, että opettajalla on kohta kaikkea muuta enemmän kuin varsinaista opetusta. Kyse lienee opettajuuden muutoksesta? Opettaja lienee nykyisin opiskelijan yhteistyökumppani, mentori, oppimisprosessin johtaja (opetuksen suunnittelu-toteutus-arviointi-kehittäminen) eli puhutaan opiskelijan kohtaamisesta, tarpeiden ymmärtämisestä ja yksilöllisestä ohjaamisesta.

On mielenkiintoista pohtia, miten oppiminen määritellään tänä päivänä? Millainen oppiminen tuottaisi eniten lisäarvoa oppijalle? Olen miettinyt, että esim. avoimen tiedon ja asiantuntijoiden hyödyntäminen verkon tuella--> asioiden ja ilmiöiden laaja-alainen tarkastelu ja niiden takana olevien arvojen pohtiminen, yhteisöllinen ongelmien ratkaisu, ja tätä kautta syntyvä ymmärrys saattaisi johtaa oppijan palkitsevien oivallusten ja opiskelun ilon äärelle. Tällainen saattaa olla oppijalle niin palkitseva kokemus, että se voisi kannustaa oppimaan lisää.

15.08.2012 @ 10:27
« Opetustilanne luontoelämyksenäTärkein on opiskelija »