print
Arktisen Alaskan mysteeri - opiskelijaelämää Fairbanksissa

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 Seuraava »

viikko täynnä mahtavia juttuja.. :)

t7toka00 Kirjoittanut Kaisa Tohkoja   blogissa Arktisen Alaskan mysteeri
Julkaistu 19.4.2011, klo 06:51

Viime viikko meni ihan normaaliin tapaan, tosin mukaan mahtu ihan huippujuttuja!! :) Nyt on alkanu hieman myös hahmottua tämä lukukauden loppuminenkin, sillä Arctic Engineeringin final examin ajankohta on tiedossa siinä missä englannin final examinkin. Tuntuu ihan hullulta, että vasta tänne tuli ja kohta tämä on ohi! Loppua kohti mentäessä koetut asiat on lisääntyneet mahottomasti erilaisten aktiviteettien myötä! Sääli, että kevät ja lukukausi täällä on pian ohi.

Mun lukukausi ( mitä ilmeisimmin) päättyy 10.5 englannin final examiin. Arctic Engineeringin final examin suorittamiseen oli kaks vaihtoehtoa - 6.5 tai 9.5. Tokihan mieluummin teen kokeen perjantaina iltapäivällä ku maanantaina! :) Saa viikonlopun olla ihan rauhassa sen osalta ja keskittyä englantiin sekä ihan muihin juttuihin. Saan finalien jälkeen vielä monta päivää nauttia Fairbanksista ja ottaa esimerkiksi viimeset kuvat! :) Sillon viimestään vois mennä vaikka kattomaan Downtownin ku sitä en oo ehtiny edelleenkään käydä kattomassa! Melkosta hommaa viettää kevät täällä eikä oo kerenny tutustua edes Downtowniin kunnolla. Se asia on korjattava mitä pikimmiten! :)

Viime viikolla tuli jo pikkuhiljaa tunne, että alkaa olla jopa valmiskin lähtemään kotiin, vaikka toisaalta ajatus kotiinlähöstä kauhistuttaa. Täällä on jo niin tottunu olemaan ja puhumaan englantia, että Suomessa on varmaan hölmöä puhua ja kuulla suomea joka suunnasta. Toisaalta, on ihan mielenkiintosta tulla kotiin seuraamaan, millanen hallitus vaalien jälkeen muodostuu - täälä seurattiin suomityttöjen kans vaalivalvojaisia ja ääntenlaskentaa sunnuntai-aamuna. Tulos on mielenkiintonen ja sitä nyt odotellessa, että mitä saavat aikaseksi, edellisen hallituksen toimiin olin enemmän ku pettyny. Nyt olis pitäny lähtee Kaliforniaan asti äänestään jos olis halunnu, joten sattuneesta syystä jäi. :) Muttenpa olis osannu valkata noista edes, sillä aina sanotaan ja luvataan mut sit se käytännön toteutus voi olla jottain ihan muuta..

Viikonloppua vieteltiin perjantaina pubissa istuskellen, meno oli tosin enempi ja vähempi väsähtänyttä. :) Oli kuitenki mukava viettää iltaa kavereiden kans ja tulipahan tanssittua, ku Clemens vaatimalla vaati meitä suomityttöjä tanssilattialle. Pubissa oli tarkotus juhlistaa kolmannen finskin, Heidin, synttäreitä. Siinä lopen kävi niin, ettei se meijän synttärisankari koskaan saapunu juhlapaikalle ja sen vieraat sit juhli omissa seurueissaan. :) Ilta oli kuitenkin hauska oli mukavaa kerranki viettää perjantai pelkästään pubin voimalla ja jättää perusmeno the Marlinissa väliin - lauantai oliki kunnon tehopäivä, ku piti valmistautua yön yli reissulle, jolle mentiin sit pyhänä.

Mulle kyseinen reissu oli eka vaellus elämäsä ylipäänsä! :) Matt pyysi meitä jo edellisellä viikolla sille reissulle, kun se oli varannu mökin. Hennan kans valmistauduttiin reissuun pakkaamalla rinkat lauantaina ja pähkäilemällä ruokatarpeet, joita hommattiin Fredistä lauantain aikana. :) Charlie oli kiltti ja lainas mulle rinkkaa. Makuualustat, makuupussit ja suksisetit hommattiin perjantaina Outdoor adventuresta. Otettiin ihan maastohiihtosukset, jotta hiihtäminen sujuis varmasti. Paketin hinta vkl yli oli 44 euroa. Ei paha laisinkaan! :)

Vaellukselle lähettiin sunnuntaina 11 maissa Fredin kautta. Oltiin neljän hengen vahvuudella reissussa, meidän kahen finskin ja Mattin lisäksi neljäntenä oli yks eurooppalaisvahvitus, saksalainen Antonia. :) Matt oli lainannu kaveriltaan isomman truckin, jotta mahduttiin kaikki - ja että meidän tavarat myös sopi. :) Matt ja Antonia osti Fredistä ruokaa ja me Hennan kans otettiin vielä viime hetken eväät, mitä mieleen juolahti. :) Frediltä lähettiin ajaan kohti White Mountainsia, missä tehtiin 7 mailin vaellus. Matka taittu suksilla parissa tunnissa ja olin osannu pakata rinkan oikeen, sillä painopiste oli ylhäällä. :) Muutenki oli mukava huomata, ettei mulla loppunu kunto! :) Oon toki tienny, ettei mun fysiikka oo huono, mut tommonen on aina oma taiteenlajinsa ja vaatii vähä enemmän puhtia, ku kantaa isoa rinkkaa hiihtämisen ohella. Maastohiihtosukset oli hyvä valinta, vaikka trail oli hyvässä kunnossa (ajettu moottorikelkoilla, eli melko kova pohja). Mäet oli helppo hiihtää, kun sukset ei lipsunu lainkaan. Antonialla oli omat luistelusuksensa, mikä tietysti tuotti ongelmia ylämäissä ja kulutti varmasti Antonialta enempi energiaa. Tosin, Antonia on ollu Mountaineering kurssilla, joten sille moiset hommat on tuttuja. Tasasemmalla luistelusukset oli sit tietysti edukseen. :)

Mökille saavuttiin n. kahden tunnin hiihdon jälkeen ja todettiin, et mökki oli oikeen viihtyisä. :) Näkymä oli mitä upein mökiltä, sillä se sijaitsi aukiolla. Vuoret näky oikeen hyvin ja aurinko paisto mökille tosi lämpimästi! Toki avonaisen paikan haittapuolena oli tuuli, mutta mökin ollessa lämmin ongelmaa ei ollu kun vaatteet alko kuivua ja olo tuntua muutenki lämpimämmältä. Mökissä oli puulämmitteinen kamiina, propaanilla toimiva pieni liesi ja valaisin. Petipaikkoja oli varmaan noin kymmenelle hengelle. Mökillä oli myös ulkohuussi! Loppupäivä (iltapäivästä nukkuunmenoon asti) nautittiin maisemista, auringosta, ruoasta, rennosta ilmapiiristä ja meiningistä, pikakahvista ja ties mistä. Mut ennenkaikkea, me nautittiin siitä täydestä hiljasuudesta, mikä sielä keskellä ei mitään vallitsi! :) Mökillä tuli nukuttuaki niin mahottoman hyvin! :) Tuuli ujelsi rakenteissa mut hiljasuus oli jotain ihan käsinkosketeltavaa!

Maanantaina lähettiin 10 jälkeen aamulla hiihtään takasin autolle ja sieltä sit saavuttiin Fairbanksiin joskus kolmen maissa. Vaihdettiin Hennan kans vaan kampetta ja palautettiin meijän vuokravälineet - jos olis venyny tiistaisin, olis tullu 10 dollaria ekstrakuluja. Mökin kulut oli 25 dollaria ja autoon toki maksettiin bensat. Koko reissun hinnaksi tuli about 70 dollaria, vähä reilu 50 euroa. Omalla autolla kulkeminen maksaa aina, mut antaa vapautta. :) Sitäpaitsi, täälä reissuihin sijottaminen on sen väärti! Rahalla ei mitata sitä kokemusta, minkä reissusta saa. :)

Muuten alkuviikko on menny normaalisti, ei mitään isompaa oo tapahtunu. Reseachin kans saa pitää ittensä kiireisenä, sillä sen deadline on ens viikon tiistaina. Huomena on vapaapäivä ja aattelin rueta painiskeleen esseetä kasaan. Pitäs kirjottaa 1000 sanaa (n. neljä sivua) omasta osuudestaan ja pohdiskella myös jotain wikipedian yms. luotettavuudesta. Täälä on jo kerenny huomata, ettei kirjottaminen ole ongelma enää ja sanamäärät paukkuu ihan itsekseen. :) Sitä siis huomenna ohjelmassa.

Viime viikolla kävin torstaina kuuntelemassa Alaska Nativen kertoman tarinan! :) Se liitty meidän ryhmän researchiin, mutta englannin opettaja lupas myös extra creditit, jos sen käy kuuntelemassa. :) Tunne tarinaa kuunnellessa oli ihan mieletön ja Lancea kuunnellessa tuli tunne, että asia on sille tärkeä ja että hän on opetellut tarinoita ja kertoo ne täydestä sydämestään. Kuka tahansa ei kerro tarinoita, vaan yleensä toinen isovanhemmista valitsee tarinankertojan, jolle hän sitten opettaa tarinat. Tarina on myös muistettava täysin sanatarkasti tai tarinaa toistetaan eri päivinä niin kauan, että "oppilas" muistaa tarinan sanatarkasti. :) Siinä sai palasen Alaska Native -kulttuuria mikä on ihan uskomattoman hieno asia. Se ei ole täälä silti itsestäänselvyys, että sitä kulttuuria pääsis näkemään.

Tänään oli hieman haikeutta ja hassua oloa ilmassa, sillä pakkasin osan tavaroistani laatikoihin. Pitäs lähettää muutama paketti Suomeen, sillä kaikkia tavaroita ei oo mahollista laittaa matkalaukkuihin painorajotusten ja laukkujen koon rajallisuudenkaan puitteissa. Tuntuu hassulle, sillä vasta tänne tuli ja nyt jo pakkaa tavaroitaan, elämäänsä Yhdysvalloissa, laatikoihin. Alkaa iskeä lähenevä kotiinlähtö kunnolla tajuntaan..

Tämän aamun huippujuttu oli se, kun avasin oman siviilisähköpostin, löysin sieltä sähköpostin rakkaalta ystävältä. Viestiä lukiessa en voinu taas muuta kun nauraa ja itkeä yhtä aikaa, sillä sieluni silmin kuvittelin ystäväni selittämäsä niitä asioita mulle livenä. :) Siinä kuitenkin huomaa, kuinka paljo ihmisiä kotoa tosiaan kaipaa, vaikkei sitä aina täälä töhistessä muistaskaan. :)

uutta viikkoa pukkas taasen! :) ja Aaa niinkun..!

t7toka00 Kirjoittanut Kaisa Tohkoja   blogissa Arktisen Alaskan mysteeri
Julkaistu 12.4.2011, klo 11:40

Ja viikonloppu meni taasen niin rentoillessa kun tehessä jottain mukavaaki! :) Voisin kuitenki alottaa tän blogipäivityksen sillä, että sain viime viikolla tietää Introduction to business -kurssin arvosanan! :) Final exam oli menny B:n arvosesti mitä ilmeisimmin (87,5/100p), mutta tunnollinen opiskelija ku oon ja istuin KAIKKI tunnit, Andy palkitsi mut A:n kurssiarvosanalla! :) Oli ihan fiilis katossa vkl ja juhlin sitä jopa ihan oikeasti. :) Sen verran hartiavoimin kuitenkin opiskellu täälä, että tuntuu ihan mahtavalle saada paras mahollinen arvosana, vaikkei sitä suoranaisesti lähetty hakeenkaan. :) Kyseinen arvosana kuitenki motivoi ja kannustaa - tuntuu myös, että osaa jotain ja kielitaito senkun kehittyy. :)

Viime viikko oli siitä harvinainen viikko, että huomasin yhtäkkiä nakanneeni aivot narikkaan - ja että oon lakannu jännittämästä kielen käyttöä. :) Liika oikeakielisyyden tavottelu on meinannu hetkittäin ajaa jännittämiseen, stressaamiseen ja umpikujaan. Nyt on ollu tosi vapautunu fiilis kielen kanssa. :) Rennompi tahti kurssien kanssa on myös tehny sen, että oon tosissani nauttinu myös Arctic Engineeringin laskuista - pikkuhiljaa siinäkin on päässy asiaan sisälle kunnolla ja kurssi on tosi mielenkiintonen!
Jos joskus LVI-alan opiskelija harkitsee Alaskaan lähtöä, suosittelen kyseistä kurssia ehottomasti! Meidän koulutustasolla pärjää ihan helposti sielä, vaikka se on maisteritason kurssi. :) Tosin mulla ei ole käsitystä, että kuinka kauan Zarling sitä opettaa - mutta ainakin niin kauan, kun Zarling vetää kurssin, suosittelen sitä ehottomasti! :) On ollu myös hauska huomata, kuinka täälä on porukka ihan vaikuttuneita, kun sanon pääaineeni olevan Civil Engineering. Yleensäkin inssikoulutus on laadultaan Alaskan parasta täällä UAF:lla - ainakin näin oon ymmärtäny. :)

Tässä sivumennen voisin todeta, että löysin viime viikonloppuna erään henkilön, jonka kans keskusteltiin koulutuksesta. Siinä asiayhteydessä tietysti puhuttiin mun pääaineesta ja siitä, mitä opiskelen Suomessa. Täälä HVAC Engineering on kohtuu vieras käsite, sillä konepuolen inssit täälä hoitaa ainakin ilmanvaihdon suunnittelun. Tämä kyseinen henkilö kuitenkin oli tietoinen, mitä HVAC tarkottaa - mistä mää olin vaikuttunu - mutta toinen osapuoli oli sitäki vaikuttuneempi siitä, että mää opiskelen moista alaa. :) Viime viikolla Arctic Engineeringin tunnilla käsiteltiin ilmanvaihtoa koskevia asioita, mikä oli ihan mielenkiintosta.
Siinä missä meillä suunnitellaan n. 10 prosentin alipaineistus ilmanvaihtoon, täälä se on päinvastoin ja tiloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, se on suunniteltu ylipaineiseksi. Siitä toki johtuu tämä veto, mitä näissä tiloissa on. Toisaalta, ite panostasin täälä tehokkaampaan poistoon ja pieni ilman kostutus olis ehkä myös paikallaan. Pölyn määrä on aika huikea, kun on kokolattiamatot yms. Täälä kun ei myöskään tuule juuri koskaan, ilmanvaihdon merkitys korostuu kuitenkin sisätiloissa entisestään. Vois todeta, että järkiään kaikkialla on pölyä, jopa just pestyissä vaatteissa ja erityisesti lakanoissa, ku ne ottaa kuivausrummusta! Täälä oon huomannu hieman ongelmia kurkun kanssa ja väliin täytyy rykiä, jotta lähtee kunnolla ääntä puhuessa. Kuivalla ja pölysellä huoneilmalla on omat vaikutuksensa. Täälä ei myöskään julkisissa tiloissa ole edellytetty ilmanvaihtoa kuten meillä - meidän määräyksen näihin verrattuna ilmanvaihdossaki on erityisen tiukat (kuten rakentamisessa yleensä).

Toinen ilmiö, mikä on pistäny silmään on se, ettei täälä oo sadevesikaivoja ja viemäröintiä samassa suhteessa kun meillä. Nyt kun lumet sulaa, sulamisvedet kerääntyy alaviin paikkoihin ja rapakot on ihan älyttömiä. Suomessa tämmösestä joutus joku taho jonkulaiseen vastuuseen. Teiden varsilla näkyy paljo pieniä puroja, kun vesi valuu korkeuserojen vaikutuksesta. Ihan jo pienissäkin puroissa on kohtuullisen hyvät virtausnopeudet, jos korkeuseroa on riittävästi. :) Kevät on todella saapunu Fairbanksiin! :) Täälä myös jää tuntuu jotenkin erilaiselle ja se on yllättävän petollista. Vähäkin ku on jääny vettä johonkin pintaan, niin se on tosi liukas auringon laskeuduttua, vaikkei näyttäskään sille. Sunnuntaina kävi bambi-ilmiöt, kun käveltiin asunnolle SRC:n parkkipaikalta. Jalat vaan suoraan sanoen lähti alta, kun oli liukas alusta eikä varonu tarpeeksi. :) Mitään pahempaa ei onneks sattunu ja saatiin Hennan kans vaan ihan äärettömän hyvät naurut. :) Täälä on mahtavaa aina, ku vaan voi nauraa itelleen - sen oon osannu jo kotona, mutta viime viikonloppuun mahtu sattumuksia ja naurua on kyllä riittäny aivan älyttömästi! :) Ikää on pidennetty ihan mahoton määrä. :)

Perjantain vapaapäivä meni ihan rentoillessa ja vähä kouluhommia tehessä. Arctic Man reissun tekeminen jäi, koska keli oli aika huono lumisateen vuoksi. Illalla lähettiin sit normaaliin tapaan ulos ja vietettiin mukava ilta kantapaikoissa. :) Perjantaina juhlistin hieman sitä A:n kurssiarvosanaa! :) Lauantaina tein kotitehtäviä ja istuttiin Hennan kans ulkona juomassa kahvia, sillä ilma oli ihan fantastinen. Illalla mentiin Silver Gulchiin syömään porukalla, jossa oli kolme "finskiä" ja neljä kodiaklaista. :) Tunnelma oli vähä väsähtäny mutta lepposa ja rento siitäkin huolimatta. :) Ruoka oli oikeen maukasta ja saipahan mahan täyteen eka kerran taas vähään aikaan! :)

Viikon mittaan tuli laitettua merkille, että kun täälä on hieman karsinu ruuan laadukkuudesta, niin mahan täyteensaaminen on vaikeaa. Myöskin tiettyä ruokaa on syöny jo niin paljo, että se tulee lähinnä korvista - odotanki kovasti sitä, että pääsen kotiin syömään LOHTA ja KANAA, makaronilaatikkoa, lasagnettea.. :) ja ihan kaikkea mahollista - KOTIRUOKAA! :) Ruisleipääki alkaa pikkuhiljaa kaivata, mut ite tehty leipä on lievittäny hyvän leivän kaipuuta suuresti! :) Viime viikolla piti jo rueta kehitteleen keinoja saada proteiinia, koska täälä ruoka on aika hiilaripitoista. Nyt kun on ollu aikaa liikkua ja haluaki siihen, niin hiilaripitonen ruoka ei vaan ole toiminu tarpeeks hyvin. Energiaahan siitä saapi, muttei kauheen pitkäksi aikaa ja täälä joutuu syömään useemmin sen vuoksi ku kotona. Kotiruokaa siis jo odototellaan kovaa kyytiä! :)

Sunnuntaina nautiskelin mahtavasta ilmasta ulkona ja lähin ulkoileen pitkästä aikaa kameran kanssa. :) Kiersin melkeen koko kampusalueen ja räpsin paljon kuvia. :) Ilma oli mitä parhain kuvaamiseen ja talvella jo oli mielessä, että ilmojen lämmetessä ja maiseman muuttuessa täytyy ottaa kuvia koko kampusalueesta, jotta niitä voi aikanaan teetättää paperikuviksi. :) Aikaa ulkona tuli vietettyä kolme tuntia ja kuvia oli kaikenkaikkiaan lähes 850. :)

Sunnuntai-iltana käytiin Chena Hot Springseillä Suomityttö-kolmikolla, kun muita lähtijöitä ei ollu. Heidi oli ottanu kaveriltaan auton lainaan viikonlopuksi, joten reissu oli oikeen helppo tehä. :) Hot Springseillä käynnistä oon haaveiltu koko kevättalvi ja se oli ihan mahtava paikka! Siellä tosin tuli sama tunne, ku saunasa, että sieltä on pakko päästä pois tai lähtee taju. Loppuajasta ku koitettiin uida, niin ei pystytty menee ees pitkälle, sillä tuntu, että henkeä salpaa kun vesi ulottu rinnuksille. :) Yläkropan ku sai vedenpinnan yläpuolelle, oli oikeen helppo ja hyvä olla. :) Olo lähteessäolon jälkeen oli oikeen rento koko kropassa ja ikäänkun olis puhistunu, koska sielä menetti toki paljo nesteitä. Veden juominen lähteessäolon aikana oli suositeltavaa sen vuoksi. Pulikoimisen jälkeen syötiin Chena Hot Springs resortin ravintolassa burgeriateriat. :) Matkaan meni aikaa puoltoista tuntia per suunta, joten syöminen oli enemmän ku tarpeen ja kampukselle palattiin vasta 11 tienoilla.

Maanantain uurastin - tottakai ku vapaapäivä :) kotitehtävien parissa ja salillekin eksyin illalla ja sainpahan "potkittua" Beniinki hieman liikettä. :) Kävin myös museossa kameran kans ja sain vihdoin viimein sieltäki otettua ne kuvat, mitä olin suunnitellu ottavani. :) Vielä on kuitenki paljon kuvattavaa täällä, joten kevätilmojen lämpenemistä vielä lisää odotellessa! :) Sain taas paljo aikaseksi kotitehtävien kans ja loppuviikko on paljo helpompi. :) Jospa ilmat suosis ja pääsis ulkoileen! :)

Kevät on ilmeisesti saapunu myös Suomeen, joten nauttikaamme siitä ja ihanista ilmoista! :) Mukavaa viikkoa sinne kotikonnuille! :)

viikot senkun vierii ja kotiinlähtö on aina vaan lähempänä..

t7toka00 Kirjoittanut Kaisa Tohkoja   blogissa Arktisen Alaskan mysteeri
Julkaistu 4.4.2011, klo 01:12

..sillä täällä tuntuu, ettei viikonloppujakaan "ole ollenkaan". :) Oli taas sen verran aktiivinen viikonloppu (tästä sunnuntaista nyt ei ole vielä täysin hajua ku ollaan vasta aamupäivän tunneissa), mutta sitäki hienompi, kun oli ihan erilaiset aktiviteetit! :) Niistä myöhemmin..

Ihan ensimmäisenä täytyy mainita se, että sain alkuviikosta sähköpostin Riitta ja Jorma J. Takanen säätiöstä. :) Mulle napsahti sieltä 300 euron apuraha jonko saan vielä tän kuun aikana! :) Ihan vinkkinä niille, jotka on nyt hakeneet vaihtoon ja harkitsevat apurahojen hakemista, älkää enää miettikö vaan toimikaa! :) Se ei ota ellei se annakaan. Ottakaa huomioon, että apurahojen hakuaika Riitta ja Jorma J. Takasen säätiössä on kaks kertaa vuodessa: 1.3.-30.4 ja 1.9-31.10. Hakemukset käsitellään sitten aina 31.5 ja 30.11 mennessä. Keksikää erittäin hyviä perusteluja esimeriksi rahankäyttösuunnitelmiin niitä pyydettäessä, sillä niitä vaihtoonlähtijältä löytyy aina! Esimerkiksi jos on hakemassa vaihtoon maahan mihin tarvii viisumin, se voi olla yks erittäin hyvä syy ja muistaakseni käytin sitä ite, koska viisumi makso toistasataa + matkat Helsinkiin. Toinen hyvä syy on esimerkiksi jos tarvitsee jotain säännöllistä lääkitystä, sillä niistä saattaa aiheutua kuluja vaihdon aikana. Kolmas syy vois olla esimerkiksi kustannukset asumisesta, koulukirjoista yms. Mun hakemushan siis käsiteltiin poikkeuksellisesti, kun en huomannu noita päivämääriä sivuja tutkiessa. Mutta nyt on vielä about kuukausi aikaa hakea apurahoja tuolta taholta, niin toimikaa ihmiset! :) Kaikki on aina kotiinpäin, mitä vaan voi saada. :) Kannattaa myös ottaa selvää eri tahoista, mistä apurahoja vaan voi irrota - joka alan opiskelijoilla on varmasti myös hieman eri säätiöt yms. josta niitä voi saada.

Torstaina käytiin vuokraan Outdoor Adventuresista hiihtosukset Hennan kans ja lähettiin hiihtään Mattin kanssa. :) Henna kokeili luistelusuksia ekaa kertaa ja se pärjäs oikeen hyvin! :) Mulla on luistelusukset kotona, joten tasapainon löydyttyä löyty sopiva tahtiki hiihtää. :) Onpahan hiihdetty edes kerran tälle talvelle ja saatu ne vaikeimmat alotuskilsat pohjille. :) Huomena olis tarkotus mennä uudestaan hiihtään Hennan kans, ku kummallakaan ei oo luentoja. Suksien vuokra oli 8 dollaria jos palauttaa samana päivänä - yön yli vuokrattaessa hintaa tulee 10 dollaria. Lumet ei varmaan enää kauan edes pysy maassa, joten täytyy nyt vielä hiihtää, ku latupohja on kohtuullisessa kunnossa. Meinas olla hieman jäistä jossain mäissä ja se tuotti hankaluuksia erityisesti mäkiä alaslaskiessa. Pystyssä kuitenki pysy jäisestä pohjasta huolimatta. :)

Viikonloppua on vietelty erilaisten aktiviteettien merkeissä - tekemistä on ollu vähintään koulutehtävien parissa, jos ei muuten. :) Perjantaina oli melkosen aktiivinen päivä, kun käytiin aamutuimaan Hennan kans dog sleddingissä. :) Oli aivan mahtava kokemus! :) Hintaa ajelulla (5 mailin reitti) oli 65 dollaria per pää, mutta se oli ihan jokaisen dollarin arvoinen juttu! Jos joku on tulossa Alaskaan ens talvena tai ihan millon vaan, niin KOKEILKAA! Me mentiin ko. paikkaan jo yheksältä aamulla, sillä sillon on vielä kylmää ja paras aika koirille - päivällä on jo liian lämmintä. Valjakkokoirat juoksis ittensä vaikka hengiltä, jos musher antas niille luvan tehä niin. Koirista näki heti paikalle saavuttaessa, että ne on ihan innoissaan ja odottelivat, että kuka tulee valkatuksi kelkan eteen. :) Kun musher valjasti koirat kelkan eteen, niillä oli ihan mahoton draivi päällä eikä ne olis pysyny paikallaan enää sekuntiakaan. :)

Täällä on havainnu erilaisissa aktiviteeteissa, että paperityössä on aina huomioitu luonnonolot: esimerkiksi tuon dog sledding reissun osalta varotusta oli wildlifesta - koskaan ei voi tietää, mitä metsässä tulee vastaan yms. Toisekseen varotusta oli siitä, jos kelkka sattuis kaatuun yms. mitä seurauksia siitä voi tulla. Parissakin lauseessa vilahti "kuolemaan johtaminen" ja se kuulostaa aika raa'alta. Toki täällä on hyvä huomioida aina nuo tekijät ku lähtee ulos ja vähäkään enemmän luontoon. Mikäli niitä pelkää liiaksi, täällä on tosi vaikee tehä mitään. Sanomattaki on selvää, että näissä olosuhteissa vastuu mahollisista tapahtumista pyritään siirtään asiakkaalle sillä ikävien tapausten sattuessa yritys joutus todennäkösesti suuriin vaikeuksiin vähän joka suhteessa.

Eilen lähettiin Skilandiin lasketteleen/lautaileen neljän hengen poppoolla. :) Kuskina meillä oli Steven joka opiskelee Fire departmentilla. Steven on mun ja Hennan kaverin, Mattin, opiskelukaveri. Steven tarjos meille kyydin, kun se oli menossa ja sen alkuperäsistä suunnitelmista poiketen mahduttiin kyytiin. Mattin autossa olis oltu kun sardiinit purkissa, joten Stevenin Subarun tilava takapenkki kelpas meille Suomi-tytöille oikeen mainiosti. :) Meidät haettiin ihan autolla tohon Fire departmentille - kävellen olis lyhyempi matka ja aikaa olis menny jopa kaks tai kolme minuuttia :) Matt oli saanu yllättäen Steveniltä puhelun kyydistä joten vaihettiin siellä (Fd:lla) Subarun kyytiin. Täällä Fairbanksissa ollessa oon saanu autokyydin (jos takseja ei lasketa) neljä kertaa. Maisemia on aina ihana katella autossa istuessa ja oman auton arvo Suomessa on noussu arvoon arvaamattomaan! :) Se antaa kuitenki niin paljo mahollisuuksia tehä asioita ja vapautta liikkumiseen. Täällä oloaika on toinen aika vuosiin, jollon oon pitemmän ajan, muutaman kuukauden ilman autoa. Oon ollu sikäli onnekas, että opiskelijanakin mulla on järkiään ollu auto mitä käyttää. :) Toisaalta, vapaa-aika autostaki on ollu ihan mukava, koska kotiin palatessa joudun käyttämään sitä paljon - ja käytin myös ennen tänne lähtöä.

Kun saavuttiin Skilandiin, maisema oli ihan mahtava. En löytäny ees sanoja, millä kuvata sitä maisemaa, mikä avautu sen pienen vuoren huipulla. Toisekseen kun sääolosuhteet oli mitä parhaimmat, niin päivä laskemiseen oli mitä parhain. :) Pieni tuulenvire kävi, mutta ei todellakaan paleltanu. Täällä päin tuuli ei oo mikään älyttömän kylmä yleensä ja sitä oli vaan 4 mailia tunnissa. Lippu päiväksi rinteeseen ja laudan + kenkien vuokra oli 56 dollaria (noin 40 euroa). Hinta ei siis ollu mikään päätä huimaava. :) Ensin tosin näytti sille, ettei me saada Hennalle suksia ja odoteltiin varmaan puolisen tuntia tai hieman ylikin tilanteen varmistumista. Saatiin ku saatiinkin lopulta Hennalle sukset, kun military-porukka ei vieny kaikkia oikeen mittasia ja päästiin laskeen. Lautoja meni selkeesti vähemmän ja sen olisin saanu heti kättelyssä, mutta olisin jättäny itekin mäen väliin, ellei Hennalle olis saatu suksipakettia.

Oli hieman outoa ens alkuun laskea vuokralaudalla, kun laskenu omalla laudalla viimeset 15 vuotta. :) Hyvin se kuitenki luonnistu ja oli oikeen mukavaa. :) Skilandissa on myös helppo laskea hieman erillään kavereista, sillä sielä ei oo ku yks hissi, millä noustaan ylös. Kaverit yleensä löytyy joko hissin ylä- tai ala-asemalta ennemmin tai myöhemmin. Yks rinne menee just hissin alapuolella (täällä on siis tuolihissit), joten kaverit on toisinaan helppo bongata joko hississä tai mäen laskussa. :) Päivän aikana oli myös hauska huomata, kuinka rennolla menolla porukka on hiihtokeskuksessa. :) Toisinaan ku joku kaatu rinteessä, saatto joku hississä oleva, uppo-outokin huutaa jotain nasevaa. :) Erästä lautailijaa kävi jo sääliksi, kun se veti melko komeat lennot ja siinä vaiheessa ku vauhti oli pysähtyny ja laskija päässy istuun, tuli joku sen kaveri suksilla takaa kauheeta vauhtia ja jarrutusvaiheessa lennätti melkosen määrän lunta toisen niskaan. :) Tällä lautailijalla oli kaikenlisäksi vaan gollegehuppari päällään, joka oli varmaan melko märkä jo sen kaatumisen johdosta.. :) nähtiin Hennan kans tilanne hississä ollessa, oltiin ihan aitiopaikalla. :)

Skilandissa vietetyn päivän jälkeen poikettiin kotimatkalla Silver Gulchiin päivälliselle ja oluelle. Mukavan rento olo täytti kropan ulkoilun jälkeen, kun joi yhden oluen ja söi kunnon ruoan. :) Silver Gulchiin tuli tosi pitkä jono meidän saapumisen jälkeen ja me tehtiinki päätös syödä baaritiskillä, koska pöydän odottaminen olis vieny aikaa ja baaritiskin edessä istuminen tuntu oikeen kotosalle, ku oltiin lasketteluvetimissä. :)

Iltaa ei alkuperäsestä suunnitelmasta poiketen lähetty viettään mihinkään sillä väsymys vallotti kehon niin lahjakkaasti. Oli mukava pitää yks rento ilta asunnolla ja mennä ajoissa nukkumaan. Tälle päivälle oli tiedossa ohjelmaa kouluhommien parissa, joten väsymys ei sopinut kuvaan.

Tällä erää tässä bloggauksen kirjotuksessa tuli tauko päivän aikana, joten voisin jotain todeta myös tästä päivästä lyhyesti. :) Tänään lämpömittari näytti jo 50 F joka vastaa 10 celsiusastetta. Täällä kevät on tullu ihan uskomattoman nopeesti ja lumet sen kun jatkaa sulamistaan. Olis ihan mahtavaa lähtä ulos juoksulenkille, mutta tiet on märkiä ja täynnä soraa, joten ei viitti lähtä pilaan juoksutossujen pohjia vielä tielle. Paikkapaikoin on myös jäätä tiellä, joka on sitte tietty vähä vaarallisempi juttu liukkaitten juoksutossujen kanssa. Jospa ne jäät lähtis, tiet kuivus ja hiekat olis myös tieltä pois ennen kotiinpaluuta, jotta juoksulenkin vois tehä ulkona! :)

Käytiin Heidin kans kävellen Fredillä ja poikettiin kahville ACRC:lle siinä samalla. :) Nähtiin Heidin kans oikeen kunnolla eka kerran pitkään aikaan ja oli tosi mukavaa. :) Heidi on ainaki yks niistä joka on jäämäsä tänne Alaskaan kesäksi ja voin sanoa suoraan, että kateeksi käy - mutta toisaalta, tänään on eka kerran pitkään aikaan tuntunu sille, että voi olla myös helpotus palata aikanaan kotiin. Mutta fiilis on kuitenkin se, kuten Erica totesi e-mailissa: "tuntuu, että vastahan me tavattiin ja nyt jo puhutaan kotiinlähdöstä!" Siellä kotona odottaa uudet haasteet ihan jo siinä, että ottaa varmasti aikaa tottua Suomen kulttuuriin ja arkeen kotona. Työt odottaa myös koulun päättymisen jälkeen jossa riittää myös paljon haastetta ja sitä odotan kyllä innolla! :) Monta muutakin isoa asiaa on tälle vuodelle luvassa, joten mahtavia asioita tulee riittämään kotiinpaluun jälkeen! :) Nyt kuitenkin nautitaan vielä täysin siemauksin niistä viikoista täällä, mitä on vielä jäljellä - niitä on kuitenki jäljellä about kolmannes tästä lukukaudesta, joten meillä tulee oleen vielä paljon jänniä ja mahtavia juttuja edessä! :)

Tällä viikolla tulin ajatelleeksi tarkemmin, että millasella kirjotusasulla tää blogi on rakentunu, sillä keskustelin siitä erään Oamk:n luokkakaverin kans. Siinä samassa asiayhteydessä tulin myös ajatelleeksi tarkemmin, että miten amerikkalaiset kirjottaa englantia. Jospa siis alotetaan tämän asian pohtiminen sillä seikalla ja tuodaan esille meijän vaihtareiden tapa kirjottaa. :)

Amerikkalaisilla on melkeen yht√§ monta tapaa kirjottaa englantia esimerkiksi facebookissa, s√§hk√∂postissa yms. kun on ihmisi√§kin. Oon kuullu er√§√§lt√§ amerikkalaiselta kaverilta, ett√§ t√§√§ll√§ ihmisen arvomaailman n√§kee hyvin pitk√§lle sen kirjotusasusta. Oon todella sen huomannu, ett√§ ihmisill√§ on eri tapa kirjottaa ja toisten kirjottamana teksti√§ joutuu lukeen pariinki otteeseen, ennen ku hoksaa kunnolla, ett√§ mist√§ on kyse. :) T√§√§ll√§ on my√∂s miljoonittain lyhenteit√§, mit√§ ihmiset k√§ytt√§√§ ja osaa ei tii√§ viel√§k√§√§n.. :) Siin√§ miss√§ suomalaiset heitt√§√§ ennemmin jonku hymi√∂n kehiin esim. chatissa, amerikkalaiset k√§ytt√§√§ lyhenteit√§ ja hymi√∂t√§ ei n√§y. :) Mielenkiintosia eroja.. Semmoset lyhenteet kun ttyl, brb, fyi, lol yms. on tullu ERITT√ĄIN tutuksi t√§n kev√§√§n aikana. :)

On myös tullu havaittua, että me vaihtarit kirjotetaan ilmeisen virallisesti englantia, ite ainaki kirjotan sen aika virallisesti. Lähinnä teen sen siksi, että haluan oppia sen oikeen tavan kirjottaa sitä enkä sitä miten täälä ihmiset ruukaa kirjottaa. Se ei Suomessa toimis millään muotoa tilanteissa, missä pitäs kirjottaa englanniksi jotain virallisempaa - meillä Suomessa kun englannin käyttö on yleensä jonkin virallisemman asian vuoksi.

Täällä on huomannu myös konkreettisesti sen, että kuinka värikäs tää kieli on. Saman asian ilmasuun on ihan älyttömän monta ilmasutapaa ja sanaa! Välillä joutuu miettiin vieläkin, että mitä joku sana tarkottaa, mut kyllä ne asiat aukee aina, ku osaa hakea asiayhteyden. :) Tässä kielessä on niin paljon sanavaihtoehtoja ja sanavalinta on hieman myös riippuvainen tilanteesta. Täytyy Suomeen palatessa panostaa ihan tosissaan englannin sanavaraston petraamiseen jollain konstilla. Myös täällä saatu kielitaito on pakko saada pidettyä hengissä vaikka väkisin! Tästähän ei hevillä luovuta, kun se on saatu.. :)

Loppukaneetiksi tälle kirjottamiselle tänään vois todeta vielä siitä, ku oon kirjotellu tätä blogia käyttäen tietyissä sanavalinnoissa englantia, vaikka sille olis selkeä suomenkielinen käännöskin. :) Täälä on huomannu Heidin ja Hennan kans puhuesa, et puhutaan Health centeristä, writing centeristä yms. koska ne suomennokset kuulostas (ainaki writing centerin kohalla) ihan "utopistiselle" ja niistä on helpompi käyttää samaa nimitystä, kun mitä paikalliset käyttää. Kaikin puolin paljo mutkattomampaa sillä tavalla myös kirjottaa tänne. :) Täällä kuitenki muut suomalaisetki tietää, mistä puhuu vaikka käyttää englannin kielistä nimitystä. Esimerkiksi Fred Meyeristä melkeen kaikki puhuu täällä Fredinä - myös paikalliset. Toisekseen, jos joku tänne vaihtoon hakenu tai sitä suunnitteleva lukee tätä joskus, on ainaki perillä siitä, millä nimellä täältä sitte tosiaan löytyy paikkoja ja palveluita. :) Joskus huomaa nykyään puheessakin, että jotku sanat ottaa vaan suoraan englannista - kotiapaluu tulee oleen siinä suhteesa myöski mielenkiintonen homma, ku pitäs vaihtaa koko sanavarasto takas suomen kielelle.

Tällä viikolla koti on pyöriny melko paljon mielessä tosiaan joka suhteessa, mutta eiköhän se tästä taas ala helpottaa! Vielä on viikkoja jäljellä ja niistä nautitaan niin paljo ku vaan irti lähtee! :) Tänne ei oo tultu miettimään päiviksi pitkiksi kotia vaan nauttiin tästä ajasta täällä - kotia tulee varmaan hieman avarammat ajatukset omaava ihminen joka on oppinu paljo uutta vieraasta kulttuurista ja kielestä ja joka arvostaa ennemmän kotimaataan ja eurooppalaisuutta. Kotiin palaa sitten aikanaan ihminen, jolla on monessa suhteessa paljon enemmän annettavaa niin työssä kun yksityiselämässäkin. :) Moni asia on avautunu täällä ja oon erittäin onnellinen siitä - kotiinpalatessa tietää, mihin suuntaan lähtä, kun asiat on hahmottuneet ja selkiytyneet täällä kovasti. :) Vaihtariaika on vaihtoonlähteneelle kasvun aikaa joka suhteessa - erityisesti siinä löytää itestään uusia puolia ja ulottuvuuksia. Mää oon ainaki löytäny ittestäni selviytyjän jo nyt. :) Mikään este elämässä ei oo ylitsepääsemätön, ku pistää asiat oikeeseen mittakaavaan! :)

Näihin viikonlopun "syvällisyyksiin" vois vaikka lopettaa tän bloggauksen ja rueta rentoileen vielä sunnuntain viimesiksi tunneiksi. :) Mukavaa alkuviikkoa sinne maapallon toiselle laidalle! :)

viikonloppu jo loppusuoralla..and thumbs up!!

t7toka00 Kirjoittanut Kaisa Tohkoja   blogissa Arktisen Alaskan mysteeri
Julkaistu 28.3.2011, klo 06:23

..ja viikonloppu oli ihan ehottomasti yks kevään parhaista! :) Ei lopen edes tehty mitään niin erityistä, käytiin ulkona kantapaikoissa eka kerran loman jälkeen, mutta meno oli sitäkin lepposampi! Kaikilla oli fiilis ihan katossa joko ilojuoman kannattelemana tai muista syistä ja pelattiin pienellä porukalla Wickershamin ala-aulassa bilistä illan päätteeksi. Eka kertaa vuosiin tuli oltua jalkeillaki konkreettisesti se 24 tuntia - toki viimeks olin vuorokauden ja ylikin pystyssä ku lensin tänne (ja toinen tulee ku lennän takas Suomeen). :) Kotilan Jussia kompatakseni täälä on kans oltu hitusen ääni käheenä tänään, tiiä onko flunssaa vai sitä, että pubissa jouduttiin käyttään äänijänteitä aika lahjakkaasti perjantaina. Siellä oli live-bändi soittamassa ja ne soitti sen verran isolla, että ei ollu toivoakaan kuulla kavereiden puhetta, ellei ollu korva ihan toisen suun edessä. Perjantaina tikanheittomatsissa, sentään Suomi voitti USA:n, kun otettiin Mattin kans yks matsi, jossa piti saada TASAN 301 pistettä. :) Monta kertaa oltiin lähellä, mutta ylitettiin se. Lopulta sain ihan tuurilla just tarvittavat pisteet ja vein sen matsin. :)

Eilen kävin yhden kämppiksen kans myös UAF:n museossa eka kerran pitkään aikaan. :) Kertaalleen sinne on vielä mentävä ennen kotiinlähtöä, koska haluan sieltä kuvia! :) Museossa on monenlaisia juttuja, esimerkiksi Alaskan historiasta ja kulttuurista yms. koottu osio, erilaisia taiteita (maalauksia, valokuvia yms.). Museon tarjontaa voi halutessaan kurkata seuraavan nettisaitin alta

http://www.uaf.edu/museum/

Eilen pubissa oli Casino Night ja siellä sitten käytiin istuskelemassa ja kävinpä pelaan BlackJackia, ku sitä ei omalla rahalla tarvinu pelata. :) Opiskelijahan ei tosin yleensä ole ollu köyhä jos kyse on jostain pienen mittakaavan pelaamisesta tai oluen juonnista! :) Kuitenkin, sisäänpääsyn yhteydessä käteen löytiin tukku ns. "monopolirahaa" ja niillä sitte pelattiin. :) Kävin pelaamassa itelle vähä voittoa, mutta tilanteen kääntyessä tappioputkeksi lopetin ajoissa ja jäin vielä reilusti voitolle. :) Oli hauska huomata, että naiset erityisesti oli panostaneet pukeutumiseen, sillä porukka oli laittautunu normaalia paremmin - yleensä ku sielä ollaan farkut jalasa jne. rennolla meiningillä. :) Lopuksi oli huutokauppa, jossa oli myynnissä t-paitoja, grillausvälineitä, snapsilaseja, erilaisia kylttejä yms. :) Ite en huutanu mitään, lyötiin koko pöytäkunnon rahat nippuun ja luovutettiin ne Heidille. Lopen se meidän pöytäporukan rahanippu oli niin pieni, ettei sillä yksinään saanu mitään. :) Jotku oli pelanneet pidempään ja toki sitte oli "paalua" enempi, millä huutaa tavaraa. :) Meininki oli kuitenki lepposa, tosin taustamusiikki (kerranki ku sitä kaivattiin) puuttu kokonaan - Frank Sinatra yms. olis kyllä ollu just napakymppi siihen menoon. :)

Eipähän ole vielä aiemmin sattunutkaan - enkä jääny ainoaksi, mutta saatiin kyllä kunnon naurut eilen, ku olin selittämässä ja sain selitettyä Benille erään asian, kun yhtäkkiä hoksasin että no lempo soikoon, miksi mää selitän suomeksi?! :) Ilmeisesti ku Henna oli vieresä niin selitin asian suomeksi vaikka se oli tarkotus selittää englanniksi. :) Ben ei edes kerenny tajuta ennen mua koko asiaa, mut totes että no ilmankos hän ihmetteli, ettei ymmärtäny yhtään mitään mitä sää selitit, kun totesin asian englanniksi. :) Kämppikselle kävi ihan sama - mää huusin sen perään pubista lähtiessä, että odota, niin sain jonkinlaisen selvityksen ranskaksi. :) Näitä siis sattuu myös muille - onneks täälä vedetään huumorilla suurin osa asioista ja suodattimet on välillä muualla ku paikollaan ku kommunikoidaan fiiliksen ollessa kohillaan. :)

Puolen yön jälkeen lähettiin Potato Fieldille kattoon revontulia - taivaalle muodostu kuitenki lähinnä pilviä ja nuotion sytysyritys jäi jälleen vaan yrityksen tasolle. :) Oltiin myös niin poikki perjantaista, että meinasin itekin nukahtaa seisaalleni - ja päädyttiin lopen lähtemään melko pian takas tänne kampusalueelle. :) Tulipahan kuitenkin tunnin kävelylenkki vielä illalle ja tähtitaivas oli sitäki upeampi, vaikka revontulet uupu! :) Aina täällä luonnolla on jotain annettavaa, vaikka jotain tiettyä just ei näköpiiriin saiskaan. :) Eletään toivossa, että saatas vielä hyviä ennusteita revontulista ennen lumien lähtemistä ja parhaan näkyvyyskauden päättymistä. :) Niille metästysretkille ku on lähettävä yleensä puolenyön jälkeen, niin nämä lukusat vapaat suo paremmat edellytykset myös valvomiseen. :)

Luin tänään Oamk:n sähköpostin eka kerran muutaman päivään ja huomasinpa sieltä erittäin mielenkiintosen postin! Nyt siis kaikki peukut pystyyn: Riitta ja Jorma J. Takasen säätiöstä oli tullu (lähes 2,5 kk sen jälkeen ku lähetin hakemukset) postia, että hakemuksia käsitellään kahdesti vuodessa, mutta säätiö on poikkeuksellisesti päättäny käsitellä myös mun hakemuksen kunhan toimitan sähköpostilla vielä opiskelutodistuksen UAF:lta! Nythän asia on helppo hoitaa, kun on täälä paikan päällä - huomena siis Erican juttusille todistuksen hakuun ja lähettää vielä sähköposti säätiölle! :) Hain siis kyseisestä säätiöstä 1 000 euron apurahaa tälle reissulle, toivotaan, että tärppää! Loppukeväällehän ei tosin paljon kustannuksia ole, mutta siitä vois saaha hieman rahaa matkakassaan, jossa näkis toki Alaskaa ja maan kulttuuria enitstä enemmän! :) Nyt siis ollaan jännityksessä tovi..

Tänään täällä on ollu erittäin mielenkiintonen sää - aamupäivällä paisto aurinko ja nyt on ihan pilvessä ja kaunailee hieman lunta - mutta kuten sanottua, sehän tietää kevättä! :) Aika näyttää, kuinka paljon tuota lunta sitte todella saadaan. Kieltämättä se sais nyt pysyä vielä viikon tai kaks, jotta ehittäs käyvä kokeileen dog sleddingiä ja hiihtämistä Alaskan maisemissa! :) Hennan kans suunniteltiin ens viikon ohjelmaksi dog sleddingiä ja hiihtämistä. :) Hiihtämistä on auringonpaisteisina päivinä himoittu oikeen kovasti, sillä se on niin hienoa myös koti-Suomessa - saati sitten täälä! :) Siinä sais nähdä Alaskan luontoa eri näkökulmasta ja itelleen mieluisalla tavalla, koska liikunta on kuitenkin lähellä sydäntä. :)

Tänään käytiin Hennan kans väsypäivän kahvittelulla ACRC:llä vetämässä meijän hauska viikonloppu nippuun. :) On niin tykästytty tähän paikkaan ja meininkiin täällä, että ei edes haluta ajatella kotiinpaluuta vielä. :) Meidän vaihtariporukka on niin fantastinen ja ihan sama mitä tehdäänkään, niin aina meillä on hauskaa niin, että vedet silmissä saadaan nauraa. :) Se on myös huomattu, että vaikka aktiviteetteihin ei moni ottas osaakaan, meillä on silti aina tosi hauskaa ja vaikka porukka vaihtuskin hieman, niin meillä on silti hauskaa. :) Täälä on lopen ollu vaikea saada aktiviteettiajankohtia kaikille sopivaksi, joten asioita on tehty sitten pienemmissä porukoissa. :) Toisaalta, ehkä odotettiin enemmän niitä "koko porukan" juttuja, mutta toisaalta pienemmässä porukassa on ehtiny aina jutella kaikkien kanssa ja oppinu myös tunteen ne paremmin. :)

Kaks kuukautta on menny ihan hujahtamalla, mink√§ huomasin my√∂s olevan mainittuna Kotilan Jussin blogip√§ivityksess√§, mik√§ ilmesty blogien etusivulle. :) On kuitenkin ollu hienoa, ett√§ t√§√§l√§ on ollu kaks muutaki suomalaista ja on voinu jakaa kokemuksia my√∂s omalla kielell√§! Kaikin puolin tuntuu, ett√§ t√§m√§ oli ihan paras mahollinen tapa vet√§√§ my√∂s nelj√§n vuoden amk-opinnot nippuun: t√§m√§n j√§lkeen ei ainakaan toivon mukaan ole mit√§√§n suoritettavia kursseja ens vuodelle! Olin ihan selv√§sti jo turtunu opiskeluihin Suomessa ja yleens√§ki yheks√§n vuoden putkeen opiskelu on sy√∂ny aika lahjakkaasti parhaimmat tehot. T√§√§l√§ on saanu joka suhteessa lis√§√§ puhtia el√§m√§√§n ja on huomannu, ett√§ el√§m√§st√§ pit√§s nauttia NIIN PALJON ENEMM√ĄN! :) Joskus vaan t√§ytys osata j√§tt√§√§ ne velvollisuudet hetkeksi ja ottaa aika itselleen ja tehd√§ todella jotain itselleen mieluista! :) Se voiskin olla jonkinlainen "lupaus" oman el√§m√§nlaadun ja ilon kohentamiseksi sitten kotiinpaluuvaiheessa. :) Kuitenkin siell√§ odottaa taas uudet haasteet kun alotan ty√∂t ja alkaa taas ne normaalit rutiinit ja arki. :) Alaskan henki j√§√§ varmasti vahvasti el√§√§n muistoihin ja mieleen - t√§nneh√§n on pakko palata takasin lomailun muodossa, kunhan kuukauden vuosilomat on tienattu ja varaa olis riitt√§v√§sti! :)

Mukavaa viikonalotusta Suomeen - me nautiskellaan sunnuntai-illan antimista vielä jokunen tunti. :)

viikonloppu edessä! :)

t7toka00 Kirjoittanut Kaisa Tohkoja   blogissa Arktisen Alaskan mysteeri
Julkaistu 24.3.2011, klo 23:20

Ensimmäinen kouluviikko loman jälkeen on ihan konkreettisesti loppusuoralla! Illalla käyn laskeen ja valihteen mielestäni oikeita vaihtoehtoja kokeessa (Arctic Engineering) jonka jälkeen koittaa neljän päivän viikonloppu! Nyt on ollu pientä orientaation hakemista kursseilla, ku on niin vähä tunteja. Tuntuu, ettei oo koulua lainkaan! :) Englannin kurssilla on pohjusteltu tulevaa researchia, joka tehään ryhmissä. Pääsin samaan ryhmään hyvien tyyppien kanssa ja uskon, että saahaan hyvä työ aikaseksi, kunhan se polkastaan vaan kunnolla vauhtiin! :) Vapaat tuntuu kyllä mukavalle ja loman jälkeen huomas, kuinka kiireisenä kurssit ennen lomaa todella piti. Nyt on taas aikaa huolehtia itestään liikkumalla ja loman loppupuolella otin taas tehostartit liikkumiseen. En ees muistanu, kuinka paljo kaipasinkaan liikunnan tuomaa hyvänolon tunnetta, ennen ku kävin ekan kunnon lenkin!

Keskiviikkona kävin Student Health Center & Counceling (jos nyt muistin oikeen ton) hakemasa reseptin lääkkeisiin. Health Center fee katto providorin vastaanottokulut ja sainkin reseptin loppukevääksi mun molempiin lääkkeisiin. Mulla ainakin oli ihan asiantunteva ja muutenki asiallinen providor, oon monilta kuullu, että tuolta saattaa saaha vähä sitä sun tätä, kun antavat lääkkeitä. Kaikki kuitenkin on siltä osin nyt kunnossa, ooneks tulin hommanneeksi neurolta paperit Suomessa ennen lähtöä! Helpotti huomattavasti, ku ei tarvinu rueta selittään koko taudinkuvaa, vaan sai antaa paperin käteen, mistä asia käy ilmi. Tuon paperinhan hommasin lähinnä tulliviranomaisia varten, mut ihan hyvä se tohonkin tarkotukseen oli. :) Samalla multa mitattiin myös verenpaine, paino ja pituus. Kaikki oli ihan ok, verenpaine oli hoitajan mukaan "excellent" ja pituudeksi mulle saatiin 167,6 cm, Suomessa mun pituus on ollu jossain 166 cm - 166,5 cm hujakoissa. :) Ei oo paikallinen ruokakulttuuri iskeny pahemmin painoon, se oli ihan ennallaan! :)

Noiden lääkkeiden kanssa täälä on sama meno, ku muussaki kaupassa - kilpailua riittää eikä valtio puutu hinnotteluun varmaan juuri mitenkään jos ollenkaan. Health Centerin väki soitti Fairbanksin halvimpaan apteekkiin, jossa hinnaksi annettiin 25 ja risat + 71 ja risat dollaria. Hain lääkkeeni kuitenkin apteekista, joka on Läntisen Fred Meyerin yhteydessä. Sielä käydessäni totesin, että se oli virheliike: maksoin lääkkeistäni yli 60 dollaria enemmän, kun että olisin hakenu ne sieltä, mihin HC:n väki soitti. Tekevälle sattuu ja tässä nyt ei auta kattoa hintalappuja, kun lääkkeet on saatava. :) Aina ei voi voittaa! Pääasia on kuitenki se, että asiat on järjestyksessä. Lääkkeet oli sillä jakaumalla et 36 ja risat + 125 ja risat dollaria. Providor määräs mulle aina kuukaudeksi kerrallaan, jonka jälkeen saa hakea refillin, eli uudelleentäytön. Jännä käytäntö täällä, ihan eri ku mihin on kotona tottunu. :)

Viime sunnuntaina lähettiin pienellä porukalla ulkoileen maastoon Potato Fieldille (ihan Smith Laken lähettyville)puoli kymmeneltä illalla ja sielä koitettiin saada nuotiota pystyyn. Otettiin hieman hyvää juomaa ja pähkinäsekotuspussi mukaan ja nautittiin sunnuntai-illasta. Nämä oli siis meijän lomanlopettajaisjuhlat ja meillä oli oikeen rattosta ja hauskaa! :) Naurettiin sielä enempi ja vähempi vedet silmissä, kaikilla oli selkeesti ollu hyvä loma ja mieli oli katossa jokaisella. :) Kaikki toki toivo, että loma olis ollu viikon pidempi jotta levähtämisaikaa olis ollu vähä enemmän. :) Harmi ettei saatu ku kuus henkee kasaan, mutta tuntu ikäänku meitä olis ollu enempi, sen verran oli fiilistä, intoa ja ääntä porukassa. :) Ilma oli aivan mahtava sillon illalla, auringon laskettua lämpötila vaan tippuu vielä kovasti ja osalle tuli kylmä. Me kolme eurooppalaista, jotka porukassa oltiin, hoksattiin varatua lisäpaidoin yms, joten meihin palelu ei iskeny läheskään yhtä nopeesti. :) Tarkotus on ottaa uusiksi ja toivottavasti sitte saadaan enempi väkeä mukaan! :)

Pyöräteiden kunnossapito on kiinnittäny mun huomion täälä, ku oon liikkunu viimesen viikon aikana paljo jalkasin. Täällä teitä kunnossapidetään kevään aikaan paljo enemmän ku Suomessa ja monet väylät onkin jo täysin sulana. Kävely on tosi mukavaa, ku ei tarvi varoa liukkautta ainakaan ihan joka nurkalla. Kunnossapito myös höylää teitä huomattavasti enemmän samoin kun parkkipaikkoja yms. jotta lämpötilojen noustessa olot helpottus nopeammin. Tässä olis pieni kehittämisen paikka myös meillä, ettei jätettäs niitä solskeita venyyn teille ja parkkipaikolle pitkäksi aikaa. Tämä kunnossapito, mitä täällä nyt harjoitetaan, lisää huomattavasti käyttäjien mukavuutta ja turvallisuuttakin. Kevätaurinko sulattaa lunta ihan kiitettävää vauhtia päiväsaikaan. Kello on tällä hetkellä reilu yks itapäivällä ja aurinko paistaa pivettömältä taivaalta. Eielson Buildingin mittauspiste näyttää, että pakkasta olis reilu neljä astetta. Monina päivinä lämpötilassa on päästy kuitenki plussan puolelle. :)

Nyt on kuitenkin ottaa iso mukillinen Alaska Coffee Roasted Companyn French Roastia ja sen jälkeen alkaa viimenen lukuhetki kokeeseen! :) Kaks viime päivää on luettua ahkerasti siihen ja pää alkaa olla aika täynnä asiaa - toivotaan, että se kantaa myös kokeessa! Täytyy lukea kysymykset huolella ja vastata sen mukaan. :) Mun virallinen arvosana Introduction to Businessin mid termistä oli B ja vielä odotellaan tulosta final examin tuloksesta. Andy lupas postittaa sen mulle, kun on käyny kokeet läpi. Business Ethicsin kurssin kokonaispisteet oli 76/81, eli hyvä arvosana olis odotettavissa myös siitä! :) Englannin kurssi on menny tähänkin asti omalla painollaan ja Writing Centerin käyttö tuo mulle extrapisteitä. :) Englannissa on tähän asti tullu täydet pisteet tehtävistä, odotellaan, kuinka menee jatkossa! :)

Eilen puhaltelin hieman vanhan, kytevän harrastuksen hiillokseen lisää voimaa ja kävin pitkästä aikaa myös kuntosalilla! SRC:llä on erittäin hyvät puitteet käydä salilla ja lukuisat vapaapäivät suo mahollisuuden toteuttaa kolmen päivän ohjelmaa ja käydä sielä aamupäivän tunteina, jollon on rauhallisempaa. :) Olo salitreenin jälkeen eilen ja tänäänki on ihan mahtava! Alotin semmosen oman pienen "paremmassa kunnossa kotiin palatessa ku sieltä lähtiessä" -kampanjan, vaikkei täällä oo ruoka vaikuttanukaan mihinkään muuhun, kun tukan ja kynsien kasvuun. :) Vai olikohan tää ruoka täälä se syy siihen, miksi ne sai HC:llä keskiviikkona mulle reilun sentin enempi pituutta ku Suomessa koskaan? :) Kuka tietää.. :) Kaikki on täälä suurempaa, iteki kasvaa pituutta! Lähinnä tuo johtuu siitä, että oon täälä opetellu venytteleen vähemmän hyväkuntosen selkäni vuoksi ja oon ilokseni huomannu olevani myös notkeampi ku koskaan! Täälä on ollu tarpeeksi sinniä opetella myös venytteleen, mitä olis pitäny kotonaki keretä tehä - mutta ei oo vaan saanu aikaseksi. Nyt tätä on jatkettava myös kotona, sillä se vaikuttaa niin paljo ja tuntuu, että oon saanu metrin pituutta lisää! :)

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 Seuraava »

Syyskuu 2019
Ma Ti Ke To Pe La Su
 << <   > >>
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30            
Kuulumisia opiskelijavaihdosta Alaskan Fairbanksista. Opiskelun ohella tutustun paikalliseen kulttuuriin, elämänmenoon, aktiviteetteihin, luontoon ja ihmisiin. Blogin pitäjä on oululainen, neljännen vuoden LVI-insinööriopiskelija.

  XML-sy√∂tteet

powered by b2evolution free blog software