Anonyymit arkiesineet

Minun nimeni on Nalle. Olen touhukas karvaturri, joka nauttii elämästä aina kun siihen on mahdollisuus. Löysin omistajani eli parhaan ystäväni sattumalta eräänä jouluaattona, jolloin hän avasi minut pimeästä laatikosta. Ennen sitä päivää elämäni oli sekavaa ja hämärää, mutta hyvä ystäväni adoptoi minut tuolloin kotiinsa ja otti minut perheenjäsenekseen. 

Arkipäivinä, jolloin emäntäni on poissa kotoa, leikimme yhdessä Piki-koiran kanssa. Pikin kanssa touhuamme paljon ja välillä leikkimme riehaantuvat hieman liiankin villeiksi, jolloin Piki erehtyy ottamaan minut hampaisiinsa. Tällöin suuttuvat sekä minä, että emäntäni. Pikin kanssa olemme seikkailleet hyvinkin paljon, mutta ne tarinat taidan jättää seuraavaan kertaan.

Viikonloppuisin rentoudumme emännän kanssa hyvien elokuvien ja herkkujen parissa. Viimeisin katsomamme elokuva taisi kertoa pojasta, joka oli menettänyt vanhempansa ja jolla oli jonkunlaisia taikavoimia. Elokuvassa poika taisteli kahden ystävänsä kanssa pahaa miestä vastaan. Elokuva oli hyvä, mutta taisimme nukahtaa emännän kanssa ennen elokuvan loppumista, jolloin minulle ei selvinnyt missään vaiheessa elokuvan loppuratkaisua.

Päivittäisenä hupina seikkailen ympäri kotiani, sillä olen hyvin seikkailumielinen pehmolelu. Toisinaan retkeilen jopa makuuhuoneen ulkopuolella, jolloin emäntä joutuu etsimään minua pitkin asuntoa. Yleensä emäntä löytää minut kuitenkin makuuhuoneesta, jossa piileksin joko laatikossa tai sängyn alla. Piilopaikoistani löydän usein muitakin esineitä, joita emäntä on yrittänyt etsiä monta päivää. Paras ystäväni on hieman hölmö hävittäessään tavaroitaan, mutta kyllä minä hänestä silti välitän.

Voisin kertoa teille mielelläni itsestäni enemmän, mutta emäntäni tahtoo käyttämään tietokonettaan, jolla kirjoitan tätä tekstiä. Joten tyydyn nyt päättämään kirjoitukseni ja toivottelemaan teille hyviä päivänjatkoja.

-       Nalle