Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja

Osaamista on monenlaista, ja niin on sen kehittämisen ja osoittamisen tapojakin. Osaamisperusteisessa koulutuksessa mahdollistetaan osaamisen yksilöllinen kehittyminen ja osoittaminen henkilökohtaistetun opintopolun mukaisesti. Opintopolku määräytyy sen mukaan, millaista osaamista opiskelijalla on koulutukseen tullessaan. Opiskelijalla on vastuu ja vapaus suunnitella omien opintojensa toteutuminen, ja hän saa mahdollisuuden edetä oman aikataulunsa mukaisesti ja kehittää osaamistaan juuri itselleen sopivalla tavalla. Oppimista tapahtuu ja osaaminen kehittyy vain opiskelijan oman ajattelun ja tekojen myötä, joten opiskelijaa motivoivaan ja mielekkääseen osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa.

Koulutuksen järjestäjän on hyvä pohtia jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa erilaisia osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja, tarjoumaa, josta opiskelijat voivat valita itselleen sopivan vaihtoehdon tai esittää jotakin muuta tapaa kehittää osaamistaan. Kaikille voidaan tarjota kontaktiopetusta verkossa ja lähiopetuksena, luentoja sekä erilaisia harjoituksia. Osaamista voidaan kehittää opintojen aikana myös erilaisissa harjoittelupaikoissa, työpajoissa, työelämässä, haastattelemalla asiantuntijoita, itsenäisesti opiskellen jne.

Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja


Pelkästään osallistumalla osaaminen ei kuitenkaan kehity, vaan tarvitaan opiskelijan omaa aktiivisuutta. Työkokemus tai osallistuminen johonkin toimintaan eivät vielä kuvaa osaamista, vaan kokemusta. Kokemus vaatii rinnalleen lisäksi oman toiminnan reflektointia, jatkuvaa itsearviointia oman toiminnan kehittämiseksi ja uusien merkitysten antamista vanhoille ja uusille kokemuksille. Välttämätön lähtökohta osaamisen kehittymiselle on, että opiskelija itse tunnistaa osaamisensa ja osaamisvajeensa, jotta hän voi kehittyä. Tämän vuoksi opintojen alussa ja aikana tehtävällä itsearvioinnilla on merkittävä rooli yksilöllisen opintopolun toteutumisessa.

Usein osaamisen kehittyminen edellyttää henkilökohtaisen reflektoinnin lisäksi myös ajatusten ja kokemusten yhteistä pohdintaa. Tämän vuoksi jatkuvaa, oikea-aikaista ohjausta tulee olla tarjolla opiskelijoille koko opiskeluprosessin ajan. Ohjauksen avulla opiskelija tulee tietoisemmaksi omasta osaamisestaan ja osaa yhä paremmin suunnitella hänelle itselleen parhaiten sopivia osaamisen kehittymistä tukevia toteutusmuotoja ja konteksteja.

Yliopettaja Iiris Happo
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Nostettu kommentti

Urpo Määttä kirjoitti:

Aivan mahtavaa Hanna-Leena, Onnea tulevaisuuteen Open polullasi!

Osaamisen osoittamisella ammatilliseksi opettajaksi

Osaamisen osoittaminen on yksi tämän päivän puheenaihe ammatillisen koulutuksen uudistuksessa. Olen itse vanhaa koulukuntaa ja ennen osaamista ei huomioitu. Siksi olen innoissani tästä uudistuksesta.

On hienoa, että ammatillinen koulutus muuttuu sellaiseen suuntaan, että osaamista osataan arvostaa ja siihen panostetaan. Olen törmännyt osaamisperusteisuuden termiin ensimmäisen kerran keväällä ja sana tuntui aluksi suussani hieman vieraalta. Muistan pohdiskelleeni, mitä osaamista tällä nyt haetaan ja välillä jopa tuskailin sekä kipuilin ajatuksen kanssa. Olin vastaan ajatusta; ”eihän nyt opintoja voisi suorittaa kahdessa kolmessa päivässä tekemällä vain pelkkiä näyttöjä”. Kaipasin perinteisiä koulukirjoja ja puuduttavia luentoja. Koin ehkä hieman muutosvastarintaa, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että vanhat metodit on syytä unohtaa ja uusi hieno osaamisen osoittamisen mahdollisuus ottaa tilalle digipedagogiikkaa hyödyntäen.

Henkilökohtainen oppimissuunnitelma rakennetaan sinua varten ja saat toteuttaa sen oman aikataulun ja elämäntilanteen mukaisesti. Se tuo opiskeluun ihan uuden motivaation ja näkökulman. Opiskelin aikoinaan lähihoitajan ja sairaanhoitajan tutkinnot, ja niissä aikaisempi kokemus olisi ollut hyvä osoittaa osaamisella ja näin olisin päässyt työelämään aikaisemmin kiinni.

Hanna-Leena Huttunen kuvassa toinen vasemmalta.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu on hienosti tarjonnut mahdollisuuden näyttää omaa osaamista. Uudet opetusmetodit, kuten blogin kirjoittaminen ei tunnu enää opiskelulta vaan osalta elämää. Kirjoitan itselle talteen muistiinpanoja ja samalla osoitan oppimiseni eteenpäin. Näin koen oppivani huomattavasti enemmän ja pystyn palaamaan tulevaisuudessa vanhoihin muistiinpanoihin opetustani suunnitellessa. Samalla näen, miten paljon olen oppinut ja kehittynyt matkan varrella. Se synnyttää onnistumisen ja hyvän olon tunteen.

Ryhmäytyminen tapahtui koulutuksen alussa nopeasti, ja se loi tunteen, että kuulun juuri tänne. Pienryhmän muodosti neljä henkilöä ja olemme kulkeneet käsikädessä yhteistä polkua kohti maalia. Yhteinen polku loppuu valmistumiseen ja jokainen meistä lähtee ammattitaitoisena opettajana luomaan polkuun haaroja. Yhteiset muistot opettajuuteen ovat synnyttäneet elinikäisiä ystävyyssuhteita. Voin ylpeänä sanoa olevani Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija, josta tulee tulevaisuudessa huippuopettaja. 

Opettajaopiskelija Hanna-Leena Huttunen
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Mitä väliä osaamistavoitteilla?

Osaamistavoitteet raamittavat osaamisperusteista koulutusta. Ne kertovat mitä pitää osata, kun taas arviointikriteerit kertovat osaamisen laadusta eli miten pitää osata. Hyvässä osaamistavoitteessa kuvataan konkreettisesti asioita, jotka opiskelijat osaavat opintojakson (tai tutkinnon osan, kurssin) lopussa. Usein nämä tavoitteet esitellään lyhyesti opintojakson alussa, eikä niihin välttämättä palata opiskelijoiden kanssa.

Osaamistavoitteiden äärelle tulee pysähtyä opintojakson alussa. Niiden ymmärtäminen on tärkeä osa oppimisen käynnistymistä: mitä tavoitteet käytännön tasolla tarkoittavat, onko minulla mahdollisesti jo hankittuna opintojaksolla vaadittavaa osaamista. Opiskelijat perehtyvät esimerkiksi pienryhmissä osaamistavoitteisiin ja kirjaavat lopuksi arvionsa oman osaamisensa tämän hetkisestä tasosta HOPS-lomakkeeseen. Opettajan antamalla ohjauksella on perehtymisen aikana tärkeä merkitys, jotta opiskelijat ymmärtävät mihin opintojaksossa konkreettisesti tähdätään.

Mitä väliä osaamistavoitteilla?

Mikäli opiskelijalla on hankittua osaamista, hän osoittaa sen erilaisin dokumentein sekä tehtävin ja saa tunnustuksen opintopisteinä. Jos osaamista ei ole riittävästi, sitä kehitetään opiskelemalla. Osaamistavoitteilla on väliä, kun niitä hyödynnetään monipuolisesti. Opintojakson alussa opiskelija oppii ymmärtämään oman osaamisensa tason suhteessa tavoiteltavaan osaamiseen. Opintojakson aikana opiskelijaa ohjataan havainnoimaan osaamisensa kehittymistä suhteessa osaamistavoitteisiin. Lopuksi osaamiselle annetaan virallinen tunnustus osaamistavoitteiden saavuttamisen mukaan.

Osaamisperusteisissa opinnoissa osaamistavoitteita hyödynnetään osaamisen kehittymisen arvioinnissa koko ajan. Muutos aiempaan on suuri. Koulutuksessa ei oikeastaan enää ole kyse niinkään opintojen suorittamisesta, vaan ennemminkin oppimisprosessista, joka koostuu jatkuvasta opiskelijan osaamisen arvioinnin, kehittämisen ja osoittamisen ketjusta. Laajemmin ajatellen tällaisena toteutettu koulutus luo perustan yksilöllisille osaamisen kehittämisen poluille henkilökohtaisen suunnitelman (HOPS) mukaan.

Yliopettaja Esa Virkkula
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Mullistava muutos

Suomalainen koulutusjärjestelmä ponnistelee osaamisperusteisuuden muutosaallossa. Ammatillinen peruskoulutus muuttui osaamispisteitä käyttäväksi ja henkilökohtaisille oppimispoluille rakentuvaksi jo vuosi sitten. Parin vuoden päästä toteutuu ammatillisen koulutuksen reformi, jossa kaikki ammatillinen koulutus toteutetaan yhteisen lainsäädännön alla näyttöperusteisesti. Seuraavaksi on vuorossa korkea-asteen koulutuksen uudistus.

Opettajat ovat muutoksessa tiukoilla. Aiemmassa opetussuunnitelmaperusteisessa mallissa opinnot suunniteltiin kaikille yhteisiksi. Yksi opintopolku sopi kaikille. Osaamisperusteisessa koulutusmallissa jokaisella oppijalla on oma polkunsa, joka määräytyy sen mukaan, mitä hän jo osaa koulutukseen tullessaan. Jokainen oppija kohdataan yksilönä. Parasta aikaa toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ratkovat tämän koulutusmallin mukanaan tuomia ongelmakohtia. Hyviä esimerkkejä toimivista käytännöistä on kuitenkin jo runsaasti olemassa.

Muutos koskee myös opettajankouluttajia. Opetussuunnitelmaperusteiseen opettajuuteen valmentava opettajankoulutus ei enää toimi. Se ei valmenna siihen maailmaan, jossa tulevat opettajat tekevät työtään. Oulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa tehtiin tälle lukuvuodelle oma reforminsa. Sovellamme mallia, jossa opiskelu alkaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella. Tältä pohjalta jokaiselle opiskelijalle rakentuu henkilökohtainen osaamisen kehittämisen polku.

Olemme pilotoineet osaamisperusteista opettajankoulutuksen mallia muutamassa opintoryhmässä jo viiden vuoden ajan. Mallia on kehitetty seurannan sekä palautteen perusteella, ja kaikkiin eteen tulleisiin ongelmiin on aina keksitty ratkaisu. Alkuhämmennyksen jälkeen opiskelijoiden palaute on ollut todella myönteistä. Loppusaldona tässä mallissa näyttäisi olevan tiedostava, opiskelijakeskeinen ja jatkuvasti kehittyvä opettajuus.  

Kaikki ei ole siis uutta, mutta osaamista täytyy edelleen kehittää. Tässä osaamisperusteisuuden ABC-blogisarjassa ammatilliset opettajankouluttajat ja opiskelijat pureutuvat osaamisperusteisen koulutusmallin erikoisuuksiin ja kertovat myös omista kokemuksistaan. Toivomme runsasta palautetta ja kommentteja kirjoituksiin.

Koulutus- ja Tki-johtaja Asko Karjalainen
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu