Nuijaturnaus

Siis mikä, Nuijaturnaus? Mikä se on?

Se on yksi kolmesta kisatapahtumasta agrologiopiskelijoille. Siellä pelataan lentopalloa ja vietetään kiva viikonloppu saman henkisten ihmisten parissa :) näin lyhyesti sanottuna, mutta jospa kertoisin vähän enemmän.

Nuijaturnaus 2015 oli viime viikonloppuna 10.-12.4. SeAMK:n Ilmajoen yksikössä, jossa opiskelee agrologit. Oulusta meitä lähti 14 rohkeaa opiskelijaa matkaan. Lähtö oli perjantaina, autot pakattiin ja otettiin suunnaksi hieman eteläisempi pohjanmaa. Matka kesti meillä reilusti, n. 6,5 h, sillä pidimme monta pysähdystaukoa. Matkan teimme kahdella pikkubussilla, joissa kuskeina toimivat opiskelijat sekä yhden opiskelijamme poikaystävä. 

Perillä meitä odotti jo monet eri kouluista tulleet opiskelijat ja aloitimme majoittautumisen. Luokkamajoitus ei välttämättä ole kaikkein miellyttävin, mutta kokemus sekin on :D Nykyään, kun tapana on nukkua ilmapatjalla se on jo huomattavasti mielyttävämpää kuin nukkuminen perinteisellä makuualustalla, mutta kyllä niitäkin vielä paljon näkee. Jokainen tyylillään.

Itellä oli edessä perjantai-iltana myös Agrologi amk-opiskelijat ry:n kevätkokous. Toki sinne olisi ollut vapaa pääsy kaikilla, mutta edustin Oulua siellä yksin. Miksi minä sinne sitten menin on se että kuulun kyseisen ry:n hallitukseen. Hallituksessa on yksi edustaja joka koulusta jossa voi opiskella agrologiksi. Loppuilta oli vapaata hengailua kisapaikalla ja tutustuen uusiin ihmisiin, sekä vanhoja tuttuja moikaten.

Lauantain oli sitten kunnon pelit. Lajina siis lentopallo. Oulu osallistui sekasarjaan, mutta emme kyllä voi kehuskella tämän vuoden menestyksellä...  Mutta ensi vuonna paremmin ;) Pelien välissä rentouduimme ja nautimme ihanasta auringon paisteesta! Illaksi järjestävä koulu oli kehitellyt rennompaa kisaisua koulujen kesken. Pienissä joukkueissa muutamat viestit ja tietovisa. Näistä voi jo mainita Oulun sijoittumisen tietovisassa kolmanneksi! Hyvä me!

Lyhyeksi jääneen yön jälkeen vuorossa olikin jo sunnuntai ja lentopallon mitallipelit. Voiton vei tällä kertaa Ilmajoen opiskelijat. Finaalipelin jälkeen Oulun edustus strattari autonsa ja otti suunnan kotiin.

Oon kyllä itse tosi tyytyväinen että tuli taas lähdettyä, mutta samalla onnellinen että se on ohi eikä vähään aikaan tarvitse lähteä agrologien kisoihin. Seuraavat kisat ovat tiedossa vasta syksyllä kun Mustiala järjestää Syyskisat. 

Hui hurjaa - loppu lähestyy!

Noni! Nysse o alko! Nimittäin pitkään jatkuva loppurutistus ja aherrus: opinnäytetyön teko.
Vielä kovinkaan pitkällä en kuitenkaan ole työn suhteen: kaksi kehityskeskustelua vasta käytynä kahden ohjaavan opettajan kanssa. Näiden keskustelujen kautta on aihetta hiottu siihen kuntoon, että opinnäytetyö saattaisi olla ihan toteutuskelpoinenkin. :) Toisinsanoen seuraava vaihe onkin, että laadin siitä lyhyehkön ja selkeän raportin missä selviää mm. työn nimi, omat yhteistiedot, työn merkitys, aiemmat selvitykset, alustava aikataulu, toteutussuunnitelma ja itse idea. Nämä tulee lähettää sähköpostiliitteenä opinäytetöistä vastaavalle opettajalle, joka hyväksyy aiheen, jos se on toteutuskelpoinen.

Tällä hetkellä minulla ei ole toimeksiantajaa. Periaatteessa opparin ts. opinnäytetyön voi tehdä ilmankin, mutta toimeksiantajalta voi saada rahallisista korvausta työstä. Lisäksi tietenkin tehty opinnäytetyö vaikuttaa vaan yksinkertaisesti paljon pätemämmältä ja uskottavammalta, jos sillä on joku tilaaja takana. Luonnollisesti mitä suurempi ja vaikutusvaltaisempi firma on kyseessä, sen paremmat mahdollisuudet on työllä saada merkittävämpi ensivaikutelma lukijaan, ja työ saattaa myös levitä laajemmalle yleisölle. Siksi yritän nyt tässä ohella mainostaa opinäytetyötäni eri potentiaalisille toimeksiantajille, jos he olisivat kiinnostuneita työstäni. Mutta jos en saa sellaista, ei tietenkää voi mitään. Sitten täytyy vain tehdä niin lukijat tyrmäävä oppari, että oksat pois!  Hahah, no ei. Kannattaa muistaa, että kyseessä on kuitenkin VAIN 15 op:n eli noin 10 viikon (8h/pv) työ, eikä mikään elämäntehtävä, kuten opettajat jaksaa muistuttaa. ;)

Seuraava vaihe, jos opinnäytetyöaiheeni hyväksytään, ja saan sitä alkaa työstämään, onkin aloitusseminaarin teko. Sitten minulla onkin aikalailla tasan vuosi aikaa saada työ tehtyä! Hurjaa! :D 

Kirkkaita ja hauskoja kevätpäiviä!

Terkuin, Pauliina

Uutta ajateltavaa

Kiirettä pitää opiskelujen kanssa, mutta silti oli aikaa käydä jokin aika sitten pikaisesti Vantaalla. Vantaalla oli kaksi päiväinen MTK*:n agrologiopiskelijoille suunnattu seminaari. Seminaari oli mielestäni todella hyvä ja täynnä ajankohtaista tietoa maatalouden saralta. (*MTK = Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto)

Puhujat olivat lähinnä MTK:lta ja aluksi se vähän häiritsi, mutta kun päästiin asiaan, ei MTK:n ”mainostamista” edes huomannut. Koko seminaarin parasta antia oli paneelikeskustelu jossa keskustelemassa oli kaupan alan edustat S- ja K-ryhmistä, viljelijöitä, opiskelija sekä totta kai MTK:n edustaja. Keskustelussa käsiteltiin ruuan hintaa ja hinnan tuottajien osuutta.

Tämä reissu oli valinnainen kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoille. Jokaiselle opiskelualueelle sai uutta näkökulmaa ja ajateltavaa. Oli myös todella kiva nähdä tuttuja kasvoja muista kouluista. Tapahtumassa olivat edustettuina lähes kaikki suomenkieliset agrologikoulut sekä muutamat opiskelijat Viiksistä.

Seminaaripäivät olivat pitkiä, varsinkin kun oma lentoni Helsinkiin lähti jo aamulla ennen seitsemää. Onneksi ilta oli vapaata, jolloin kävimme kaveriporukan kanssa syömässä. Osa tietenkin lähti jatkamaan iltaa jopa Helsinkiin asti, mutta itse menin ajoissa nukkumaan. Majoituspaikkamme oli Sokos Hotelli Vantaa, aivan Heurekan vieressä.

Tälläisiin erilaisiin tilaisuuksiin kannattaa tarttua ja samalla saa syvennettyä omaa ammattitaitoa sekä luotua laajempaa tuttava verkostoa. Itse ainakin lähden mukaan kaikenlaisiin tapahtumiin, sillä pelkkä koulussa opiskelu tuntuu välillä todella puuduttavalta. Nyt taas jaksaa opiskella muutaman viikon ennen kesän haasteita :)

 

Hyppy tuntemattomaan

Kevät 2012 ja hirveä hinku päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun eipä siis auta kun laittaa haku menemään.

Valinta ei ollut helppo ja hainkin useampaan kouluun ja eri aloille ympäri Suomen. Laitoin paperit menemään myös Ouluun ja luonnonvara-alalle, ja sinne pääsin. Opiskelen nyt luonnonvara-alalla maaseutuelinkeinoja ja minusta tulee Agrologi (amk).

Nimeni on Hulda ja olen kolmannen vuoden agrologiopiskelija. Opiskeluni OAMK:ssa lähenee loppuaan ja olen ollut hyvin tyytyväinen valintaani lähteä opiskelemaan agrologiksi juuri Oulussa.

Koulumme sijainti on hyvä ja koulutus on ollut monipuolista. Erityisesti olen pitänyt valinnaisuudesta kursseja miettiessä ja laajasta kurssitarjonnasta. Opettajat ovat tulleet muutamassa vuodessa hyvin tutuiksi ja heille on helppo mennä puhumaan. Mielestäni on kivaa kun Luovan (luonnonvara-alan) opettajat moikkaavat myös käytävillä kun nähdään :)

Ennen opiskelun alkua tiesin kyllä mitä agrologit tekee, mutta Oulu kaupunkina oli mulle täysin vieras. Olen nimittäin kotoisin Varsinais-Suomesta. Jotenkin eteläisemmät koulut olisivat olleet ehkä luontevimpia vaihtoehtoja, mutta ne ei käynyt mulla edes mielessä. Maiseman vaihdos on aina hyväksi ja olen todella nauttinut elämästä kaukana kotoa, Oulussa.  

Oulussa opiskelu ei ole tylsää sillä tekemistä löytyy kyllä. Liikuntaa, kulttuuria ja opiskelijabileitä löytyy joka lähtöön! Niistä tulee jatkossa varmasti enemmän juttua ;)

Mielestäni agrologiksi kannattaa lähteä opiskelemaan jos haluaa monipuolisen koulutuksen joka sisältää tietoa mm. ympäristöstä, eläimistä, bioenergiasta ja yrittäjyydestä. Varsinkin bioenergiatietous on tulevaisuudessa todella tarpeellinen taito ja yrittäjyydestä on hyötyä joka alalla. Rohkeasti vaan hakemaan jos on vähänkään kiinnostusta. Hakuaikaa on 9.4.2015 asti.

Kuullaan, Hulda

Uusi blogin kirjoittaja esittäytyy!

Heissan,


olen Pauliina, 23-vuotias kolmannen vuoden agrologi opiskelija Siikalatvalta. Olen lähtöisin pieneltä maatilalta, jossa olen lapsosesta asti tehnyt erinäisiä maatilantöitä liittyen enimmäkseen lehmien hoitoon. Se lienee yksi syy miksi hain tänne OAMKiin opiskelemaan kolmisen vuotta sitten.


Toinen oli se, että tuolloin puhuttiin paljon ettei biologille olisi töitä, mikä olisi ollut toinen ammattivaihtoehtoni. ”Agrologilla o aina töitä!”, puhuttiin, joten päätin hakea agrologiksi, vaikken tiennyt mitä agrologit edes tekee oikeastaan paitsi maaseutuun ja ympäristöön liittyen jotain. Se riitti minulle.  Ajattelin, että saisin opiskella itselle tärkeitä asioita: eläimiä (varsinkin lehmiä) ja ympäristöä. Eli niitä samoja asioita joita olisin joka tapauksessa lukenut yliopistolla, mutta nyt mahdollisesti tehden enemmän käytännön töitä ja vieläpä valmistuisin kaksi vuotta aiemmin kuin yliopistossa, oujjee.


Pakko sanoa, että kaikkein parasta agrologina olemisessa on se, että mitä kaikkea VOIN tehdä. Seriously, voin olla maanviljelijä tai joku muu yrittäjä, työskennellä neuvojana tai opettajana, tutkijana tai hankkeessa hankkeen vetäjänä, valvojana… Melkein mitä vaan! Voin opiskella sellaisia asioita mitkä itse koen mielenkiintoisimmiksi: kotieläinten hoitoa, yrittäjyyttä, ympäristöä jne. ja näin rakentaa oman agrologi profiilini. Jos jokaisen meidänkin luokkalaisen laittaisi riviin ja kysyisi ”mitä nää oot opiskellu”, en usko että kahta samalaista työprofiilia tulisi! Jokainen voi spesifioitua miten tahtoo. Allekirjoittanut onkin juuri spesifioitunut nautojen hoitoon, hyvinvointiin ja ruokintaan, ympäristö asioihin ja yrittäjyyteen. Lisäksi minulla on luonnollisesti perustiedot mm. kasvien viljelystä.


Opiskelu täällä antaa mahdollisuuden opiskella laajasti maaseutuelinkeinoihin liittyviä asioita, joita voi tahtoessaan vielä syventää. Oma tavoitteeni on korkea, ja tahdon täältä valmistuttuani lähteä vielä opiskelemaan Helsingin yliopistoon agronomiksi eli maisterin tutkinnon. Kun valmistun, olen jo periaatteessa suorittanut kandin, joten siitä on hyvä lähteä maisteria suorittamaan, olettaen että pääsee sisälle!

Suosittelen agrologiksi opiskelua kaikille niille, joita luonto, luonnonvarat (metsä, marjat jne) ja/tai perinteinen maatalous kiinnostaa tavalla tai toisella.

Hauskoja kevän alkamispäviä!

Terkuin, Pauliina